Uutta lakia pukkaa?

Uusi lakiehdotus lausuntovaiheessa , uutta mm:

Pakettiauton ja matkailuauton ajoneuvokohtaisista 80–100 km/h:n nopeusrajoituksista luovuttaisiin. Alle 750 kilon keskiakseliperävaunun vetonopeus nostettaisiin 100 kilometriin tunnissa.


https://tekniikanmaailma.fi/autot/tallainen-uusi-tieliikennelaki-rikesakko-muuttuu-virhemaksuksi-keltaisesta-viivasta-valkoinen/

Mitenkähän yli 3.5 tonnisen matkailuauton käy? Nouseeko senkin nopeus 100 km/h?

Tuskin nousee, ellei sen luokka muutu henkilöautoksi, koska yli 3,5 tonnia on kuorma-auto puolta.
Toivopoika

Kohti eurooppalaista käytäntöä mennään. Tiekohtaiset rajoitukset maanteitä koskien Euroopan maissa hyvin pitkälti samat kun meillä ja vaihtelevat välilä 70-90 km/h 80 km/h ollessa yleisin rajoitus.
Moottoriteillä < 3,5 tonniset saa joissain maissa ajaa kovemmin kun meillä.
Ylesin on 100 ja 130 välillä olevat nopeudet ja onpa joukossa kaksi maata joissa max nopeus on 140 km/h

Noiden >3,5 t käytäntö on kirjava eri maissa.
Yleisin 80 km/h sitten on 90 km/h maita. 100 km/h maita on Saksa, Bulgaria, Italia, Schweiz ja 110 km/h maita on Ranska, Portugali, Romania. Nämä siis moottoriteitä koskien.

Muutoin noihin > 3,5 tonnisiin sovelletaan yleisesti kuorma-autoja koskevia liikennesääntöjä vaikka matkailuautoja ovatkin.
Järkevää olisi jos koko matkailuajoneuvokantaa < 7,5 tonnia saisi ajaa kulloinkin voimassa olevilla tiekohtasilla nopeuksilla.

Tuo kirjavuus osin johtuu siitä, että eri mailla on köytössä erilaisia porrastuksia tiekohtaisia nopeuksia koskien.
Kuten vaikka 50, 70, 90 ja 110 km/h.

Keltaisesta viivasta on ollut huimat kustannukset kun on tarvittu kahta väriä syöttävät vehkeet tai kaksi eri laitetta.

@timppa

Matkailuauto on vähän kumajainen. se ei ole henkilöauto, ei kuorma-auto, eikä linja-auto, jotenka tuskin sen kohtelu yli 3500 kilosissa muuttuu.
Mutta miten muuttuu B luokan kohtelu, yhteneväistyykö koko EU alueella, sitten liittovaltion aikaa ennen.
Toivopoika

B-kortin kohtelu on itse asiassa jo yhtenäistynyt.
Asiasta on EU:n ajokorttidirektiivi ja sen mukaiseksi kansallisvaltioiden on ajokorttilainsäädäntö muutettava.
Tähän on monta syytä, eikä suinkaan vähäisin ole ihmisten vapaa liikkuvuus EU:n aluella ja erototen työvoiman vapaa liikkuvuus EU:n alueella.

Noita vanhojen ajokorttilakien "häntiä" on vielä joissain maissa olemassa, mutta nekin poistuu säädetyssä järjestyksessä lähiaikoina.

Tuo Mattin tieto on siinä määrin oikeaa mutta B-ajokorttien eu tirektiivi koskee niitä valtioita jotka eivät ole neuvoteleet eirikois asemaa kuten saksa ja ruotsi niisä koskee tirektiivi vain uudempia ajokorttia jotka on saatu jälkeen1.7.1996, muutoin tätä päivämäärää ennen sadut B- ajokortit saava isommat painorajat asuntoautoilla jotka on rekisteröity henkilö autoiksi,tätä sääntöä kutsutaan (Övergångsregel) ja on voimassa niin kauvan kuin ajokorttin haltia elää ellei muutoin ole ajooikeus peruttu.Se on kyllä hyvä että tähän ajokorttien vidakoon sataisiin yhtenäiset pelisäänöt kuten EU-tirektiivissä sanotaan,mutta vielä näitä vanhoja kortteja on usean kymmenen vuoden ajan joten ei vielä näkö piirissä välitöntä yhdistymistä ajokortti asiassa.

