- Etusivu »
- Etuteltan puheet »
- Matkailuautot »
- Olemmeko matkailuautoilun suurvalta?
Olemmeko matkailuautoilun suurvalta?
Katselin tuossa noita matkailuautotilastoja eri maista ja Promobil -lehden mukaan Saksassa on rekisterissä tällä hetkellä 465.000 matkailuautoa, mikä tekee 82,5 milj. asukaslukuun suhteutettuna yksi m-auto 177 asukasta kohti.
Suomessa vastaavat luvut on 55.000 m-autoa ja 5.5. milj. asukasta eli yksi m-auto 100 asukasta kohti.
Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen, koska autoverottomassa Saksassa ihmisillä on hyvin paljon monikäyttöautoa, vaikka VW 5, 6 tai Viton alustalle tehtyjä monikäyttöautoja joita käytetään perheen päivittäisen ajoon ja matkailuun.
Saksa ottaa meitä kyllä kovasti kiinni, kun vuonna 2017 rekisteröitiin 40 500 uutta m-autoa ja 22.700 vaunua.
Tällä vuosikymmenellä Euroopassa m-auton määrän kasvu on johtanut siihen, että matkailuajoneuvojen määrän kasvu on ollut merkittävästi nopeampaa kun stellplatz- ja camping -alueiden paikkamäärän kasvu.
Erityisesti näin on käynyt Välimeren rannoilla ja tämä tietää ainakin yhtä asiaa, sesonkihintojen nousua.
Ja saattaa se tietää toistakin asiaa; iso raha iske näppinsä camping-alueisiin jolloin perinteinen ajattelu saa väistyä, hienojen bungalowien määrä alueella kasvaa ja alue alkaa sesongissa kehittymään viihtymiskeskuksen suuntaan. Tästä on jo merkkejä näkyvissä.
Vai onko Euroopassa lian paljon karavaanareita liikkeeellä, josta syystä muiden itressi ryhmien kanssa tulee kilpailua tilasta. Siinä taistossa karavaanarit tulee olemaan heikoilla jäillä. Minäkin harkitsen että tämän harrastuksen voisi vähitellen muuntaa toiseen olomuotoon jossa yöpymiseen käytetään hotellia liikkumiseen kohhdealueitten välillä julkisilla, lento, juna, laiva ja vuokra-auto. paikallisliikkuminen taksi, vuokra-auto, julkisest liikennevälineet.
Tällainen matkaaja toivotetaan hyvin tervetulleeksi on tähtimatkaaja verrattuna karavaanariin. Tämä matkailutapa ei taida olla yhtään tai paljoakaan kalliimpi kuin tämä missä mikään ei maksa mitään ja mutta silti tähän saa menemään puolessa vuodessa kahteen pekkaan n. 18 000€ plus matkakulkimen ylläpito ilman polttoainetta n. 4 600€. Tuon summan kun käyttää toisenlaiseen matkailuun niin pärjää kai sillä jonkin aikaa kunhan ei ala lentämään ekassa luokassa ja liikaa käytä monitähtisiä hotelleja eikä vuokraa sitä kalleinta autoa.
Camping-alueiden maapohjasta on jo tullut kilpailua, eikä vaan meillä.
Iso camping-alue kaupungin laidassa kaavoitetaan suurella tehokkuusluvulla kerrostalotonteiksi.
Sen tietää tasan tarkkaan miten siinä kisassa camping-alueelle käy.
Toinen paikkoja vievä asia on camping-alueiden pikkuhiljaa tapahtuva "bungaloituminen" ja nyt ei enää puhuta mistään lautamajoista vaan 5-tähden hotellitasosta. Tämä muuttaa myös alueen asiakasrakennetta
Pitäisikö verrata, meidän ja Saksan tulotasoa, ja noiden matka-autojen hintaa keskenään.
Eli miten kukkaro kestää kansalla. Ajatus siinä, kun puhutan, että kannattaa tänne hakea sieltä kulkuneuvo, jopa uusi
Meillä alkaa kohta hinnotella nuo kapistukset itsensä ulos, ottaen vielä huomioon sisustusten jäykkyys, eli lähes bulkkimainen tuote.
