Vinkkiä kaipaisin (kosteusvaurio)

Moi, en ole varma onko tällainen keskustelu sopivaa aloittaa kun faktat ovat vielä puutteelliset, mutta mikäli löytyy joku, jolla mahdollisuus neuvoa, vinkata tms joko tällä foorumilla tai yv:nä niin rohkenpa kysellä.

Meillä on muutaman vuoden ollut Fiat Burstner 2.8 koneella oleva puolintegroitu vm 2002 (ajettu 82500) asuntoauto.

Autosta on tykätty ja on tosi siisti sekä pyritty pitämään kuin "kukkaa kämmenellä". Nyt on heinäkuussa tarkoitus lähteä kiertämään Eurooppaa. Tuo reissu on tällä autolla meille pitkä Euroopan reissu toistamiseen. Nyt käytin autoa katsastuksessa ja kattelin autoa pohjasta kuten aiempinakin vuosina. Vaikuttaisi siltä, että pari kertaa käytetty suihku on vuotanut suihkutilan alle lattiaan. En tiedä vielä vuodon (kosteusvahingon) laajuutta. Autolle olen teettänyt kosteustarkastuksen muistaakseni toissavuonna. Siihen on tehty niitä aikaisemminkin ja arvot ovat olleet jokapuolella kuivia.

En oikein tiedä mistä aloittaa. Vaikka olemme pitäneet autosta, niin päivittämis ajatuksetkin ovat olleet pinnalla ennen tätä. Hieman modernimpaa ajatellen. Nyt jos tuossa ilmenee jotain työläämpää, niin miettii mitä kannattaa tehdä ja mitä investoinnilla saa

Ensinnäkin kannatta tehdä kosteus tarkistus, ja sitten kun laajuus on selvinnyt aikaa miettimään jatkoa.
Seuraavaksi selvittää mikä materiaali on suihkukopin lattian, ja alapohjan välissä, onko mahdollista, että puhaltajalla esimerkiksi altapäin pitkään puhaltamalla saisi kosteuden haihtumaan alapohjan kautta, varsinkin jos alue on pieni.
Mutta jos eristemateriaali on semmosta, ettei kuivu, on avaaminen ainoa konsti.
En sitä ala neuvomaan, koska paikanpäällä ammattimies parhaiden sen selvittää. Kaukoneuvominen rakenteiden avaamiseen on paha homma, jos väärin menee.
Toivopoika

Kaksi mahdollisuutta. Purkaa suihku ja korjata sisältä alkaen, lopputulos erittäin hyvä mutta saakelin työläs. Toinen vaihtoehto on korjata alhaalta, lopputulos ei niin hyvä kuin sisältä, eikä välttämättä edes mahdolinen rakenteiden vuoksi.

Kuivattamisen onnistumista epäilen kovasti.

@timppa

Ensimmäinen asia on tarkistaa onko suihkutilan lattiassa halkeamia jotka vuotaa tai onko lattikaivon juuri pitävä.
Siinä voi olla joko tiivistevuoto tai halkeama vieressä.
Lattiakaivon alla on lattiakaivo jotka voi vuotaa pakkasvaurion seurauksena tai tiivistevian vuoksi.
Lattiakaivosta harmaan veden tankille lähtevän putken kiinnitys lattiakaivoon kannattaa myös tarkastaa.
Liitoskappaleilla kun on taipumus joskus haljeta jolloin se liittimeen valettu "o-rengas" katkeaa ja liitin alkaa vuotamaan.

Siten on arvoitava vuodon laajuus ja kannattaako paikkoja alkaa avaamaan vai ei.
Jos vuoto on ollut merkittävä se voi ilmetä myös pienenä hajuhaittana jonkun aikaa jos tila ei pääse tuulettumaan.
Matkalle lähtöä tuo ei estä kun ei käytä suhkua matkana aikana.

