Retkeilyauton vesimäärä 50/110 ltr

Monessa retkeilyautossa on ohjeena, että ajettaessa vettä saa olla esim. omassani 50 litraa, vaikka säiliön vetoisuus on 110 ltr. Tyhjennysventtiilissä on myös säätö, jolla tuo ylimäärä valuu maisemaan, jos on leirityessä täyttänyt säiliön täyteen. Olen etsinyt tietoa, mihin tuo määräys/suositus perustuu. Heikoin tuloksin.
Ulkomaisissa karavaanarikeskusteluissa on ollut puhetta kantavuudesta, vaikutuksesta ajettavuuteen ja painon jakautumiseen. Kun osa vedestä menee sitten harmaavesisäiliöön, niin sen täyttöasteesta ajettaessa ei ole mitään mainintaa. Jos siis harmaata on 50 litraa ja raitista 50 litraa, niin kaikki on kunnossa. Ei oikein ole loogista. Toki harmaa tulee yleensä pudotettua leirltä lähtiessä, paitsi tietysti puskaparkeissa.
Onko kenelläkään tarkkaa tietoa mistä tämä säännös/suositus oikein kumpuaa ja minkä kannan olette ottaneet?
Aikaisemmissa kulkimissani tuosta ei ole tarvinnut välittää. Torpalla säiliö täyteen ja sitten reissussa tarpeen mukaan lisää.

Monessa autossa tuo ala-asennon vesimäärä on vain 20 l. Eiköhän kyse ole pelkästään mahdollisesta kokonaispainon ylityksestä.

Itse täytän aina täpötäyteen, ei aina tiedä saako vettä seuraavassa paikassa.

@timppa

Olen olettanut kanssa, että kyseessä olisi lähinnä painoraja"kikkailu" autoilla, joiden kuivapaino on jo lähellä 3500kg. Auton mukana tuli taulukko, johon sai laittaa ylös, kuinka paljon mikäkin autoon mukaan otettava tuote painaa ja sitten lopuksi tarkistaa, ettei raja ylity. Meikäläisen mökkiauton ei tuohon kilomäärään yletä, vaikka tankit ja varastot on täynnä.

Joo. Löysin tiedon, että perusvarustellun tyhjän kulkimen paino on 3085 kg eli hyötykuormaa alustaan voi lisätä 415 kiloa. Tosin mainintaa ei ollut lasketaanko tuohon tyhjään painoon mukaan kuljettaja ja kaasupullot. Näin ainakin jossain edellisessä autossani oli erikseen mainittu.
Joskus, kun Saksassa ajatettiin ahkerasti punnitukseen, niin kävin ennen reissua täysillä vesillä ja varusteilla ajamassa paikallisen kierrätyskeskuksen puntariin. Silloin jäi riittävästi kantavuuteen rajaa, joten pystyi ottamaan rouvan mukaan. Taidanpa sen nytkin tehdä.

Nyt en tähän hätään löydä mistä olen lukenut, että tuo 20 litraa raitista vettä olisi joissain euroopan maissa jopa enimmäismäärä joka saa olla autossa ajon aikana. Peruste tähän oli, että kolari-/ vaaratilanteessa suuri vesimäärä muodostaa turvallisuusriskin - vaikka onkin vain vettä saa suurta tuoa aikaiseksi. Voi olla jonkun autonvalmistajan suosituskin kuitenkin samoin perustein.

Kuinkahan suuret sakot saa jos autossa on ylipainoa ja sen lisäksi jos korttikaan ei riitä?

Mun auton mukana tuli LMC:n tehtaan painotodistus. Se on alustanumerolla yksilöity ja päivätty.

''-Omamassa punnittuna tuotantolinjan päässä sis. tilausvahvistuksen mukaiset lisävarusteet. 2870 kg.

Lisäksi ISO-Normin DIN EN 1646-2 ja 92/21/EG mukainen laskennallinen lisäpaino 214 kg.
( kaasu, polttoaine,sähkökaapeli, 50 l vettä, kuljettaja.) ''

Paperin numeroilla ei ole mitään käytännön merkitystä, ainoa mikä merkitsee on todellinen paino reissutavaroineen ja ihmisineen. No, sen verran että saa jonkinlaisen käsityksen siitä että on mahdollista saada auto reissukuntoon sallitussa painossa kun aletaan tuosta 2870 kilosta lastaamaan.

@timppa

Ojalan Esa löysi alkuvuodesta hyvän linkin maksuista euroopassa:

https://www.promobil.de/tipp/ueberladung-gewicht-wohnmobil-strafen/#europa

Kyllä sata litraa vettä lähtee kolarissa mielellään liikkeelle istumalaatikosta, auton alla se on turvallsempi.

@timppa

Eiköhän se ohje perustu juuri tuohon massan etenemiseen kolaritilanteessa. Harmaavedet ainakin meidän versiossa pohjassa ja juuri tuo 110l pönikkä oikealla sivulootassa. Samaa massan etenemistä olen miettinyt mökkiautossa mm. kuljettajan takana olevasta tv:stä telineineen ja mikrosta, jos sellainen hyllyllä/kaapissa. Kaasu on pulloineen erillisessä muovilla vuoratussa kotelossa hihnoilla tuettuna, tiiä sitten sen kotelon kestävyyttä? Aikanaan jossain pelastusalan koulutuksessa meille havainnollistettiin kuinka kamat lähtee liikkeelle, niin kolikot ja avainnippu tuli vihaisesti housuista läpi 80kmh nokkakolarissa. No on sitä vaikka mitä muuta kamaa auton kuormatila täynnä kun reissuun lähdetään, mutta pyrin kumminkin kiinnittämään kaikki raskaimmat lattian kuorman kiinnityspisteisiin.

AL:n kolaritestin perusteella pahimmat ongelmat ovat retkeilyauton alustassa. Kuskin penkki lähti kiinnikkeistään ja ohjauspylvään nouseminen esti turvatyynyn oikean toiminnan. Retkeilyvehkeissä myös istuinryhmä on ongelma. Mutta ainakin tuon testin mukaan muut rakenteet kestivät törmäysvoimat huomioiden hyvin.
Omassani on vesisäiliö taka-akselin kohdalla ja edessä on kylpyhuone, sitten istuinryhmä eli jotain hidasteita on.
Mutta eihän tuo juttu kovin mairittele, ainakaan Fiatin alustaa. Toki apukuskin kohdalla kaikki toimi ok.
Täältä lisää tietoa: https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/cb21b64e-5e8b-4bd3-9bc7-73e8d492e6f8
Jep ja tietysti kaikki irrallinen kiinni lattian kiskoihin liinoilla.

Esimerkkinä Adria Matrix Plus 670SL , siinä ajon aikana saa olla 20 litraa ja säiliö on 140 l tilavuudeltaan.
On eri asia rakenteille tiukassa paikassa onko siellä 140 vai 20 kiloo, on vielä takatallissa osittain taka-akselin takapuolella.
Keventää keulaa varmasti takatalliin laitettujen kamejen kanssa.

Oltiin nokkakolarissa Ducato Matrixilla Virossa maantiellä 2017. Vesi ei ollut ongelma, se kasteli vain matot. Mutta pöytä, TV telineineen irtosivat ja tulivat etuistuinten selkänojiin. Jääkaappi kaatui, sänky irtosi. Onneksi matkustajia vain etuistuimilla. Seurauksena "vain" kylkiluu murtumia yms. pientä.