Mese 418 CDI / 417 CDI

Löytyykö näiltä sivuilta ketään, joilla on kokemusta etuvetoisista 418 177 hv yhden turbon koneella. Tai 417 170 hv tuplaturbolla varustetuista malleista?

Ei ole kokemusta, muuta kuin tuosta OM651 moottorista, jota on valmistettu jo 10-vuotta. Kohtuukulutuksinen moottori ja kestävä kunhan ei vedätä liian pienillä kierroksilla, vaikka se hyvin jaksaakin vääntää. Jakopää on yksirivisellä ketjulla, joten sillä ei aja miljoonaa kilometriä samalla jakopäällä. Muutama satatuhatta kyllä menee, joten matkiskäytössä kestää luultavasti auton iän. Öljyt kannattaa vaihtaa ainakin tuplatahtia tehtaan suositukseen verrattuna. Itse vaihtaisin 10tkm välein, vaikka huolto-ohjelma lupaa useita kymmeniä tuhansia vaihtoväliksi.

Kiitos Ville, tuo sama moottori OM 651 DE22LA taitaa olla melkein kaikissa. V6 on sit ihan oma juttunsa. Siis itse en oikein tiedä näistä mitään, mutta tietääkseni samasta peruskoneesta ohjelmoidaan eri tehot/väännöt.
Kovasti kiinnostaa onko niistä etuvetoisista kenelläkään mitään kokemusta, joita myydään nimikkeellä 418 tai 417.
418 yhdellä turbolla on kai 400Nm 1800-2400rpm.
Toi 417 on täysin mysteeri. Sattuskohan kukaan tietämään?

Sama perusmoottori nuissa eri tehoversioissa on. Ohjelmalla ja turbolla erot tehdään.
Tuo 418 ja 417 on todennäköisesti Hymerin omia malleja, sellaisia kun ei mersun listoilta löydy. Vai löytääkö joku? Siksi näistä malleista löytyy kovin vaikeasti tietoa.
Etuvetosprinteristä yleensäkin on kovin vähän kenelläkään kokemusta, sen verran tuoreesta keksinnöstä on kyse.
Automaattivaihteistosta sain sen verran selville, että olisi ZF valmistetta. Mahtaa olla sama kuin Ducaton 9 vaihteinen?

Ku ne on Hymerin tekeleitä, ni siks ne ei edes Veholla tienny asiasta kovinkaan paljoa.

Mersua on vain nokkapala ja hymer on rakentanut alustan asuinosalle.

Just näihä se menee. Nyt pitäs vaa päättää et ottasko isomman palan vai tyytyskö pienempään. Siis täysintegroitu vai puolintegroitu.
Vielä odottelen et joku osais kertoo 417 CDI vääntökäyrästä jotain. Vielä parempi olisi jos olis käytännön kokemusta.

Älä juutu tuohon 417 malliin. Käy koeajamassa mikä vaan 170 heppainen sprintteri. Siitä saat fiilistä menohaluista.

Minulla on kokemusta etuveto Sprinteristä (Hymer MC T 600) 418 CDI alustalla. 177 hv koneessa on vääntöä riittävästi. Kuluneena kesänä Norjan reissulla tuli vastaan muutamia jyrkähköjä nousuja ja kertaakaan ei tullut tunnetta, että vääntö loppuisi kesken. Sprinterin MBUX näytössä on valikko josta näkee moottorin väännön reaaliajassa mutta ei ole pahemmin tullut sitä seurattua.

Etuvetoisena auton keula tuntuu joissakin tilanteissa kevyeltä. Joskus on esim. 120 km/h moottoritienopeudella ollut tunnetta, että keula hiukan "hakee". Keulan keveyteen voi selkeästi vaikuttaa kuormaamisella. Kun laittaa raskaat tavarat taka-akselin etupuolelle käytös paranee. Samoin jos polttoainetankki (sijaitsee edessä) on täynnä niin keula tuntuu heti paremmalta.