Nyt sain kosteusmittaajalta tiedon, että auto kuiva. Myös tuolta alueelta, jossa vuoto on suihkun käytöstä johtunut.

Hyvä niin.

Niin usein käy ja vallankin jos kostumisen ja mittauksen välillä on talvi.
Sen talvi kuivaa minkä kesä kostuttaa.

Hyvä juttu. Nyt siten joko korjata mahdollinen vuotopaikka, tai lopettaa suihkuttelu. Alapuolen puupohjan etu on, että senkautta kuivuminen tapahtuu aika hyvin.
kun massasin tetlesin rungon, kielsi asentaja ehdottomasti massaamasta pohjaa, ja varsinkaan semmoista kohtaa, missä näkyy puun pää, tai vanerin laita.
Mikä kastuu, se kuivuu, kun tuuletus päsee vaikutamaan.
Toivopoika

Itselläni oli sellainen kokemus, että tehtaan jäljiltä suojaamattomina olleet levyjen päät hapertuivat kokonaan. Koko takatallin pohja piti rakentaa uudelleen. Uudessa rakennelmassa levyjen päät suojattiin huolella. Katsotaan nyt, miten tällä kertaa käy.

Oikeen, minulta jäi, että ohje, minkä sain, ettei saa suojata sillälailla, että kosteus ei pääse pois, mikä niihin menee. tetlesillä oli semmosta omaa tervaa, mitä ne käytti juuri noihin levyn päihin.
Toivopoika

Tässä hieman perustietoa puun käsittelystä.
http://www.sihistin.fi/fi/puuveneet/kyllastys.html

Ohje on tehty puuveneiden käsittelyä ajatelleen, mutta sopii ihan hyvin m-auton faneripohjalle, joka monissa autoissa lienee lehtikuusifaneria.
Puuveneethän kestää oikella käsittelyllä 50-70 vuotta ja jopa pidempäänkin ja ne sentään on kesät vedessä.

Auton pohjahan on yläpinnaltaan muovimatolla suljettu rakennne jolloin rakenteen kosteusvaihtelut/kosteuden tasantuminen voi tapahtua vain pohjan alapinnan kautta.
Tämä asettaa suojaaineille heti sen rajoitteen, että mitään massaa tai muuta vastaavaa ei alapinnassa voi käyttää koska lattian alapinnasta ei saa tehdä täysin kosteutta läpäisemätöntä kuten yläpinta on.

Itse olen käyttänyt alapohjaan tuota pellavaöljykäsittelyä seostettuna tärpätillä tai homenestoaineella ja hyvin toimii. Henkilöauton suojauksessa olen käytänyt pellavaöljyn ja tervan seosta suhteessa 50/50 ja hyvin suojaa ruosteelta.

Monien mielestä nämä vanhan ajan lunnontuotteet ei voi olla hyviä kun ovat niin halpojakin ja uskovat purkkikemiaan kun hullu puuroon.

On joskus kerettiläinen ajatus mieleen noista peltikuorista. Niissä periaatteessa on alapohjan homma juuri pahinta mallia.
Lattiamatto tiivis, ja alapohja tiivistä peltiä. Sieltä ei kosteus lähde, jos sitä sinne menee, esimerkiksi altapäin erinäisten läpivientien pettäessä vanhempana, tai sitten sisällä jostain kautta.
Toivopoika

Hei, hyviä kommentteja. Kiitokset.

Täytyy katella syksymmällä, mitä tuleman pitää. Asiasta "kukka ruukkuun". Nyt katsastuksen jälkeen on autoon tullut "veto päällä" noin 50-60 km/H nopeudessa tuntuva täristys. Täristys loppuu kun nopeus kasvaa noin 80km/H nopeuteen. Viime kesänä laitettiin aurauskulmat kohdillleen kuluneitten renkaitten myötä. Ostin eteen uudet renkaat.

Onko ajatuksia.

