YLI 7 metrin Ducaton ajaminen lumikelillä Lappiin

Minulla oli 8 vuotta Ducato , alle 7 m, jolla en ajanut laisinkaan talvella.
Takavetosella Mersulla vetelin nuorempana 1-akselista Matkaajaa muutaman kerran eestaas Lappiin.
Millaisia nuo suurella takaylityksellä olevat autot on kulkemaan hyväkuntoisilla kantateillä talvella.
Tarkoitus on hankkia 2015-2017 vuosimallin kulkine ja lähteä tuliterä nastarenkailla pohjoiseen.
Ehdokaskandidaateissahan on jättiläis takatalli, johon en aio lastata murtomaasuksien lisäksi painoa.
Juuttuuko nämä etuvetoiset , pitkäperäiset kovin helposti leiripaikan auratuilla lumikentillä.

Tulin viime viikonloppuna hyvinkäältä äkäslompoloon. Ei mitään ongelmaa. 7,5m sunlight. Vaikka ducato osaa kaivautua ihan mihin vaan niin tänne tontille on melkonen mäki ja ducato kitkoilla tuli ihan hyvin. Naapurin takaveto C mese ei noussu.

Oon kyllä oppinut että ketjut pitää olla aina mukana, kesälläkin, kun enimmäkseen puskissa pyörin. Ja se lastaus tietty on yks juttu, jos taka-akselin takapuolelle laittaa pari- kolmesataa kiloa kamaa niin ongelmia tulee kyllä.

Paljon noita pitkäperäsiä, jopa kuomukärri perässä kulukee pohjosisa joulu, talvi, ja hiihtolomilla, että kyllä niillä pärjäilee.
Osta lumiketjut etupyöriin, niin anta mielenrauhaa se. https://www.agritek.fi/palvelut/varaosat-ja-tarvikkeet/trygg-ketjut/auto-ja-monkijaketjut. On hyvät, ostin hornnelaan, ja pelaa
Tp

Pituudesta riippumatta kannattaa muistaa, että etuveto on hieman erilainen ajaa lumessa. Takapyörät hidastavat menoa tehokkaasti lumessa, joten kannattaa lähteä liikkeelle ja ajaa suoraan, että takapyörät tulisivat samoja jälkiä ja käännökset tehdään sitten mieluummin vauhdissa.

Käännöksissä yritetään saada takapyörät kulkemaan vanhoja jälkiä mieluummin kuin etupyörät eli ei ainakaan kannata oikaista perää hankeen. Vetävät etupyörät kulkevat paremmin hangessa ja auton ollessa liikkeessä pieni sutiminen on parempi kuin luistamattomuus eli luistonesto pois.

Mutta heti kun pysähtyy, yritetään välttää luistoa ja rattia paljonkin kääntämällä voi löytyä pitävämpi suunta ja keulan paikkaa voi sillä siirtää sivusuunnassa. Ja parempaa lähtöä varten kannattaa aina katsoa, että takapyörillä on mahdollisimman pieni vastus edessään.

Ei ole kun 6-metrisestä kokemus, mutta maantiellä pärjää ja tarvittaessa voi vähän järjestellä ja suunnitella painonjakoa matkan ajaksi. En lähtisi ilman lumilapiota ja lumiketjuja reissuun, antaa mielenrauhan, että apu löytyy tarvittaessa. "pösömökki" ei lähtenyt joskus liikkeelle kesäkelilläkään kostealta nurmikolta loivaan ylämäkeen ilman ketjuja.

7,4 metrin puoli-integroitu omassa käytössä Suomen talvessa, ei mitään ongelmaa…

No meidän auto , Burstner Solano ei tule samoja jälkiä etu/takapyörien kanssa kun takana leveämpi akseliväli, ASR kannattaa ottaa pois päältä jos lunta, ei pätki vetoa hyvin pärjää liukkaalla ja pitoa vaativissa paikoissa, etuvetoisella pääsee pakilla aika moneen paikkaan mihin nokka edellä ei onnistu

Sama mulla, takana raideleveys suurempi.

