komposiittipullo

Onko pakko olla sivuventtiili kaasupulossa jota käytetään Asunto autossa.Onko komposiitti pulloa sivuventiilisenä

Ei tarvii ja on sivuventtiilillä. Näin lyhyesti sanottuna.

http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-ja-kaasu/Nestekaasulaitteet/kaasualaitteistot-ajoneuvoissa/
Ei näytä kieltoa olemassa.
Pitää vain mahtua kaappiin korkeuden puolesta reilusti, ja letkurikkoventtiili, jos käyttää ajon aikana.
Toivopoika

Minkä vuosimallin auto sulla on?

@timppa

BURSTNER VM 2003.Toinen asia kannataako laitta 100A akkua käyttö akuksi autoon.On vepasto,jaksaako auto ladata akkua talvella.Koska vepastoa joutuu käyttään ajon aikana jatkuvasti????

BURSTNER VM 2003.Toinen asia kannataako laitta 100A akkua käyttö akuksi autoon.On vepasto,jaksaako auto ladata akkua talvella.Koska vepastoa joutuu käyttään ajon aikana jatkuvasti????

Auto jaksaa ladata sen, jos akku on lämpimässä tilassa, niin onnistuu, vaikka vebastolämmitys on päällä.
Silloin ei ulkolämpötilalla ole merkitystä.
Tosin raskaassa likenteessä akut ovat ulkolämpötilassa, mutta ajoa tulee yleensä paljon, ja nykyisessä kalustossa, vaikka hytti pakkotaukojen aikana on vebastolla, niissä on ampperimäärä niin suuri, että pärjää
Mutta oma kokemus, että 100 a akku ei tahdo puskaparkissa jos asuntopuolen lämmitys on vebastolla, ja pakanen on yli 20 astetta koko yöksi.
Vebasto on virransyöppö trumatikiin verrattuna
Janhonen tietää enemmän, mutta ksäittääkseni jopa 200 a akku latautuu kyllä hyvin.
Toivopoika

No juu. Koska autosi on vanhempi kuin 2007 voit vaihtaa paineensäätimen painoventtiiliksi ja käyttää painoventtiilillä varustettua kompoa. Painoventtiilissä pitää olla ajoneuvokäytön hyväksymismerkintä EN 12864

Tässä linkissä on nykyaikainen matala painoventtiili, muistaakseni tuossa Agan mallissa on hyväksymismerkintä.
http://my.aga.fi/nestekaasu/

Toinen vaihtoehto on hankkia painoventtiilipulloon adapteri johon voi kiertää kierreventtiilin. Tämä siis on adapteri, eli sovitin, tämä ei ole paineensäädin.
http://www.wilhtom.fi/?p=productsMore&iProduct=343

Kyllä auto käydessään akkua lataa ja reilusti lataakin.

@timppa

Kiitos kaikille asillisista vatstausista,näin ne asiat selviää ksymällä.

Suomessa ei ole myynnissä sivuventtiilillä varustettuja kompopulloja. Ruotsissa on, mutta niissä on erimitoituksella oleva kierre, kuin suomalaisissa (ja saksalaisissa) pulloissa. Autosi iän perusteella siinä on paineenalennusventtiili letkuun kiinnitettynä, vuoden 2007 malleista eteenpäin paineenalennusventtiili on kiinnitetty kotelon seinaan ja järjestelmä pitää sisällään ns. letkurikkoventtiilin, jonka tunnusmerkkejä ovat letkun kummassakin päässä olevat pienet painoventtiili. Kummassakin tapauksessa voit liittää sen painoventtiilipulloon aiemmin ketjussa mainitulla adapterilla.

Mites tuo adapteri, kun joku kirjoitteli, että sinne pitää laittaa ylimääräinen tiiviste väliin?