Yksi mahdollisuus olisi se, että ne uudet renkat eivät ole tasapainossa. vetonivelet eivät minusta noin käyttäydy.
Toivopoika

Sellainen muistikuva homeenestoaineesta, että se ruostuttaa metalleja. Ennen alustaan suihkutettavaa homeenestoa, kannattaa kaikki metallit puupinnoissa ruostesuojata vaikka alustamassalla.
Alustamassa kannattaa laittaa myös vanereiden , siis alustan ulkoreunoille, on nimittäin kokemusta, että se suojaa alustan kosteudelta.
Joissain autoissa sisäseinän pintamateriaali on suoraan johdettu alustaan ja auton omat "massat" eivät ole riittäviä.
Eli kosteus voi hyvinkin tulla alhaalta päin.

Massan käytössä on myös se toinen puoli, se huonompi.
Jos alustamassaan tuleekin halkeamia tai se irtoaa pinnasta niin massan ja rakenteen väliin pääse vettä, mutta massan vuoksi vesi/rakenne ei pääsekään kuivumaan.
Näin niitä h-autoja pilattiin ennen vanhaan oikein urakalla.

Omassa autossani oli juuri näin ja revinkin heti kättelyssä reunasaumoista massat pois. Sananmukaisesti revin koska ne oli pitkältä matkalta ihan irti ja muodostivat hautomon.

Puu saa kastua, mutta sen pitää päästä välillä kuivumaan ja kaikki ratkaisut jotka estää kuivumien on pahasta.
Kosteus tule aina alhaaltapäin koska lattian yläpinnassa on muovimatto, joka ei läpäise vettä eikä vesihöyryä.
Seinissä taason alumiinipelti tai lasikuitu, jotka ei myöskään vettä läpäise.

Tauno, oliko sulla se versio, jossa on takana Bürstner tekstillä varustettu luukku? Oliko takakontin korjaaminen iso urakka ja paljonko maksoi? Teitko itse vai teetit? Meillä on sama juttu tuossa vanhassa Byssessä. Takakontin lattia on pehmeä toisesta reunasta ja syynä ilmeisesti ollut tuo massaus (vesi sisään, mutta ei pääse oikein haihtumaan). Ei tosin haittaa vielä käyttöä, kun kontin pohja toistaiseksi kestää tavaroita, mutta tulee varmaan aika, että tavarat putoaa ulos.

Mulla oli joskus vanhempi Kaarinalainen kuoriainen. Seinäpelti ruostui irti helmasta molemmin puolin ja koko matkalta. Ruostuminen taisi loppua kun ilma alkoi kiertämään seinien sisällä.

@timppa

Ristolle,
Minun Burstner on tuollainen: http://www.matka-auto.net/myynti/Burstner_Nexxo645.html

Takatallin pohjan rakensi MK-Caravan Oy Tuusulasta. Oli muistaakseni noin päivän homma ja maksoi kaikkinensa noin 700 euroa.

Ennenvanhaan se massojen ongelma oli, että ne laitettiin vanhaan autoon, likojen päälle, eihän siinä mikään massa tarttunut kiinni.
Tosin massoissakin oli eroja, niinkuin on nykyäänkin.
Hyvä massa ei koskaan kovetu "korpuksi".
Olen aina uudet matkailuautot massannut alustoistaan, siis rungot.
Kun noita kosteusvaurioitakin on niissä puurakenteissa ollut, niin on käynyt näin, että sinne puuosiin ja vanereihin mihin rungon alustamassat on menneet, ei ole ollut kosteusvaurioita.
Takuiden takia en ole uskaltanut massata puuosia mutta viisaampana kokemuksien kautta suosittelen niiden alustan ulkoreunojen massausta sellaisella massalla joka tarttuu eikä kovetu.
Uudetkin sieltä suojataan mutta ne suoja-aineet häviävät itsestään yllättävän pian ja tuntuvat olevan vain väriaineita..