Sähköpari-ilmiö!!!

Tuossa korjaamolla katselin, kun matkailuaton koristelistaa irroiteltiin. Kaikki ruuvit umpiruosteessa, joko aukesivat tai katkesivat. On uskomatota, millaisita tarpeista näitä meijän värkkejä väsätään!Ei luulisi olevan kokonaishinnan kannalta suurta merkitystä, jos nuo kirotut ruuvit olisivat ruostumatonta terästä. Noissa meidän järjestömme suorittamissa testeissä voisi olla lisänä selvitys käytetyistä materiaaleista.Antaisi kenties jonkillaisen kuvan ajopelin kestävyydestä pisemmässä juoksussa.(Tiedän, tiedän, ei ole voimavaroja tutkia ja valmistaja menee tietysti liikesalaisuuspykälän taakse piiloon jne...). Kuhanhäntä lämpimikseni urputan. Markku

No kaksin kaunihimpi . . .

Joo, tuossa mennäpäivänä oli näyttely "alanliikkeessä", kattelin noita asuntoautoja ( samat viat löytyy vaunuistakin ) kyllä on tehty heppasesti niin eristyksetkin kuin rakenteetkin, ei maha mittään. . . .

Mutta suuri osasyyllinen on tuo "painopolitiikka", jos vermeet, varsinki as-autot saisi olla vaikkapa 1000kg painavampia, olisivat aivan erilailla tehtyjä, olis voitu käyttää "kunnonrakenteita" . . .

Jari

Niin ja jos moottorikin painais 1000kg enemmän kestäis sekin paremmin. Pitäisköhän valita seuraavaksi alustaksi Volvo B12M se on kokonaan tehty rosterista ja moottori on 12 litranen turbo + välijäähdyttimellä.

bussillakaj

Olen samaa mieltä siitä, että joskus olisi hyvä testata myös matkailuajoneuvojen rakenteita ja kestävyyttä.

Hyviä testikohtehteita olisi esimerkiksi eristeiden laatu (lämmöneristävyys ja vedenimukyky), kiinnikkeiden korroosiokestävyys, saumojen kestävyys, korin iskun- ja pakkasenkestävyys, runkorakenteen laatu jne...

En välttämättä tee mitään sellaisella testitiedolla, että "takana on pitkittäinen parivuode" tai "liesi on kolmiliekkinen". Nämä tiedot jokainen näkee valokuvista ja esitteestä. Vakioalustojen ajo-ominaisuudetkin alkavat olla moneen kertaan testattuja. Sellaisella tiedolla on enemmän merkitystä, mikä ei välttämättä näy päällepäin ja mitä valmistaja ei tuote-esitteissään kerro.

Ei silti, tähän astiset Caravan-lehden testit ovat kokonaisuutena olleet hyviä ja mielenkiintoisia sekä puoltavat varmasti paikkaansa, mutta kaipaisin niiden rinnalle myös jonkinlaisia rakenne- ja kestävyystestejä. Mielelläni lukisin myös puolueettomia testejä varusteista kuten lämmityslaitteista tai vaikkapa ilmalämpöpumpuista.

Ja mielelläni tekisinkin esim 5 vuoden kestotestin. Mutta auttaisiko enää mitään kun testi olisi lopussa? Jos mallisto muuttuu vuoden välein niin saa olla melkoista haipakkaa jotta saa kulumalla hajoamaan tarpeeksi nopeaan. Useampikin miehistö vetämässä korpitaipaleita sekä asumassa topparoikka tyyliin kellon ympäri?

Myös purkaminen rakenteiden selvittämiseksi olisi mielenkiintoista, mutta taitaisi tulla sekin liian kalliiksi... Esim pelkkä eristeiden paksuus tai niiden materiaali ei kerro kaikkea. Pitäisi tietää myös eristeen "tiukkuus" ja varmistaa onko kaikissa kohdissa yhtä paljon, sekä saumat. Tai luottaa esitteisiin, tai ns perstuntumaan.

Runko on onneksi melko helppoa, kun valmistajia ei ole montaa. AlKon Delta sen olla pitäisi, jos saisi itse valita mille rungolle tehdään.

