AGM akkujen kuolema

Tarvittaisiin akkutietoa, jota itsellänikin on auttavasti, mutta nyt tuli seinä vastaan.

Vaunussamme (uudenkankea Kabe) on kaksi kpl Varta Silver Dynamic 105Ah:n AGM akkuja. Ne ovat n. kolme vuotta "vanhoja" ja aina pidetty latingissa vaunun omalla, AGM-akuille sopivalla laturilla. Nyt pohjoisen reissulla jäimme kerran yöksi ilman maasähköä ja seurauksena oli pienimuotoinen katastrofi: Akut "tyhjenivät" 10h:ssa täysin ja koppi kylmeni. Ajon jalkeen jännite oli n. 14V (=lataus autosta boosterilla) ja aamulla 10,5V! Kävimme Lapin Akkumaailmassa testauttamassa akut, ja testaus osoitti akkujen olevan huipputerässä. Todellisuus on kuitenkuin karusti toinen. Kokeilin vielä toisenkin yön samalla lopputuloksella: No way! Akkujen uusinta on siis edessä, mutta 500 euroa parin vuoden välein tökkii. Olen käsittänyt, että AGM-akut olisivat ihan parhaita tällaiseen vapaa-ajan käyttöön, mutta taidan laittaa seuraavaksi jotakin ihan peruskauraa tilalle. Mikä tässä mättää?

Olen nyt itse selvitellyt probleemaa ja näyttää aika selvältä, että akut ovat kuivuneet, vaikka älylaturin perässä ovatkin olleet. Akun testaus tehdään varmaankin syöttämällä akkuun vaihtovirtaa ja testeri laskee siitä akun sisäisen vastuksen tai käytännössä johtavuuden (konduktsnssin). Ilmeisesti testeri ei paljasta akun kuivumista. No, meni oppirahat maksuun. Toivottavasti tämän luettuaan joku välttyy meidän karulta kohtalolta ;)

muokattu: 9.8.2022 20:23

Kannattaisi varmaankin vielä ensin viedä kyseiset akut (vaikka toinen ensin) viralliseen akkufirmaan lataukseen siten poissulkea vaikkapa laturivika. Jos akusto on 10h tyhjentynyt, eivät ne ole ihan täynnä olleetkaan, paitsi jos sinulla on ollut hirmuinen määrä sähkölaitteita koko yön päällä.

Ei ne siinä ajopätkässä ehtineet latautua juuri ollenkaan vaikka jännite nousikin.

Itse olen pärjännyt loistavasti vuosikaudet sähköä ostamatta aivan tavallisilla korkittomilla vapaa-ajan akuilla.

@timppa

Hei

Ennen kuin ostaisin uudet akut niin tekisin akuille yksi akku kerrallaan kuormituskokeen, jolloin näkisi onko akussa tai akuissa vikaa.

Yksinkertaisemmillaan siten, että

lataisin akun täyteen ja mittaisin muutama tunti akun lataamisen jälkeen napajännitteen, kirjaa jännite arvo ylös
2, laittaisin kuormitukseksi n.10A kuorman (12V, 100-120W) ja antaisin olla kuormituksen päällä 6-7 tuntia
Mittaisin akun napajännitteen puolen tunnin välein ja kirjaisin sen ylös
lopettaisin testin kun akun napajännite on 12V, kirjaa kuinka kauan meni aikaa siihen
lataa akku uudelleen jos akku ei "kyykähdä" testin aikana

Tämä testi kuormittaa akkua yli 60% sen varaus kyvystä jos kuormitus on 10A ja aika 6-7 tuntia.
Jos akussa on jotain vikaa niin akku "kyykähtää" testin aikana jo muutamassa tunnissa.
Testin aikana on kuormituskoetta valvottava, jotta ei pääse lämpenemisiä ja sitä kautta palovaaraa tapahtumaan.

Toinen asia minkä selvittäisin, onko vaunussa jokin piilokuorma joka kuormittaa akkua taustalla.

Tällä tavoin olen itse testannut oman hupiakun ja yllätyksiä akun toimintakyvyn kanssa ei ole tapahtunut.
Omassa asunto-osassa on vielä 10W halogeeni valaisimia 12 kpl, jolloin yksinkertaisesti ne sytyttämällä saan
akulle 10A kuorman.

