MB Sprinter alustojen erot ovat mysteeri, osaatko kirkastaa?

Olen katsellut asuntoautoa, jota myydään MB Sprinterin kahdella alustatyypillä: 318 tai 418. Mitä teknistä eroa niillä on, jos unohdetaan moottoriteho?

Ymmärrän, että isompi on rekisteröitävissä korkeampaan painoluokkaan 4,43 tonnia, mutta näitä 418 sarjalaisia myydään myös

Mersussa on perinteisesti kuorma-autoista alkaen ilmoitettu tyypissä kokonaispaino ja hevosvoimat. Eka numero kertoo kokonaispainon ja kaksi viimeistä hevosvoimat. Tuo 418 on neljätonninen ja 180 heppainen.

Varsinaiseen kysymyksen ytimeen en osaa vastata.

@timppa

Vanhempia löytyy (2006-2009) 418 CDI:tä 184hv myöhemmin2009-2018 190hv ovat V6 koneella ja takavetona (ja nelivetona).
Uusi 418CDI 177 hv esimerkiksi on etuveto ja nelisylinterinen.
Uusi 419CDI 190hv on V6 ja takaveto (tai neliveto)

Olisko se 418 jo paripyörillä? Meillä 519 paripyörillä.

Vielä vanhempi vm. 2003 MB 416 on paripyörillä, takaveto, 158hp/2700cc/5syl kusivapaa kone, eikä pelekää talavi keliä 2/3 4600kg:n kok.painosta vetävillä pari pyörillä. H

Molemmat uudet 3. sukupolven MB Sprinterit ovat etuvetoisia.
318 alusta voidaan rekisteröidä ainoastaan B-kortilliseksi 3500kg.
418 alusta voidaan rekisteröidä B-kortilliseksi 3500kg, jolloin max 3:lle henkilölle ja 120km/h.
Voidaan myös rekisteröidä C1/C ajo-oikeudelle jolloin kokonaispaino 4430kg ja 100km/h.
Ite olen juuri C1 kortin takia autokoulussa.
418 alustan jouset ja todennäköisesti iskarit poikkeaa 318. Yritin Veholta kysellä vaan en oikein saanut vastausta, tosin lupasivat vielä palata asiaan, eipä oo mitään kuulunut.

vesku

Luulisi 3500 kiloisena olevan niin painava ettei matka-auton teko onnistu muuten kuin peltikuorisena. Tai sitten niin pienenä että alustan hinta nousee kokonaisuudessa liikaa.

@timppa

Jos kyse w906 mallisarjasta (2006-2018), kait käytännössä 31x-51x sarjan alustat eroa vain taka-aselistoltaan. Etuakselistoissa ymmärtääkseni aivan sama rakenne; poikittainen komposiitti lehtijousi. Vakiona kait ei iskaritolpissa mitään lisäjousia. Samoja iskareita ja jousta nuo nettiputkien varaosasivustot tarjoavat näille alustamalleille..
41x ja 51x mallit kait pisimmillä alustoilla kait vain paripyöräinen, jolloin etuakselistossa on siinä 31x sarjaa enempi jousittamatonta massaa isojen napojen spacerien takia (ja ehkä jarrutkin isommat), jotta sama vanneoffset käy joka nurkalle. Mitä yhteen kaverin 519 integroituun (5.5tn) vertasin, niin etuakselimassaa siinä ei olla montaa kymmentäkiloa enempi mitä 315 alustaisessa integroidussa (3,9tn). Taka-akselit poikkeavat meillä radikaalisti kun mulla Al-Ko-MB erillisripustettu kierrejousin ja hällä perinteinen MB jäykällä taka-akselilla lehtijousin. Myös muut etuakseliston osat näkyisivät noissa kelpaavaan noihin alustasarjoihin 3.5-5tn

Kantavuuserot taitaa tulla pelkästään taka-akselilla. SV-iskareilla MB:n etupäästä tulee tukevampi. Jousesta taitaa löytyä myös vahvistettuaversiota ja lisäilmajousta tolppaan. Vallilantakomo tosin tarjoaa eri etutolppaa 3.5 ja 5tn malleihin..

