Kysymys aurinkokennoista❓

Minkälaisella suhteella olette laittaneet kennosta tulevan virran hupiakkulle ja autonakkulle?
Tietysti hupiakkuille isompi virtamäärä kuin autonakulle ?

Joka tippa hupiakulle. Itsellä johdot säätimeltä hupiakkuun.

@timppa

Kyllä,niin on meilläkin kaikki hupiakulle,
Ajoakkuhan pysyy täynnä paitsi talvella ,seisonnassa joutuu lataan silloin tällöin.

Meilläkin panelien säätimiltä suoraan akkuihin. Neljä panelia kahtena ryhmänä ja kaksi säädintä. Akut erotttavissa 1 - 2 -1+2 kytkimellä. Auton "sähkökeskus" näyttää ohjaavan automaattisesti starttiakkuun latausta, hupiakuissa 14V ja startissa parhaimmillaan 13.3V.

Tuo Jukan systeemi on toimiva.
Eli tarpeen mukaan jossa toinen on lakku/akut on latauksessa ja toinen ylläpitolatauksssa (13,3V -13,6 V).
Muuten starttiakun ikä ylilatauksesta johtuen lyhenee.

Tarkoitatko Jukka että vaikka paneleilta virta johdetaan suoraa hupiakkuihin menee silti virtaa myös starttiakkuun?

@timppa

Näin olen ymmäränyt tapahtuvan, koska tänäänkin Portugalin aurinko helli ja akkujen lukemat olivat kuten kerroin ja asunto-osan säätöpanelin näytössä oli sama kuva kuin verkkojohdon ollessa kytkettynä.

No, uskotaan. Mulla on laturi EBL 630 eikä virta osaa mennä sinne takaperin. Voipi olla tuo neljä panelia kahdessa ryhmassä olla paras sydeemi matka-autoon varjostuksia ajatellen.

Mun ajatusten mukaan silloin kun on useita paneleita saattavat asennusajatukset mennä liikaa tuonne talopuolelle, ainakin neuvot voivat tulla sieltä. Taloissahan varjot tiedetään eikä niitä jos paikka on hyvä tule paneleihin muualta kuin pilvistä. Autot vaihtavat paikkaa ja ovat usein jonkun puun tms. vierellä niin että osavarjostusta tulee usein. Tällöin kahdessa ryhmässä olevista rinnan kytketyistä panelista tulee aina jotain. Talomalliin sarjaankytketyistä ei samassa tilanteessa tule ehkä mitään.

Hartolassa olen katsellut linjabiiliä jonka katolla on koko auton mitan paneleita, ehkä 7-8 kpl. Silti auto on aina piuhan päässä, veikkaan koko panelisatsin olevan sarjaan kytketty.

Paneelien sarjakytkennän tehon määrittää huonoiten tuottavan paneelin huonoiten tuottava kenno. Rinnan kytkettäessä menetään vain varjostusta saavan kennon tuotto.

@timppa

Täällä paljon taitettu peistä paneelin vaaka/pystyasennosta. Tässä Euran katolla saan nostetuista yli paneeleista reilusti tuplatuoton.

Olen autokäytössä yli 10 vuoden kokemuksella ehdottomasti rinnan kytkennän kannalla kuten Timo tuossa kertoi.
Miulla on vajausta latauskapasiteetissa ainakin ydessä (85W) hupiakussa. Mutta kokonaisuutena (yht 385W) minulla on ylikapasiteettia. Miten voi olla näin?
Starttiakkuun on liitetty kaksi laturia jotka lataavat Hupiakkuja ajon aikana. Halusin hyödyntää sitä ominaisuutta myös kun olen paikalla. Voin siis käynnistää energian siirron startti akulta sille hupiakull tai molemmille kuin haluan ja niin kauan kun katson sen olevan tarpeellista. Seisoessa käytämme myös starttiakkua asumiskäytöss.ä Sillä keitetään kahvit. Autossa 24V kahviautomaatti koska 380W keitintä ei saa 12V mallina. Toinen käyttäjä on WC:n huuhtelu. Kahvikeitin käyttää 7 Ah 24V 6 kupillisen tekoon, tuo kulutus saadaan takaisin muutamassa tunnissa 185W paneelilla.
Sitten toinen asia miksi isoin paneeli startti akulla. Paneeli riittä sen energian tuottamiseen jonka auto vaatii että sen saa käyntiin, niin että vilkut ja järruvalot toimivat, mittarit toimivat, moottori ei tarvitse lainkaan sähköä käydessään, ja akku latautuu täyteen ajon aikana. (ajettu Porttugalista Suomeen kiertäen Normandian museoiden kautta. Vuotta myöhemmin Rostokista - Porttugaliin jossa vika katosi jälleen vuodeksi)

Arvostan sitä että auton voi ajaa Suomeen vaikka auton oma laturi ei toimi.
PS! jos nostan tuon yhden akun latauskapasiteettia ostan lisäpanelin jonka rinnankytken vanhan kanssa.