Matkailu-auton renkaat?

Ajelin tänään Turusta Helsinkiin päin. Pysähdyin Muurlan-lasiin kahville. Jatkaessani matkaa autoni alkoi ravistaa vimmatusti. Matkaa takana noin 100 km. Ajattelin että olisiko jostain renkaasta tasapaino tipahtanut.
Jatkoin matkaa vanhaa Turuntietä Helsinkiin päin nopeuden ollessa n. 50 km/t. Sillä kotiinhan oli päästävä. Mietin siinä hiljaa ajaessani autoni täristessä että johtuisikohan se tuosta kuumasta kelistä. Pysähdyin vähän ennen Helsinkiä huolto-asemalle pitäen pienen tauon. Jatkoin matkaa niin renkaat eivät enää ravistaneet. Alla n .2500 km.ajetut 215/701c KAPSEN RS01 renkaat. Olisikohan renkaat alkaneet sulamaan? Ajoin n.100 km/t nopeudella MITÄ MIELTÄ OLETTE NOISTA KIINALAISISTA RENKAISTA? MILLAISIA RENKAITA SUOSITTELETTE MINULLE? -Jorma Metsi

Asialliseen kysymykseen vastaaminen vastakysymyksellä ei kuulu tapoihini.
Silti kysyn, että mitkä oli renkaiden rengaspaineet.

Alipaineisen renkaan pääkköisyys syntyy helpommin kovalla pakkasella, mutta voi syntyä myös kesällä alipainen ja renkaan sivujen kumimateriaalin yhteisvaikutuksesta auton seisoessa.
Yleensä renkaan muoto palautuu varsin nopeasti ajon aikana ja täristys lakkaa.

Itse renkaista en saa sanoa yhtään mitään.

Nykyisen matkailuautoni mukana tuli lähes uudet kiinalaiset renkaat. Seuraavana kesänä toisen eturenkaan kulutuspintaan tuli patti, joka kasvoi nopeasti. Ohjaus alkoi ravistaa voimakkaasti ja puoltamaan. Eteen vaihdettiin C:llä alkavat saksalaiset renkaat. Kiinalaisilla oli tuolloin ajettu reilut seitsemän tuhatta kilometriä.

Tänä kesänä Baltian matkalla tuli kiinalaiseen takarenkaaseen samanlainen patti kulutuspintaan ja koko autoa alkoi täristämään. Taka-akselilla kiinalaiset renkaat kestivät noin 15 tkm. Taakse vaihdettiin Pärnussa M:llä alkavat ranskalaiset renkaat.


Koskaan en itse ole matkailuajoneuvoon ostanut kiinalaisia renkaita ja näiden kokemusten perusteella en tule niitä ostamaankaan.
Pentti P

Turvallisin valinta lie nuo neljä valtamerkkiä Miselin kutijaari nokia, ja rikkestone.
Hankookkia kehuvat, että on parantanut kumiseosta, mutta ei ole kun talvirengas kokemus siittä.
Hyvät olivat ajaa, mutta nastat lähti aika pian irtoileen, joten jätän ne ostos listalta.
TP

Mihinkäs Koistiselta unohtui se paras rengasmerkki, Continental, yhteenkään neljästä autostani en ole vuosikymmeniin ostanut mitään muuta merkkiä ja ylenmäärin olen valintaani ollut tyytyväinen.
Renkaiden osto on mulle se sauma, missä on turha pihistellä laadun kustannuksella, juodaan sitten vaikka muutama kossu vähemmän tai jätetään muutama makkarapaketti ostamatta, tietnkin vain terveyssyistä.

Mun mielestäni ei voi yleistää termillä ''Kiinalaiset renkaat '' Sieltä tulee hyviä ja huonoja, muutama kiinalaismerkki on jo noussut keskikastiin. Tehtaiden valmistusmäärät ovat eurooppalaisittain huimia ja eurooppalaisia merkkirenkaita siellä paistetaan täyttä päätä.

Mun matka-auton viimeisiä vetelevät misukat on puolassa valmistettu ja nokialaisia tehdään Venäjällä, Indonesiassa ja Slovakiassa. Kiinassa varmasti osataan tehdä hyviä renkaita mutta jos ostetaan halvinta niin sitä sitten voi saada mitä on tilannutkin.