Woikoski myy Passion kierreventtiilikompoa. Pullo on kallis. pieni (8kg. ) ja vaihtopaikkoja on harvassa. Mutta olemassa on:

http://www.woikoski.fi/sites/default/files/Nestekaasu_Passion8_fi_2013.pdf

Jos painoventtiiliadapterissa ei ole samanlaista tiivisteellä varustettua venttiilin ulkopäätä kuin on kierreventtiilipullossa se ei ole tarkoitettu liitettäväksi meillä käytettävään kierreventtiiliin. Mikään tiiviste ei ole luotettava pullonpaineenalaisessa liitoksessa. Homman saa toimimaan 33/11 muunnosnipalla, nippa kierretään ikuisesti paikoilleen adapteriin, mieluiten lukitusnestettä käyttäen.

http://www.wilhtom.fi/?p=productsList&iCategory=87&iPage=2

@timppa

Juha kysyy, että kannattaako autoon laittaa 100 Ah akku kun on webasto.
Kyllä kannattaa, eikä ole pahasta jos nimellisteho on vaikka 2 80 Ah = 160 Ah.

Hieman perustietoa.
Akun nimelliskapasiteetti ilmoitetaan Ah esim, 100 Ah ja tämä johtaa käytön kannalta harhaan koska testi ei mittaa toimintaa käyttötilanteessa ja antaa siksi aivan liian hyvän kuvan akun kyvyistä. Akkutestissä akkua puretaan 20 tunnin ajan niin, että loppujännite on 10,5 V. Mitä käyttöä on 10,5 V jännitteellä kun laitteiden jännitesuojat on lauenneet jo tasolla 11,5 V?

Kannattaa tarkastella asiaa wattituntien kautta niin saa oikean kuvan laitteen virran kulutuksesta ja akun kestosta. Niinhän verkkovirrankin kanssa kotona tehdään.
Paljonko 100 Ah akussa on todellisuudessa on virtaa?
Täydessä uudessa akussa on virtaa esim. 100 Ah 12 V = 1200 Wh = 1,2 kW. Ei yhtään enempää!
Vastaavasti 11 kg kaasupullo sisältää energiaa 140 kW,
Lyijyakusta voi ottaa ulos virtaa vain max 70 % sen nimelliskapasiteetista eli esim. 100 Ah 12 V 0,7 = 840 Wh.

Se kuinka paljon akusta todellisuudessa voidaan ottaa virtaa riippuu akun lämpötilasta. Monelle on vaikea ymmärtää sitä seikkaa, että Herra Pakkanen voikin olla se suurin virran "kuluttaja" jos akku on kylmässä paikassa autossa. Jo -18 C pakkasessa akun varaustila on vain puolet sen akun nimelliskapasiteetista.

Jos oletetaan, että webaston virrankulutus on 40 W niin käytettävissä olevalla virtamäärällä 840 Wh vebasto toimii 21 h. Mutta kun autoa pitää myös hehkuttaa, startata ja jos autossa on puhaltimia käynnissä webaston käytön aikaan, niin ne syö osan virrasta jolloin todellinen webaston käyttötuntimäärä on paljon pienempi.

Auton laturin teho riittää kyllä helposti tuottamaan kaiken sen virran mikä tarvitaan auton laitteiden, valojen ja starttiakunn ja hupiakkujen lataamiseen. Akun sisäisestä vastuksesta johtuen akku ei kuitenkaan ota vastaan kun tietyn määrän latausvirtaa ja vastaanotokyky on riippuvainen mm. akun kunnosta, varaustilasta, akun lämpötilasta ja nimellistehosta ja latausvirran jännitteestä.
Lyijyakun vastaaottokyky on n. 15 % akun nimelliskapasitetista, eli n. 100 Ah akulla 15 A jos akun lämpötila on nolla tai enemmän ja jos akun varaustila on alueella 30-80 % akun nimelliskasiteetista. Akun ollessa kylmä akun vastanottikyky voi olla vain 30 % maksimiarvosta. Akun saavutettua 80 prosentin varaustilan akun latausnopeus käytännössä hidastuu merkittävästi ja varaustilan nosto 80 % :sta sataan prosentiin vie aikaa vähintään yhtä kauan kun varaustilan nosto 30 %:sta 80 prosenttiin, jopa enemmän.
Jos oikein hyvin käy niin akun voi saada joskus jopa 100 %:sti täyteen.
Tähän latausnopeuteen voi vaikuttaa jossain määrin latausvirran lämpötilakompensaatiolla jossa laturin latausjäännite kasvaa pakkasen lisääntyessä, mutta harvassa autossa tämä anturi vielä on.
Monen auton latausjännite on 14,4-14,5 V ja kylmälle akulle se ei oikein riitä.

