Fiat Burstner alustan suojaus?

Kyselisin ajatuksia asuntoautoni alustan suojauksesta. Tsekatessani autoa ulkopuolelta huomasin alustaa katsellessa, että takaosassa (renkaiden takana) ei vaikuttaisi olevan suojausta (puupinta). Alustan reunoja on joskus peittänyt jonkinmoinen suojakerros, joka on lohkeillut osittain pois. En sinällään huomannut mitään vaurioita, mutta "uutena" auton omistajan kyselisin kokeneemmilta, mitä ja millä olette alustaa suojanneet ja pidättekö sitä ylipäätänsä tarpeellisena. Auto on Fiat Burstner vm 02, jolla ajettu n. 103000km, pääosin suomessa.

Sama "ongelma" mulla Burstner vaunussa. Saumaan on vedetty tehtaalla joku paksu massa joka kuivuessaan halkeaa ja lopulta irtoo kokonaan. Vaarana on että halkeamista pääsee vesi suoraan jonnekkin väliin ja "hautuu" sopivasti. Kotelosuoja ainetta saumaan sano yksi vaunuhuolto mulle kun kysyin asiaa.Pohjalle ei kannata tehdä oikein mitään jotta pääsee kuivuu kunnolla.

Tervaa hautatervaa. Tetlesillä oli ennen oma terva, kai nykyäänkin. Toivopoika

Säästäs tässä asijassa en jos autoa aikoo pitää pitenmpään,aikaa ja kunnon "R"-suojaus.Näin syksyllä 5€ken säästö tekee150€ken vahigon

Aula karavaanin huoltomies aikanaan neuvoi minua, että puupintoja ei saa koskaan ruostesuoja aineilla peittää. siellä kosteus pysyy ja lahottaa laittoi tetlesin tervaa vuosi kosteus mittauksessa. Rungon metalli osat ruoste suojata kannattaa kyllä. Tässä aiemmin oli puhetta ruostesuojauksesta, ja aineista, en muista missä letkassa se oli. Siinä puhuttiin pellava öljy terva suojauksesta. Minä aion kokeilla kun saan tervaa. mulla on ruohon leikkurin perässä keruulaite, joka on ruostunut pesin sen nyt syksyllä kiireiltäni lopulta. niin siinä on kovin hyvä kohde. Toivopoika

Käyttäjän lisäys viestiin 1.11.2012 klo 18:30:07 Saapa nähä koska siihen hommaan ehtii jouten ololta, mutta kerron sitten. Samapoika

Vaihoin talvirenkaat massa oli pysynee rimoissa ja pellissä terveet molemmat

Toivo kyllä minä ainakin alustan suojaan pitäisisen 1985vuoden rima jo olla laho mutta mitä kummaa? kirkas ja tervettä puuta.

Niinhän se on, oikeaa totuutta ei kai milloinkaan taida löytyä Minulla oli 81vm lada. suojelin se muistaakseni kolme tai neljä kertaa. Ruma se oli käytin sitä syksysin kolme neljä kuukautta, muta ei ruostetta. No kerran koputtelin kynnys listoja, meni sormi läpi Sisältä päin laho. Oli kuulemma koteloaineen vika, Auto on nykyänn autojen taivaassa. Eihän siinä puussa ole ongelmaa, jos ei kosteus pääse siihen tai jos, niin pääsee kuivamaan. Sehän on käytännössä ikuinen, niinkun ne Norjan tuhatvuotiset kirkot. Samahan se on rautakin jos ei kostu ei se ruostu, kuten sulla, se on oikea konsti. Naapurilla on kasikymppinen tai jotain mersu Kolhitu huonosti piety ei suojattu. Sanoo ittekki ettei paljon silitelty. Kerran kymmenisen vuotta sitten kolaroi vaihtoi lokasuojan, aiko maalata. No viimekesänä hoksasi että sehän taitaa ruostua. kiillotti ruosteet oli kun uusi. . Se sillä suurimmaksi osaksi seisoo, mettäauto. Maalaa kunhan kerkiää, tällä kankaalla ei isännät hosu kuulemma Toivopoika

Poista ensiapuna se lohkeillut suoja-aine pois. Yleensä kumimaista massa joka lähtee hyvin leikaamalla se mattopuukolla reunasta irti ja repäisemällä. Se ei enää estä rakenteen kastumista mutta estää kuivumisen ja se on se paha asia.

