Trumatic 6002C:n lämpöputket

Mistähän mahtaisin löytää "piirikaavion" Trumatic 6002c:n lämpöputkille, eli mihin kaikkiin tiloihin mikäkin puhaltimen ulostulo (4kpl) syöttää lämmintä ilmaa.

Alkovi kun pakkaa olemaan hieman viileä kovemmilla pakkasilla ja takatalli taas vastaavasti turhankin lämmin (tavaroiden säilytykseen) joten ajattelin hieman modifioida noita virtauksia.

Autoni on Fiat Dethleffs 5881 vm.02 kerrossängyt takana ja siis alkovimallinen.

Miten tähän nyt vastaisi? Sinullahan on jo "piirikaavio" siinä kun tiedät lähtöpisteen ja ne neljä ulostulopistettä. Onko niitä pisteitä vain neljä vai onko putkista otettu pienempiä sivupisteitä esim. penkkien alle. Jokaisen ilmaputken ulostulopisteessä on säätöläppä jota kääntämällä voit lisätä tai pienentää ao. putken vastusta ja siten ohjata lämpöä sinne missä sitä kulloinkin tarvitaan. Ilmalämmityksen eräs nyrkkisääntö on, että lämmittimen puhaltimen paineistama ilma (lämpö) menee sen lämpöputken kautta sisätilaan mistä se helpoiten sinne pääsee. Kokeilemalla ne oikeat säädöt yleensä löytyy aika helposti.

Ongelmasi ei ole lämpö, vaan sen epätasainen jakaantuminen ja osin hukkalämmityskin. Jos alkovi on viileä, etuosan suulakkeista ei tule riittävästi lämmintä. Tilanneteeseen voi vaikuttaa pienentämällä takaosan suulakkeita, jolloin etuosaan ohjautuu enemmän lämmintä. Periaatteessa alkovin pitäisi olla eräs lämpimimmistä paikoista, koska lämpö kohoaa ylöspäin. Takaosaan saat "ilmaista" lisälämpöä asentamalla muutaman tuuletusritilän lämmitintilan (takatallin) yläosaan, jolloin sinne kehittyvä ylimääräinen lämpö tulee hyötykäyttöön.

Tarkista vielä varmuuden vuoksi, ettei lämpöputket ole päässeet jossakin litistymään, millä on ilman virtausta hidastava vaikutus. Tämä tietysti vain niissä paikoissa, jossa ne voivat päästä kosketuksiin muiden esineiden kanssa (pääsääntöisesti matkatavaratilat). Asuntovaunujen valmistajat eivät yleensä anna tietoa putkikaaviosta, mutta edellä olevien Janhosen Matin ohjeiden mukaanhan ne on helppo selvittää.

Epätasainen lämmönjakauman korjaaminen on ollut minullakin puuhastelun kohteena jonkin aikaa. Lämmitin lienee sinullakin jossain takatilassa…? Siksi takaosa on liiankin lämmin. Eteen ja alkoviin lämpöä ei kuitenkaan kulkeudu riittävästi. Lämmön kulkeutumiseen lämmittimeltä alkoviin vaikuttaa lähinnä kaksi eri asiaa. 1.lämpimän ilman tilavuusmäärä ja 2.suuttimesta tulevan ilman lämpötila. Aiemmissa vastauksissa on ehdotettu sulkemaan takaosan suuttimia. Toki niitä voi sulkea ja apuakin pulmaan syntyy hieman. Sivutuotteena saattaa syntyä lämmittimen ylikuumeneminen jolloin lämmitys laittaa ”turbovaihteen” päälle ajoittain… Oma kokemus on ettei juuri yhtäkään läppää voi sulkea jos haluaa että itse LÄMMITINPANNU toimii siten kuin se on tarkoitettu. Todennäköisesti Trumaticilta lähtevistä neljästä putkesta yksi suuntautuu takaosaan, yksi keskiosaan ja kaksi etuosaan. Lämmitin itsessään lämmittää ympäristöään melkotavalla. Trumaticin käyttöohjeen http://www.caravantukku.fi/webkatalog/kayttoohjeet/C3402+6002.pdf
mukaan jokaiseen 6002:n neljään putkilähtöön on liitettävä 65mm ilmaputki. Voisi kuvitella ettei toisesta päästään sulkuläpillä suljettu putki ole ”putki” siinä mielessä kuin lämmittimen valmistaja on tarkoittanut. Lämmönjakautumaa olen parantanut lisäämällä lämmittimeltä lähtevään putkiin lämmöneristettä ympärille (isompi putki pujotettu päälle), tavoitteena se että ilmavirtaus ei alentaisi lämpötilaansa putkea pitkin matkatessaan. Toisena keinona olen yrittänyt pienentää pitkien putkien ilmanvirtausvastusta oikaisemalla putkireittien mutkat niin loiviksi kuin suinkin, sekä poistanut ohjaamon päästä läppäsuuttimet kokonaan ahdistamasta putken ilmavirtausta. Läppäsuuttimen tilalle laitoin 90asteen mutkan. Sen avulla ilmanvirtaus suuntautuu oikein. Pitkiin putkiin voi asentaa myös välipuhaltimenn, niitä myydään alan liikkeissä. Mutta välipuhallin ei ole aivan pulmaton ratkaisu.