Heti latauksen jälkeen akun napajännite on korkeimmillaan ja tasaantuu jonkin ajan sisään kun lataus lopetetaan. Toinen huomioitava asia akun napajännitteen käyttäytymisessä on, että napajännite aluksi laskee jonkin verran ja kohoaa sitten hieman ylöspäin. Johtunee elektrolyytti nesteen kemiasta.

Mika

Ei ollut yöllä "hirmuisesti" kulutusta. Vain lämmityspannu (kaasulla) ja kv-pumppuja pari kpl. Mitattu kulutus 1-2A välillä. Aamulla koko akkukapasiteetti kyykyssä. Ja täynnä olivat ennen yöpuulle asettumista, koska akut olivat olleet "täynnä" varmaan useita kuukausia ennen mainittua hetkeä. Ts. joko johdon päässä tai auton perässä. Yöllinen "kuormituskoe" oli akuille liikaa. Lataus toimii normaalisti sekä maasähköstä että vetoautosta. Yhdestä akkuliikkeestä sain vastauksen, että ilmiö on tuttu koskien noita "ylläpitolatureita". Ne kuivaavat akun, vaikka olisi kuinka hienoja latauskäyriä käytössä.

Jos kuivaavat niin silloin on laturissa vikaa. Ehjä laturi ei työnnä akkuun juurikaan virtaa kun akku on täysi, esim omassa latausvirta on n.200mA kun akku on täynnä. En usko että tuo hirveästi jaksaa kuivattaa sitä.

Millä tuo "kulutus 1-2A" on mitattu?

muokattu: 10.9.2021 00:24

Olet Timo varmaan jäljillä. Jotakin täytyy latauksessa mätätä. Kiinnostaisi tietää missä asennossa laturin dippikytkimet ovat, mutta paikkaan pääsisi näkemään vain hämähäkki. Niin hankalasti on laturi asennettu.

Elektroniikkaa vähän osaavana olen rakennellut vaunuun mittaripaneelin, josta näen molempien akkujen jännitteen sekä käytössä olevan akun/akkujen summavirran. Kaben SmartD ryystää n.0,6A vaikka mitään kulutusta ei olisi päällä. Siihen kaasulämppäri ja pari kv-pumppua satunnaisesti päälle niin ollaan 2A:n tietämissä.

Paljpnko akun jännite on kun se on täynnä ja samalla laturi lataa sitä?

Käytä ne akkusi nyt siellä akkuliikkeessä.

Kannattaisiko nyt oikeasti ensin mitata se vaunun kulutus?

Timo, se vaihtelee, kuten kuuluukin. Jossakin 14,5V parhaimmillaan ja ylläpitovaiheessa 13,8V.

Ja Seppo: kulutus on "oikeasti" mitattu, samoin lataus.

Petri: Mahtaako akkuliike (joku muukin kuin Lapin Akkumaailma) saada pajoa enempää irti? Ne tekee kuormituskokeen, jota itse teen koko ajan asumalla vaunussa. Tiedän latauksen ja kulutuksen joka hetki. Yksikään milliampeeri ei karkaa oman mittaukseni ohi minnekään. Varmaan kyllä aikanaan vienkin akut johonkin liikkeeseen, mutta olemme nyt reissussa, niin ei oikein onnistu. Liike toteaa saman kuin minä ja myy uudet akut,

...ja kaikki omat mittaukseni olen varmistanut pihtimittarilla moneen kertaan - linjassa ovat. Instrumenttiasentajan koulutuksella tiedän, ettei pihtimittari ole prosentintarkka, mutta silti riittävä.

Olen jo viiltelemässä ranteita auki akkujen kuivumisen suhteen. Toki mieluusti antaisin niiden olevan ehjiä ja yhtä mieluusti haluaisin löytää jonkun viisastenkiven, jota vielä ei ole löytynyt.

Mitä enemmän akkua käyttää purkaen ja ladaten sitä enemmän sitä vettä haihtuu. Jossain vaiheessa akku on sitten sippi. Minä olen ollut akkujen kanssa tekemisessä 50 vuotta. Veden voi aina korvata joka haihtuu mutta ei rikkihappoa sitä tulee ulos akusta hiukkasen vetyatomin mukana kun nousee lentoon vetypallona akkuvedestä. Sen pinnassa on vähän rikkiä veden mukana. Sitä yritettiin estää lattamalla kristalleja akkukorkin sisälle. Korkki oli 10 cm korkea idea oli että kristalli rikkoo kuplan jjolloin vesi ja rikki valuu takaisin akkuun. Tällaisia akkuja minulla oli 70-luvun alussa.
Nyt vaan tavallisia korkillisia. Akku (kaikentyyppiset myös Li Ion) on kulutustavaraa joka joutuu vaihtamaan uuteen kun se on kulunut loppuun.

