Matkailuauto ja talvi

Vaunuihmisinä (raskas vaunu+nelivetoauto nastarenkailla) olemme selvinneet kaikista talvisista etenemiseen liittyvistä haasteista ilman pienintäkään ongelmaa. Joskus saattaa kuitenkin tulla eteen m-autoon siirtyminen, esim. jos Euroopan reissut alkavat enemmän kiinnostamaan. Olemme kuitenkin nähneet useita tilanteita, joissa etuvetoinen (lähes kaikki ovat?) m-auto on ollut ongelmissa liukkauden tai irtosoran kanssa jopa ihan helpoissa paikoissa. Ovatko ne autot olleet väärin kuormattuja (liikaa tavaraa takatallissa, toisaalta missäs sitten?) vai onko vaan totuttava siihen, että liikkeellepääsyongelmia tulee ja niiden kanssa on opittava elämään?

Toinen asia koskee eristämättömiä hytin laseja. Olen ympäristöä seurailemalla pannut merkille, että vain lyhyt kevät ja lyhyt syksy ovat hetkiä, jolloin leirissä oltaessa tuulilasin kautta voi ihailla maisemia. Muina aikoina joko kylmyys tai kuumuus tunkee sisälle ja maisemana on kaiken peittävä ankea peite.

Molemmissa matkailuvehkeissä on varmuudella hyvät ja huonot puolensa, mutta olisin halukas lukemaan kommentteja koskien nimenomaan näitä mainitsemiani seikkoja.

Normaaleissa talviolosuhteissa etuvetoisella m- autolla ei ole mitään ongelmia, kuhan ei niitä taitamattomuuttaan tai huonolla rengastuksella itselleen järjestä. 40 v matkailu etuvetoisilla m- autoilla, kun talvisin tuli liikuttua pitempään myös Lapissa, on jättänyt muistiin vain kaksi ongelmatilannetta, joista niistäkin selvittiin. Toinen oli Ylläksen lähistöllä jyrkässä nousussa pois hiihtokeskuksesta, kun edellä kulkenut m- auto joutui edessä pysähtymään keskelle mäkeä. Piti vain peruutella takaisin ja lähteä uudelleen vauhdilla "tyhjään mäkeen". Toinen kerta oli oma moka, missä lumikerroksen alla oli jäätä -lapiota tarvittiin.

Kun etsit itsellesi m- autoa, niin talviliikkumisesta murehtimista enemmän kannattaa kiinnittää huomiota auton KOKO oleskelutilan lämpimyyteen, mikä parhaiten saavutetaan vesikeskuslämmityksellä. Esim. tuulilasia ja ohjaamon sivulaseja ei saa pakkasilla pysymään kirkkaana, ellei ohjaamossa ole niitä varten -lasien alapuolella- omia lämpöpattereita. Oikein kovilla pakkasilla etuosan peitteen käyttö on järkevää lämmön tasaisuuden vuoksi. Jos aina käyttää leirintäalueiden tolppasähköä, niin irrallisilla sähkölämmittimillä voi pitää etuosaa ja laseja lämpimänä.

Täysin samaa mieltä kuin Teemu tuossa edellä kirjoittaa.
Voit myös hankkia/tehdä avattavan etupeiton , niin ei tarvitse istua "säkki päässä" ;).
Terveiset Äkäslompolosta (-15 astetta).

Asentamalla autoon nykyaikaisen eber/webaston,vesiventtiilin,mangeettiventtiilin ja valintakytkimen sisälle millä ohjataan lämpiääkö kone ja sisätila tai pelkkä sisätila. Lämmittää siis pelkän sisätilan auton oman kennon kautta kun ollaan parkissa,ikkunapeitteitä ei tarvi kun lämpö tulee samoista paikoista kun ajettaessa ja saman verran. Lämpö riittää pakkaselle asti ilman asunto osan lämmitintä. Uudet lämmittimen pystyvät pudottamaan tehon 1.5kw ilman sammutusta ja uudelleen hehkutusta.

Alkaa hyvin pärjää kun katsoo mihin ajaa. Talvivaanarin halvimmat lisävarusteet ovat glögi ja villasukat. Harmittavan vähän näkyy talvella liikkuvia.. Itse pidän toisaalta enemmän talvesta tämän harrastuksen parissa, ei liian kuuma, eikä ryysistä.

Jari Kortesalmelle kysymys.
Miten ajoakun kapasiteetin riitävyys jos parkissa käytetään pitkään lisälämmitintä ohjaamolämmitykseen vai asennetaanko se asuntoosan akun taakse.