Lyijyakku ei "opi" mutta sillä on yksi pirullinen ominaisuus, se voi sulfatoitua jos sitä ei aika ajoin ladata täyteen.
Tämä alentaa akun kapasitettia ja voi jopa pilata akun lopullisesti.

Tämän vuoksi akkukapasiteettia on syytä olla runsasti, koska liiasta kapasiteetista ei ole muuta haitta kun painon kasvu, mutta vähäisestä kapasitetista on.
Ja tämän kyllä huomaa kun pakkaset tulee niin hinurien työmäärä moninkartaistuu.
Monille on vaikeaa ymmärtää sitä, että akun latauskäyrä ei suinkaan ole lineaarinen eikä akun latausvirran vastaanottokyky ole suinkaan sama kun laturin teho amppereina

Jos auton hupipuolella on vaikka 180 ah akku , niin auto joutuu lataamaan silloin yhteensä 280 ah akustoa, koska ajopuolen akku on sen 100 ah.
Mietiskelin, jos nostaa hupipuolen 100 ah akun tuplaksi uusimalla siihen tilale 180-200 akun.
Että siinä riittää kovallakin pakkasella virta lämmitykseen koko yön.
100 ah akku riitti 28 pakkasella ilta kuudesta aamu neljään, tai viiteen. Akku on lämpimässä tilassa.
Mahtaako päivän ajolla latautua se, ja ajoakku, kun yli 20 pakkasessa hupipuolen akkua rasittaa koko ajan käyvä lämitys vebasto, auton valot, lämmityslaite, ja radio, ynnä sen toiminnot ajon aikana.
Tai oikeastaan kuinka suuren laturin autossa se vaatii.
Toivopoika

Matti kirjoittaa:
''Lyijyakun vastaaottokyky on n. 15 % akun nimelliskapasitetista, eli n. 100 Ah akulla 15 A jos akun lämpötila on nolla tai enemmän ja jos akun varaustila on alueella 30-80 % akun nimelliskasiteetista.

Akun ollessa kylmä akun vastanottikyky voi olla vain 30 % maksimiarvosta. Akun saavutettua 80 prosentin varaustilan akun latausnopeus käytännössä hidastuu merkittävästi ja varaustilan nosto 80 % :sta sataan prosentiin vie aikaa vähintään yhtä kauan kun varaustilan nosto 30 %:sta 80 prosenttiin, jopa enemmän.
Jos oikein hyvin käy niin akun voi saada joskus jopa 100 %:sti täyteen''

Tätähän olen yrittanyt tolkuttaa panelimiehille jotteivat sulfatoisi isoa akkupakettiaan. Aina mulla yksi 100 Ah:n akku riittää yön yli jos se on tullut päivällä täyteen. Ja sen yhden saan seuraavan päivän aikana tehokkaasti ladattua kun panelit tuottavat n. 15 A hyvällä kelillä. Jos mulla olisi 2X 100 Ah:n paketti en saisi sitä 100% täyteen päivän aikana.

@timppa

Auton sähkövarustuksessa puhutaan sellaisesta kun tasapainoisesta sähköjärjestelmästä.
Ei ole olemassa yhtö oikeaa mallia varastoida ja tuotta virtaa vaan se rippuu käytöstä ja käyttö taas riippuu matkailutottumuksista.
Ensin pitää laskea paljonko virtaa todella tarvitaan + varavirta ja sitten miettiä miten ja millä keinoin tarve akkujen ja niiden latauksen osalta tyydetetään.
Ylivarustelu voi todella johtaa siihen, että se tehdään akkujen iän kustannuksella jos akkuja koko ajan pidetään vain 30-80 % varausalueella. Tämä johtaa akkujen sulfatoitumiseen.

Kävin tuolla Sarkavaanarissa eilen ja oli mieltä että mitään tiivisteitä tartte siihen adapteriin, kauppamies kun oli myi ne hiton kaasufiltteritkin, enkä ollut kuin hakemassa letkunpätkää kanarianpulloa varten, siinäkin metrihinta 60€, kun letkussa luki Truma.

