Harkinnassa Euramobil Fiat 590 1995

Olisin kiinnostunut kuulemaan muiden kokemuksia Euramobil-matkailuautoista ja varsinkin Fiatin uusikoppaisesta alustasta ja tekniikasta. Harkitsen Euramobil alkovimallin hankintaa. Talviominaisuudet ei ole tärkeimmät, mutta mitä olen lukenut niin Euralla pärjää Suomen talvessakin hyvin. Lapsiperheelle autoa ollaan hankkimassa ja tilan tarve on 5 henkilöä/makuupaikkaa. Mikä on yleinen työn ja rakenteiden laatu? Onko tuon ikäisessä alumiinikehikko kuten olen jostain lukenut? Onko kaksoispohja jo noissa vakiona?

Kaikki omakohtaiset ja luotettavat kokemukset kiinnostaisi kuulla Euramobiliin liittyen.

T:TommiK ps. aloitin karavaanarina omavalmiste-Mersun ratissa, nyt kelpaa jo tehdastekoinenkin :)

Tervehdys. Meillä on ollut kohta vuoden eura-mobil 665 alkovimalli vm98. Auto on toiminut hyvin ja mitään ongelmia ei ole ollut, alustana on fiat 2.5td .Viime kesän keskikulutus oli 11.2 litraa sadalle ja hyvin on pelitellyt, joskin hieman äänekäs on ohjaamo kun nopeutta on enemmän. Kopissa on trumaticin lämmitys ja kaksoispohjan ansiosta myös lattia on lämmin ei ainakaan pikkupakkasella ole villasukkia tarvinnut. myös vesisäiliöt pysyvät lämpöisenä talvellakin. Hyvin on meidän perhe viihtynyt tuossa kulkineessa joten uskallan suositella.

Käyttäjän lisäys viestiin 8.5.2013 klo 15:57:39 niin ja se tärkein meinasi jäädä, elikkäs on mielestäni hyvin aikanaan tehty ja pitänyt ryhtinsä,.

Kiitos vastauksesta. Ainoa mikä tuntuu hajoavan lähes joka merkistä on ne korin ulkopuoliset muovipaneelit mutta se on tämänikäisessä pikku juttu. Kilometrejä meillä ei tule kuin muutama tuhat vuodessa mutta vuokraus ei silti ole vaihtoehto omalle matkailuautolle. Omarakenteisen jälkeen osaa arvostaa paremmin jousitettua alustaa ja sitä kautta matkustusmukavuutta.

terve. Meillä on ollut tuuria ja vain yksi helmamuovi katki, tuossa meidän autossa on takana lisäilmajouset ja näkyy olevan aika moness eurassa, en tiedä onko ollut sitten vakiovaruste mutta on mukava ajettava ja saa vähän pedattua autoa vaateriin leirissä.

Terve vaan. Kyllähän ilmajouset varmaan on mukavat ajella. Taitaa olla nämä vanhemmat Eura Mobilit usein ulkomailta käytettynä tuotuja. Eihän siinä mitään pahaa, on usein paremmilla varusteilla kuin Suomi-autot. Tiedätkö mistä saisi ladattua netistä ohjekirjan tällaiseen? Voi olla ettei tämän ikäisistä saa sähköisenä versiona mitään dokumentteja. Ei näyttänyt olevan valmistajankaan sivuilla mitään näihin.

Ei ole itsellänikään ohjekirjaa enkä ole mistään löytänyt.

Kiinnostaisiko 10v tuoreempi eura-mobil - olemme jääneet "kahden" ja kolunneet Suomea autolla, uudesta alkaen vuodesta 2007 ja kun tuota ikää on tullut niin ei enää liikuttais vaan laaitettais as-vaunu (kausipaikalle) jne. tässä on autostamme myyntilinkki: www.nettikaravaani.com/eura-mobil/sport-650-vb/1381682 .

Kiitos tarjouksesta, hieno auto teillä. Hinta kuitenkin asettaa esteen meidän osalta, kun budjetti on kymppitonnin hujakoilla. Muuten kelpaisi kyllä kun on nuo kerrossängytkin :) Tietysti jos otat kaksi autoa ja moottoripyörän vaihdossa...;)

Ihmettelen kyllä tuota henkilömäärää, kun turvavyöt on kuudelle samoin vuoteet, mutta rekisteröity neljälle?? Yöpyä saa 6, mutta matkustaa vain neljä. Silti tuo turvavöiden määrä ihmetyttää. Jälkeenpäin lisättyjä? Kokonaispainoko rajoittaa tuon henkilömäärän 4:ään? Niin EU:ta, niin EU:ta....