Asunto/hupiakusta,tupla akut. Täytyy olla töpselissä jos yön yli lämmittää webasto/eberillä ilman tupla akkuja.

Matkailuauton talvikäytöstä on alla olevassa linkissä käyty tällä sivustolla matkailu- osiossa pitkät väännöt :

https://www.karavaanarit.fi/etuteltan-puheet/matkailu-kotimaassa/perusasiat-matkailuautolle-talveen/

En ryhdy omia kokemuksiani sen enempää tässä kertaamaan. Sen verran yleisesti, että talvikäytössä ankarissa pakkasolosuhteissa "puskaparkissa ilman tolppasähköä" pärjää Alde 3000 sarjan lämmittimellä ilman mitään apulämmittimiä useita vuorokausia jo 2x n. 100 Ah akustolla, koska lämmitin ja kiertovesi kuluttavat sähköä hyvin marginaalisen määrän, alle 1 A kulutus, verrattuna kaikkiin muihin lämmitystapoihin tai lisälämmittimiin verrattuna, joissa jatkuva virrantarve voi olla useita ampeereita -hyvä että selviää vuorokauden ilman akuston lataamista.

Lämmönvaihtimella saa kylmän moottorin lämpimäksi ja matkan aikana vaihtimella hyödynnetään sisätilan lämmitystä moottorin hukkalämmöllä. Auton eristyksen, pattereiden määrän ja sijoituksen pitää olla riittävä. Ikkunoiden suojaverhoilla saavutetaan parhaimmillaan sama eristysarvo kuin seinillä.

On aivan eri asia, jos ollaan jatkuvasti 230 V verkkoon liitettynä ja lisälämmittimet voi liittää töpseliin.

Kun hankkii kulkimen talvikäyttöön, sillä on hyvä liikkua ja leiriytyä kaikkina vuoden aikoina. Alde lämmitys lämmönvaihtimella. Takaveto. Kaksinkertaiset sivulasit ohjaamoon. Riittävä akkukapasiteetti. Näillä eväillä ei tule murhetta Suomen talvessa. Kulkimen koon on oltava riittävä, koska talvella vietetään aikaa enempi kulkimessa.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille. Ja rattoisia talvireissuja.

Mun mielestäni hyvä talviauto ei ole hyvä kesäauto.

Suurimpana syynä tähän on se että ikkunoita on vähän ja ne ovat kokoluokaltaan ampuma-aukkoja. Ilmalämmitys on kesäöiden jälkeisessä pikaisessa lämmönostossa mukavampi. Takavetoa parempi on moderni ja kevyt etuveto sekä matala alusta. Puhumattakaan tarjonnasta.

@timppa

Trumankin lämmitimellä pärjää,etupää on vain vähän viileämpi,lisäämällä webasto /eber etupää lämmin samoi koelauta, ikkunat kaikki auki, peitteitä ei tarvi, toki säästää lämmityskuluissa jos käyttää,ei kosteutta,ei tarvi kaasupulloa vaihdella kovallakaan pakkasella kestää todella kauan,ilmalämmitin antaa vain apuja välillä. Virrankulutus tietenkin kasvaa mutta vastaavasti ilmalämmitin käy vain hitailla nopeuksilla ja säästää siten sähköä.

Ihan oikein on kysyjä hahmotellut, etuvetoinen matkailuauto, etenkin takatallilla ja pitkällä peräylityksellä, on ihan syvältä siitä ihtestään.
Toki etuvedollakin tulee toimeen, mutta aina on hieman pelko perseessä jo sataa lunta tai vaikka liukasta ja tietää perillä olevan suuren mäen, eikä paikka mahdollista vauhdinottoa.
Kylmyys ei ole matkamökin ongelma vaan kuumuus. Kylmää vastaan on paljon helpompi suojautua. Liki kaikki autot saadaan 6kilovatin lämmittimillä lämpimäksi. Tasalämpöisyyden eteen joutuu liki aina tekemään lisätöitä. Toinen mahdollisuus on paksu lompakko, autokaupassa.
Hyvän talviauton saa kun valitsee Neliveto/Takaveto, kaksoispohja, alkovi tai täysintergroitu johon kaksinkertaiset sivulaisit, Alde Lämmönvaihtimella ja Truma, siis molemmat lämmittimet jotka täydentävät toisiaan.
Näillä ominaisuuksilla pärjää jo pitkälti omavaraisena, muuallakin kuin tolpan nokassa odottaen aurausautoa.

