Fiattiko huono auto?

Noita viiatteja paljon haukutaan huonoiksi. Ajoin omani viime perjantaina katsastukseen ja odotin jännityksellä, että miten käy. Läpihän se meni ilman minkäänlaisia ongelmia. Katsastusmies vielä kehaisi, että tämähän on hyvässä terässä. Päästötkin ensiluokkaiset. Auto on vm 1989 Fiat Ducato 2,5 litrainen Turbadiesel kilmetrejä 175 tuhatta. Kone- tai vaihdelaatikkoremonttia ei ole tehty. Viimeisen vuoden aikana olen ajanut 30 tkm:ä. Matka sen kun jatkuu.

Vanhoissa viiateissahan oli hyvä kone, laatikkohan se oli se moitteen asia. Siinä oli viitonen, vähän sama kun latassa heikolla hengellä. Mutta se kyllä kesti kun piti laatikon melekeen täynnä öljyä, ja ei koskaan ajanut alle kaheksaakymppiä viitosella. Eikä kuormittanut sitä liikaa. Ennen vanhaan oli vaihteet sitä varten, että niitä käytettiin. konetehot ovat nousseet nykyään niin että se on vähän unohtunut. Luulee Toivopoika

Toivopoika on oikeessa, tuollaisella minäkin aloitin vaunuilun jälkeen. Kun ei ole kiirettä ja käyttää vaihteita nin kyllä sillä selviää. Maadoitusvikoja oli mutta kun autosähköasentaja vaihto akusta lähtevät maadoitusjohdot isommiks niin ongelma hävis.

Nyt alla on 2006 2,8 mutta en silläkään aja vitosella alle kahdeksaakymppiä.

ITE

Toivonpoika on ihan oikeassa siinä, että monet ovat unohtaneet mitä varten autossa on vaihdelaatikkko. Liikkelle lähtiessä se on tietenkin pakko huomata mutta ajossa ajatellaan, että kyllä hevosvoimat ja ennen kaikkea moottoritekniikan kehityksen myöstä lisääntynyt vääntöämomentti hoitaa vaihdelaatikon tehtävät. Täysin väärä luulo niin rakenteiden kestävyyden kun polttoaineen kulutuksenkin kannalta. Moottorilla on tietty optimikäyttöalue - nykyaikaisessakin - jossa se toimii taloudellisimmin ja vaihdelaatikko on oiva apu vaihtelevissa ajotilanteissa pitää moottorin kierrosluklu ja kuormitus optimialueella. Samalla voimansiirtoon kohdistuva rasitus vähenee.

Joku täällä vuosia sitten osuvasti vertasi vaihteiden käyttöä välttelevän tilannetta polkupyöräilijään joka ajaa jyrkää mäkeä ylös vaihteettomalla pyörällä. Siinä on poljinkammet, ketjut ja rattaat tosi kovilla.

Vieressä ajaa toinen pyöräilijä jolla on vaihdepyörä jossa voidaan muuttaa välitystä = vaihtaa pienemmälle jolloin poljinkampeihin, rattaisiin ja ketjuihin kohdistuva rasitus on huomattavasti pienempi.

Näin se menee autoissakin.

Uudet fiiatit ei multa ainakaan hyviä pisteitä saa kahden kolmelitraisen kokemuksella. Ensimmäinen rupesi temppuilemaan 10000 jälkeen, ruiskuvalo syttyi ajoittain ja joskus nyppi satunnaisesti, uudempi alkoi kans nyppimään 50000 korvilla ja on parasta aikaa korjaamolla. Molemmissa kytkin on aivan surkea. Haukkaa kiinni ja peruuttaessa tärisee kuin huonokuntoinen betonimylly ja tässä uudemmassa ei enään edes pidä kunnolla, ei näemmä kestä raskaampaa autoa kun on melkein aina 4,5t vietävänä. Ihan ennenkuulumatonta. En eläessäni ole saanut yhtään kytkintä missään autossa luistamaan, vaikka on ollut kilometrejä moninverroin takana. Ajettavuudeltaan ja tiloiltaan saa muiltaosin 10+ . Voimaakin on ihan riittävästi. Mutta kun noista pikkuvioista pääsis eroon...