Saksan ja Ruotsin rajoitettua joukkoa koskeva vanha oikeus on tietääkseni päättymässä tyyliin aika hoitaa.
Saksalla oli vielä yksi erikoisuus kun vanha DDR:n kortit piti muuttaa Saksan korteiksi ja niissä oli eri ajo-oikeuksia.

Kuten sanoin, vanhoja häntiä on ja silloin perustetut oikeudet poistuu säädetyssä järjestyksessä.
Joukko pienenee koko ajan.

Tuosta Sakksan oikeuksien poistumisesta en ole ottanut selvää miten lie ,mutta Ruotsin oikeuksista olen ittse ottanyút selvän ja asioinut asian tiimoilta Transportstyrelsissä jossa nämä asiat tiedetään varmasti eikä kuulopuheisiin taikka oletamuksiin perustu.Joten kaikki kyseisen ylimenokauden korttit ovat voimassa niinkauvan kun haltija elää ja eikä muusta syystä ole ajo oikeutta peruttu,minkään laista aikka rajaa ei olle tirektiivissä ruotsin osalta.

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000005089223.html
Latojan vaan löytyy nykyhallitukselta järki esityksiä autoilijalle/karavaanareille.

Kyllä noita pakujen lavoille vedettäviä "kyhäelmiä" näkee jonkun verran tuolla Euroopassa.
Joka erikoisuutta tavoittelee niin siitä vaan, mutta perusratkaisuun liittyvät tekniset esteet tekee sen, että
kokonaan peltikoppanen on käytännöllisempi.

Mm. Reimolla on mynnisssä valmiita paketteja joista jopa TI-mies voi kasata peltikuorisen pakun koriin mieleisensä monikäyttöisen retkeilyauton.
Lisäksi tämänhetkinen veropolitikka suosii tätä ratkaisua, kun perusautosta tulee M1 matkailuauto.

Nelivetoalustalla jollekin oikeinkin sopiva systeemi,
kaikki ei mene motareita pitkin Etelä-Euroopan ,on on olemassa muitakin lomaharrastuksia kuin auringossa makaaminen.

Mutta miksi ihmeessä pitäisi muuttaa sulkuviivan väri valkoiseksi? Keltainenhan on aina todistettu parhaiten havaittavaksi väriksi?

Entä talvella jolloin saattaa viivasta olla vain pätkiä näkyvissä lumi/jääpeitteen lomassa?
Selkeästi mennään taaksepäin turvallisuudessa.

Entäpä ns. pyöräkadut joilla autoilijan olisi väistettävä kaikkkea pyöräliikennettä ja sovitettava nopeutensa pyöräilijöiden mukaan? Sitten vaan nimeämään kaupunkien keskustan katuja "pyöräkaduiksi."

Entå mikä uudistus se on että rikesakon nimi muuttuu virhemaksuksi? Ikäänkuin kyse olisi yhtä vähäpätöisestä rikkeestä kuin pysäköintivirhe. Höh, sanon!

Yliniemi
Ostamalla takavetoinen lukkoperällä pääse sinne mihin tarvitseekin ja vielä takaisinkin.
"Sankarimatkailijoille" taas on myynnissä mm. nelivetoista MAN´n jolla kyllä erottuu joukosta ja joka taatusti on epäkäytännöllinen 99 prosenttia matka-ajasta.

Valkoinen sulkuviiva on jo osin käytösssä.

Kumotaan tässä nyt täälläkin yleinen harhaluulo noista "oikeista" yli 3500 kg matkailuautoista. Kyllä ne pääsääntöisesti rekisteröidään M1-luokan ajoneuvoiksi eli puhekielessä henkilöautoiksi. Eri asia sitten on, että kuljettamiseen (ainakaan Suomessa) ei riitä B-luokan eli ns. henkilöauton ajokortti.

Noita vanhoista linja-autoista värkättyjä voi olla myös joko edelleen linja-autoina, painosta riippuen M2 tai M3 tai kuorma-autoina N2 tai N3 luokkiin kuuluvina. Aika kirjavaa on tainnut olla katsastuskäytäntö noissa itserakennetuissa.

Ja tuollainen matkailukori on ollut Suomessakin ihan luvallinen kiinnittää pakettiauton lavalle. Autoverolain muutos 3.5.1993 teki niistä lopun, koska autoa ei enää voitu pitää yksinomaan tavarankuljetukseen tarkoitettuna verovapaana tai alennetun verokannan mukaisena pakettiautona jos se varustettiin matkailukorilla.