Onko jääkaappi akuilla ajon aikana?

@timppa

Timppa, no tavallaan on, mutta omalla piuhallaan autosta. Ei siis vaunun akusta. Ei voi edes teoriassa purkaa vaunun akkua auton akun kautta kiertämällä, koska vaunussa on latausjohdossa hakkuriboosteri.

Jos tyhjien akkujen kanssa lähtee ajamaan vaikkapa 5 tuntia, ei akkuihin mene kuin noin 40Ah. Tämä tarkoittaa että aloittajan tapauksessa kummallekin 105Ah akulle riittää vain noin 20Ah, eli ne on käytännössä vielä tyhjät (varaustila kun on alle puolet) ajon jälkeen.

Täällä pari Timoa ei ole lukenut kunnolla aloitustani eikä lisäystäni 9.9. Siis akut ovat olleet piuhan päässä joko Imatran Voimasta tai autosta, voi sanoa koko ajan varmaan vuoden. Ei ole ollut mahdollista eikä edes tarpeellista ladata täysiä akkuja. SItten yksi yö pikkukulutuksella "tyhjensi" akut. Ja tosiaan, tolppapaikkaan vaihdettuamme akuille kelpasi lataus oikein hyvin. Vaunun laturi työnsi 20A akkuihin tunteja, jolloin jännite nousi taas päälle 14V.

Faktat ovat siis:
Akut ovat olleet lähtötilanteessa täynnä
Piilokulutusta vaunussa ei ole
Lataukset toimivat
Tolppasähköttömän yön jälkeen akut olivat tyhjät

Uskon itse kuivumisteoriaan. Kapasiteetti on laskenut totaalisesti ja kenties lisäksi sisäinen vastus noussut?

"Akut "tyhjenivät" 10h:ssa täysin ja koppi kylmeni. Ajon jalkeen jännite oli n. 14V (=lataus autosta boosterilla) ja aamulla 10,5V!"

Tämä antaa toisen kuvan tapahtumasta.

No, on ne tolpat ennenkin siirtyneet..

Paljonko latausjännite on jääkaapin ollessa päällä auton käydessä? Buusteri ei auta jos välissä on metrikaupalla ohutta piuhaa. @timppa

@timppa: Jännite vaunun akun navoissa ei hetkahdakaan vaikka jääkaappi on tai ei ole akkukäytöllä. Et kaiketi tunne tuota boosteria? Se siis nimenomaan auttaa poistamaan pitkien ja ehkä ohuiden piuhojen jännitehäviön täysin. Boosteri toimii hakkuriperiaatteella ja se nostaa vähän alakuloisen jännitteen (jopa 10V) akulle sopivaksi latausjännitteeksi. Koska laite ei edusta ikiliikkujaa, se ottaa auton suunnasta enemmän virtaa kuin mitä se työntää akkuun. Toiminta pitää siis ajatella tehon kautta. Yleis-(pihti-)mittarilla toiminta on helppo todeta. Toimii!

Vielä lisäyksenä: Olen vetänyt itse kaksi 6 neliön piuhaa auton akusta 13-napaiseen rasiaan, toinen jääkaapille ja toinen lataukselle. Molemmat tietenkin omalla sulakkeellaan. Noissa johtimissa ei juurikaan synny jännitehäviötä esim. 10A:n virralla. Eri asia on sitten vaunun puoli. Siellä johdot ovat Ruåtsissa asennetut eikä niistä ole juuri tietoa. Mutta boosteri on just ennen vaunun akkua, joten se ei tiedä eikä välitä millaisia piuhoja pitkin jännite siihen saapuu.

Nuo paksut johdot ei oikein auta, mikäli paluujohto (miinus) on ohut.