Toinen häritsevä asia on auton liiallinen huojuminen ja kallistelu (omasta mielestäni). Tilanteen pitäisi aika pitkälti korjaantua iskunvaimentimet vaihtamalla. Itse aion tulevan talven aikana vaihtaa alkuperäisten iskareiden tilalle SV:n (Suomen Vaimennin) tai Marquart:in (https://marquartgermany.de/stossdaempfer-wohnmobile/) vaimentimet. Uskon kuulemani ja lukemani perusteella, että näillä vaimentimilla huojumisen ja kallistelun pitäisi korjaantua huomattavasti.

Muuten voin kyllä suositella etuvetoista Hymer Sprinteriä.

On se kumma kun sitä huojumista ei saada pois vaikka mallit ja taka-alustat vaihtuvat. Kyllä uuden auton pitäisi toimia niillä iskareilla ja jousilla mitkä siinä on.

@timppa

Kiitos Ari asiallisesta ja rakentavasta palautteesta. Mun pitäisi tehdä valinta Hymer Tramp S 695 ja BMC I 580 välillä. Siis toinen puoli-integroitu ja toinen integroitu. Integroiduista autoista ei kyllä ole mitään aikaisempaa kokemusta.

Pohjaratkaisuja katselin niin ette taida kulkea kaksin?

https://www.nettikaravaani.com/hymer/b-klasse-mc-i-580/1513388

https://www.nettikaravaani.com/hymer/tramp-s-695/1536538

@timppa

No enimmäkseen tarkoitus on kyllä kulkea kaksin ja toinenhan noista on vielä alle 7 metrinen. JOS kiinnostaa ni 418 on 177hv 400Nm 1800-2400rpm ja 417 on 170hv 400Nm ja tupla turbon takia varmaankin 1400-2400rpm. Joku sanoi että pitäisi käydä koeajamassa. Tein työtä käskettyä ja koeajoin 418 version. Se oli yllättävän pirteä ja hiljainen ja sopimushan siitä syntyi. Tosin edellinenkin auto tuntui koeajon aikana ihan hyvältä, mutta tosielämässä täyteen lastattuna se olikin sitten kaikkea muuta. Se oli kyllä myös erimerkkinen auto. Yllättävän vähän on tähän mennessä tullut kommentteja näistä lähivuosien aikana markkinoille tulleista malleista.

Mun käsittääkseni aika monet pitävät alustaa tai tehoja sivuseikkana. Auto valitaan pohjaratkaisun perusteella ja alusta on mikä on ja useimmiten Ducato johon kaikille löytyy se sopivin pohja.

@timppa

Juuri noin ajattelin itsekin, mutta en vaan tykännyt siitä kun tuntui että se hyytyy mäkeen. Ja vasta nyt älysin katsoa vähän numeroita. No vastaushan löytyi sieltä: 109 kW (148 hv) @ 3600 r/min 350 Nm @ 1500 r/min. Numeroita ei kannata tuijotella vaan autoa ajettaessa ne käytännön erot vasta huomaa.

Näin juuri se on.
Muutamassa matkailuajoneuvoliikkeessä ovat myyjät olleet aivan silminnähden järkyttyneitä, kun minua ei ole kiinnostanut pohjaratkaisu yhtään, ennen kuin olen selvittänyt kaikki tekniset ominaisuudet. Olen esittänyt heti kärkeen kymmenkunta teknistä kysymystä, johon eivät ole osanneet vastata ja on hämmästelty: "Ei kukaan asiakas ikinä kysy näitä, pohjaratkaisut on aina se valintaperuste."
Olen ilmeisesti erityisen hankala asiakas?