Kyllä puu saa kastua mutta sen pitää myös välillä päästä kuivumaan. Ja ennen kun se puu on siellä alapohjassa kuivunut ei kannata tehdä mitään. Sopiva aika puun suojauskäsittelyyn on tuossa toukokuun kieppeillä jolloin puu kuivuu parhaiten. Nyt ei ole suojauksen aika ellei auto ole ollut lämpimässä pitkään ja rakenne on kuiva.

Ei siellä alapohjassa mitään talvella tapahdu jos ilmanvaihto on turvattú ja maakosteuden nousu maasta estetty niin, että auton alunen pysyy suhtkoht kuivana. Nämä "matalalatiamallit" hankeen jätettynä muodostaa pitkine helmoineen oikean kosteushautomon etenkin keväällä.

Lahoaminen tarvitse monia tekijöitä, jotta se on mahdollinen. Puussa pitää olla kosteutta yli 20 % (suhteellinen kosteus >85), happea ja lämpöä +3...+40 astetta. (Nämä on ne yleisemmin käytetyt arvot) Jos joku tekijä em. puuttuu lahoamista ei tapahdu.

Elikkä lahoaminen on aineen "palamista",sanottiin ennen.

itse kyselin tässä taannoin kanssa siitä asuntoauton alustan suojauksesta. silloin keskusteluissa mainittiin terve, pellavaöljy ja muitakin suojausaineita.

no itse suojasin autoni pohjan reilu kuukausi sitten. rautaosat puhaltelin läpi teräketjuöljy+alustamassa+vaseliini seoksella. työn jälki loistava. puuosat oli hyvässä kunnossa joten niille en tehnyt mitään. kattelin että ne puulevyt pohjassa oli vihertäviä väriltään joten epäilen että lienee jotain kyllästettyä materiaalia.

sit taas seuraavat 3 vuotta ajoa ja seuraava alustan öljyäminen. itse olen orjallisesti pitänyt 3 vuotta öljyämisen välissä. ei kyllä yhdenkään auton pohja ole ruostunut (puollustuspuheenvuoro öljyämisneuroosille)

//pasi

Käyttäjän lisäys viestiin 2.11.2012 klo 12:40:51 vielä tosta omasta sekoituksesta: oli meinaan niin hyvä koostumus ja tarttuvuus että sain burstnerin pohjaan pelliosiin tarttuun 5 litraa mönjää.

Olen kuullut aikanaan tuosta öljyämisestä. Tuli mieleen nosturihommista semmonen aine kun avohammaspyörä rasva. Oli vähän penteleellistä ainetta, tartu kun tauti, ja kestää. Mitähän jos semosella maalais pohjan. Yritin kattella vanhasta kansiosta millä voideltiin vaijerit, ja puomit. Se oli kanssa aikamoista ainetta, vai oliko se sitä samaa, mutta en löytänyt vastausta enkä muista asiaa enää. Toivopoika

Toivo Kyllä me samoja aineita on käytetty,mutta minä en viitsi enään itse läträtä Nuo nyky aineet kun on niin paljon paremmat.

Eipä ei, liikkeesähän minäkin käytin enkä ole ikinä öljyillyt tai muuta. Mutta on mukava kuulla eri mielipiteitä miten kukin tekee, ja miten onnistuvat, ja kertoilla omia ajatuksia. Niin ja sitä terva pellavaöljy konstia minä kokeilen siihen keruuulaitteeseen. löysin tervaa kaupasta, en tiijä onko oikeaa hautatervaa oli sisu mäntytervaa, mutta sitä nyt koitetaan. kertoilen sitten asiasta ensi syksynä, kun testi on ohi. Terva ja pellavaöljy, sehän on luonto ainetta, niin että ekolookisia tässä ollaan. Toivopoika

Jos en Toivo ihan väärin muista niin sitä sanottiin viskoliitiksi. Joskus hamassa menneisyydessä aloittelin maansiirtohommissa Veston Teräsmiehen rasvarina ja rasvarin tehtävä oli pitää sekä vaijerit. laakerit että alavaunun vetoketjut, alavaunun ja käännön hammasratas rasvassa. Jos siitä aineesta on kysymys niin on vähän liian ärtsy aine auton pohjaan vaikka kiinni pysyykin kun tauti.