Timo K, tosi on, miinusjohdolla on merkitystä yhtä paljon kuin plusjohdolla. Paitsi tässä tapauksessa minkään johtojen paksuudella ei, tiettyyn rajaan saakka, oikeastaan ole paljoakaan merkitystä. Kuten kerroin, boosteri ei välitä johtojen paksuudesta. Se saa sisäänsä X volttia, pirstoo sen ja nostaa esim 14.5 volttiin, jolloin akku 'näkee' riittävän jännitteen ja imee siitä sisäänsä virtaa. Virtamittaus kertoo helposti totuuden. Toki, jos alkupään johdot ennen boosteria ovat kovin ohuita/pitkiä, ne lämpenevät johtuen akkuun menevää virtaa suuremmasta virrasta. Jännitehäviö kasvaa jne, jonka jälkeen boosterilla ei ole enää edellytyksiä toimia lainkaan. Kertakuolema! Meidän tapauksessa boosteri kuitenkin pysyy toiminta-alueellaan eli suomeksi sanottuna pelittää. Autoon asentamani miinusjohdot ovat myös paksuja, mutta vaunusta en tiedä. Jos niistä Kaben johtonipuista olen löytänyt oikeat johdot, ne vaikuttaisivat myös olevan tuhteja.

"Autoon asentamani miinusjohdot ovat myös paksuja"
Ja taas siirrettiin maalitolppia, aiemmin olit asentanut vain "kaksi 6 neliön piuhaa auton akusta 13-napaiseen rasiaan, toinen jääkaapille ja toinen lataukselle.".

Mitä tässä nyt uskoisi, jatkuvasti muuttuvaa tarinaa vai ihan fysiikkaa/faktaa?

Fakta kun on se että mikään kuvailemasi boosteri ei lataa tyhjiä akkujasi täyteen muutamassa tunnissa, tyypillinen kun boosteri pystyy lataamaan ideaalisessa tilanteessa n. 8-9A virralla akkuja.

Hyvä Timo. En nyt lähtenyt erittelemään jokaista asentamaani piuhan pätkää. Tietenkin olen asentanut lyhyet maajohdot 13-nap rasiasta auton runkoon. Ja tuossa boosteriosiossani kerroin vain laitteen toiminnasta, koska Haapasen Timo epäili "ohuita piuhojani". En siis ole sillä yrittänyt latailla "tyhjiä akkujani täyteen muutamassa tunnissa" enkä missään ole niin myöskään kirjoittanut. Jospa lukisit tekstejäni paremmin, niin pysyisimme alkuperäisen ongelman ytimessä. Fysiikan lait toimivat edelleen myös meidän tapauksessa. Lopetan tämän tyhjästä kinaamisen omalta osaltani nyt tähän.

Aloitukseni tiedot ovat siis edelleen voimassa eikä varsinaista syytä ongelmaan ole varmuudella löytynyt. Kunhan toimerrun saamaan akkuni tutkittavaksi alan liikkeeseen, olen sen jälkeen varmaan viisaampi. Uusien hankinta on kuitenkin varmuudella edessä.

Kunnes toisin todistetaan oma käsitykseni toistaiseksi on se, että olen pilannut akkuni liialla ylläpitolatauksella.

"olen pilannut akkuni liialla ylläpitolatauksella."

Mikäli kaikki kytkennät ovat oikein (mm. akkuja ei ole kytketty suoraan rinnan), niin silloin laturissa on vikaa/ei sovellu kyseiselle akkutyypille mikäli akku/akut ovat viottuneet latauksen takia.

Mikä se ero ylläpito latauksesa, ja ajolatauksessa. Tiellä kulke autoja ympär vuorokauden, ja nehän lataavat akkujaan kokoajan.
Tp

Toivo Koistinen

Mikä se ero ylläpito latauksesa, ja ajolatauksessa. Tiellä kulke autoja ympär vuorokauden, ja nehän lataavat akkujaan kokoajan.
Tp

Kyllä raskaan kaluston vakiolaturit ovat tyyppiä ylläpitolaturi. Koska kone on työaikana käynnissä melkein koko ajan.
Amerikkalainen CAV jota minun autossa oli alkujaan se oli asennossa 13,8V per 12V akku eli 24V tarkoittaa 27,6V tämä on se max, jännite akulle jolla akkuvesi ei kiehu (perinteinen startti akku). Vaikka tämä oli optimaallinen asetus ei mikään akku ole siltikään ikuinen.

Vaikka akku ei olisi käytössä niin siitä haihtuu vettä koko ajan.