Mites tuo homma toimii, kun on automaattinen pullonvaihtaja, ja ei avaakkaan sitä vaihtopulloa, toimiiko se edelleen niin, että pääsen keskellä yötä vesisateessa sitä vaihtamaan, vai meneekö siinä joku pieleen, kun ohjeissa sanotaan että molemmat pullot pitää olla auki?

Pulloina Saksa, Cepsa, Disa

Mitähän se sulfatoituminen, ja mitä se varaus oikeen käytännössä.
Minulla tuo traktori on aina kaikkein huonoin systeemi mitä olla voi,
Se seisoo surimman osan vuotta, koska käyttö on vuodesa alle 50 tuntia. Ikinä en ole ladannut akkua muuten kun se aikaa kun ajan sillä lumisateen jälkeen sen pari tuntia. Sillon on puhallin täysillä, ja kaikki valot päällä.
Laturi lugas 16 ACR 45 a
Akku on keulassa syylärin etupuolella syylärin tuuletus viimassa, eli kaikkein huonoimmassa paikassa
Nytkin oli, kuten tahtoo. lohkolämmitin sanonut työsuhteen irti, ja pakkasta kymmenkunta.
Pirutti niiin, ja koska siinä ei hehkua ole, pyöritin käyntiin startilla suoraan. Pyöri kun kahvimylly varman yli puoli minuuttia, ja siihen kone heräsi.
Pakkosyöttö on kyllä, mutta en käytä, koska kun se herää, niin tuntuu se rytinä, että se lentää ilmaan koko kone
Akku on 180 ah varta, ja kohta kai, jos ei yli kymmenvuotias, miten se voi latautua täyteen sillä ajolla, ja seisonnalla kylmässä aina.
Niin minua kiinnostaa sekin, kun nuo sähköautot, että miten ihmeessä ne on aiottu toimivan, jos akut on noin onnettomia kapasiteetiltaan.
Kuitenkin Iin taksimies lexusella ajelee 2-300 km keikkoja yhellä latauksella kuulemma taksikaverin mukaan.
Toivopoika

En nyt Kaitsu näkemättä tiedä millainen tiivistyspinta sun adapterissä on mutta huonosti toisiinsa sopimattomat metallipinnat 7 kilon painetta pitävät.

@timppa

Akun sulfatoituminen on sitä, että levyjen pinnalle muodostuu lyijysulfiidikerros. Tätä on hyvin vaikea poistaa ja pahaksi päästyään se pilaa akun. Asiaa edistää jos akku pannaan säilytyksen vajaana tai sitä ei määräajoin ladata täyteen.
Jos käytät traktoria 50 tuntia vuodessa niin tuolla laturilla ja akkukapasiteetilla latausvirran määrä voi olla yhteensä 50 H * 20 a = 1000 Ah. Tämä tosin ei ole mahdollista koska ei akku tuolla kulutuksella voi ottaa em. virtamäärää vastaan.

Tuon starttivirran voi laskea kun tietää startin tehon kilowatteina ja statttausajan + hehkujen vaatiman virtamäärän. Pienen kunnossa olevan dieselin starttaus kesäkelillä vie niinkin vähän virta kun 0,2-2 Ah ja tämän määrän laturi puskee akkuun takaisin hyvinkin nopeasti. Tosin tämä asia lämpötilasidonainen ja pakkasella akun lataus alussa voi olla hyvinkin vaatimatonta luokkaa.

Mitä sihen akun paikkaan syyörin edessä tulee niin valtaosan vuotta se on ihanteellisessa paikassa.
Ennen akut oli heti koneen jälkeen tai jopa päällä kuumassa paikassa, niin avoimet akut kuivui hyvinkin nopeasti.

Startatessa myös akku voi herätä. Suuri purkausvirta (vaikka 300 A) aiheuttaa voimakkaan kemiallisen reaktion akussa, mikä synnyttää lämpöä ja lämmin akku taas luovuttaa virtaa paremmin kun kylmä.
Siksihän niitä akkuja ennen kovina pakkasöinä jopa sisälle yöksi kannettiin.