Epäilen ettei alkoviin mene lämmitysputkea ollenkaan ja sen takia se on kylmempi, tässä tilanteessa ei auta suuttimien suuntaus.

Kyllähän ne ilmaputkien suuttimien läpät on tarkoitettu ilmamäärän jakautumisen säätämiseen eri kohteisiin. Jos takatalli on liian kuuma, pitää sinne johtavaa suutinta kuristaa. silloin se aiemmin sinne mennyt ilmamäärä purkautuu ulos muista avoimista suuttimista. Tuota ilmaputkien eristämistouhuasi en ymmärätänyt lainkaan (eikä ole ainoa asia maailmassa, jota en ymmärrä). Missä automallissa on lämpöputket vedetty kulkemaan auton ulkopuolella (kylmä tila, jossa ne pitää eristää), sen sijaan että ne perinteisesti kulkisivat auton sisätilassa (lämmitettävä tila, jossa niitä ei pidä eristää)? Usein on erilaisten säilytystilojen läpi vietyihin putkiin tehty tarkoituksella pieniä reikiä, että myös säilytystila lämpenisi. Jokaisen lokeron autossa pitää olla lämmitetty. Puutteellisesti suunniteltujen autojen ohjekirjoissa jopa kehotetaan pitämään pakkasilla kaikkien kaappien ovia raollaan, että niihinkin pääsisi hieman lämpöä.

on ilmanjohtamiseen paikasta A paikkaan B tarkoitettu putki valmistemateriaaliltaan alumiiniä, pinnoitettu tosin, toimiin sen pinta kuin lämpöpatteri ja kun putkea on pitkänlaisesti niin se ehtii luovuttaa pintansa kautta jo enimmämmänosan lämmöstä ja siellä kaukana jossa putkenpää siintää ei ole ilman ulostulolämpötila kuin "lehmänhenkäys". Eristämällä putkea saadaan välille jäävän lämmön osuutta vähennettyä ja tämä oli asian "ydin" . . . Jos oikke yrmälsin . . .

Tuohon putken eristämiseen olis hyvää vaikkapa 6 tai 9mm solukumieriste, mutta sekun on "juuttaankallista" tosin oma verme o veskeskuslämmöllä "talaviteloilla" oottelloo kessää . . .

Jari

Ps. Olikohan oikeaa rautalankaa josta yritin "taivutella" vai olikohan "materiaalivalinta" menny pieleen ? ? ?

Tarkoitin juuri tuota, lämpö karkaa putkesta ulos lämmittäen auton etuosan sijasta jo ennestään liian lämmintä auton taka- ja keskiosaa. Asian voi todeta mittaamalla lämpömittarilla suulakkeista tulevan ilman lämpötilan.
Putken lämpöeristyksellä saavutetaan se että etuosaan vievän lämpöputken lämpösisältö pääosin tulee ulos auton etuosasta. Takatallin lämpötila laskee kun putket lämpöeristää heti lämmitinpannusta lähtien. Turvallisuusnäkökohdat huomioonottaen lämpöeristysmateriaaliksi ei varmaankaan käy mikä tahansa.

