Sähköt pois tailvisäilön ajaksi -mistä?

Hei taas,

auto vaihtui tuoreempaan versioon ja vähän hukassa asiat, kun on uusia vempaimia ja manuaalit de-kielellä vain.

Mutta asiaan: vanhassa autossa havaitsin, että kun laitan auton talviseisomaan ja kytken asunto-osan pääkytkimestä virrat pois (se boxi, jossa mm sulakkeet), niin akussa säilyi virrat hyvin. Jos en tätä tehnyt, niin asunto-osassa oli joku laite, joka kulutti virtaa ja asunto-osan akku oli tyhjä kevään koittaessa.

Nyt minulle uudessa autossa on aurinkopaneelit ja ajattelin toimia samalla tavoin: talviteloille laittaessani, kytken pääkytkimestä virrat pois. Onko raatilla tietoa, että toimiiko homma samalla tavoin uudessa autossa vaikka siellä on uutena elementtinä aurinkopaneelit?



aikaisempi kulkuri muuttui syksyn aikana tuoreempaan versioon, jossa minulle täysin tuntematon asia: auri

Jos otat akun miinusnapaan menevät kaapelit irti niin virtapiiri katkeaa ja akut ei voi tyhjentyä kun sisäisen purkautumisen kautta. Hyppysähköä kun ei ole.

Ennen auton talviseisontaan laittoa auton kaikki akut kannattaa ladata aivan täyteen.

Akkujen sisäinen purkautuminen on eri asia ja akut vaatii määräajoin latausta niin, että akkujen lepojännite ei laske alle 12,4-12,5 voltin. Muutoin edessä on akun sulfatoituminen joka pilaa akut.
Itsepurkaus on aika hidasta ja hitainta se on AGM-akuilla.

Se miinusnavan irroitus on iso homma jos on kääntöpenkki ja akku siellä alla. Pääkytkimet ovat erilaisia, neuvoja en osaa antaa. @timppa

Minkalaisia autoja teillä on, jos niistä ei akun miinujohto puolessa minuutissa irtoa?

Aiemmin oli Ducato, jossa vapaa-ajan akku oli apukuskin penkin alla. Siinä piti ensin irrottaa penkki, että pääsi akkuun käsiksi. Se oli kiinnitetty neljällä isolla storx -ruuvilla.

Kyllähän sen pienen harjoittelun jälkeen puolessa minuutissa irrottaa ja sitten akunkenkä irti. Auto kun jää seisomaan, ei penkkiä kannata kiinnittää, niin sitten pääsee keväällä helpommalla.

Kääntölevy on hankalampi irroittaa. Ensin penkki, sitten levy. Pääkatkaisija kannattaa asentaa ekalla kerralla kun siellä akulla käymään joutuu. Tällä keinolla säästyy lataukseltakin melkein tykkänään.

@timppa

Kannattaa muistaa, että nykyautoissa on monenlaista (tieto)tekniikkaa joka kuluttaa myös seisonta-aikana sähköä. Sen seurauksena käynnistysakun irrottaminen virtapiiristä voi johtaa jopa sen sekoamiseen ja ainakin radion tunnuskoodi pitää olla tiedossa, että saa sen johtojen irroituksen (ja uudelleenkytkennän) jälkeen taas toimimaan.

Virtaa kuluttavat ainakin radio ja kello myös seisonta-aikana, eivätkä nämä ole välttämättä ainoita. Tämä taas tarkoittaa sitä, että akun virta vähenee muutenkin kuin itsepurkautumisen kautta.

Itse en tee mitään. Ajan auton talvisäilytyspaikalle, sammutan ja se on siinä.

Joskus parin kuukauden päästä nollakelillä käynnistän auton ja käytän moottorin lämpimäksi ja saatanpa hieman luukutellakin autoa eestaas.
Tämän jälkeen auto verkkovirtaan ja verkkovirtalaturilla hupiakut täyteen.
Sama toistuu joskus parin kuukauden päästä ja sitten onkin jo kevät.

Mitähän teen väärin kun ei tarvitse kostailla yksinkertaisen asian kanssa?

Et tietenkään tee mitään väärin kun se kohdallasi toimii.
Autoja on vaan erilaisia, kuten meitä käyttäjiäkin. Kukin taaplaa omalla tyylillään.

Eli Matti suorittaa ylläpitolatauksen noin. Onnistuu se noinkin ja sopii hyvin edellä mainitun aikarajan puitteisiin.

Sanokapas missä se on sanottu, että akun pitää aina olla täysi ja etenkin kun sen "elintoiminnot" on kylmästä säilytyspaikasta johtuen hidastunet ja sen seurauksena itsepurkaus alenee.
Ja etenkin kun kyseessä on matkailuauto joka lähes aina on seisonnassa talvikuukausina.

Ja mitä vahinkoa siitä akulle koituu jos akku ei aina ole täysi?

Ja mitä hyvää älylaturikauppiaille koituu siitä, kun ne on luoneet uuden uskonkappaleen - akun pitää olla aina täysi - eli normalin laturin lisäksi vaaditaan ylläpitolaturi?