Luin juuri muutama päivä sitten uutisen, että tällä hetkellä akkukehityksessä ollaan sähköautojen suhteen tilanteessa jossa sähköauton vaatiman erikoisakun hinta per 1 kW on 330 euroa. Tästä seuraa, että jos autoon halutaan 100 kW akusto niin akuston hinta on 33 000 euroa.
Vastaavasti tavallisen luijyakun (84 Ah) kilowattihinta on noin 100 euroa vähittäismyyntihintana.
Jos tuo tieto pitää vähänkin paikkaansa niin pitkä on vielä kehitystaival ja asiaa liittyy myös se puoli, ettei tiedetä miten monta latauskertaa auton akusto kestää, ennen kun se on vaihdettava.
Minua kiinnostaa myös pitääkö tuo uusi akkutegnolia sisällään akun varaustilan lämpötilasidonnaisuuden ja jos pitää, niin akut täytyy kovilla pakkasilla pitää lämpimänä tai muuten ajomatka lyhenee tramaattisesti.

Kyllä hupiakkuna AGM on paras.
Siitä voi ottaa virtaa ulos enemmään sen nimelliskapasitteetista kun lyijyakusta ja se ottaa virtaa vastaan nopeammin kun lyijyakku ts. sillä voi hyödyntää paremmin nykyautojen suuret laturit ja niidn latauskyvyn.
Huonoja puolia on merkittävästi lyijyakkua kalliimpi hinta ja se, että se ei tykkää ylilatauksesta.

Hyvää tietoa kiitos.
Tuota siittä AMG akusta, vaatiiko se millaisen laturin tuohon sähkötolppa laturiksi, ja mistä semmosen tunnistaa.
Miten se ylilataus, eikö laturit tunnista koska akku on täynnä, vaikka laturi on lataamassa unohtuneena.
Entä auton oma laturi voiko se ladata kesäajolla sitten sen liian täyteen.
Toivopoika

Akkujen lataaminen on kemiaa, mutta nyt siitä on tehty "kaupallista tiedettä" joilla perustellaan akkulaturien myyntiä. Ikävä kyllä myyntiä edistetään myös ihmisiä tarpettomasti pelottelemalla.

Mutta toki eri akkutyyppien lataamisessa on eroja mm. lyijyakkujen kaasuntumisjännittestä johtue.
Aiemmin homma meni niin, että mitä latausteholtaan suurempi laturi sitä suurempi koko (muuntaja),
Nykyiset laturit on korkeataajuustekniikalla tehtyjä ja kooltaan pienelläkin laturilla voi olla suuri latausteho.
Näiden ns. älylatureiden tarjonnassa on runsauden pula ja ne soveltuu niin lyijy, AGM kun geeliakuillekin.
Miksi ostaa jotain hengetöntä ylläpitolaturia kun vähän enemmän rahaa sijoittamalla jo oikean laturin joka toimii niin ylläpitolaturina kun varsinaisena laturinakin jos tarvis vaatii.
On aika tavallista, että pieni ylläpitolaturi saavuttaa ladattaessa vain n. 75 % ilmoitetusta lataustehosta ja osalla saa kovalla pakkasella vesilintua.

AGM akun ylilataus voi tapahtua jos ylläpitolatauksen jännite on enemmän kun 13.6-13.8 V.
Autojen latausjännite on tasoa 14,4 V ja se ei ole sattuma. Jos se siitä nousee lyijyakut (tosin lämpötilasta riippuen) saavuttaa kaasuuntumislämpötilan, akku alkaa lämpenemään ja kuivumaan.
Akun tullessa täyteen lataus muuttuu ylläpitolataukseksi.

Kesäajolla akku ei lataudu liian täyteen jos auton latauksen säätö on kunnossa.
Uusissa autoissa on lämpötilohjattu latausjännitteen säätö joka säätää latausjännitteen talvella vaikka 14,5 V ja kesällä tasoon 13,7 V.

CTEK-laturissa on "Recond"-moodi, joka poistaa sulfatoitumista. Laturin ohjeessa suositellaan, että akku ladattaisiin siinä moodissa kerran vuodessa.