Kylmätesti kylmälaboratoriossa (objektiivinen vertailu lämmöstä) saattaisi vielä ollakin toteutettavissa, mutta kun sitäkin luettaisiin väärin. Jos esim Hobeler 567 XYZ voittaa, niin se kuitenkin yleistettäisiin kaikkiin Hobelerin malleihin, vaikka myös esim pohjaratkaisu vaikuttaa paljon lämmön leviämiseen. Toisaalta kaasunkulutuskin on triviaalia, jos tuo Hobeler maksaa 1.000e enemmän kuin kakkonen: rahalla ostaa pulloja melko moneksi talveksi. Jos niitä enää edes tulee? Eli miten valita vertailuryhmä, etenkin kun vain viittä merkkiä myydään Suomesssa yli 100 kpl / vuosi. Ja seuraavana vuonna uudestaan, kun malli muuttuu? Valitettavasti jäisi melko tyngäksi jo käytännön syistä.

Ei millään pahalla, mutta esim auto on objektiivisempi kohde vertailla, siinä on paljon asioita jotka voi todentaa helpommin. Ja saada mukavaa faktaa mukaan. Lisäksi autoa tehdään samanlaisena useita vuosia, toisin kuin vaunuja. Plus nuo markkinat: autoja myydään niin paljon enemmän että kaksikin lehteä ehtii sekä pystyy rahallisesti tekemään kestotestejä. Toinen tosin muutti hiljattain testiään kun nykyautot ovat liian hyviä...

Tuo sähköpari-ilmiö on tuttu juttu, joka tulee vastaan ajan mukana, mutta aika pitkään saa kulua. Ei autoakaan ole ajateltu ikuiseksi. 80-luvulla suunniteltiin kestävä auto, mutta yksikään tehdas ei ollut kiinnostunut valmistuksesta. Olisi loppunut markkinat: niin uusien autojen kuin varaosien! Varaosista ja sähköparista käy hyväksi esimerkiksi lähivuosien ranskalaisten autojen pakoputki. Sopivasti valituilla materiaaleilla saadaan hyvä kulutus, ja esitteeseen hyvältä kuulostavaa mainontaa. Laskun maksaa se toinen omistaja, ensimmäisen pysyessä merkissä kun kaikki meni hyvin.

Huomioi Marko myös, että testaaminen ja koeajaminen ovat kaksi ihan eri käsitettä.

Jonkin eristerakenteen vedenimu- tai lämmönjohtokyvyn selvittäminen vaatii mittauksia, ja testaamista. Vuoteen muoto taas selviää ihan vain autoa tarkasteltaessa koeajon yhteydessä.

Noihin testeihin yms. haluan suhteellisen tuoreena harrastajana sanoa kanssa oman osani. Olisi hienoa ajatellen noita uusia tulevia harrastajia ,että jostakin löytyisi heille ja samoin myös nykyisille tietoa esimerkiksi vaikka auton / vaunun vesijärjestelmistä. Niiden toiminnasta ja eroista. Oppisivat nuo myyjätkin jotain samalla. Ne kun vuosia jo myyjinä alalla eivät edes tiedä paine vesi tai uppopummppu järjestelmistä. Samoin olisi kiva saada sitä oikeanlaista tietoa lämmitysjärjestelmistä ei pelkästään periaatteet vaan mitä niiden ylläpito vaatii vuosien varrella / elinkaaren ajalta. Minkälaisin tavoin on noita harmaavesisäiliöitä sijoitettu, eristetty , lämmitykset niissä ja yeensä miten ne oikein toimii. Miten hanat toimii eri tilanteissa ja mitä niiden lämmitys vaatii toimiakseen vaiko toimivatko aina tai ei koskaan todellisuudessa. Eikä vain esitteen tietoihin perustuen ( joka kyllä usein kaukana totuudesta ), kuten nuo putkistojen eristys esimerkiksi jätevesi linjojen osalta. Tietoa eristeistä ja niiden lämpöhukasta, sekä mitä kukakin osaa kuvitella saavuttavansa eri eristeillä, sekä miten paljon esimerkiksi eri lämmitys elementit vaikuttaa siellä vesitilassa. Sellainen tieto olisi poikaa myös. Itse olen kahdet tankit lisäeristänyt ja ekaan jopa lämmityselementin asensin. Lisäksi miten nuokäyttövesi linjat sijoitettu ja mitä kannattaa tarkkaan tutkia, ettei sitten käytössä tule ongelmia. Itse kun eka auton kanssa kohtuullisen hyvin onnistuin aivan ummikkona , ehkä tuurillakin. Siitä alkoi armoton asiaan vihkiytyminen ja jo vuoden sisällä yritys toisellapäästä maaliin. Kohtuulliseti onnistuen. Vaikka kaikenlaiset asiat onnistuttiin selvittään, niin aina kaikkea tulee esiin. Esimerkiksi miten lisä eristää esimerkiksi puoli integroidun etukuomun tyhjiä ilmavälejä siten, ettei tule mitään kosteus ongelmia, kuten myöskin muita ohjaamon ns. pelti-ilma ja sisä muoviverhous väli tiloja ilman mahdollisia ongelmia. Eristäessä joutuu vain yrittään miettiä ns. maalaijärjellä ja se kun ei aina mene yksiin fysiikan kanssa. Toistaiseksi olen onnistunut noissa, mutta varmuus olis aina paikallaan.