Leveä taka-akseli on vähän hankala talvella muuallakin kuin pehmeässä lumessa. Takapyörät eivät sovi polanneuriin lainkaan, joten takapää vetelee välillä voimakkaastikin, kun yrittää pysyä omalla kaistalla urien seilatessa laidasta toiseen. Kolmiuraiset tiet ovat hankalimpia, kun vastaantulijan väistäminen on epävakaan tuntuista, kun perä ei oikein nouse urasta samoja jälkiä kuin keula. Samoin oikean takapyörän joutuminen lumelle liki penkkaa tuntuu kääntävän autoa. Ja nastoille tuo tempoilu on tuhoisaa, viime talvena katosi takaa nastoja niin, ettei renkailla enää katsastukseen ole asiaa.

Mutta tukevan näköinen ja oloinen leveä akseli on, kun pyörät eivät katoa jonnekin auton alle.

Hyvin pärjää talvella,ihan peili jäällä tarkkana puskee helpolla.

Se on harmi kun ajettavuus ja käyttökelpoisuus tuhotaan usein ulkonäköseikoilla, juuri tuo leveä akseliväli takana , liian leveät matalaprofiilirenkaat enempi henkilöautoissa, matala maavara , siinä muutamia.

Se on just näin. Perjantaina ajelin äkäslompolosta kotiin, ja siellä pohjosessa oli henkilöauton levyset urat tiellä. Ducaton etuakseli vielä meni noihin mutta taka-akseli veteli sitte miten sattuu. Ei ongelma, mutta epämiellyttävää.

Tietysti tarkoitin leveä raideväli takana, joka talvella ikävä ja kesällä voi tuoda vakautta.Miten sitten vesiliirtoherkkyys kun takapää ei mene samaa etupään painolla vedestä puhdistettua uraa.
Onko lillukanvarsia.

Eipä se taka-akseli oli ongelman syy vaan ne tien urat. Tiet puhdistetaan liian myöhään ja liian korkealta, jolloin on otolliset olosuhteet urien syntymiselle. Ja henkilöautoilijat painavat sitten nastarenkailla kuin possut jonossa ja leikkaavat urat ensin jäähän ja sitten asvalttiin. Pitäisi Ducatoon vaihtaa etuakselikin kapeammaksi, että sopisi uriin kunnolla.

Eipä taida etupään paino vaikuttaa mitään vesiliirtoon. Vesi on niin kovaa nesteenä, ettei edes pieni renkaiden kavennus auta kuten lumella. Tietysti kunnon näyttörenkaat nousevat helposti veden päälle, kun ovat liian leveät veden ehtiä pois alta. Onkohan muuten kukaan saanut vielä autoaan tieltä, jo vain takarenkaat olisivat nousseet liirtoon.

Liirrosta en tiä, mutta kyllä se taka-akselin leveys on ikävä juttu urissa, oli urissa vettä tai ei. Kun se taka-akselin leveys ei sovi uriin niin vatkaahan se.

Vesiliirtoon voi vaikuttaa, ja varmaan vaikuttaakin (mu-tu). Kyllä ne eturenkaat siivoaa vettä pois melkoisesti, ja etuveto kyllä varottaa jos ei pysty vesimäärää siirtämään. Ja jos ei takapyörä mene eturenkaan jälkeä niin sitte siinä on uusi siirrettävä vesimäärä. Toki taka-akselilla on painoakin enemmän.

Turvalliset renkaat.fi kertoo seuraavaa, sivuston laadusta ei tietoa:
"Ja päinvastainen tilanne; Kuluneemmat renkaat takana nousevat vesiliirtoon ja menettävät pitonsa ensin, jolloin tilanne tulee kuljettajalle täytenä yllätyksenä ja auto joutuu äkillisesti sivuluisuun tai pyörimisliikkeeseen. Kokenutkaan kuljettaja ei ehdi oikaisemaan tällaista maantienopeudessa yllättäen tapahtuvaa tilannetta. Mahdollisella törmäyksellä on tällöin kohtalokkaat seuraukset, koska törmäys tapahtuu todennäköisesti kylki edellä eikä auton kyljissä ole juurikaan varaa kasaanpainumiselle. Airbagitkaan eivät kylkitörmäyksessä anna suojaa matkustajille."
Tätä seuraavaa voi soveltaa Ducatoon leveämmällä taka-akselilla:
"On väitetty että eturenkaat "auraavat tietä" takarenkaille, jolloin takarenkaille jää vähemmän vettä syrjäytettäväksi eikä vesiliirron vaaraa olisi kuluneillakaan takarenkailla. Suoraan ajettaessa näin saattaa ollakin, mutta kun tullaan suoralta kaarteeseen tai joudutaan tekemään väistöliike, etu- ja takarenkaat eivät enää kuljekaan peräkkäin ja takarenkaat joutuvat "puhtaalle ajouralle" juuri silloin kun niiden pitoa eniten tarvittaisiin! Autojen takapää on myös yleensä kevyempi, useissa autoissa painosta jakautuu 60% eteen ja 40% taakse, mikä osaltaan lisää takarenkaiden alttiutta vesiliirtoon."