Vuosia sitten velimies hylkäsi pätkäajossa hyydyttyneen henkilöauton akkunsa. Pidin sitä puolisen vuotta CTEK- hoidossa ja sen jälkeen se oli monta vuotta mun matka-auton starttiakkuna. Kyllä sieltä sufat lähtivät, muuta selitystä ei oikein ole.

@timppa

Voi poistaa sitä, mutta ei lopeta.

Jotkut kovan luokan akkukemistit on taas sitä mieltä, että sulfatoituminen on kemiallinen toisiintumisprosessi jota ei sen alkuunpäästyä enää voi korjata.
Akkulaturikauppiaat kuitenkin antaa ymmärtää, että kun ostat tämän C...n laitteen niin asia hoituu.

Nykyisin puhutaan paljon akun elvyttämisestä. Akku on kuin kemiallinen "eläin" ja kun se kuolee niin se kuolee, eikä sitä mikään mahti maailmassa henkiin herätä. Se saattaa jopa "kostaa" kuolemansa jälkeen henkiin herättäjilleen muuttumalla vaaralliseksi.

''On aika tavallista, että pieni ylläpitolaturi saavuttaa ladattaessa vain n. 75 % ilmoitetusta lataustehosta ja osalla saa kovalla pakkasella vesilintua.''

Mihin tämä lause perustuu? Mitä tarkoittaa '' aika tavallista'' Mistä tehosta? Tehon yksikkö on watti.

@timppa

Haapanen älä viitsi tehdä itseäsi tyhmemmäksi kun olet.

Suomenkielessä sana teho on yleissana jolla ilmaistaan muutakin kun watteja, kW ta MV.
Sähköinen teho lasketaan virran voimakkuuden ja jännitteen tulona P = UI.

Mitä sanapariin "aika tavallista" tulee, niin sen yksi synonyymi on "aika yleistä" ja on tosiaan aika yleistä, että tyhjät tynnyrit kolisee eniten.

Mitä itse asiaan tulee niin huonompien laturien latauskyky akkuun kytkettynä (resistanssi) on hyvin usein vain 75 % ilmoitetusta arvosta. ja joukossa on varmaan niitäkin jotka kovassa pakkasessa ei lataa juuri lainkaan.

No eihän akun resistanssi kuulu laturille mitään. Tyhjää tarinaa taas.

@timppa

Haapanen

Mitäs jos nyt kuitenkin ensin opettelisit erään sähköopin peruslain, jonka saksalainen herra Ohm esitteli niinkin varhain kun v. 1826 eli 190 vuotta sitten. Paljon on Reinissä virrannut vettä senkin jälkeen mutta laki on ja pysyy.

Resistanssin (vastuksen) yksikkö muuten on saanut nimensä herra Ohm´n mukaan ja on ohmi.

Ohmin laki opetettiin mulle jo koulussa. Se on vielä epäselvää mitä tarkoittaa se että laturi lataa vain 75% ilmoitetusta arvosta ????

@timppa

Mulle on taas Timppa jatkuvasti epäselvää tämä suunnaton sähköalan asiantuntemus ilman varsinaista opillista sivistystä. Itse luen tarvitessani tiedot eri akkuteollisuuden tietolähteistä ja jos niitä tänne haluan tyrkyttää, laitan oheen selkeän linkin- Ei tarvitse kinastella jonninjoutavaa, kun on esissä selkeä auktoriteetti = tieto.

No sehän se suunnaton sähköalan asiantuntemus tässäkin kivestää. Täysin perusteetonta älylatureista kommentointia.

@timppa

On se kumma kun ei ymmärrettä mikä on nimellinen teho ja mikä vastuksen jälkeen todellinen teho.
Itse akussakin nimelliskapasiteetti on vaikka 100 Ah mutta koettakaapa ottaa se sieltä ulos.

Eipä taida olla niin hullua akkulaturivalmistajaa joka ei ilmoittasi, etä akkulaturin nimellisteho on = 100 % teho lataustilanteessa, koska valmistaja tietää, että todellisuudessa ja vallankin pakkasella se on ihan jotain muuta.
Mutta onhan se hyvä jos täällä on niitäkin jotka uskoo joulupukkin.

