tankkaus ja öljynvaihto talviseisontaa varten

Monta vuotta olen mennyt omin neuvoin, mutta kysynpä nyt mielipiteitä talviseisontaan liittyvistä seikoista.

Tankkaus
Kannattaako tankata tankki täyteen? Syntyykö kondensiota, jos tankki on vajaa?
Oma ajatukseni on, että jos tankkaa talvilaatua tankin täyteen, niin keväällä, kun ottaa auton ajoon, on talvilaatua tankissa pitkäksi aikaa. Nykyisessä autossani on 120 litran tankki, joten alkukesästä sillä määrällä ajaa kauan.
Öljynvaihto
Onko parempi vaihtaa öljyt ennen seisontaan laittoa, vai keväällä ajokauden alussa?

Jos on tankki täynnä kesälaatua ja autoa ei ota käyttöön ei siinä ole mitään ongelmaa, mutta sitten tietenkin on jos pitäisi ottaa talvella käyttöön, tankki täynnä ei tule tosiaan sitä kondensoitumista kuten tiesitkin.Öljynvaihdossa poistuu epäpuhtaudet, jotka eivät jää säilytyksen ajaksi koneeseen.

Mahtaako kondensoitumista tapahtua merkittävästi vajaassa tankissa?
Jos tankissa seisoo polttoainetta talven yli, niin onko se keväällä kuinka epäkuranttia, "vanhaa tavaraa"?

Kyllä nafta on käypää keväällä, eihän se ole kun puolivuotta rapia. Onhan niitä kausisäilöntäaineita, mutta en koskaan ole käyttänny, ja hyvin on pelannut.
Tosin käyttelen konetta kerran kuussa, tosin ei sillä naftan säilymisessä mitään, varsinkin talvilaatu on hyvää.
Tp

Aina tuntemani ns. automiehet sanoneet että talviaikaan täysi tankki parempi, onko sitten merkittävää eroa, voi olla ja voi olla ettei.
Bensan sanotaan vanhenevan jopa puolessa vuodessa, mutta muutaman vuoden vanhaa isohkon veneen kiinteästä säiliöstä otettua bensaa nuoriso ajeli mopolla ja poltin myös ruohonleikkurilla,niissä toimi.
Lainataan vähän Nesteen tietoutta dieselin säilyvyydestä:
"Uusiutuva Neste My -diesel säilyy fossiilisen dieselin tapaan pitkään ilman että sen ominaisuudet merkittävästi muuttuvat. Sen kyky liuottaa vettä itseensä on rajallinen, kun taas perinteiseen biodieseliin vesi liukenee helpommin. Näin myös vedestä aiheutuvien ongelmien ja mahdollisten
biokasvustojen riski on pienempi käytettäessä Neste MY -dieseliä."

Joo, ei kesälaadusta ole haittaa talvella, jos ei käynnistä konetta. Keväällä lähtee nöyrästi käyntiin.

Kiitos diesel-infosta.
Taitaa siis olla parempi tankata täyteen ennen talviseisontaa.

Kyllä kannattaa tankata, ja nimenomaan talvista. Mikäli ei käyttele talvella, niin keväällä pa suodin kannattaa vaihtaa sitten.
Ajoittainhan kannattaa pa suotimen pohjaproppua raottaa, jos sinne on tullut vettä, mikäli on pohjaproppu.
70 luvun alussa oli liikkeellä kansan ohje, että hiljalleen kaataa kaaasariin vettä kun auto käy, niin koneen karsta poistuu. Liekkö vielä liikkeellä semmosta.
Tp

Mitä vajaampi tankki on sitä suurempaa on ilmatila tankissa ja suntuvän kondenssiveden määrä.
Kondenssi syntyy lämpötilan vaihtelusta. Mikä on paljon, ei ole nähnyt tutkimuksia.

Diesel säilyy vuosikausia pilaantumatta.
Nykybensa -varsinkin 95- sisältää aika runsaasti nopeasti haihtuvia liuottimia. Tämä aiheuttaa bensan ”pilaantumisen”. Tuo pilaantumisen aiheuttama haitta on varsin moottorikohtainen, tai pikemminkin polttoaineen syöttölaitekohtainen. Vanhan kansan kohokammiokaasuttimista bensa haihtuu ja jäljellejäävät ainesosat muodostavat hartsimaista kiderakennetta. Tämä tukkii kaasuttimen kanavia ja suuttimia. Mutta esimerkiksi perinteisessä briggs&strattonin ruohonleikkurissa tankki on suoraan ikään kuin ”kohokammio” vaikka siinä ei kohoa olekkaan. Tällöin suuttimet eivät pääse kuivumaan, joten bensan vanhenemisesta ei ole haittaa. Moottori on myös erittäin matalaviritteinen ja epätaloudellinen, jolloin tehossakaan ei ole havaittavaa eroa.

Jännä homma on, että 95 bensassa on etanolia 10% ja 98 bensassa etanolia on 5%. Kuitenkin etanolin oktaaniluku on 107, jolloin etanolin lisäys pitäisi nostaa oktaaniarvoa eikä laskea. Miten 95 bensassa on siis pienempi oktaaniluku vaikka etanolia on enemmän?

95 on hieno esimerkki markkinataloudesta. Se on näennäisesti halvempaa, mutta sitä kuluu niin paljon enemmän, että sillä ajaminen on kalliimpaa kuin 98:lla. Monet kuitenkin tankkaavat 95 bensaa.
Jos tätä kulutuseroa testaa, niin pitää huomioida, että nykyautoissa on (aika hitaastij oppivat moottorinohjaimet. Polttoaineen vaihdon jälkeen pitää ajaa omalla kokemuksella 3000-5000km, jotta moottorinohjain oppii hyödyntämään parempaa bensaa kunnolla.