Noni, Rinta-Joupilta tuli heti vastaus kysymykseen:

Luonnollisesti 4xx alustan saa korkeammalle kokonaispainolle (3880, 4100, 4430 tai 4500kg) ja 3xx alusta pysyy aina 3500kg maksimi kokonaispainossa. Vetomassoissa on eroja johtuen rajoitetuista yhdistelmän kokonaispainoista.
Fyysisesti eroa löytyy ainakin runkopalkkien paksuudessa. Pakettiautoalustoissa mahdollisesti myös jousituksessa on eroja. Aivan kaikkia eroja en varmuudella minäkään osaa sanoa.
Hymerin BMC ja BML mallisarjojen alustoissa Mersua alustassa on vain etupää ja takaosa on Hymerin oma SLC-alusta (Super Light Chassis).

Kuvat kertovat lisää asiasta.

vesku

Tässä oheisessa linkissä myydään ainakin uutta 418CDI:tä Teho: 130 kW / 177 Hv, etuvetoista puoli-integroituna.
https://www.nettikaravaani.com/hymer/tramp-s-680/1557120
Mobile.de:ssä myydään myös,Hymer Tramp S680,Mercedes Benz 2,2 l. 418 CDI 130 kW/177 PS Euro 6C WLTP
Matkailuautoiksiko niitä vain on sitten tehty, vai eikö Veho vain myy isompaa kun 314 tavara autoksi.

Vielä vähän lisää infoo Rinta-Joupilta:

Ero 3xx ja 4xx alustojen omapainossa on 7kg.
Jokaisen auton omapaino riippuu tietysti sen mallista ja siihen otetuista lisävarusteista.

Itse en epäillyt hetkeäkään että kumman valitsen. Lisävarusteet nostavat painoa TOSI herkästi yli sallitun. Minulla ainakin nousi heti 3300 kiloon. Jos tienpäällä puntariin joutuu ni sakot saa taatusti.
Isommalla alustalla tätä ongelmaa ei ole ja ei se ainakaan hepposempi ole.


Ja tässä kaava millä Hymer laskee monelleko henkilölle auton voi rekisteröidä 3500 kilon kokonaispainolla.

vesku

En tiedä mistä ne nuo autonmyyjät loihtii matkailuautoon (alustasarja/faltbed pohjainen) 2020 tai 2021 malliin 418 CDi (177hp, etuveto), mikä kone OM6XX ?
Yhdessäkin uudessa integr. etuveto matkisessa luki 177hp 418 tekstissä. Otsikossa ja kuvatekstissä 417 CDi (170hp). Tämä uusi vm2021 x17 taitaa olla OM654 mikä on vajaa 2 L (1950cc).
Tämän tiedon mukaan alkaen 2018 OM651 (177hp) on vain etuveto retkeilyautoissa, peltikuoriainen. http://www.autowiki.fi/index.php/Mercedes-Benz_Sprinter_(VS30)

Mistään sakemanni sivu/konfiguraattori ei tuota 418 (177hp, fwd) tunnu löytävän..

"Tässä lisätäsmennystä kysymykseeni: Poimin Mobile.de sivuilta kaksi koriltaan identtistä Hymer B MC T 580 esimerkkiautoa. Molemmat rekisteröity 3,5 tonniseksi, mutta alustan tyyppi eri: a) Mercedes-Benz Sprinter 418 CDI, 130 KW/ 177 Hp, 4.430 kg b) Mercedes-Benz Sprinter 318 CDI, 130 KW/ 177 Hp, 3.500 kg Mitä teknistä eroa näillä oikeasti on, ja millä perusteella (ehkä) kannattaisi maksaa lisähintaa 418-versiosta?? - Voiko olla niin, että iskarit, jouset ja kenties jotkut nivelosat ovat erilaisia? Jarrut? Kiitokset tähänastisista ja tulevista kommenteista!
muokattu: 10.12.2020 19:50"

Tuohn lisäkysymykseen vielä vähän lisää Rinta_Joupilta lainattua:

Kaikki alustaversiot ovat kirjattavissa 3500kg kokonaispainolle jos vain ajoneuvon omapaino on riittävän alhainen. Termi "downplate" noissa grafiikoissa. (Viittaus kavatiedostoon).

4xx alustassa tosiaan on jäykempi runko / paksummat runkopalkit. Se on fakta. Muistelisin että jossain koulutuksessa, kun tätä uutta sukupolvea esiteltiin, puhuttiin paremmista jousituksista ja jarruista, mutta tästä minulla ei ole mustaa valkoisella. JA moni asia on siitä ajasta muuttunut kun nämä autot olivat siinä vaiheessa vasta prototyyppejä.

Lisähintaa kannattaa maksaa jos haluaa auton rekisteröidä 4:lle vaikka 3:n sijasta. Ja jos haluaa enenmmän lastausvaraa.