Mikään ei ole ikuista, se on selvä, eli kone vaatii huoltoa, korjausta. Osat kuluvat, niinmyös akut.
Tp

Olen ollut vannoutunut geeli- ja AGM-akkujen kannattaja, mutta epäilyjä niiden kestävyydestä ja ylivoimaisuudesta on nyt päässyt syntymään. Tämän ketjun aloittaja lisää epäilyjäni. Itsekin olen akkujani ladannut lähes jatkuvasti verkkovirralla jo kohta vuoden. Itse olen huomannut älylatureissa sen heikon puolen, että ne siirtyvät liian hitaasti ylläpitolataukseen latauskatkon jälkeen, kun akku lähtötilanteessa on täysi - helposti lataavat 14,4 - 14,7 voltilla kymmenkunta tuntia. Sain CTEK:n 5 ampeerin laturilla henkilöauton AGM-akun lämpenemään sillä tavoin. Se säikäytti.

Itsellä vaunun laturi kytkee myös katkoksen jälkeen 14,25V jännitteen joka kestää noin 12 tuntia, tosin akkuun silloin menevä virta ei paljoa hetkauta, se kun on luokkaa 500mA. Lisäksi tätä kytkemistä tulee senverta harvoin (alle kymmenen kertaa vuodessa) ettei sillä mitään saada hajalle. Kytkemistä tulee lähinnä reissuilta tullessa, sekä joskus harvoin ukkosen uhatessa. Nykyinen akku on reilu kolmevuotias, ja jatkuvasti roikan päässä jolloin laturi ylläpitolataus pitää napajännitteenä 13,7V.

Aurinkokennolla aurinko nousee ja laskee 365 kertaa vuodessa.

Halvoissakin aurinkokennosäätimissä on valittavissa eri ohjelmat eri tyyppisille akuille, käytännössä vissiin tarkoitetaan max. latausjännitettä ja syväpurkauksen estorajaa. Mutta muuten aurinkopaneelijärjestelmä toimii pääsääntöisesti ns. ylläpitolaturina. Useimmissa "tavallisissa" ylläpitolatureissahan on myös erikseen asetettavat ohjelmat eri akkutyypeille, joko automaattisina tai erikseen valitsemalla.

En tätä nykyajan akkuteknologiaa ihan tarkalleen tunne, mutta yleensä termi "huoltovapaa ja suljettu" tarkoittaa kertakäyttökulttuuriin tarkoitettua tuotetta ja taasen rakenne joka sallii huoltamisen indikoi pidempää suunniteltua käyttöikää tuotteelle. Pitää vain muistaa sitten huoltaa ja aika kauan perinteinen nesteakkukin elää ja voi hyvin, kun vaan lisäilee silloin tällöin nestettä akkuun, eikä laske kuivaksi, eikä ns. syväpurkautumaan.

Geeli ja AGM akkujen etuna on toki isompi käyttökapasiteetti samoilla ampeerituntimäärillä sekä se ettei tarvitse tuuletusta sisätiloihin asenneltuna, mutta kiehahtaa se hyytelökin jos liikaa latausvirtaa saa. Ja eikös se AGM-akkujen heikkous ole juur se, että ovat herkempiä liialle latausjännitteelle?

Esim. Exiden sivuilla mainitaan, että auton käynnistysakulle arvioidaan tyypilliseksi kestoiäksi n. 4-5 vuotta. Vaikkapa yli 20 vuotta vanhaa asuntovaunua ostaessa, yli 20 vuoden ikä toimivalla alkuperäisellä lyijyakulla ei ole mitenkään harvinainen.

Joskus muinoin kesätöissä huoltoasemalla ollessani, korjaamon puolella jopa huuhdeltiin akuista vanhat hapot viemäriin ja hapoteltiin uusiksi.

Eli oma pointti alkuperäiseen "peruskaurapohdintaan" on se, että ei se huoltovapaus ole välttämättä aina hyvä asia, kun pidempää käyttöikää ja toimintavarmuutta haetaan. Myös 100Ah neste-lyijyakkuja saa 100Ah AGM:n hinnalla kaksi.

muokattu: 21.9.2021 13:46

Minulla akkukapasiteetti on yhteensä 680 Ah kaksi hupiakkua ja kaksi käynistysakkua. Nykyään en pidä akkuja ajaessa tai leirintäalueella lataus päällä vain aurinkokennolataus käytössä. Akkuveden kulutus puoliutui 3,5 Litrasta per vuosi.