Ovet eivät tietenkään salli mitään , koska ikkulstan kautta valuu vesiä alas. Sekin olis nasta juttu jos siihenkin löytyisi jotkut lääkkeet ettei tarvitsisi likaisiin ohjaamon kylkiin hieroa noita sivupeitteitä. Saisi nuo ovien hikoilemisen pois. Sitten kaikenlaisista keskustelua, esimerkiksi miten pääsen eroon vai kuuluuko asiaan aina tuo takatallin ovien metallikehyksien hikoilu. Sekin kun on tuota fysiikkaa! Keskustellaan aiheesta. T:Upi

Pistetäänpä Upin ehdotukset korvan taakse, ihan toteuttamiskelpoista asiaa... Osa jo vuosien varrella kertaalleen kirjoiteltua tai ainakin sivuttua, mutta kun tulee ikäsokeus. Eli ei aina tajua, että siitä olikin jo noin kauan.

Järjestömme ei testaa mitään. Järjestömme omistama julkaisuyhtiö lehdessään esittelee vehkeitä. Ne esittelyt ei voi olla TM tyylisiä testejä, eikä kestotestejä. Hyvää matkaa noin muuten.

Kannattaa muistaa että esittelyt on esittelyjä, eikä ne ole muuksi tarkoitettukaan.

Joskus viime vuoden puolella joku, en muista/tiedä kuka testasi Tec:in takatalli mallista autoa ja kehui sen maasta taivaisiin, itsekin olimme mieltyneitä auton ulkonäköön, mutta kun sisäosat on tehty paperiin verrattavasta materiaalista ja testaajan mielestä auto on hyvin tehty, ei omakohtainen kokemus ja ammatti-ihmisen kokemus kylläkään kohdanneet.

Eikä testaa Tekniikan Maailmakaan, koeajoiksi tai esittelyiksi tituleeraavat matkailuajoneuvojen lyhyehköjä juttuja. Tuulilasikaan ei ole moneen vuoteen tehnyt isoja testejä. Ei taida kuitenkaan kannattaa niille, nuo kaksi kun ovat liiketaloudellisemmin toimivia...

Oikeastaan "kunnon testauksia" ei tehdä edes Saksassa, missä sentään kalustoa myydän vuosittain arviolta 15 kertainen määrä Suomeen verrattuna. Alan lehtien testit ovat koeajojen osalta yleensä vain muutaman sadan km pituisia, kesäkelillä tehtyjä esittelyjä. Kouluarvosanoilla mitattuna melkein kaikki tulokset päätyvät 7-8 paikkeille.

Sanallisten kertomusten lisäksi m- autoista poimitaan muutama positiivinen ja negatiivinen havainto, mutta nekin saattavat olla aika vähäpätöisistä asioista (mm.Reisemobil). Parasta antia ovat runsaat tekniset tiedot painoista, mitoista, kulutuksesta ym. Pitempien "kestotestien" tekeminen on kallista ja talviolosuhteethan eivät keskieurooppalaisia paljoa kiinnosta.