Tässä taasen vähän pohdittavaa tältäerää...

vesku

KAIKKI matkailu autot on tehty ns. ”pulla-auton” alustojen päälle. Tehtaan suunnittelija on laskenut lujuudet niin. Ajoneuvo on aamulla täysi (maksimaalinen kuorma) ja päivän mittaan kuorma tyhjentyy (kevyempi kuorma). Ts. puolet ajetuista kilometreistä mennään huomattavasti kevyemmällä lastilla piirustus laudan lujuus mitoituksen mukaan. MUTTA matkailu auto lastataan kori tehtaalla ”pullaa” liki täyteen, tietysti alustan pitää olla mahdollisimman kevyt että koppa ym. himmelit sopii kokonais painorajojen alle ja kun rutu saa auton hän lastaa sen poikkeuksetta lähes maksimi painoille saadessaan auton pihalleen ennen kuin lähtee reissuun. Matkailu auton aika ja kilometrit taivalletaan koko ajan alustan kantavuuden maks. rajoilla. Tästä syystä alusta ja tekniikka on kovilla. Jälkeen päin vahvistaminen on hankalaa, kallista ja joiltakin kohdilta mahdotonta.
Jos minä olisin ostamassa uutta matkailu autoa valitsisin yhtä tonniluokkaa järeämmän alustan kuin rekisteri otteen kokonaispaino on ilmoitettu, tämä tietysti maksaa enemmän. H

Jos ostettava on nykyisten autojen mittainen ( n. 730 ) ei siihen painavampaan alustaan jää tarpeeksi kantavuutta. Takavetokin on aivan siinä ja siinä, nyt on helppo mersuista verrata kun samaa alustaa saa molemmilla vetotavoilla, n. 100 kg. enemmän painaa takavetoinen.

Ducatoissa on mun mielestäni kovimmilla jarrut, sen huomaa erittäin nopeasta kuumenemisesta vuoristojen alamäissä. Vanhempana tahtoo takajouset lässähtää.

@timppa

Tämä toiminto on kätevä Ducatoissa:

Jyrkimmissä alamäissä Traction+
-järjestelmään integroitu alamäkihidastin auttaa
säilyttämään halutun nopeuden ilman jarrun
käyttöä. Näin kuljettaja voi keskittää huomionsa
kokonaan ohjaukseen. Järjestelmä aktivoidaan
kojelaudassa sijaitsevalla painikkeella

Mutta kun sekin toimii jarruja käyttämällä ja eikös se mene päälle vasta kun nopeutta on alle 10 km/h.

@timppa

Kiitos vielä kommenteista, sain hyviä vastauksia. Johtopäätös on, että jos löytää 400-sarjalaisen (416/417/418) voi saada vähän lisämarginaalia huonoille teille tukevammista alustan mitoituksista. Onko sillä käytännön merkitystä, on sitten ihan toinen kysymys.
Alle 3160 kilon ajovalmiilla massalla auton saa 4 hengelle 3,5 tonnin painoluokkaan. Omassa pohdinnassa painaa, että jos rekisteröity massa nousee 3,5 tonnin yli, tulevat vastaan C-ajokortit, nopeusrajat, tietullit ja vaikka mitkä. Meillä entisillä nuorilla saattavat tiukat ajoterveysvaatimukset estää jossain vaiheessa C-kortilla ajamisen, ja se olisi harmi. Ei voisi kuin keitellä kahvia kalliissa pihamökissä.

Tuo aiemmin käyty "pulla-autoteoria" kyllä osu ja uppos!

Jos tyytyy 3,5 tonnin rajaan, niin lastausvara kyllä jää hyvin minimiin noilla painoilla.
Nopeusrajoitukset eivät mielestäni ole ongelma, koska vakkarin voi asettaa 110 km/h joka varsin hyvin riittää.
C-ajokorttia ei tarvitse ajaa. Riittää kun suorittaa C1 kortin, jolla saa ajaa 3,5-7,5 tonnin autoa. Ja jos jossain vaiheessa elämmää tuntuu että se on liikaa, niin aina voi muutoskatsastaa auton pienempään painoluokkaan. Silloin vain täytyy muistaa, että henkilömäärä on max. 3 henkilöä. Näin ei tarvii jättää autoo pihamökiksi.

vesku

Kaksi Koo viidelle (mitä tarkoittaakaan), tuo etuveto 418 177hv minkä mainitsin edellä, kopsasin mobile. de:stä

Meikäläiselle ei kyllä toimisi painava auto. Aivan tarkkaan en ole perehtynyt mutta Puola, Itävalta, Tsekki, Slovenia, kaikissa erilainen poksi, hidasta ja kankeaa.
Sveitsissä pitäisi löytää miehitetty rajaylityspaikka ja saada joku leimattu lomake. Lisäksi joka maksu kalliimpi.
Saksassa ohituskiellot, pahimmillaan sata kilsaa rekkojen välissä myös ylämäet.