Eura on tosiaan rekist 4:lle. Siihen lisättiin kahdet vyöt (siis yht 6), kun oli noita pieniä lapsia ja siten saatiin 4 lasta vöihin maidän aikuisten lisäksi. Sekin vöiden lisäasennus maksoi silloin uutena n 1000 euroa (teräsrunko/lisärunko vöiden kiinnitykseen + vyöt). Vaihto tulisi meillä tosiaan vain asuntovaunuun. kiitos

Toinen ehdokas olisi Mobilvetta Skipper 60 ja suht samoilla varusteilla. Tuo Mobilvetta on tehtaansa huippumallisto. Muut on McLouis ja Elnagh. Onko Euran tasoinen? Meillä talviominaisuudet ei ole tärkeitä. Määräävin ominaisuus on makuupaikkojen määrä ja pohjaratkaisun toimivuus.

Ei se mitään EU:ta ole vaan ihan kotimaista tekoa tämä laki. Auto on voitu Suomen tuotaessa punnita ja todettu kokonaismassan ja oman massan välinen ero eli kantavuus.Se on riittänyt vain neljälle. On voinut käydä esim. niin, että autoon ensirekisteröinnin jälkeen lisätyt lisävarustepaketit on "syöneet" autosta kaksi matkustajapaikkaa. Suomi-autossa nämä ensirekisteröin jälkeen lisätyt lisävarusteet ei sisälly auton omaan massaan mutta tuontiautossa sisältyy, mikäli auto punnitaan rekisteröintikatsastuksessa.

Auton omaan massaan on laskettu senaikaisten säännösten mukaan polttoainetankin tilavuudesta 90 % * polttoaineen ominaispano, puhtaan veden veden vesitankin samoin laskettuna ja lisätty kaapelikelan, varoituskolmion ja kuljettajan paino (laskennallinen 75 kg). = auton oma massa. Ts.m-auton oma massa koostuu punnitsemistuloksesta ja laskennallisista eristä.

Sitten vain käynyt niin, että laskettu kantavuus ei ole riittänyt kun neljälle. Turvavöiden- tai makuupaikkojen määrällä ei tässä laskelmassa ole merkitystä. Tämän resurssin voi toki hyödyntää, jos auton valmistaja antaa/on antanut luvan kohottaa auton kokonaismassan vaikka 3800 kg. Silloin ajokorttivaatimus muuttuu myös. Muuttuu toki moni muukin asia mutta se on jo toinen juttu

Tällä hetkellä liikenteessä on uusia autoja jotka on em. syistä rekisteröity vain kahdelle.

Kokonaispainoa rajaa B-ajokorttiluokan vaatimus, muuten voisi olla vaikeampaa myydä matkailuautoja, jos kaikilla pitäisi olla C-kortti. Näin se vaan menee ja kompromisseja joudutaan tekemään.

Tuollainen kuljin tuli hankittua. Näkyyhän siinä jo kuljetut kilometrit, mutta ajoltaan ja muuten teknisesti terveen tuntuinen laite. Silmiinpistävin vika vai pitääkö puhua ominaisuudesta, on haljenneet muovipaneelit. Tuntuu menevän uudemmistakin nuo muovit. Takajousien yhteydessä on ilmapussit, joiden ilmanpainetta voi säätää. Systeemiin kuuluu mittari jostä näkee paineen. Minulla ei ole tietoa mikä on oikea paine. Mittarissa on vihreä alue, joka tarkoittanee käyttöaluetta. Uskaltaako kokeilla painetta ylärajoilla. Kiinnostaisi tietää tuon vaikutus ajoon. Vai onko pussien tarkoitus parkissa säätää auto vaateriin?

Ilmapussit kantaa vain kuormaa siinä missä lehtijousetkin. Hyvä systeemi säädettävyytensä vuoksi lehtijousien apuna. Ajo-ominaisuuksiin niillä on se vaikutus mikä kantavilla jousilla yleensä. Painealue on se vihreä ja paine säädetään venttiilistä kuormituksen mukaan. Toivottavasti palkeet asennettu niin, että molemmilla palkeilla on oma piiri, oma täyttö/säätöventtiili ja mittarit.