Kiitos positiivisesta palautteesta! Olisi hienoa , kun saisimme itsemme aivan rehellisesti kertomaan oman sen hetkisen "maailmam parhaan" tuotteen todellisista ominaisuuksista ja puutteista saati sitten vioista. Tässä nyt pari vuotta kuunneltuani harrastajia, niin aina alkaa paljastua jokaiselta ennemmin tai myöhemmin se totuus siitä minkälaisilla "rimpuloilla" usein matkailemme / ajelemme. Sitä vaan moni ei tahdo ihan heti uskaltaa kertoa, peläten mitä sitten kuka mitäkin. Usein kait sen oman merkin arvon alentumaa tai ehkä kenties "valintaansa" muiden silmissä. Tuo Jari jolta saamme aina nopeasti apua noine linkeineen sen totuuden sanoi juuri tuossa edellä. Esimerkiksi kun saataisiin tuo painoraja esimerkiksi vain 500kg ylemmäksi saman koko luoka autoissa, niin silloin valmistajilla olisi mahdollisuus käyttää tukevampia / lujempia materiaaleja. Toinen asia on sitten käyttäisivätkö niitä. Tuo massa tas lisää tuota polttoaineen kulutusta joka sekin alkaa kohta myöskin olla puheenaihe hiilidioksipäästöineen. Lisäksi sen hinta tuskin jatkossa laskee. Näillä sivuilla voisi olla linkki tai paikka johon jokaisella olisi mahdollisuus kirjoitella juttuja miten esimerkiksi EuraMobil auton tietyn perus ( 2 / tai 3:n vuodenajan) mallin saa tehtyä pienin tarvikekustannuksin toimimaan vaikka talvessa. Ynnä muuta kivaa esim lisä eristykset tankkeihin yms. Tuollaisesta uskoisin olevan hyötyä kaikille. Porukoissa vielä paljon näitä joilla pysyy työkalut käsissä eikä pelkästään tuo Larseni. Samalla menisi tietoa noille uus avuttomille ainakin kirjallisessa muodossa. T:Upi

Pelkään pahoin että tämä palsta on suomen kattavin testirata Matkailuun liittyen.

Jos ette usko katsokaa peiliin!

Enpä vastaankaan väitä. Aika tunnepitoinen jos myös kriittinen rata tämä -ei tarvinnu katsoa peiliin.

Hyvä olisi kertoa kaikille kanssa harrastajille oman/muun kokemuksen kautta kalustosta löytyvistä puutteita ja jopa hyvistäkin puolista.Luulen,että useimmat jättävät ne vikojen kertomiset pois,jos vaikka joutuu kalustoaan myymään täällä nettisivuilla. Eristykset ovat useimmassa autossa ja miksiei myös vaunussa tehty aika hatarasti ja halvalla.Pitäisi esim.testata talvipakkasella lämpökameran avulla vuotokohdat jne.Puoli-integroitujen ohjaamot vuotavat lämpöä harakoille melkoisesti.Voisihan niihin ohjaamon peltiseiniin ja tunneleihin laittaa esim.uretaania painepullosta (kuten täällä yksi kaveri sanoi tehneensä),mutta se taitaa olla kolaritapauksessa peltisepälle melkoinen "unelma".Kyllä sille näyttää,että hyvin tehtyä laitetta ei ole myynnissä (ainakaan kohtuu hinnalla). Ajelen ainakin kerran kesässä systerin mökille Hämeenkoskelle oikein kunnon soratietä,jossa on tosi pahat tiemestarin kiharat.Jokaisen retken jälkeen joutuu kiristämään puuruuveja kalustosta.Kerran oli vesiboilerilla varustettu trumatic irronnut alustastaan ja vesiputki oli irti klemmaristaan ja vettä lattialla.Ajonopeus ko kylätiellä on oltava alle 1okm/hhaluaa,että koriin tuleva tärinä ei irroita kaikkea kalustoa.

Tulipas tuosta mieleen nimittäin "sähköparista..."että v.91 lmc takalaatikossa oli lahovaurio ja sitämyötä rotanmentävä reikä.Joten minä sitä korjaamaan,tein filmivanerista isomman ja hyvähän siitä tuli.Mutta se vanha,kaikki ruuvit olivat ruostuneet poikki eli pohja oli vain tiivisteliiman varassa.Uuteen laitoin rosteria ja sikaa.Samoin oli käynyt kynnyskotelon pohjalle joka piti myös korjata kun "ruuvit"petti.JA POINTTIHAN ON TIETENKIN,ETTÄ JOS OMISTAT VANHEMMAN KALUSTON OTATHAN HUOMIOON POHJASSA OLEVIEN RUUVIEN HÄVIÄMISEN.PS.asianhan voi tarkastaa irrottamalla testi ruuvin jne.