Ei ruveta väittelyyn, kun samaa tarkoitamme. Jos raideleveys on takana suurempi kun edessä niin ei ne eturenkaat mitään auraa takarenkaan edestä suoraankaan ajaessa. "Autojen takapää yleensä"... no ei, kun mullaki ducatossa etupää 1500kg ja takapää 2000kg

Näyttääpä siltä että linkkaamasi sivusto ei nyt puhu ducato matkailuautosta vaan jostain missä raideleveydet on suunnilleen samat. Eli matkailuautossa tilanne on vielä huonompi.

Kuinka monen asuntoauto on joutunut vesiliirtoon? Minulla ei koskaan.
Ennen oli Ivecoissa paripyörät takana eivätkä ne olleet, tietääkseni vesiliirrossa.
Jos ajat noin 85kmh ja paino on sen 3.5t niin mikä todennäköisyys on hyvillä renkailla joutua vesiliirtoon ja pakkoko se ainakaan kovalla sateella on sitä 100kmh päästellä.
Köyhillä on kiire, muilla ei.

Nakkikopissa etupyörät paripyörien sisimpien kansa samalla leveydellä, ja sitä moittivat, että se hakee. Minä ajelin, semmosella ja laskin liukkaalla jopa persmäkeä kone kyytissä, mutta kyllä sillä ajeli kelilä, kun kelillä.
Niin tuo vesiliirto, niin kyllähän se nousee jos kovaa ajaa rapakkon varsinkin puolikuluneila, tai kun minä nuorna miesnä takatuupapri sokotalla ristikudos pyörillä. Olin hetken matkustaja, kun kevyt etupää nousi pintaan, mutta onnella selvisi, ettei pyörähtänny poikettain, ja sitten laskeutunnu tiehen matalalentäjä.
No oppihan sitä jotain
On sitä joskus oikeen kovalla ukkoskurolla pitäny pysähtyä ihan, kun tie on kun joen pinta vettä täynnä.
Malttihan se valttia, eli kelin mukaan koettaa ajella.
Mutta yhäkin aloitajalle, niin maltilla, ja lisäturvana ketjut konttin, niin auttaa ettei nitä edes tarvi viritellä.
Ninja yleensä leirilä jos ongelmaa, niin kyllä siellä auttaja löytyy. Maantiellä taas jos, niin kuten mulla piti kerran, niin soitin numerotiedusteluun lähimmän hinurin yhteystiedon, ja he tulivat avuksi.
Tp

Linkki vie Nokian Renkaatin rengasvalintasivulle, siellä ei noita lainauksia näy.

Tuosta kuluneemmat-käsitteestä kiistellään joka kevät. Jos pintaa on 4 ja 5 milliä rengaspareissa, voiko noita nelimillisiä laittaa taakse? Mutta jos takaa pito katoaa eikä auto kulje sillä hetkellä luonnostaan suoraan, voi kuskille tulla kiire.

Saman levyinen taka-akseli on harvoin oikeasti samanlevyinen eikä auto kulje niin suoraan, että renkaat menisivät täysin samoja uria. Voisi ajatella myös niin, että takarenkaat joutuvat siihen eturenkaiden siirtämän vesimassan kohdalle helpommin, kun akseleissa ei ole kunnon leveyseroa.

Tähän asti on kerrottu, että vesiliirron vastustaminen riippuu renkaan vedensyrjäyttämiskyvystä. Jos rengas on huono, kulunut ja/tai nopeus liian suuri, jää renkaan alle vesipatja ja rengas nousee sen päälle. Voisiko sen tosiaan puristaa kokoon massalla? Vedestä kun väitetään, ettei sitä voi puristaa kokoon.