Mielenkiintoinen keskustelu. Nykyäänhän koneet ovat menneet pienemmiksi, vaikka tehot kasvavat.
Fiatilla, pösöllä opelilla, joka on sen konsernin omistama, ei myöskään kun isompana 2,3 kone. Iwegokin näyttää kolmilitran hävittävän. Syytä kehitykseen en minä kyllä keksi
Ymmärtää, että vääntö on kierroksilla tehty, koska litroja ei enää ole.
Mersulla on tuo iso pannu, ja luulisi sillä jo Suomen mäet talttuvan, kun vuosia ajelin elnakin 1,9 pösön koneella, jossa taisi teho olla sadan kieppeillä, ja jopa pohjois Norjan mäet ajelin.
Piti tosin vaihteita käyttää, kerta se laatikko oli siihen laitettu.
Vääntöongelmat katoavat kunhan saadaan sähkömoottorit pyörittämään pyöriä. Sen jälkeen noiden pikkupannujen parisataset tehot riittävän generaattorin pyöritykseen, ja voidaan keskustella muusta
Ajoasento noissa on mikä on, ja kuten opelissakin, vaikka olen keskimittainen, ei se ole parasta, koska siiinä polvi kokoajan nojaa vaihdekepin koteloon. Mutta vaikka päivässä muutama sata kilometrä ajelemme, en pidä sitä asia elämää suurempana haittana, vaan se on mikä on.
Liimaan siihen pehmusteen, kuhan kerkiin, mutta eisitä 9 vuuessa jokapaikkkan ehi
Kuitenkin koska meitäkin on kaksi, ja puolisoa ei koneet kiinnosta, niin nimenomaan se asuminen, myös itselläkin on tärkein, koska se on kuitenkin mejän loma-asunto, jota kone vie eripaikkoihin vain.
Tp

Moottoreiden jatkuva kuutiotilavuuden pienennys ja silti tehon nousu on puhtaasti kapitalistin salajuoni. Osakeyhtiölaki sen kehityksen määrää.
Polttomoottorin ominaiskulutus on pienimmillään 100% kuormituksessa.
Pienempi moottori on keveämpi, halvempi, pienemmät päästöt, eikä korkeaviritteinen moottori ole liian kestävä.

Mersunkin V6 moottori huhujen mukaan poistumassa, tänä kesänäkin puhuttu aiheesta,jo kylläkin vanha juttu minkä löysin äkkiä TM 6.7.2017:
"MERKITTÄVIN MUUTOS on pitkään huhuttu V6-moottoreista luopuminen ja siirtyminen takaisin rivikuutosiin. Niissä otetaan käyttöön 48 voltin sähköjärjestelmä, jonka avulla poistetaan tarve voimaa ja polttoainetta syöville apuleitteille. Esimerkiksi vesipumppua ja ilmastointilaitteen kompressoria ei enää käytetä hihnalla, vaan ne ovat sähköisiä ja kuuluvat 48 voltin järjestelmään."
Jopa turboja ruvetaan sähköllä pyörittämään.
Ei Sprinterin nokalle sovi rivikutonen epäilen.

Onhan Volvo S80 henkilöautossakin suorakuutonen poikittain, joten Sprinterin keulallekin se on kyllä mahdollista sovittaa.

Rivikuutonen on moottoriteknisesti paras mahdollinen moottorikonstruktio. Tasapainoakseleita ei tarvita ja käynti on värinätön. Voimantunne ja kaasuunvastaamisherkkyys on aivan huikea, vaikka hevosvoimia ei paljon paperilla olisikaan.

Niin etuvetoiseenko poikittain, vai, epäilen vähän sitäkin, tiedä sitten.

Ville tuolla ylempänä: Ja olen pyytänyt myyjiä säätämään Ducaton penkin ja ratin siten, että voin hartioilla nojata selkänojaan, polvi ei osu vaihdekepin koteloon ja yllän ratin yläreunaan. Eli normaali ajoasento. Ei ole myyjät onnistuneet tässä ja ovat kovin nolostuneita siitä.''

Just ajoin auton katoksesta ja mittailin etäisyyksiä. Polvesta n. 7 cm väliä vaihdekepin juureen, hartiat hyvin nojautuneena selkänojaan ja kädet ratin yläreunassa niin että kyynärtaive on mukavasti taipuneena.