Miten sitten leirien sijoittelu, ja niiden tiheys siellä, ja täällä. Myös tottumis kysymys. Onko Saksan kansa vaativampi niiden tasosta, kun meillä keskimäärin.
Jos jätetään laskusta ne luksusta vaativat joka pitäisi lähes ilman saada.
Toivopoika
Yksi syy Saksan "pieneen m- autotiheyteen vs Suomi" on DDR:n liittäminen Liittotasavaltaan. Itäpuolella ei ole koskaan ollut lännen piironkikulttuuria ja edelleenkin siellä ollaan "köyhiä ja työttömiä". Osa jopa kaipaa entistä Honeckerin valtakuntaa. Jos laskettaisiin vaikka m- autojen asunto- osien neliöt per asukas, niin taitaisi Saksa viedä voiton. Niin paljon siellä on ökyautoja.
Kalustoa myös vuokrataan ihan eri tahdissa kuin meillä, koska porukka on pihiä.
Mitään tilastoja en katsonut mutta 17 miljoonan asukkaan Hollannissa tuntuu näppituntumalta vaanareita olevan helkkaristi. Samoin kämppäreitä pienessä maassa on muutaman kilometrin välein.
@timppa
Tuo asuntoautojen vuotuinen käytöaste myös vaikuttanee esimerkiksi leirialueiden asioihin aikapaljon, taitaa jopa enemmän kun niiden määrä.
Mutta siitä ollaan kyllä jo puheltu.
Paljonkohan euroopasssa on asunto autoja, ja vaunuja.
Toivopoika
Pelkkä matkailuautojen määrän vertailu ei anna oikea kuvaa harrastuksen laajuudesta kussakin maassa vaan myös m-vaunut pitää huomioida samoin nämä todelliset retkeilyautot.
Nämä meillä myytävät retkeilyautot ovat matkailuautoja, koska ei laki mitään retkeilyautoa tunne.
Saksassa noita kastenwageneita (retkeilypakuja) arvioidaan olevan jotakuinkin sama määrä kun varsinaisia matkailuautojakin. Ja trendi kulkee kohti pienempiä autoja, niin matkailu- kun käyttöautoissakin.
Ei ole sitä m-autojen valmistajaa, jolla ei nykyisin peltikoppasta mallistossaan.
Meillä on aika laaja stereotypia siitä, että kyllä saksalaisilla on varaa. Kellä on kellä ei - sielläkin.
Se luulo, että Saksassa kaikki ajelee isoilla mersuila, audeilla ja bemareilla on niin väärä kun olla taitaa.
Kansalaiset on hyvin monella tapaa jakautuneet. Entisen DDR alueen väestöä on 16 miljoona ja saman verran on maahanmuuttotaustaisiakin. Pienituloisten osuus kasvoi 2008 jälkeen laman aikana merkittävästi.
Yksi asia Saksassa vaikuttaa moneen asiaa, ja se on heidän hyvin suuret asumiskustannukset suhteessa ruokakunnan käyttävissä oleviin tuloihin.
Ero esim. Suomen on niin suuri, että kyllä sillä rahalla täällä keskikoista m-autoa vallan hyvin yllä pitää.
Nuo peltikopat, eli retkeilyautot meillä oli aluksi pakuja, joissa oli oltava irtovuode, ja ei kiinteitä kalusteita, vaan se perus ajatus korvata teltta sillä tavaratilalla.
Sittemin asuntoautojen yleistymisen myötä alettiin niitä sisustamaan , ja riita oli valmis. laki otti asian käsittelyyn, ja määräsi seisomakorkeuden, ynnä muuta sääntöä, koska katsoi, että verovapaa paku ei saa olla muutakun tavara auto.
Kuitenkin asuntoautot ovat vielä verovapaita kuitenkin, ja nyt peltikuoret ovat myös tavaran kuljetukseen.
Joskus tuntuu, kuten niissä hiluksin lavakopeissa, että lain laatija sotkeutuu omaan näppäryyteensä, kun kokee pääpuuhakseen kaiken mukavan kieltämisen.
Mikä tulevaisuus, kun huomataan, että eläkeukot ajelee louskulla kaiken.
Toivopoika
Osallistuaksesi keskusteluun siirry jäsenkirjautumiseen tai vierailijoille tarkoitettuun Facebook-tunnistautumiseen.