Janhonen ,en ala vääntämän kanssasi,koska sinä vain olet oikeassa tässäkin asiassa

Janhonen ,en ala vääntämän kanssasi,koska sinä vain olet oikeassa tässäkin asiassa

Yliniemi

Kokeile kerran takavetoista, lukkoperällä ja automaatilla varustettua m-autoa niin ei tarvitse sinunkaan luulotella.
Ja kun painonkauma on 35-40 % etusilla ja 60-65 % vetävillä niin auttaa asiaa kummasti.

Valtaosa nelivedoistakin muuten vetää vain kahdella pyörällä kerrallaan.

Kyllä mulla loppu työnneltävänä oleminen kun Sprinteripakuista eroon pääsin. Enkä kuunaan ole etuvetoisella matka-autolla kiinni missään ollut.

@timppa

En ota kantaa auton vetotapaan, kun itse olen etuvetoisilla kolmattakymmentä vuotta pärjäillyt, ja kotona ovat ominpäin kiskomatta tulleet.
Tuohon pic up hommaan mullakin hieman lie lusikkaa sopassa. Mitäs siittä on, kun olin yhteydessä trafin virkailijaan, joka valmisteli uutta tielikenne uudistusta.
Hän oli myötämielinen tähän, koska tuo malli monelle mettä- marja- kala-, ja retkeilymiehelle on hyvä. Lisäksi kätevä kulkemaan, ja kun poistaa lavalta on auto käytössä muuhun toimintaan.
Pakettiautot ovat nykyään niin matalia maavaralta, että niissä retkiauto nimitys on jo entinen.
No neliveto retkiauto, siinä taas hinta, ja painokin joskus, että säällisen saa, on esteenä.
On hyvä että sallitaan monimuotoiset, koska ostaja sitten ratkaisee minkä valitsee
Todelinen neliveto, ja kaikessa mahdollisessa tilanteessa hyvä, on minun idea.
Moottori pyörittää generaattoria, ja jokaista pyörää pyörittää sähkömoottori. Näin jokainen pyörä vetää aina.
Lukkokin nelivedossa, ja takapotkussa, on siinä, että jos joutuu samalla kääntymään, ei se tahdo onnistua, koska auto puskee, ja jos on huoleton, saa voimansiirtoon remontin tarpeen.
Toivopoika

"Lukkokin nelivedossa, ja takapotkussa, on siinä, että jos joutuu samalla kääntymään, ei se tahdo onnistua, koska auto puskee, ja jos on huoleton, saa voimansiirtoon remontin tarpeen.
Toivopoika"

Onhan myös kitkalukkoja jotka sallivat tietyn luiston.

Vaikka Toivo kyllä tiesikin.

Martti! ''Entå mikä uudistus se on että rikesakon nimi muuttuu virhemaksuksi? Ikäänkuin kyse olisi yhtä vähäpätöisestä rikkeestä kuin pysäköintivirhe. Höh, sanon!''

Kyllä siinä muuttuu muutakin kuin nimi. 20. Se on hallinnollisesti aivan erilainen kuin nykyinen rikesakko, muutosta ei enää haettaisi karajäoikeudesta, vaan hallintotuomioistuimelta.

Liikennevirhemaksu voitaisiin määrätä 30 ylinopeudesta kun raja on nyt 20. Tämä aiheuttaa sen mistä ette ole huomanneet parkua, nimittäin suurituloisten sakot pienenevät reilusti kun 30 ylinopeudesta maksetaan kiinteä 400€, eikä tulojen mukaan 2000€- 3000€ tai enemmän.

Pienituloisille taas 400€ on enemmän kuin saisi päiväsakkoja 30 ylityksestä.

Selvää porvarihallituksen kusetusta taasen.

@timppa

Niinhän se ihmismieli menee, että sitä mukaa kun tiet paranee niin nelivedot lisääntyy.

Ja jos muuta perustetta ei ole niin kyllä satojen kilometrien matkalla viimeinen 50 metriää monelle riittää perusteeksi.

Onkohan uusissa liikennemerkeissä lisäkilpi matkailuautoille? Nykyinen nro 835 (Matkailuajoneuvo-Husvagn-Caravan) on mielestäni omituinen varsinkin merkitykseltään. Monikohan ei-suomen- tai -ruotsinkielinen mahtaa ymmärtää, että se koskee myös matkailuautoja?