Tämä maailmahan menee niin, että jotkut on oppineita ja jotkut taas vain puoleen väliin opetettuja ja sen kyllä huomaa.

Sehän se. Mutta sekin vaikuttaa minkä verran jännite saa laskea, että jokin laite suostuu toimimaan.
paljonko amppereita saisi akusta, jos jännite saisi laskea lähemmäs nollaa.
Toivopoika

Akun jännitteen päästäminen liian alas ja vallankin toistuvasti on kallista puuhaa, ainakin yhtä kallista kun uuden akun hinta.

Matkailuauton monissa laitteissa on jännitevahti joka laukeaa kun akun jännite on laskenut liian alas.
Jännitevahteja on jännitetasoltaan säädettäviä malleja tai asetettu jännitetaso on kiinteä ja yksinkertaisimmillaan se on rele, joka katkasee virran.

Yleensä jännitevahdissa on viivetoiminto niin, että jos jännitte on vaikka minuutin ajan 11,7 voltissa niin jännitevahti katkaisee virran. Tällöin akku on käytännössä tyhjä, mutta akku eikä auton laitteet ole vielä vaurioituneet.
Jännitevahdeisssa on yleensä sekä katkaisujännite että kytkentäjännite ts. jännitevahti ei kytke virtaa ennen kun jännite on kohonnut esim. 12,4 volttiin. Truman pannun pakkasvahti toimii samoin, siinä vain lämpötila ohjaa autonomisesti toimivan pakkasvahdin käämin/venttiilin avautumista.

''Eipä taida olla niin hullua akkulaturivalmistajaa joka ei ilmoittasi, etä akkulaturin nimellisteho on = 100 % teho lataustilanteessa, koska valmistaja tietää, että todellisuudessa ja vallankin pakkasella se on ihan jotain muuta. ''

Mitä tuo lause tarkoittaa? En saa siitä mitään tolkkua.

Akkulatureissa ilmoitetaan vain max latausvirta, ja se onko laturi 12- vaiko 24 V:n akuille tarkoitettu.

Virran yksikkö on ampeeri (A ) Jos akkulaturi ei anna luvattua maximivirtaa ei se haittaa mitään. On melko merkityksetöntä antaako 20 A:n laturi todellisuudessa maximissaan vain 15 A, akku kyllä tulee lopulta täyteen.

Luultavasti ainakin edulliset ei-älylaturit ilmoittavat ampeerimäärän todellista suuremmaksi.

@timppa

Haapanen ikävä kyllä olet tässä akkuasiassa korpivaelluksella ja virhe seuraa toistaan.

Näin kirjoitit
"Virran yksikkö on ampeeri (A ) Jos akkulaturi ei anna luvattua maximivirtaa ei se haittaa mitään. On melko merkityksetöntä antaako 20 A:n laturi todellisuudessa maximissaan vain 15 A, akku kyllä tulee lopulta täyteen."

Jos on esim 4 A älylaturi joka lataakin pakkasessa vain1 A niin eihän se mitään haittaa, eihän vaikka pakkanen samaan heikentää akun tehoa enemmän kun laturi lataa? Mutta eihän silläkään ole merkitystä eihän?

Kyllä karavaanarille juuri sillä on merkitystä kuinka nopeasti akku on ladattavissa täyteen, muuten virta loppuu.
Miksi autojen moottoreissa ylipäätään on isot laturit tai m-autoissa 15-20 A verkkovirtalaturit jos latausajalla ei ole merkitystä? Eikös akkukapasiteetin ja latausajan tarvitsekan olla suhteessa virran kulutuksen?

Tasapainoinen matkailuautojen sähköjärjestelmä nimenomaan tarkoittaa sitä, että virran kulutus, akkujen varauskapasitetti + varakapasiteetti ja akkujen latausteho on balanssissa keskenään

Kaikkea sitä kuuleekiin, ja vielä näin pakkasella jolloin akkujen koko ja latausteho on hyvin tärkeitä asioita.