Turvallisuusmielessä putkien lämpöeristykseen ei varmaankaan voi suositella kuin siihen tarkoitettua tuotetta http://www.caravantukku.fi/webkatalog/tuoteryhmat/lammitys/lammitys_start.htm Tuote 40680-00 Eristetty ilmaputki 150cm

Keskustelu alkaa muistuttaa entisen asianajotoimiston mainoslausetta jossa luki "Selvitämme sotkuiset ja sotkemme selvät asiat". Kuten kaima tuossa edellä kertoi lämpöputkien päissä olavat ilmanohjausläpät on nimenomaan tarkoitettu eri ulostulopisteistä ulos tulevan ilmamäärän = lämpömäärän ohjailuun. Auton lämpöputkisto on osa auton lämmitysjärjestelmää siinä kun vesiputket vesikeskuslämmityksessä eikä auton sisätilassa kulkevia putkia ole tarkoitettu eristettäviksi. Putkien tuleekin "vuotaa" osa siirrettävästä lämmöstä kaappien alle, komeroihin, wc:n säiliötilaan jne. On autoja joissa tehdas on reiittänyt siirtoputkia "vuodon" lisäämiseksi ja reiitetty putki toimiikin suulakkeena esim. alkovin patjaa kiertävässä putkessa. Kaksoispohjaisissa autossa lattian alla kulkevat eristämättömät ilmaputket on taas osa auton lattialämmitystä. Ei ole suinkaan sattuma, että ilmaputket on asennettu tarkoituksellisesti lattianrajaan seinän viereen - kuten vesikeskuslämmityksessä. Jos lattiarajassa kulkevat ilmaputket eristetään niin lattia viilenee ja vedontunne kasvaa. Sekin mahdollisuus toki on, että 5881 lämmittimen teho ei vain kovemmilla pakkasilla riitä pitämään auton eri osia tasalämpöisenä mutta se onkin jo eri keskustelun paikka.

Kertaus on oppimisen Äiti: "Toki niitä voi läppiä voi sulkea ja apuakin pulmaan syntyy hieman. Sivutuotteena saattaa syntyä lämmittimen ylikuumeneminen jolloin lämmitys laittaa ”turbovaihteen” päälle ajoittain… Oma kokemus on, ettei juuri yhtäkään läppää voi sulkea jos haluaa että itse LÄMMITINPANNU toimii siten kuin se on tarkoitettu."

Monikin on jo opastanut miten selviytyä ongelmasta mutta meillähän konsteja riittää yhtä paljon kuin miehiäkin (+ muutama nainen). Minulla on kuitenkin ollut aikoinaan sama ongelma Italialaisen Pegason kanssa. Toimiva ratkaisu löytyi välipuhaltimesta jonka asensin alkoviin menevään putkeen. Uskoisin paikan sille löytyvän hieman haeskellen. Trumalla on sopiva puhallin saatavana, puhaltimessa on 2 tehoa ja pienempi (lue: hiljaisempi) oli ainakin minun tapauksessani sopiva. Läppien säätelyllä saadaan aikaan tasaisuutta jos putkien virtausvastukset (painehäviöt) ovat yhtäsuuret. Jos alkovin putki on paljon pidempi pitäisi muita kuristaa mahdollisesti liikaakin jolloin pannun lämpötila saattaa kohota liian ylös. Pidän silti itsekin pannun vieressä olevan tallin suutinta varsin pienellä, varastoon noin +10C riittää varsin hyvin.

Putkikohtaisella välipuhaltimella saadaan putken virtausta kasvatettua. Siinämielessä varma menetelmä. Pitää kuitenkin huomata että virtaus kasvaa vain silloin kun kyseinen puhallin on kytkettynä akkuvirtaan, ja että haittapuolena on lievä melun kasvaminen sekä akkusähkönkulutuksen kasvaminen. Akun tyhjennyttyä ei lämpöä enää tule mistään putkesta.