---

Kiitos
Jopa tuli bensiini-infoa. Minulla on henkilöautona lataushybridi bensamoottorilla. Ohjeissa sanotaan, että autoa on tankattava viimeistään kolmen kuukauden välein. Nyt lämpimillä keleillä, kun bensaa ei juuri kulu lyhyillä taajama-ajoilla, vaan pääsee sähköllä, auto on kahdesti huomauttanut vanhasta polttoaineesta. Viime kevään jälkeen emme ole tosiaan tankannet kuin pari kertaa.

Siitä kondensointumisesta olen itse ajatellut, että voiko sitä paljoakaan tapahtua, kun vajaankin tankin ilmatila on aika rajallinen ja suljettu tila, eli ilma ei vaihdu.

No tällainen autoasentaja/autoinsinööri tahtoo vähän innostua =)

Nykyiset -siis tämän vuosituhannen puolella valmistetut- suljetulla polttoainejärjestelmillä (niin bensa kuin diesel) varustetut moottoriajoneuvot ovat aika tunnottomia polttoaineen ”vanhenemiselle”. Ilma ei pääse järjestelmään sisälle, eikä kaasut helposti ulos. Isälläni oli BMW moottoripyörä yli 5-vuotta seisonnassa, eikä käytetty välillä. Seisonnan jälkeen, uusi akku paikoilleen ja napista moitteetta käyntiin, siis 5 vuotta vanhoilla bensoilla.

Aikanaan oli valvonnassani toistakymmentä helikoptereiden tankkauspistettä jotka sijaitsivat eripuolilla Pohjois-Suomea, Vaasata pohjoiseen, myös rannikolla. Säiliöiden tilavuus oli 2500 - 10000l. Säiliöt olivat maan pinnalla jotenka lämpötilan vaihtelut olivat huomattavia. Kerran vuodessa säiliöt tarkastettiin ja puhdistettiin sisältä. Normaali kondensiveden löudös oli n. kahden - kolmen kämmenen kokoinen laikku säiliön "matalassa" päässä. Jotenka tuntuu että ajoneuvon säiliössä, jos ajoneuvo on oikein säilytetty kondenssivesi ei ole suuri murhe.
Oman auton säiliöön tankkasin eilen kolme jerryllistä viime keväistä talvi dieseliä ja auto menee puoleksi vuodeksi kylmään talliin josta sitten taas keväällä jatketaan matkaa. Näin olen menetellyt kaiken aikaa ja ei ole murheita ollut.

Sippo

Elikkä kaikenkaikkiaan tankki täyteen talvista, nin siitä on pelkkää hyötyä jo senkin takia, että keväällä tuskin on löpö halvempaa, ja tankattavahan se on kumminkin joskus.
On sitten helppo lähteä kulkuun vaikka kevät talven pakkasella, jos haluaa.
Tp

Kesänaftassa on alin säilytyslämpötila jossain 10 ° vaiheilla voi mennä ryynimäiseksi pitkässä pakkassäilytyksessä. Itse en koskaan ole tehnyt mitään, joskus on vajaa, joskus kesätavaraa. Koskaan ei ole ollut mitään vaikeuksia. Naftansuodattimen vaihdoin nykyiseen autoon 50 000 km:n kohdalla.

@timppa

Kiitokset kommenteista, asia tuli selväksi.

Kyllä tuo veden (kontrolloitu) kaato bensakoneeseen on ollut ihan käytetty menetelmä karstan poistoon. Itse tehnyt tuon nuorempana rakenneltuun kilpakoneeseen useastikin. Aivan yleisesti varikolla käytetty keino. Viimeksi katsastusmieskin otti tuon keinon puheeksi rinnastaessaan Diesel-järjestelmän puhdistusaineen ajoitaisen käytön tuohon. Muistutti myös siitä, että diisseli tai ei - aika ajoin pitää karstat puhaltaa pellolle kunnon kierrätyksellä.

Kannattanee käydä nesteen sivuilla katsomassa alimmat säilytys- ja käyttölämpötilat.

Vaihdoin matkapurjehduksesta matkailuautoiluun. Vene- ja autoihmisillä on yhteisenä kysymyksenä, kannattaako tankkia pitää talvella täytenä vai (lähes) tyhjänä. Sen sijaan veneihmiset eivät yleensä etsi tankkiin talvilaadun dieseliä.

Tankki täynnä vai tyhjänä on jokasyksyinen keskustelun aihe. Vene-lehdessä oli kerran artikkeli, jossa oli haastateltu suomalaista öljyalan asiantuntijaa. En enää muista oliko VTT:ltä vai Nesteeltä. Joka tapauksessa hänen mukaansa asialla ei ole väliä. Jos tankki on täynnä, siellä on paljon hygroskooppista eli kosteutta imevää dieselpolttoainetta. Jos taas tankki on tyhjä, siellä on paljon ilmaa joka lämpötilan vaihteluissa päästää kondenssivettä tankin seinille. Tyhjän tankin pieni määrä polttoainetta ei ehkä absorboi sisäänsä kaikkea kondenssivettä, josta osa valuu vedenerottimen pohjalle. Kahta venettä pidin kumpaakin yli 15 vuotta enkä kertaakaan nähnyt, että vedenerottimeen olisi muodostunut näkyvä vesi-öljy -rajapinta. Arvelen asian johtuvan siitä, että jos kaikki kondenssivesi ei absorboidu tankissa talvehtivaan polttoaineeseen, niin se kulkeutuu pois vedenerottimesta (tai tankin pohjalta) sitten kun sinne keväällä tankataan uutta polttoainetta.

En tietenkään väitä, että kokemukset venemoottoreista voisi suoraan siirtää autoihin.