Kyllähän minä sen ymmärrän, etei akkua saa tyhjennettyä nykylaitteilla.
On jopa karvaita kokemuksia
Entivanhaaan oli akun hoitoa pienelle 5w polttimolla kuluttaa akku tyhjäksi, ja jopa semmoisia latureitakin muistelen, että ne tyhjensivät akun, ja sitten latasivat uudelleen täyteen määrävälein.
Herättivät akun, kun oli uskomus, että aina täynnä pidettävä akku menettää purkaus kapasiteettia.
Ensimmäisisttä känyköistä muistan, että niitä piti käyttää, väliin, että niiden akku tyhjeni täysin
No se oli ennen kun akkua pyöriteltiin välissä, että sakat lähtivät, ja tyhjennettiin ynnä hapoteltiin uudestaan.
Niin minua siinä tyhjentämisesssä kiinnosti huvin vuoksi, montako ampperia siittä irtoaa, jos ei volteista välitetä.
Toivopoika

Savuverhovastaus Matilta. Kysymykseen ei vastata ja kysyjän kommentti vääristellään.
@timppa

Kun täällä nyt kuitenkin on keskusteltu akuista niin voisitteko alan tuntijat kertoa mitä eroa lyijyakkuun on kalsium ja hopea-akuilla. Onko niilläkin sulfatoitumisominaisuus yhtä suuri kuin lyijyakulla? Missä ominaisuuksissa ne ovat parempia vai ovatko? Kannattaako niitä ostaa? Onko vielä muita akkuja käynnistys- ja hupiakuiksi joita voi ladata vanhantyyppisellä (yli 10v vanhalla) laturilla?

Markku

Käytönnön peruskuvioista kun puhutaan, ja väliin tulee joku Ahonen, ihan asiallista tietoa kysyen, niin hyvä kun sait Kai sitten oikean painoventtiilin oikeilla lisävarusteilla hankituksi.
Tuo Sinun painoventtiili pelaa ilman mitään lisätiivisteitä, kunhan siinä kierteessä on suoraan suomipulloon sopiva messinkinen liitin. Kuvissahan tuo näkyy.
Hyvä on huomata kuinka monta kuulaa on tuossa puhahattuisessa. 6 kuulaa vasta takaa
vuodottomuuden.
Multa olisit saanut koko roskan 30% halvemmalla, kuten myös kaasufiltterinkin. Aijjaijai.

Käytönnön peruskuvioista kun puhutaan, ja väliin tulee joku Ahonen, ihan asiallista tietoa kysyen, niin hyvä kun sait Kai sitten oikean painoventtiilin oikeilla lisävarusteilla hankituksi.
Tuo Sinun painoventtiili pelaa ilman mitään lisätiivisteitä, kunhan siinä kierteessä on suoraan suomipulloon sopiva messinkinen liitin. Kuvissahan tuo näkyy.
Hyvä on huomata kuinka monta kuulaa on tuossa puhahattuisessa. 6 kuulaa vasta takaa
vuodottomuuden.
Multa olisit saanut koko roskan 30% halvemmalla, kuten myös kaasufiltterinkin. Aijjaijai.

Laakso kysyi sen olennaisen koko asiasta.
Minkä akun ostaa tuosta akkusekasotkusta, jota on , jotta auto toimii, ja lataus onnistuu.
Autovalmistajilta on jo mennyt puuurot, ja vellit sekasin.
Entinen kurssikaveri soitteli, että oli ostanut uuden kian eläkepäiviin. Oli hieno peli.
On luutuutit, renkasvahtina peruutus kamerat, tutkat.
Ratin lämmitin, että on miellytävä lähteä talvella ajeleen, mutta perutus tutka, ja kamera lumesta, ja jäästä tukossa.
Minkä helekatin takia ratti pitää kämmittää, mutta nuo tärkiät eivät.
Mainos kikka, voi töllössä kehua ratin miellyttävyyttä.Pösollä oli joku saakelin älyohjailumutkanoikojansuflöö.
Toivopoika
Toivopoika

Mun mielipide akuista on ettei kannata maksaa sellaisesta missä käytännössä ei juurikaan eroa edullisempaan ole.

Siis liputan tavallisen, suljetun järjestelmän korkittoman akun puolesta.

@timppa