Toi välipuhallin taitaa olla yksi hyvä ratkaisu mutta tuo meteli ja "ylimääräinen" virran kulutus? Mitenkäs sitten tilanne että itse pannu tai "pääpuhallin" ei ole päällä, (lämmöt kyllä päällä mutta ei lämmitystarvetta juuri tällä hetkellä) pyöriikö se turhan päiten jos ei manuaalisesti sitä sammuta, yöaika?

Itse asiassa taustalla tässä ensimmäisessä kyssärissä jossa kaipailin sitä "piirikaaviota" oli ajatus että pannun kyljestä laitan johonkin putkeen T-, tai Y-haaran ja alkoviin johdan oman putken (joka on nyt haaroitettu). Nyt vaan pitäisi tietää että kun näitä haaroituksia teen niin mistä se lämpö on pois. Esim. jos vessaan (tai takatalliin) menee oman putki niin sen voisi "surutta" haaroittaa sillä siellä on aivan turhan kuuma niinkuin takatallissakin vaikka läppä olisi ihan kiinni.

Saanhan nämä itsekin tutkittua vaikka niin että alkupäästä yksi putki kerrallaan irti ja johdetaan siihen ilmavirtaa (esim. imuri jossa puhallustoiminto) ja tutkitaan että mistä kaikista suuttimista sitä ilmaa tulee ulos. Senverran vielä että tämähän on aika pitkälle auto ja mallikohtainen eikä riipu tuosta lämppäristä niinkkän. Äkkiseltään laskettuna omassa autossani (Fiat Dethleffs A5881 vm.02) noita ulostuloja on 7 ja lähtöjä siis 4 joten muutama haaroitus siellä on.

Asian hyväksi olen hieman parannellut tuota alkovin eristystä hyttiin nähden sillä siellähän ei ollut mitään eristystä vaan muovikatto joka hohti talvella kylmää suoraan patjojen alle (hytti eristetty väliverholla asuintilasta) nyt olen laittanut siihen hieman eristettä. Tuon alkovin putken laitan vielä omaksi linjaksi ja ehkä hieman pientä (reiällistä) putkea lisää tuonne patjojen alle.

Pari talvea tässä on vasta harjoiteltu mutta nyt jo tuo mukavuuden kaipuu (mistään ei saisi kovin vetää eikä tietenkään palella yhtään) on niin kova että pitää ruveta hieman säätämään.

Kiitoksia vaan kommenteista tuo välipuhallin oli minulle uusi asia.

Välipuhallin on tällainen, toivottavasti saat avattua linkin: http://www.vapaa-aika.com/aspsivut/Tiedot.asp?tunnus=11123 Välipuhallin kuluttaa virtaa pienemmällä teholla 0.3A, eli 7,2Ah vuorokaudessa. Kahdessa vuorokaudessa, eli viikonloppumatkan aikana se tyhjentää akkua 14,4 amppeeritunnilla. Suuremmalla tehollaan kulutus on kolminkertainen. Ilmeistä kuitenkin on että pieni teho riittää. Melu ei liene pienimmällä teholla häiritsevä, minulla on tuollainen, aivan uusi, tarpeettomana tuossa irrallaan, kokeilen sitä; ääni vastaa tietokoneeni puhaltimen ääntä. Jos itse puhaltimen sijoittaa kaapiston pohjasokkeliin tai muuhun senkaltaiseen tilaan jonkun matkan päähän nukkumistilasta ääni jää hiljaisemmaksi.
Puhallin pitänee kuitenkin asentaa sellaiseen putkeen ettei siinä ole haaroituksia lämmittimen ja puhaltimen välissä.