''Geeli ja AGM akkujen etuna on toki isompi käyttökapasiteetti samoilla ampeerituntimäärillä sekä se ettei tarvitse tuuletusta sisätiloihin asenneltuna, ''

Ei korkittomaan tavalliseen akkuun mitään letkua edes voi laittaa.

Itse luovuin AGM akusta - 20 keväällä enkä ole mitään käytännön eroa huomannut. Sähköä ei ole ostettu ennen eikä jälkeen.

@timppa

Kuinka paljon sitä tislattua vettä kuluu, jos käyttää akkuja kokoajan. mietiskelin, että eikö se korkillinen ole sikäli, että kun seuraa tilannetta, nin sehän ei koskaan kuivu semmonen akku.
Kumman rahallinen kulutus suurempi suljetun, vai avonaisen, ja kumpi pidempään kestää jatkuvaa latausta.
Ei sillain muista miten raskaissa se akkujen kiertoaika, mutta muistelen, että melkonen, jos piti huolta
Tp

Löysin oman älylaturin (merkkiä Benton) ohjekirjan ja tavasin sieltä seuraavanlaiset käsin valittavat ohjelmat 12V akuille.

14.7 V/7A vakioakku
14.4 V/7A AGM & Geeliakut
13.6 V/5A Huoltolataus (ylläpito, jatkuvaa latausta vaativat laitteet)
16 V/1.5A Boost (akkujen elvyttäminen syväpurkauksen jälkeen, max 3 tuntia kerrallaan, akku irti kytkettynä)

Ja näyttäis olevan vielä senverran älytön älylaturi, että aina virtakatkon jälkeen asetettava ohjelma uudelleen, oletuksena vakioakku. Tosin manuaalissa lukee, että viimeiksi asetettu ohjelma jää muistiin, mutta muisti ei taida, ilman töpselissä pitoa, olla kovin montaa viikkoa.

Lisämainintana latausohjeiden perässä lukee vielä: Varmista, että laturi vaihtaa huoltolataustilaan ennen kuin se jätetään kiinni kytkettynä vahtimatta pitkäksi aikaa. Jos laturi ei vaihda huoltolataustilaan 73 tunnin kuluessa, laturi on irroitettava manuaalisesti.

Olisko ketjun alkuperäisen ongelman syy, ettei älylaturista löydykään tarpeeksi älyä ja syöttänyt liikaa voltteja, seurauksena akun kuivuminen.

Niin siinä sitten lopulta kävi että AGM-akut löysivät tiensä mun autoon. Edelliset normaaliakut nyt olivat vasta 2,5 vuotiaat mutta kapasiteetti kovassa invertterikäytössä meni niin alas ettemme enää niillä pärjänneet. Aamulla Espanjan Valladolidissa ajoin akkukauppan ja reilun tunnin kuluessa uudet akut olivat paikoillaan.https://www.norauto.es/p/bateria-varta-start-stop-g14-95ah-850a-868617.html?utm_medium=cpc&utm_source=google&utm_campaign=ES+-+Shopping+-+Google+-+Maintenance+Repair+(Smart)+-+CSS&utm_content=Maintenance+CSS&utm_term=&s_kwcid=AL!11721!3!540005563355!!!u!954415051362!&gclid=Cj0KCQjwwY-LBhD6ARIsACvT72OoMmnArqhnE9kmkPIYmM74xskn_Mzh4CWXe8QEQ-Jyh0tSyT6LXA4aAgC5EALw_wcB&gclsrc=aw.ds. Saa nähdä miten menee. Start/Stop-akkuja on hupipuolen tehdasasennuksena ollut jo pitkään. @timppa

Annahan kuulua sitten kokemuksistasi.

Tämä akkutekniikka tuntuu välistä olevan sellaista ”salatiedettä”, jotta asiaa vähänkään tuntevat ovat äkkiä asiantuntijoita. Sähkötekniikkaa se kuitenkin on perimmillään lisättynä kemialla.

Tämän otsikon alla on tullut paljon oikeita asioita. ”Hyvin on toiminut” on hyvä asia, joskus voisi miettiä miksi niin on käynyt. Tokkopa se sattumaa on.