@timppa

Onhan se vähän työläämpää reissata eri euroopanmaissa >3½tn autolla kuin tasan/alle painavalla. Liki 12 vuotta reissannut tasan 3500 kiloisella. Nyt liki pari vuotta ollut raskaampi.
Kyllähän tietoinen maakohtaisista velvotteista pitää olla ennakkoon (tai tulee kalliiksi).. mutta tulee se muutenkin kalliiksi. Esim. Itävallan poikkiajo maksoi n.125€ (Euro5) tietullina (Liechtenstein-Slovakia). Kaikki tiet eivät suinkaan olleet moottoriteitä. Hinnassa mukana viaToll -purkki (ensikertaa varten tallessa). 2 kertaa Asfinag erittänyt velottaa 240€ sakkoa - reklamaation olen aina laittanut, niin peruivat..

Muissa itäisimmässä maissa halvempaa vaikka eri purkkeja pitää hommata.. vaikea oli rajoilla kun Euro-luokkaa
ei ollut otteessa, tai vaihtoehtona maksaa kallein hinta (Euro2 tai aiempi).

Jos on "lötkö" alusta, siihen löytyy lääke Vallilan takomosta. Ammattitaitoa riittää. Kerro heille ongelmasi, pojat suunnittelee etukäteen ja laittaa sovittuna päivänä uuvet jouset / mahdollisesti iskarit, eläkä ala nuukailemaan, tällä kohalla se ei kannata. Hyvää ja halpaa ei oo olemassakaan. Mulla meni takaa norra poikki MB416 sesta ja uuvet jouset on 6xx sarjalaisesta modifioituna, ei tullu kovaa mutta jämäkkä, ei tuuli puistele niiko vanhoilla jousilla. Taka konttiin voin ajaa 1100cc Viragon paino 250kg, ei tunnu missään, ryhti säilyy, ei perä roiku. Remontti kesti pari tuntia/akseli. H

No mut tuoha alkaa kuulostamaan siltä että yli 3.5 tonnisella ei kannata eurooppaan edes mennä.
Voisiko joku kertoa mitä ne HINTAEROT on yli ja alle kolmepuolitonnisella. Anteeksi et liippaa vähän ohi otsikon aiheen, periaatteessa täähän liittyy aiheeseen.

Itä Eurooppa + Saksa ei käytännön hinta eroa. Baltit ei ylim. kustannuksia, Puolan Boxin kustannukset 5e Liettuasta - Slovakian ja sama 5e Saksasta Liettuaan. Slovakian10e, Unkari 15e? Kroatia 15e, Italia 20e, Ranska 20e vain pakon edestä maksulliselle tielle, Saksa ei tie maksuja. Espanjan voi ajaa ilman tie maksuja halutessaan. Portugali 20e Nämä on v2018 toteutuneet kulut. Enemmänkin haittaa nuo erilaiset käytännöt kuinka tie maksut peritään. Moottoritieltä ei kyllä menekkää kuin pakon edestä, siellä näkee vain keski viivan siksi ajelen pykälää pienempiä teitä ja nautin maisemista. H

Suurkiitos kattavasta vastauksesta. Eihän noi summat nyt NIIN pahoja ole.

Toki saa Euroopassa rahaa kulumaan valitsemalla tylsän, nopean ja ison ns. maksu tien Espanja, Portugali, Puola, Italia, Kroatia. Esim. Ranskassa 0,20e/km=20e/100km. H

Ajatuksena oli keväällä juuri Ranskaan mennä, mutta se kyllä nyt siirtyy vallitsevan tilanteen vuoksi.

Puolasta Slovakiaan ei maksa mitään. Slovakian läpi menee useita kivempia reittejä kuin se Košicen kympin tie. Unkariin saa kuukauden 15 eurolla. Kroatiassa tulee kyllä helposti muutama puomimaksu, samoin Portugalissa E-maksuja jos menee vuorien yli rannikolle. Ranskassa ei olla vuosikausiin maksettu mitään eikä Espanjassa.

Maksuissa ei taida isoja eroja olla vaan matkustustavassa.

@timppa