@timppa

Kyllähän se Merikallio vanhuus ei ihan iliman pikkusta yskimistä koneesa tule, ja umpiluu pallossa joskus sähköt katkeilee. Kontinentaali, hyvä rengas unohtu tosiaan.
Tuossa meillä höpökopissa on seittemännen kesän loppua lähentelemässä kudiaarin gargot
Ne on kestäny ajella kohta 70 000 kilometriä miinus talvet, eli ehkä reilut 60 000, ettei tule liioteltua.
Elikkä ei tosiaan huonot. Menevät nyt syssyllä vaihtoon, ja ovat kyllä vahvasti mukana kestävyytensä takia uusien ostossa.
En sitten tiijä, olisko tuon alla jokin toinen parempi ajaa, koska kuten myyjä kerran. Osta minkä ostat, ei niissä nykyään isot erot ole, koska kyllä kaikki tekijät toistensa valmistus tavat jo tietää.
TP

Aivan yhtä tyytyväinen olisit ollut lähes mihin tahansa muuhun rengasmerkkiin.

Itse en miellelläni osallistu ns. merkkirenkaiden mainoskampanjoihin ja rengasliikkeiden mainoskylttien rahoitukseen.

@timppa

Se vaan menee niin, että laaturenkailla ajaa halvimmalla, mitä kokonaishintaan sentti/km tulee.

Lisäksi laaturenkaiden vierinvastus on pienempi (vaikuttaa polttoaineen kulutukseen) , rengasmelu ja etenkin renkaiden ollessa vanhempia vähemmän ja pitoa enemmän.

Omat rengaskulut kokonaisuudessaan laaturenkailla ajaen on melko tarkasti 1 sentti/kilometri.
Koettakaa päästä "Cilestoneilla" siihen.

Laadulla on tekijänsä ja on ihan turha uskotella itselleen, että renkaiden laatu on sama vaikka hinta vaihtelee.

Moro,kävin ostamassa Michelin Agilikset. Lupasivat rengas-liikkessä että eivät sula ajossa.
Rengaspaineet olivat kyllä oikeat noissa Kinukki-renkaissa. Eikä ne nyt niin halvat olleet ,kyllä mun mielestä
renkaiden pitäisi kestää normaali ajossa oli ne sit kiinalaiset tai jotkut muut laaturenkaat. t: Jii Metsi

Eivät sula, eivät edes merkittävästi lämpene kovallakaan kuormalla kovaa ajettaessa.

Renkaista puhutan jopa ammattilaisten suulla (myyjien) ihan sontaa.
Yhteen aikaan levitettiin niin rengasmyyjien kun autotoimittajienkin toimesta "tietona", että Keski-Euroopan kitkat sulaa alle, kuluvat nopeasti, niissä ei ole pitoa eikä niillä mitään tee.
Mihinkähän omakohtaisen kokemukseen sekin väite perustui?

Kitkat toimivat kesälä hyvin, siinä on oma kokemus vesiliirroilla, jos ajaa satasta vesilemmikkoon rankkasateella.
Kukapa sitä tekee niin.
Tp

Timppa, tuolla maailmalla ja Suomessakin ainakin kaksi autoalan lehteä tekevät vuosittain sekä kesä- että talvirengastestejä tarkoin mittalaittein, en jaksa tällä syömällä uskotella itselleni, jotta kaikki olisivat rengasvalmistajien tilaamia. Sillä ajattelulla elämästä ei tulisi mitään, vainoharhaiseksi menisi ja omaa varjoaankin alkaisi peljätä.

Toki olen ennen rikastumistani ajellut vaikka minkälaisilla rimpuloilla ja aivan omakohtaisella perstuntumalla voin ilmoittaa laatueroja olevan renkaissa, ajomukavuudessa, pidossa, melussa, kulutuskestävyydellä ei mulla ole mitään merkitystä, kilometrejä kun ei tule kuin 30 000/vuosi.

Oman kokemukseni mukaan matkailuautossa pitää olla hyvät ja asianmukaiset renkaat (kuluneisuus, ikä, kantavuus ja rengaspaineet huomioitava), mikä tarkoittaa vähintään C -luokan ja yleensä ns Camper renkaita. Näin etenkin silloin, jos autossa ei ole vararengasta, kuten nykyisin on usein asianlaita.

Yleisin ongelmia syntyy liian pienen kantavuuden omaavilla renkailla, jolloin rengas ei kestä jatkuvaa ylikuormitusta. Toinen tärkeä pointti on pitää huolta oikeista ja riittävistä rengaspaineista. Myös heikot tiet ovat renkaille kauhistus - kiviset soratiet ja asvaltin teräväreunaiset reiät voivat tuottaa ikäviä yllätyksiä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pitemmille reissuille (esim. Euroopan turnee) ei kannata lähteä kovin heikoilla renkailla ja jos lähtee, suosittelen vararenkaan ottamista mukaan.