Jos virran puutetta ilmenee, niin eikä ongelmaa pidä lähestyä niin, että lisätään akkukapasiteettia jotta virran varastointi, tuotanto ja kulutus on balanssissa ja etenkin kun auton laturista on aina enemmän latausvirtaa tarjolla kun akku/akut kykenee ottamaan vastaan ja etenkin jos akut on pakkasessa.

Ja sekin totuus on olemassa, että iso akku/tai kahdesta pienestä akusta rinnakytkennällä "tehty" iso akku kykenee varastoimaan laturin tuottamaa virtaa samassa ajassa enemmän kun pieni.

Vaan hyvin pyyhkii! On jotain pahasti persillään siinä, että virran puutteen vuoski autoja kuskataan hinurin lavalla enemmän kun koskaa ja me muut vakuutuksen ottajat se kustannetaan.

Ellei akku ole täynnä se sulfatoituu, sulfatoitumisen myötä käyttöikä lyhenee. Itsellä akut kestävät säännöllisesti yli kymmenen vuotta, oli kyseessä sähköperämoottorin, ruohonleikkurin, minkä tahansa laitteen akku.

@timppa

Hei, kiitos kommenteista. Tarkennetaan vielä. Tarkoitin asunto-osan akkua ja siihen liittyvää sähkökeskusta. Ohessa kuva boxista. Kuvassa näkyy pääkytkin Batterie Ein / Batterie Aus. Vanhassa Hymerissä tuolla kytkimellä sai mökin niin pimeäksi, että akku pysyi kunnossa. Uskon asian olevan uudessa autossa samoin, mutta kyselin sen perään, että toimiiko samalla tavoin, kun uudessa autossa on aurinko paneelit?

Akun jatkuva ylläpitolataus on akkulaturikauppiaiden huuhaata johon jotkut ovat sortunet.
Ei akku mitään jatkuvaa ylläpitolatausta tarvitse, jaksottainen akun lataus riittää.

Otan esimerkin.
Laitosten palohälytys ja varovalojärjestelmissä käytetään varmistusakkuja joita pidetään jatkuvassa ylläpitolatauksessa 13,5-13,6 voltilla. Miksi nämä varavoima-akut pitää uusia määräajoin kun ovat jatkuvasti ihanteellisessa olotilassa jatkuvassa ylläpitolatauksessa, miksi?
Toinen esimerkki.
Suomessa on varmaan yli satatuhatta konetta ja laitteita "pohjolan liikenteen tallissa" jotkut hangessa, jotkut konesuojissa jotkut mikä missäkin.
Miksi näiden koneiden akut ei tuhoudu kun ovat lataamatta hyvinkin pitkiä aikoja.
Akku- ja laturikauppiaiden hömpötyksen mukaan tulisi jokikisen akun tuhoitua talven aikana.

Jokseenkin yhtä tyhmää on puhua akun elvytyksestä = kuolleesta herättämisestä.
Nykyisiin akkuja tuotetaan tuotantomenetelmällä = tuotteella on ohjelmoitu kuolema.
Kuolinajassa voi olla eroja mutta akku on kulutustavaraa ja joskus se vaan kuolee, se kun on kemiallinen "eläin". Olisi akkutaloille kamalaa jos akut kestäisi 15 vuotta nykyisen 8-10 vuoden sijaan.

Sitten on vielä AGM ja geeliakut. Mitäs ylläpitolatausta ne tarvitsee kun sisäinen purkaus on hyvin pientä.
Olen joskus tehnyt kokeen Tudorin AGM-akulla, jossa latasin sen täyten vanhan ajan "matolaatikkolaturilla" ja jätin akun kylmään aitan nurkkaan. Akun lepojännite 12kk päästä 12,6 V. Mihin siinä ylläpitolatausta tarvitaan ja vallankaan kun eivät sulfatoidu = eivät voi sitä tehdä.

No väännetään vielä rautalangasta: nykyaikainen älylaturi ei suorita ylläpitolatausta kaiken aikaa vaan ainoastaan silloin kun se arvioi sen tarpeelliseksi.
Osaavat myös elvyttää joitakin akkuja sen verran, että alkavat ottaa latausta vastaan. Tähänkään vanhanaikaisen laturin eväät eivät riitä. Kokeiltu on - liian tyhjäksi päässyt lyijyakku on kaikille latureille toivoton tapaus.

Ei tarvitse Toivon Leyland ylläpitoa eikä velimiehen Belarus kun ovat kymmeniä vuosia vanhoja vehkeitä eikä mitään kulutusta ole kun avaimesta on sammuttanut. Sama taitaa olla Matin autossa, mutta uudemmat autot tarvitsevat, se on selvä asia.

Jukan kuvasta näen että panelit ovat kytketty EBL 29 kautta, paneleilla ei ole mitään vaikutusta hupiakun talvisäilytyksessä. Paitsi jos auto on taivasalla ja lumi pois paneleiden päältä.

Sitä en osaa sanoa katkeaako Jukalla kaikki kulutus ein/aus kytkimestä, kytkentöjä on niin monenlaisia.

@timppa