Ajonopeus tilanteen mukaan ratkaisee asiat.
Tp

Lauri, mitenkäs, siis että kevyt auto ei nousisi vesiliirtoon helpommin. Mihin tämä perustuu?

Rekoissa on useinkin aika epäilyttävän näkösiä renkaita. Miten usein oot kuullu niitten, tai bussien liirroista?

Vaikeaa on saada raskas matka-auto liirtoon. Ainakaan mulla ei ole vauhdissa onnistunut edes pieni tyhjän lyöminen ison lätäkön kohdalla vaikka olen joskus oikein yrittänyt hakea rajoja.

@timppa

Suhteessa painoon ducatossa on kapeat renkaat,lätäköistä hyvä ajaa samoin sietää loskaa jonkun verran ennen kuin nousee pintaan. Nykyään suunta on että pikku henkilöautoissa on yhtä leveät renkaan jo, huonoja ajaa loskakelillä ja uraisilla teillä vesisateessa.

Se on just noin tuo renkaan leveysjuttu. Ihan älyttömiä rengasleveyksiä pikkuautoissa nykysin. Ymmärrän että kuivalla asvaltilla on kitkapintaa enemmän, mutta kun on liukasta esim talvella. Sitä kitkaa kun ei ole niin voi alkaa laskeskelemaan kiloa per neliösentti. Tossa mamman kauppakassissakin 225 leveet gummit.
Rättisitikka 125/15 renkaalla meni ihan mihin vaan. Vesikelilläkin 125 renkaan tarvitsee syrjäyttää paljon pienempi vesimäärä kun 225 leveen. Kuivalle asvaltille levee sliksi, ja vesi tai lumi alustalle karkee ja kapee. Suomen oloissa siis sais olla vaihtamassa rengasta kokoajan.

Lauri Niittynen koetapa kirjoittaa selaimeen yhteen turvallisetrenkaat.fi
Tämä oli vähän kysymyksiä herättävä lausahdus:
"Voisi ajatella myös niin, että takarenkaat joutuvat siihen eturenkaiden siirtämän vesimassan kohdalle helpommin, kun akseleissa ei ole kunnon leveyseroa."
Sillä pääset FirstStop rengasketjun sivulle mistä tuo mun lainaus on.
Oli tullut välilyönti liikaa.
Jos on matkiksessa lailliset tai vielä paremmin suositellut kulutuspinnat taitaa olla vaikea päästä vesiliirtoon.
Tässä linkissä hyviä havainnekuvia,voinee soveltaa kaikkiin ajoneuvoihin.
https://www.turvallisetrenkaat.fi/rengastohtori/turvallisuus/mika-on-riittava-urasyvyys.

leveys on tosiaan mennyt, ja siihen leveään matala profiili, että on näyttävät renkaat. Eli kuten aikanaan kysäsin semmosen kuskilta, miten ajelet noilla Oulun nupulakivi kaduilla toripoliisin luo.
Vastasi ei mitenkään, koska hampaat tippuu suusta, ja jos on ihan pakko, niin hyyyyvin hitaasti, ja arvokkaasti.
Nimitäin oli kokemusta, kun ajelin sinne tori poliisipatsaan rantaan kuorma-autolla ontelolaattoja hotellin laakenus työmaalle useita kuormia, niin kylä se tärsteli kaniaakin
Aikanaan kun ostimma vanhuksen siinä oli semmosen matalat, mutta sain neuvon, ja vaihdettiin pari astetta kapeammat, ja pari astetta korkeammalla profiililla olevat, ja on hyvä nin ollut kohta 20 vuotta.
Samoin latoseisoja, niin leveys on talvisilla 215 / 16.
Tp
PS
Muistelin, ja jopa. Sen toripoliisin esikuvan lempinimi oli tuskanpunanen.

Kerro sinä tuo kevyen auton tilanne, en tiedä mihin väitteesi perustat. En ole ennen kuullut, että kevyt auto olisi sateella vaarallinen.

Isojen autojen nopeus on pienempi ja pyörät isommat kuin henkilöautoissa. Pyöriä on myös useampia. Yhden renkaan vesiliirrolla ei ole väliä. Pitkäakselivälinen auto kääntyy huonommin.

Meillä hymer ja mese. Allle 7m puol. Intg.
Ja takapotku ja nastat
Täytyyy kehua. TOIMIIIIII