Taisipa olla sitä en nyt ihan muista, äreetä ainetta se oli. Voi olla ettei semmosta enää ole, ja kaippa se alkaa olla jo alustamassa vastaavaa, jotta kannattaako. Mutta sillä kun ittensä sotki niin tulos oli aika pysyvä. Nythän muuten kotelo aine oli viimmeksi ku käytin henkilöautoa semmosta pölymäistä, kehuivat hyväksi. Toivopoika

Toivo olisko se ollut krafiitti rasvaa. Sillä ainakin tehtaalla rasvattiin avohammaspyöriä. Oli melkosta tatinaa kun sillä itteensä töhri. Muistaakseni oli molykoten valmistamaa

Semmosta jotain se oli. Tuumailin tuossa, jos semmosta rasvaa, tervaa ja pellavaöljyä sekottaisi vaikka alustamassaan. Mahtaisiko ruoste, ja kosteus uskaltaa edes samalle kankaalle semmosella maalatun ajoneuvon kanssa, vai juoksisiko kuluttaja asiamiehelle valittamaan. Mitenkähän nykyajoneuvot, kun ne on vahattu jollain aineella. Kuulemma ei niitä ei sais massata. Tarkastetaan joka vuosi ja kestävät kakstoista vuotta takuulla. Toivopoika

"Mitenkähän nykyajoneuvot, kun ne on vahattu jollain aineella. Kuulemma ei niitä ei sais massata. Tarkastetaan joka vuosi ja kestävät kakstoista vuotta takuulla."

Siksi kai ruosteesta onkin taas tullut ongelma.

Se on kuitenkin väärää tietoa ettei saisi suojata kun on yhteensopivat aineet.

Perinteisestihän tervalla on suojattu kattoja ja veneitä lisäksi vaikka mitä muutakin. EU aikoi panna tervan kieltoon jso suojausominaisuksien takia mutta tutkimuksissa selvisi ettei tervassa ole puuta suojaavia aineita vaan teho perustuu suojakalvoon. Sitä kalvoa ei kannata pitä pellavalla joka itsessään on helposti hometta ottavaa.

Minulla on halpisauto ja siinä on mielestäni tehty oikein, normaali vaneri on vain maalattu jollain "vesivärillä" mustaksi, on varmasti hengittävä. Lisäksi autoni on tehty ilmeisesti normaali Fiatin alustalle ja pohja on todella korkealla maasta, en ole huomannut koskaan, että vaneripohjaan asti olisi roiskinut vettä, vaikka on ajetty märilläkin keleillä.

Tuossa kesällä mainosti joku tervamaalia kattoihin. Ja joskushan ne on töllössä keitelleet petrooli tai oliko se moottoriöljymaalia. Mitähän sitten lienevät. Kyllä kai se terva ainakin puussa on ylivertainen. Toivopoika

Minun kotitilan mailla on joskus aikanaan poltettu paljon kaske ja sinne on jäänyt pystyyn monen metrin korkuisia männyn tynkiä, jotka on aivan läpeensä tervan kyllästämiä, ne on olleet pystyssä jo satoja vuosia, sydän puu aivan tervettä, samoin juuret, niihin ei pysty mikään. 70-luvulla aina jouluaattona laitettiin kodin lähellä näkyvällä paikalla sellainen tuleen ja se paloi koko yön, aamulla kun kävi katsomassa, maassa oli vain monttu, kun juuretkin oli palaneet.

Jos sulla semmosia kantoja, ruppee hyvä mies keittään tervaa. Eikös kunnon tervalla ole menekkiä. Naapurin kanssa katteltiin , tynnyristä tehty tervan poltto kamina. Tervan kusihan käy yskänlääkkeenä ja vaikka larsseenin lantinkina. Toivopoika

Taitaa tervakusen teho yskänlääkkeenä perustua perinteeseen ja pahaan makuun. Tervaa voi todella tehdä itsekin tynnyrissä ja on paljon helpompaa kuin haudassa joka nyt vaatii kokopäiväistä ja laajaa operaatioita. Tutkijat löysivät aikoinaan järven pohjasta todella vanhan veneen aiheen, eli jäljellä oli haperojen lautojen lisäksi pääasiassa nauloja. Säilymisen syyksi arveltiin tekotapaa, takomista ja hehkuvana tervaan upotusta. Totta vai ei mutta tuskin muita keinoja silloin oli suojata. Toki hapeton muta järven pohjassa avitti asiaa.