Näkyy täälläpäin liikkuvan nota matkailuautona monen merkkistä, ja isoilla takatalleilla, suurin osa noita etuveto fiatteja.
Ei täällä pohjosessa ajelu ole ekstreemiä, johon pitäisi olla kuusvetonen telakone, vaan iihan nuo pärjäävät, eikä näy tienpuolissa hinuria oottelemassa.
Hyvät nastapyörät, ja vaikka sitten kunnon ärreet jäketjut lisäapuna, niin se siinä. https://www.agritek.fi/palvelut/varaosat-ja-tarvikkeet/trygg-ketjut/auto-ja-monkijaketjut
Tuossa esimerkki, ja muitakin merkkejä on, mutta oma aika pitkä kokemus koneiden ketjuista sanoo, laatua on.
Karkeaa suolaa muutama paketti liikkeelle lähdön avuksi, ja pitää kun tauti. Vanha raskaan kaluston konsti
Pitkä perä ei haittaa, vaan siellä olevan kuorman määrä. Ei kannata sinne pistää moottoripyörää, vaan vaikkapa pari potkukelekkaa. Keslalla on kevyt täys alumiininen.
Mitä taas siihen, että talviauto ei sovi kesään, jos ei ole akkunoita. Meillä on auto, jossa on vai asuntopuolessa kaksi akunaa, siviakunoiden takana oleskelutilan kohdalla, ja varsin pieniä.
Kattoluukkuja yksi takaosassa, ja ihan hyvin ollaan pärjätty 25 plus raatin lämmössä, samoin yli 30 miinus raatin lämpösissä.
Kotioloja ei haeta, koska luullakseni pitää maksella muutama sata tuhatta että nihin päästään.
Tp

Ei sillä niin väliä, millä on matkalla. Kylmissään on pahempi kuin lämmössä. Tuolla liikuttiin 10 000 km jopa + 45 C helteillä. Kiva, että täälläkin on jotain elämää!

Matkailuautoon on nykyään aika vaivaton toteuttaa esim 22 asteen lämpö kesällä ja talvella, vähän vaivaa ja tietenkin jonkun verran maksaa,kiva olla sitten reissussa kun lämmitys/ilmastointi kunnossa. Täällä tosiaa asiallista keskustelua.

Jokainen puhuu omista tarpeista ja kokemuksistaan. Itsellä matkamökin käyttö liittyy suurimmalta osin ns eräretkeilyyn jolloin hiekkatiet, metsäautotiet ja erillaiset pistot mm järvien rantaan näyttelevät liki aina jotakin osaa. Kun vielä enin osa käytöstä auton, perässä kulkee vene/saunaperäjärry niin silloin etuvetoinen on opettanut paljon uusia toimintatapoja. Enää ei voi ensilumien aikaan olla missään korpimaisemissa, metsäautoteillä mäkien takana, kuin ennen takavetoisella paripyöräisellä missä vielä lukkoperä kulkua turvaamassa.
Etuvetoinen matkailuauto on jäänyt keväisellä jäisellä tiellä paikoilleen sutimaan, kun aamulla olemme yrittäneet matkaa jatkaa.
Myös kesällä, kärry perässä ja jopa pelkkä märkä savinen nurmi alla voi jättää auton paikoilleen sutimaan.
Pari vuotta sitten Oulangan opastuskeskuksen mäki osoittautui liian haasteelliseksi ensilumen tultua.
98% ajetuista km pärjää oikein hyvin etuvetoisellakin, vaan sen tietäminen ei aina naurata niillä 2% kun pähkäillään millä taas tästä selvitään.
Ei sillä kyllä takavetoistakin on tunkattu ylös sieltä mihin painavaa matkailuautoa ei kuuluisi edes ajaa.

Kyseinen laite ei muuta autoa huonommaksi vaikka on missä, eikä vie virtaa yhtään enempää ,jollei käytä. Taas pois sivistyksestä, autoa voi huoletta käyttää tunnin jolloin virtaa riittää taas yöksi helpolla,salkku agregaatti hoitaa myös hienosti hommansa. Etuvetoinen sopii hienosti (pienempiin) kun takaylitys on pieni,isommissa haasteellinen huonoissa paikoissa. Itsellä myös vene perässä usein.

Niinhän se meni että nelivedolla jää sellaiseen paikkaan jumiin mihin ei kaksivetoisella pääse.
Ja huonolla pärjää mukavasti kun ei paremmasta tiedä.