Iskunvaimentajat ja kallistuksenvakaajat taas on sitä varten, että ne estää ja hidastaa heilahteluja.

Auton vaatrauksen kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Se hoidetaan yleensä oikaisupalikoilla, tunkilla, takatassuilla ja uusimmissa jopa hydraulisesti.

Tuossa ei liene abs jarruja?

Ja niitä kun ei ole niin takajarrujen paine säädetään venttiilillä mikä tarkkailee auton korkeutta, ja mitä korkeammalla perä on niin sitä vähemmän takajarruille menee jarrupainetta.

Eli kun ilmapalkeella se perä nostetaan ylös niin jarruteho on sama kuin ilman kuormaa! Ilmapalkeissa pitäisi aina pitää vakiopaine ja säätää paineensäädin kohdalleen. Kun siis on kuorma päällä niin paineet pois palkeista ja sitten katsoa säätimen tankojen asennot ja sitten paineet kohdalleen. Säätimen tanko siihen asentoon kuin ei painetta olisi.

Ei ole ABS:iä mutta jonkinlainen mekaaninen säädin takajarrujen jarrutehon säätöön. Liittynee noihin ilmapalkeisiin? Auton mukana tuli saksankielinen ohjelehdykkä teknisine piirustuksineen tuohon jarrujen säätöön liittyen. Ilmeisesti on tehty joku perusasetus, jota ei tarvinne muuttaa, vai miten on. Ohjekirjasessa mainittu ALB. Ilmapalkeet vuotaa hitaasti, noin päivässä punaiselle mittarin mukaan. Yksi paineilmaventtiili näkyy olevan, samoin yksi mittari yhteisesti molemmille palkeille. Miksi kummallekin puolelle pitäisi olla erillinen piiri/mittari/ventttiili? Eikös balanssin saaminen ole silloin vaikeampaa? Vai mitä tuolla erillisyydellä sitten haetaan.

Toinen ihan peruskysymys: rengaspaineet?

Auto siis Mobilvetta Ducato 14 2.5 TD 1995, omapaino 2900kg kokonaispaino 3200kg. Renkaat 215/70R-15C. Nyt olen pitänyt 4.2bar edessä ja takana kun parempaa tietoa ei ole. Mitä muilla on vastaavan painoisissa ja samantyyppisillä renkailla varustetuissa Ducato-matkailuautoissa?

Käyttäjän lisäys viestiin 18.5.2013 klo 15:08:10 Googletin tällaiset painesuositukset: eteen 4.1bar taakse 4.5bar Taitaa olla aika lähellä oikeita?

Jani tuossa edellä kertoi hyvin oleellisen asian tuosta perän nostosta ja sen vaikutuyksesta takajarrujen jarrutehoon niissä autoissa jossa on EBL-venttiili. EBL-ventiili ei liity millään lailla ilmapalkeisiin vaan on auton pakollinen varuste kun sen sinne on asennettu. Uusimmissa autoissa joissa on ABS-jarrut EBL-venttiili on saatettu jättää pois mutta niihin joihin se asennettu se on oltava katsastuksessa kunnossa. Kun ilmapalkeilla tai lisäjousilla nostetaan peräpäätä ventiiliä (vartta) pitää säätää jarruvoiman säilyttämiseksi. Tangon pituudesta on olemassa ALKO:n sivuilla mitat.

Palkeet eikä liitokset saa vuotaa. Vuoto ei välttämättä aina ole palkeessa. Tarkasta venttiili, nailonputket, niiden liitokset ja palkeet ja selvitä missä vuoto on. Vanhan ajan saippuavesitesti toimii tässäkin edelleen. Jos auto on koko ajan tasaisella ja balanssissa toimii yksipiirinen järjestelmä ihan ok. Elävässä elämässä ei kuitenkaan ole niin, vaan jousiin kohdistuu ajon aikana erilaisia paineista mm. tietä johtuen. Tällöin on mahdollista, että yhdessä piirissä toimivien palkeiden tehosta osa menee harakoille tai jopa lisää auton heilahteluja. Se vain toisessa palkeessa lisääntyvä paine kun menee sinne mihin helpoiten pääsee.