Välipuhallin toimi ainakin minulla aina kun olin sen kytkenyt päälle. Sen aiheuttama haitta ei mielestäni kuitenkaan ollut varsin suuri. Voisi päinvastoin sanoa sen tasaavan lämpöä silloinkin kun varsinainen lämppäri on hetkeksi sammunut, sehän ottaa ilmansa lämmittimen läpi muista suuttimista pääpuhaltimen ollessa pysähtyneenä. Jos putket kulkevat lämpimässä tilassa ei varsinaista lämpöhäviötä tapahdu. Puhaltimen voi myös sammuttaa kun alkovissa ei oleskella joten sitä ei tarvita 24 h/vrk. Alkoviin johtava putki on myös oletettavasti varsin pitkä, varsinkin jos siinä on venttiili jo ennen sen johtamista alkoviin toimii tämä venttiili lähes oikosulkuna ja johtaa suurimman osan virtauksesta ulos alkovin sijasta. Jo tämän venttiilin kuristaminen, jos sen löydät, saattaa osin auttaa. Tarkasta myös ettei linjassa ole säädettävää venttiiliä joka on suljettuna, omassa Knaussissani on naruohjattu venttiili ylhäällä alkovissa ja jos se vahingossa joskus pääsee sulkeutumaan loppuu lämpö todella.

ilmaputken eristeelle ? ? Solukumieristeille näkyy olevan yleinen max lämpötila jonninverran yli 100¤C Liitteenä linkki:http://www.lektar.com/files/lektaroy/40Rakennus/Isopipe.pdf

Josta löytyy tietoa käyttölämpötiloista, tuntuis että jos ilmanlämpötila putkessa ylittää 80¤C on jo ilima aika kuumaa . . . Tietty, kyllä se aivan "pannun" vieressä saattaa olla aika lämmintä mutta tuskin kuiteskaan sataa astetta . . .Ja tartteekos sitä eristääkkään aivan alkusenteiltä lähtien ? ? Joten kyllä solukumi todennäköisesti kävisi eristeeksi, se olisi siihen mielekäsvaihtoehto kun sen eristys kyky on huippuluokkaa sitä piisaa jo 6mm, 9mm on jo liikaa . . .Kerrassaan pröystäilyä. . .

Jari

Lämmönkeston lisäksi myös paloturvallisuus on tärkeää. Tein juuri kokeen ja veistelin lämpöputken päästä kapean ja noin 10cm pitkän "lastun". Putkessa on sellainen rakenne että on alumiinifolion päällä jonkilainen paperi ja siitä on tehty haitarimainen putki. Paperia en saanut alumiinista irtoamaan. Yritin sytyttää sitä "lastua" palamaan, aika vaikeata se oli, syttyi kyllä lopulta, mutta ei halunnut iloisesti palaa. Syntyi käsitys että siinä voisi olla jotain paloa estävää ainetta. Matkailuautoissa käytettävissä materiaaleissa, kuten verhoiluissa ym. lienee paloturvallisuusvaatimukset korkeammat kuin kodin tiloissa.

täyttävät kyllä monenmoiset paloturvallisuusvaatimukset sillä niitä käytetään laiva/ ynnä muussa teollisuudessa kuin kodinkoneissakin . . . .

Jari

Kyllä vain, mutta en tunne asiaa. Paloturvallisuus on kuitenkin pidettävä mielessä jos putkia lähtee eristämään. Huomattava on myös asia jonka kirjoitti "JANHONEN MATTI: Auton lämpöputkisto on osa auton lämmitysjärjestelmää. Kaappien ja pohjatilojen lämmitys on tarkoitettu putkiston tehtäväksi." Minun tapauksessa isommalla putkella toteutettu "eristäminen" aiheutti lämpöputkien kulkureitillä, alakaapeissa ja lämmitintilassa (vuoteen alla) selvää lämpötilan alenemaa, mutta vieläkin niissä lämpötila on selvästi korkeampi kuin sisätilan lämpötila.
Lämpöä pieneköjen muutostöiden jälkeen siirtyy eteen, eli asuttavaan ohjaamoon (puolidinette) kuitenkin nyt mukavasti, ei tarvitse jokaisessa pysähdyksessä olla asettelemassa ulkopeitteitä, ohjaamon ikkunoihin.