Valinnaksi lämmityslaitteeksi mielestäni aika järkevä olisi veden lämmittävä Diesel Webasto ,syystä että lämmitin toimii tankissa olevalla polttoaineella, kaasu jää muuhun käyttöön,pullokokoa voi ehkä pienentää tai määrää vähentää kulutusta vähentää joka tapauksessa.
Mainostekstiä:
"Sähkönkulutus määräytyy tarvittavan lämmitystehon ja lämmitintyypin mukaan. Katso lisätietoja lämmittimen teknisistä tiedoista. Esimerkiksi Air Top 2000 ST -lämmittimen sähkönkulutus on vain 14–29 W. Kun haluttu lämpötila on saavutettu, sen ylläpitämiseen menee alhaisempi määrä polttoainetta. Alhaisen sähkönkulutuksen ansiosta voit nukkua rauhassa eikä sinun tarvitse huolehtia lämmityksen toiminnasta.
Jos on Alde niin lisäksi voi laittaa,seuraavassa mainostekstiä lisää:
"Kyllä! Thermo Top Evo -lämmittimen yhdistäminen Alde-lämmitysjärjestelmään on mahdollista, mikäli Alde-levylämmönvaihdin on asennettu. Asennus tuo lämmitysjärjestelmään muutaman lisäedun mutta on myös varsin monimutkainen toimenpide. Varmista, että vain Webaston kouluttama henkilö tekee tällaisen asennuksen."

Eikös aldessa ole aina veden lämmitys vakiona. Miten siten se jos muutaa sen vebastoksi säästää sähköä, kun meilä vebasto on varsin ahne sähkölle, kun on kylmää keliä.
Se siinä on kyllä hyvää, että kun vain hella, ja jääkaappi on kaasulla, niin kaasupullo kestää kauan. Tosin sillon pittää muistaa tarkistaa onko sitä kaasua siellä pullossa, ja se tahtoo unohtua.
Nimittäin tuossa meillä on vain yhden pullon paikka, jotenka kun pullo alkaa olla pohjillaan, pitää toinen ottaa mukaan tavaratilaan.
Luin kerran semmosesta kaaasuttomasta autosta, jossa oli liesi, ja lämmitys oliko wallas diesel lämmittimellä, ja kaappi kompura mallia.
Tp

Alden käyttöjärjestelmä on aivan ylivoimainen "virransäästäjä" kaikkiin muihin lämmitysjärjestelmiin verrattuna, joissa käyttö saattaa ottaa puhallinjärjestelmästä/laitteistosta riippuen jopa useita ampeereita. Alla käännös saksalaisesta Alden manuaalista tästä asiasta:

Lainaus: " Alde Compact 3010 -laitteessa on kaksi toimintoa, jotka kuluttavat yli 0,1 A virtaa ajoneuvon 12 V akusta. Nämä ovat polttopuhallin, joka toimittaa polttimelle ilmaa (noin 0,4 A), ja kiertovesipumppu, joka kiertää lämmitettyä glykoliseosta lämmitysjärjestelmässä (noin 0,2 A).

Lämmitysjärjestelmä toimii siten noin 0–0,6 A nestekaasukäytöllä ja noin 0–0,2 A käytettäessä 230 V: n lämmityselementtiä.

Käynnistettäessä 12 V DC: llä kattila tarvitsee korkeintaan 1 A. noin 3 SEKUNNIN ajan" lainaus loppui.

Kun 230V lämmityselementtejä käytetään, niin silloin Alden tulisi olla kytkettynä 230 V verkkoon jolloin akut latautuvat samalla. Inverttterillä akuista lämmittäminen olisi toki mahdollista, mutta pitempiaikainen lämmittäminen edellyttäisi silloin melkoista akkukapasiteettia.

Aldessa on n. 10 l lämminvesivaraaja, polttokennon ympärillä. Veden lämpötila riippuu pannun säädöistä ja pelkästään vettä voi niin halutessaan pitää kuumana silloinkin kun varsinaista asuntotilan lämmitystä ei tarvita -esim. kesäaikana.

Talvikaudella 2 x 11 kg kaasupullot ovat riittäneet n. 4-6 vuorokautta, jopapitempään. Pullonvaihtajan avulla kaasu ei yllättäen lopu ja vaihtajasta riippuen jäljellä olevan kaasun määrän voi tarkistaa joko ohjaamossa tai kaasutilan mittarista.