"Miksi kummallekin puolelle pitäisi olla erillinen piiri/mittari/ventttiili?"

Tuosta nimenomaisesta autosta en tiedä, mutta kun laitoin lisäilmajouset edelliseen autooni lisääntyi sen kallistelutaipumus, kun oli yhteinen piiri. Kun auto kallistui tuli ilmaa painuneemalta puolen toiselle puolelle nostamaan sitä joka taas pyrki kallistamaan autoa lisää. Oli hiukan kuin auto olisi ollut kumipallon päällä.

Kun jaoin ilmapiirin kumallekin puolelle omaansa muuttui auton käytös todella paljon vakaammaksi.

Käyttäjän lisäys viestiin 18.5.2013 klo 18:45:11 Tein tuon EBL-ventiilin säädön siten kuin Jani tuossa edellä esitti, eikä katsastuksessa ollut sen suhteen mitään huomauttamista. Joudun jatkamaan säätä tankoa noin 5 cm.

Kiitoksia asiantuntevista vastauksista. Tuo takajarrujen paineenrajoitin on tuttu henkilöautoistakin ja jumittuneena on ollut osasyynä yhteen ulosajoon tieltä. Tilannenopeus kuitenkin oli se perussyy.

ALB tai ELB, kyse varmaan samasta asiasta. Auto on juuri katsastettu, joten tuokin lienee kunnossa. Venttiilin tai sen käyttötankojen säätö ilmapalkeiden paineen noston tai laskun yhteydessä toimii kai ilman että pitäisi ryömiä auton alle tekemään säätöjä?

Kaksipiirisyyden edut tulikin hyvin esille. En kuitenkaan ole huomannut suurta muutosta paineen noston jälkeen. Tietysti ääritilanteessa tuo kallistelutaipumus lisääntyy ainakin teoriassa kuten edellä oli kerrottu. Taajama-ajossa ei suuria sivuttaisvoimia ilmene alhaisen nopeuden takia, mutta mutkaisella maantiellä käytös varmasti muuttuu. Paineen karkaaminen pitää tutkia kunhan ehtii.

Rengaspaineita meinaan nostaa tuohon 4,5 bariin takarenkaissa, edessähän paine olikin jo kohdallaan. Mittarien tarkkuuksissa huoltoasemilla on eroja kuten kaikki tietävät, mutta kaikkien renkaiden paineensäätö samalla mittarilla ainakin pitää paineet samassa suhteessa.

Oletuksenahan tässä autossa tietysti on että jarrut on oikein säädetty.

Mutta oleellisintahan on se että tuolla pitää paineiden pysyä, koska jos paineet pitkän matkan aikana häviää niin perä tietty laskee ja takajarruille on liikaa jarruvoimaa. Paineiden laskua jos kompensoi matkan alussa korkealla paineella niin silloin siellä on aluksi liian vähän jarrutehoa jne.

Eli tärkeintä noissa ilmapalkeissa on se että siellä pidetään aina oikea paine mille ne takajarrutkin on säädetty, eikä säädetä koskaan perän korkeutta sopivaksi kuorman mukaan.

Hyvin toiminut Mobilvettamme alkoi oireilla ohjauksen suhteen. Konetila öljyssä ja hirveä vonkuna rattia käännettäessä. Öljy näyttäisi tulevan öljysäiliön korkin venttiilistä. Säiliössä kuitenkin riittävästi oljyä eikä auton alta tule öljyä. Kierrosten kasvaessa ääni hiljenee hieman ja ratti kääntyy kevyemmin. Pumppu toimii ainakin sillä perusteella että säiliössä öljy liikkuu. Liekö ongelma ohjausvaihteessa tai simpukassa? Onko muilla ducatokuskeilla ollut vastaavaa? Autolla ajettu 282tkm.

Sanoisin, että vikaa lienee paras alkaa etsiä ohjaustehostimesta, joka kaiketi aikansa elänyt.

Eli vika ei ole tehostimen pumpussa vaan työsylinterissä? Hiukan jo huolestuin kun pakoputkesta pöllähti. Ettei jako olisi hypännyt hampaan tai pari. Pöllähti vaan kylmällä koneella joten tuskin jako on hypännyt. Tehostimen pumppu pyörii jakohihnan voimin joten tuo mahdollisuus on olemassa jos pumppu rasittuu liikaa. Pitää viedä auto pajalle.