Nykyautoille 215/70-15 on alimittainen 1030 kg:n kantavuudeltaan, melkein joka autossa aivan tapissa.

Vertailuna 225/75-16C Joka kantaa pakurenkaana 1450 kg. Siina ei mitään campersia tarvita vallankin kun esim. misukan vastaava CP ( Caravan ply ) rengas kantaa vain 1320 kg.

Ducatoissa on taka-akselin kantavuus 2000 kg. Siinä 2900 kg:n renkaat ajelevat tyhjakäynnilllä.

@timppa

Tuo nastojen pysyminen kiinnostaa. Itselläni etuvetoisen eturenkaista lähtee nastat suhteellisen nopeasti. Kokeiltu on Michelin, Goodyear ja Hankook. Ei käytännössä mitään eroa, kaikista irtoilee. Onko joku rengas, josta ei irtoile?

Eihän se renkaan kantavuus siihen lopu mitä renkaan kantavuusluokka näyttää.
Varmuuskerroin tulee se päälle ja on pysyvässäkin rasituksessa oikeilla paineilla ainakin 20 % ja hetkellisessä kaksinkertainen.

Itse pidän ulkomanamatkoille lähdettäessä miniminä kulutuspinnalle 5 mm.
Pitkillä 6-7000 km matkoilla kulutuspinnasta kuluu 1-1,5 mm renkaan laadusta riippuen.
Ulkomailla renkaiden kuluminen on teiden pintojen siloisuudesta johtuen pienempää kun meillä ja myös renkaiden vierinvastus on pienempi, mikä taas on vaikutusta polttoaineen kulutusta pienentävästi.
Olen jostain tutkimuksesta lukenut, että karkea asfaltti ja etenkin keväällä lisää polttoaineen kulutusta n. 3 %.

Meillä asfaltti tehdään karkeammasta kiviaineksesta, jotta pinta kestää paremmin nastojen kulutusta.

Nastojen irtoamisen vaikuttaa moni asia, joista yksi on etuveto.
Mitä parempi alavääntö moottorissa on ja mitä "lyhyempi" on ykkönen sitä vähemmällä rasituksella nastat on liikkeelle lähdettäessä. Olisi hyvä jos liikkeelle lähtö voisi tapahtua jo tyhjäkäyntikierroksilla.
Vanhan ajan turbiinilla varustettu automaatti on liikkeelle lähdössä estepeli kun kaasupolkusimella voi säätää vetopyörään kohdistuvaa vääntöä niin ettei renkaan lepokitka muutu liukukitkaksi.

''Eihän se renkaan kantavuus siihen lopu mitä renkaan kantavuusluokka näyttää.''

Mun mielestäni loppuu just siihen. Ja viranomaisten mielestä myös.

@timppa

ps. Nostoliinoissa on nelinkertainen varmuuskerroin. Kysymys: paljonko liinaan merkittyä max. painomäärää saa ylittää. Vastaus: ei yhtään. Varmuuskerroin on nimenomaan varmuuskerroin.

Jaa-a.
Jokainen meistä tietää mitä tapahtuu jos lähdetään ehdottomasta vaatimuksesta jossa renkaiden kantavuuden tulee riittää joka hetki, ja suurimat sallitut akselimassat tai renkaiden kantavuus ei saa ylittyä.

Mitäs ajattelette tapahtuvan niille m-autoille (uusimmille) joiden kokonaismassa ja myös taka-akselin suurin sallittu massa + renkaiden kantavuus on tapissa jo ennen kun kotipihasta on lähdetty.
Puhumattakaan tilanteista ajon aikana jolloin painon siirtymät akselilta toiselle tai auton puolelta toiselle voi olla hyvinkin suuria.

Ei pidä tehdä ongelmaa siitä missä sitä ei ole. Kyllä ne viranomaiset sitten ilmoittaa kun ongelmat alkaa.

Itsellä persoonapiilissä nastoitetut Nokianit, joissa nastat ovat kyllä pysyneet.

Toisaalta nastojen pysymiseen vaikuttaa paljon enemmän ajotapa ja kytkimen/jarrujen käsittely, kuin rengas konsanaan. Jos suditat reippaasti joka lähdössä/kiihdytyksessä niin kyllähän siinä nastat hupenevat. Ja nastarenkaatkin pitää sisäänajaa - jos aloitat heti sudittamalla, niin nastat vähenevät jo siinä melkoisesti.