Monesti olen miettinyt, että monia hyödyttäisi sivusto missä kerrotaan asioita ”niiden oikeilla nimillä” ja perusteet sille. Akun lataaminen kun ei ihan ole sitä, että sinne ”kaadetaan” sähköä ja se loppuu kun akku on ”tyhjä” - tarkoittaen että ihan vesisäiliö teorialla sitä ei voi selittää. ”Vaanarin sähköt - oikein ja turvallisesti.”

Tuosta kuivumisesta oli juttua. Ensinnäkin nämä karavaanari ja autoilukäytössä olevat akut on tarkoitettu käyttölämpötilaltaan ihmisten siedettäviin. Akkuvesi ja hapotus on monella iäkkäämmillä varmasti mielessä. AGM (Abrorbed Gel Matt) eli missä elektrolyytti on sidottu lasikuitumattoon mahdollistaa akun asennon vapaammin kuin perinteisessä vesi-happo. Kuten sanottu, ikä se näilläkin tulee vastaan. Nykyisellään akkuteknologiassa lyijyverkkojen / levyjen määrä on toisenlainen kuin ennen, siksikin akun loppumista tapahtuu herkemmin.

Sitten kun mennään LiFePo (Litium Rauta Polymeeri) akkuihin, tulee toki etuja mutta myös enemmän huomioon otettavia asioita kuten latauksessa olevan akun lämpötila, ja erilainen latausjännite.

Yhtäkaikki latausjännitteellä on merkitystä. Autotekniikassa 12 V (nominaalijännitteinen) akku ladataan siellä 13,8 - 14 V DC tietämillä. Auton generaattori tuottaa toki enemmän jännitettä ja välistä jopa alle tuon 12 V. Lataussäätimellä se sitten passataan akulle sopivaksi.

Se mitä se lataus virta (Ampeeri) tässä sitten tekee on myös akun tekniikasta riippuvainen. Toisia akkuja voidaan ladata isommalla virralla kuin taasen toisissa se tulee rajoittaa jonnekin sille soveltuvalle alueelle. Tämä menee sitten hieman helposti selvitettävän alueen ulkopuolelle, joten parasta vain uskoa niitä ohjeita mitä kullekin akulle on annettu. Näin ainakin takuuehdot toimii paremmin. Niin ja toiset akut tarvitsevat riittävän virran määrän (mikä on laiturin kyvystä antaa sitä) jotta edes latautuvat.

Lämpeneminen akussa on sinänsä normaalia silloin kun siinä tapahtuu kemiallista reaktiota. Lämpeneminen puolestaan edesauttaa vahvasti elektrolyytin (neste) haihtumista. Mitä ja miten paljon, menee sitten jo hienosäätämisenä asian tiimoilta. Perinteisessä akussa se on normaalia vuosittain - vaan ei viikottain. Ja kyllä se AGM myös voi kuivua. Yhtä kaikki - akkukin kuluu.

Sitten vielä noista johtojen paksuuksista joista oli puhetta. Invertteri ottaa kohtuullisesti virtaa (A) muodostaessaan sitä toista sähköä (AC). Tavanomaista onkin, että paljon virtaa kuluttava laite kytketään vahvoilla kaapeleilla, vieläpä mahdollisimman lyhyillä. Näin vältetään laitepäässä jännitehäviö ja myös tehohäviö. Yhtälailla, mikäli akkua voidaan ladata isolla virralla, on latausjännitettä tuottavalla kuin myös johtamilla oltava vähintään yhtäläinen kyky antaa se akulle.

Jos nyt jotain ajatusta johtojen paksuudesta pitäisi laittaa, niin vähintään 4 mm2 syöttökaapeleina ja sitten käyttökohteen mukaan niitä muita (ohuempia). Isompiin virtoihin ns Trukkilatausliitin kertoo myös tarvittavan johtimen poikkipinta-alan. Mielestäni sellaisen käyttö helpottaa myös tarvittavia muita huolto ja vaihto kytkentöjä. Kukin tavallaan toki.