Eero Lehti olisi hyötynyt uudesta laista vajaat 18 000 euroa kun nyt sai kahdesta 25 km/h:n ylityksestä 18640 euroa päiväsakkoina. Liikennevirhemaksu 2X 400 = 800.

@timppa

Paketti-, ruumis-, huolto- ja matkailuautolle ei enää säädettäisi muita ajoneuvoja
alempaa suurinta sallittua nopeutta, koska kyseisentyyppisten yleisesti käytössä
olevien autojen rakenne ja turvallisuusvarusteet ovat viime aikoina kehittyneet eikä
ajoneuvojen käyttöön liikennemerkeillä rajoitetuilla nopeuksilla liity tavanomaisesta
poikkeavaa riskiä. Tällaisista ajoneuvoista saisi poistaa niihin aiemmin edellytetyt
keltapohjaiset nopeuskilvet. Nopeuskilpien poistamista ei säädettäisi pakolliseksi,
mutta erityisesti ulkomailla liikuttaessa niiden poistaminen selkeyttäisi tulkintaa
ajoneuvolle sallitusta suurimmasta nopeudesta. Ajoneuvojen rekisteritiedoissa olevat
merkinnät yleisesti säädetystä poikkeavista nopeuksista poistettaisiin ja ajoneuvojen
omistajat voisivat halutessaan pyytää uuden rekisteröintitodistuksen tulostamista
esimerkiksi määräaikaiskatsastuksen yhteydessä. Uudelle tulosteelle voi olla tarvetta
esimerkiksi ulkomaanmatkoilla. Matkailuautoon, jonka suurin teknisesti sallittu massa
on yli 3500 kg, sovellettaisiin kuitenkin linja-autolle säädettyjä suurimpia sallittuja
nopeuksia 80 ja 100 kilometriä tunnissa. Raskaimpien matkailuautojen suurin sallittu
nopeus olisi siten jatkossakin muita henkilöautoja alempi, koska tällaiset
matkailuautot valmistetaan useimmiten käytettyä linja-autoa muuttamalla tai ne
muuten perustuvat raskaammissa ajoneuvoissa käytettyyn tekniikkaan.

eli tarkoitetaanko että mahdollisesti jotkut yli 3500kg:n matkailuautot olisivat 100kmh:n autoja??

"eli tarkoitetaanko että mahdollisesti jotkut yli 3500kg:n matkailuautot olisivat 100kmh:n autoja??"

Veikkaan ettei liikennevirrasta poimita ketään pois, jotka nopeusrajoituskylttien mukaisesti tyyräilevät.

Meilläkään 100 lätkää

Viime keväänä kun auton vaihdoin otin lätkän heti pois ihmetystä herättämästä koska 90% ajoista tapahtuu ulkomailla. Kukaan ei koskaan ole puuttunut nopeuksiin vaikka olen poliisiauton perässä ja edellä satasta ajellut entiselläkin autolla vaikka siinä oli rajoitus.

@timppa

T'mä lieneen sitä lakiesityksen perustelujen tektiä.

"Nopeuskilpien poistamista ei säädettäisi pakolliseksi,
mutta erityisesti ulkomailla liikuttaessa niiden poistaminen selkeyttäisi tulkintaa
ajoneuvolle sallitusta suurimmasta nopeudesta."

Niin on esittelijä pihalla muualla vallitsevasta käytännöstä kun lumiukko.

Eihän missään muussa maassa kun Suomessa matkailuautojen perässä ole mitään nopeusrajoitusmerkkiä.
Sitäpaitsi Suomen 100 lätkällä ei muissa maissa ole mitään merkitystä, koska nopeusrajoitukset on kansallista lainsäädäntöä.

Olen Kain kanssa samaa mieltä.
Silloin kun liikennevalvonnan tehtävä ymmärretään niin, että sen tehtävänä on turvata liikennevirran turvallinen eteneminen, eikä sakotus - kuten meillä - niin liikennevirran mukana ja liikennemerkkien osoittamalla nopeudella ajavien matkailuautojen nopeuksiin ei puututa, painoi ne sitten 2499 kg tai 3501 kg.

Poliisit voi näissä tapauksissa priorisoida tehtävänsä ja eihän ne tyhmiä ole. Riittäähän niille työmaata niissäkin jotka ajaat liikenmerkein osoitettua nopeutta merkittävästi kovemmin.

''Eihän missään muussa maassa kun Suomessa matkailuautojen perässä ole mitään nopeusrajoitusmerkkiä.''

Nooh, onhan noita sentään ja aika paljonkin.

@timppa