@timppa

Hei,

vielä on mersun 3 litrainen V6 moottori olemassa. Myös suomeen tuotavissa mautoissa lienee tuo myös tarjolla.

https://www.mercedes-benz-mena.com/vans/en/sprinter/cab-chassis/technical-data

Ei voi ku hämmästellä?
Pitäisi päästä näkemään tuo ihme!

Jukka arveli että V6 moottori olisi vielä Suomeen tulevissa malleissa tarjolla. Näin kyllä on, mutta kierrettyäni parin viime kuukauden ajan eri caravan-liikkeitä joku tykkimyyjä tokaisi että juuri tuo V6 olisi jäämässä pikkuhiljaa pois Suomeen tuotavista malleista. Harmin paikka etten millään muista kuka näin tokaisi.

On se totta. Sen korvaa 2,2 litranen jossa tehoja on parinsadan tietämillä, niinkun pösön fiatin, ja jopa iwegokin on lopettelemassa kolmilitran, ja samaan kööriin.
Opelia ei saa kun suurimpana 2,3 litraset. Subarun maasturiin saa vaan pensakoneen enää. Ilmasto vaatii mopolla ajelua.
Siksi alkaa kun ainavaan koneet pienenee, olla vain automaatteja, koska miten sitä kohta alle parilitrasella liikkeelle, jos ei emäntä työnnä kaverina takaseinästä, kun jo iso 5 tonnnenkin luksusautto 2,3 koneella.
https://www.nettikaravaani.com/concorde/credo-841-l/1554468
Maailma kehittyy.
Tp

Juu,maailma kehittyy. Fiat on tehnyt takavetoisen alustan.

Toisaalla Ville Säynäjäkangas kirjoitteli että automaatin momentinmuunnin melkein kolminkertaistaa liikkellelähtöväännön, eli ei mitään hätää kun ostaa pikkumoottorisen automaattina , se myös ajaa moottoria parhaimman väännön alueella , uudet automaatit vielä niin monivaihteisiakin.
Käyppäs Toivo ajamassa nykypäivän 1,0-1,5 litrasia automaatteja, voit yllättyä.

Kyllä. Olen kokeillu pikupensaturpoa, automaatilla, ja sehän lähti kun nappi housun kauluksesta.
Kiihty, ja kuluki. äänikin hyrinää, eikä kuten sitikan rohellus.
Kyllä ootan sitä ration asiantuntijan kertomaa, automallia, joka tulee.
Pieni kone pyörittää generaattoria, ja veto sähkömoottorilla, vaikka jokapyörässä oma, eli todellinen neli, tai jopa kuusveto.
Mutta se yhden akselin yksinkertanen veto, ja koko kierrosalueen täysi vääntömomentti. Hyvä vääntö, portaaton veto säädettävissä mihin huippunopeuteen halutaan, kuten se sähkökelkka.
Matka-autossa kaikki sähköllä, kun aggrekaattikin olisi aina mukana, todellinen retkiauto.
Siihen asti näillä mennään.
Tp

Niitä sanotaan Ivecoiksi :)

Tässä versiossa katolla jo aurinkopaneelit.
https://tekniikanmaailma.fi/tama-tulevaisuuden-transit-tulee-myyntiin-2021-fordin-alykkaan-sahko-transitin-katolla-on-toki-myos-aurinkopaneelit/

Tässä Transussa litrainen kolmepyttyinen bensaturbo lataa akkuja tai syöttää sähkön suoraa säkömoottorille jolla auto pelkästään liikkuu.
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/koeajo-jakelukin-sahkoistyy-ford-transit-custom-phev/

Nosiinähän ollaan jo minun ajatus autossa. Sähkömooottori, ja vieläpä järkevän tehoinen liikuttamaan autoa.
Voiman lähdehän sitten voi olla mikävaan, eli tässä nyt pieni pensamoottori.
Lehellä Lappeenrannan teknisen yliopiston ihminen kertoile, miten aurinkopaneeleilla, tai tuulimyllyillä voi vedestä erottaa vetyä, josta voi jalosta siiten erilaisia polttoaineita.
Kylläkai se ration mies asiansa tiesi, kun tuon sähkövedon sanoi tulevan.
Tp