Näistä latureista. Ctek ja mitä niitä nyt on. Pari on tullut käsille, jotka on lakannu toimimasta tolkusti. Tutkittuna komponentti on sanonut sopimuksen irti kesken toimintakauden. Romuksi menivät. Boosterit, ne nostaa jännitettä, jolloin sen perusteiset laitteet (akut myös) toimivat. Boosterin tehosta sitten riippuu kuinka ne pystyy tuottamaan virtaa. Sähkön peruslauseke P=UxI kertoo miksi. Toisinaan mietin ikäisempien vaunujen sisäänrakennettujen lataimien toimintakuntoa ja myös keinoja vaihtaa niitä nykyaikaisemmiksi.

Aurinko, tuuli, vesi tai mikä se sähkön lähde onkin, on pääsääntöisesti se lataussäädin kohtuullisen pitkälle ajateltu ja näin myös säädettävissä eri akkutyypeille.

Ihan miten vaan - vaan kun itse rakennetaan laitetaan niitä (sopivia) sulakkeita ns jokaiseen johtoon. Ei siksi, että ei löisi näpeille vaan siksi, ettei tulisi tahattomia lämpiämisiä (ja paloja).

Nää sähköjutut on sellaisia, että näille voisi perustaa varmaan ihan oman alueensa.

ystävällisesti Teme

Tuossa on videosarjaa (jenkkiläinen) camperin rakentamisesta - erityisesti sähköjärjestelmistä. https://youtube.com/c/EXPLORISTlife VIctron on varmaan yksi varteenotettava vaan onhan niitä muitakin.

muokattu: 6.8.2022 13:20

Akut menee nykyään Tojotoissakin lyhyt ikäiseksi.Vaimon -13 maliseen Avensikseen Joutu jo akun uusimaan,ei kestänyt kuin yhdeksän vuotta. Edellisen auton Carinan akku kesti kuusitoista vuotta.
A.K

Minulla sama matkailuauto käytössä vuodesta 2000 alkaen käytössä. Ostin sen edellisenä vuotena 50 paikkasena linjaautona vm. 1980.
Hupiakut ovat kestäneet yleisesti 3 vuotta. Niitä on kaksi molemmat omilla laturilla. Kummallakaan ei ole verkkovirtalaturia. Saavat latauksen 24V starttiakulta 225 Ah invertteri laturilla ( Waeco 24/12) erillisillä katkaisijoilla joten laitan päälle vain tarvittaessa nykyisin harvoin. Kullakin hupiakulla on myöskin oma aurinkokenno ja säädin. Tämä säädin ei vaan toiminut hyvin keulassa olevan akun kanssa vaan kiehutti vettä joka vuosi reilusti. Nyt olen vaihtanut sen latayssätimen MPP tyyppiseksi viikko sitten. Samalla vaihtui aurinkokenno 85W --> 310W. Nyt kun auto pihassa asumattomana niin on pitänyt jännittee n ip katsottu 13.7V ja Virta 0,1A.
Vanhalla kennolla ja säätimellä se ei "jaksanut" päästä yli 15v aamulataus vaiheesta ylläpitovaiheeseen.
Ilmeisesti Tällainen kuluttaa paljon vettä ja kuluttaa muutenkin akkua.

Autoa käytetään vuodessa n.200 päivää pääasiassa talvella.

Lyhyt versio - AGM akut hupi puolella (3x105ah) - myyjän tarkistamat lataus jännitteet, (auton hupi, aurinkopaneli ja MB laturi, kaikki OK.
12 kk ja roskiin x kaks,, Takuuseen. Suomen Akut ;),, . Vaihdoin Vartan Silveriin,,, nyt vörkkii,,, kattellaan... H

Autoni vm 2003, jossa lataus järjestelmä vm 2003 MB/Flair. Samassa autossa ei voi olla monenlaista lataus järjestelmää (jännitettä) sanon minä. Voin antaa periksikin, mutta näillä mie meen toistaiseksi.
Yx lataus järjestelmä jossa saman tyyppiset akut piste.
H

Heikki Ikonen

Lyhyt versio - AGM akut hupi puolella (3x105ah) - myyjän tarkistamat lataus jännitteet, (auton hupi, aurinkopaneli ja MB laturi, kaikki OK.
12 kk ja roskiin x kaks,, Takuuseen. Suomen Akut ;),, . Vaihdoin Vartan Silveriin,,, nyt vörkkii,,, kattellaan... H

Veikkaan että ne kolme akkua eivät koskaan ehtineet täyteen ja siksi kuolivat. Tuossa Ah-määrässä viimeisen 20 % täyttyminen kestää pari päivää.

@timppa