Tuo on totta, ja jos se on oikein tehty, että lämmitys on koko autosa saman moinen, on turha muuttaa systeemiä.
Kotonakin vaikka suora sähkö, niin öljypatterit ovat kuin vesikeskus lämmityksessä.
Se on hyvä
Mutta jos se on kuten mejän tetlevissä, että lattian kolossa yksi patteri edessä istuinten takana, ja seinäpatteri se ainoa upotettu suojaan seinään, että ainoa lämmin paikka oli peti, jossa se pannu posahteli, ja humisi.
Kaiken kruunasi patteriputken vienti kynnyksen kohdalla eristämättömänä ulkokautta lämmittämän oven ulkopuolista ilmaa, ettei niin raakasti tullut sisään uksea aukoessa.
Se auto oli tosi kesäauto.
Tämä nykyinen kun itse tosin sitä parantelin, pitää huushollin lämpösenä, vaikka on iso lousku ovi, mistä -30 raatin lämpö siittä ladon uksen kokosesta aukosta raikkaasti huokuu päällikön käyttäissä koiraa pissalla n klo 02,06 pyöreästi.
Mutta lämmitys tasaa lämmön pian
Kaasupullojen kanssa pärjää, ja pieni piristävä pullon vaihto klo 02,47 on ihan toimiva askare.
Vaihtajan kanssa romantinen yöajelu hakemaan täydennystä kaasukaupasta kun molemat ovat tyhjiä n klo 3,29. AGA on tehnyt pitkään kehitystyötä, jopa laboratorin perustanut tuo pullon tyhjenemisen säätelyyn, ja on aika hyvin onnistunut.
Tämä ei ole minun mutua, vaan AGAn mies on se mulle omin sanoin kertonut, kun lupasin, etten asiasta huutele.
Tosin kyllä se vebastomiehelläkin tyhjenee, ja jääkaappi lämpiää, koska harva tyhjennysväli pistää unohtamaan asian.
Kokemuksen hyvin syvällä rintamurinala voin asian vahvistaa
Nämä vehkeet ovat retkeilyä varten, ja siinä sallitaan pientä epämukavuutta, ellei lottovoitto salli hankkia puole miljuunan n.s asuntoautoa, ja kun talossa on hovimeestari, hän voi sen rivitalokaksion kokoisen rohjon siirtelyn hoitaa, mikäli konjamilasin ääressä nahkasoffala istussa entinen pihanäkymä, tai naapuri kyllästyttää.
Tp

Monenlaisena versiona löytyy joo. Moottori / lisälämmitin asennuksella + asuntosan oikein asennetulla ilmalämmittimellä saadan todella tasa lämpöinen asuntoauto ja kaasun kulutus on pientä,myös auto osan ikkunat pysyvät aina auki ilman peitteitä. Toki virtaa menee.

Niimpäniin, eli kaksihan siinä on päasiaa. Lämmittääkö kaasulla, vai dieselilä, jos ei olla tolpassa.
Se lämmön sirto on seuraava ympäri sitä asuntoa. Puhalus, vai alde. Kummallakin saa huonon, tai hyvän.
Lopuksi energia, mistä se tehdään, varastoidaan.
Sitä vain joskus miettinny, että näitä koppeja on vuosia, kohta meleken sata tehty, eikä vieläkään osata tehtaalla tehhä, että mejän itte pittää näitä perus toimintoja korjailla, ja rakentaa.
Lasivitriiniä, ja kiiltävää kaappia nahkasoffien ympärille kyllä löytyy näihin bulkkisisustuksiin. Mutta perus asiat nuo, lisättynä taistelulla, mistä vuotaa kosteus, missä homehtuu, missä jäätyy puket, vesisäiliöt.
Että semmosta
Tp

Selvästikin laidasta toiseen kokemukset ovat, kuten oletinkin. Yksi kesäinen esimerkki Tanskanmaalta: Oli loivasti rakennusta (joku turistikohde) päin viettävä sorapintainen P-alue. Alueen perältä lähti m-auto. Oli hurjaa seurattavaa, sora lensi etupyöristä koko n. sadan metrin matkan ja moottori mylvi.

Toinen kokemus jäiseltä tasamaalta kotimaassa: Viereinen m-auto yritti lähtöä. Etupää vaan suti ja auto pysyi paikallaan.

Näköjään rattimiehet/-naiset kuitenkin pärjäävät noiden kanssa, ja hyvä niin.