Positiivinen yllätys

Teimme perheen kanssa mennä viikonloppuna ex tempore reissun Haaparantaan ja ajattelin pitkästä aikaa mitata polttoaineen kulutusta. Viimeksi olen mitannut tarkemmin joskus viime kesänä ja talvella tuli seurattua suurpiirteisemmin kulutusta. Kesäkeleillä polttoainetta on kulunut n. 13.5 l/100 km ja talvella toki enemmänkin. Nyt ajoin n. 600 km Kokkola- Haaparanta- Raahe ja kulutus oli vain 11.3 l/100 km. En ihan heti uskonut tulosta, mutta näin se vaan oli.

Auto oli suht normaalissa reissuvarusteissa...pa-tankki täynnä lähtiessä (140 l), samoin vesisäiliö (120 l), 2 aikuista ja 3 lasta, sekä ruuat ja vaatteet. Autona on Ducato JTD -01 Burstnerin kopalla ja AL-KOn alustalla, 7 m alkovimalli, 3315/3850 kg...eli ei aivan pienimmästä päästä.

Mieleen tuli ainakin kolme syytä, miksi kulutus oli noinkin pieni. Tärkeimpänä ehkä nopeuden pitäminen sallituissa rajoissa n. 83-85 km/h. Toiseksi uskon viime keväänä tehdyn 5. vaihteen päivityksen vaikuttaneen kulutukseen. Kolmas syy voisi olla tehoboksin ansiota. Siitähän on ollut juttua puolesta ja vastaan täälläkin. Joka tapauksessa olin tosi yllättynyt, että noinkin isolla autolla on mahdollista päästä kohtuu kulutuslukemiin, kunhan hiukan kiinnittää huomiota ajotyyliin. Hyvin mekin ehdimme, vaikka ei vedettykään riskirajoilla nopeuden suhteen.

Yksi asiaan vaikuttava tekijä on tuuli, nythän on näinä päivinä tuullut aikalailla etelästä ja myötätuulessa kulutus saattaa helposti jäädä litroja pienemmäksi varsinkin alkoviautolla ! Tuo tehoboksi kyllä vaikuttaa myös kulutukseen yleensä pienentävästi, koska se säätää mm. syöttöennakot tarkemmin kohdilleen ! Painon merkitys kulutukseen on puolestaan kohtuullisen pieni eli ylimääräinen sata kiloa tasaisella nopeudella ajettaessa ei juuri vaikuta paljonkaan! Ajonopeuden ja tasaisuuden merkitys on myös suuri eli vauhdin nosto 85:stä 100:aan vaikuttaa helposti 1-2 litraa ! Näistä varmaan muodostunee tuo kulutuksen pieneminen sinunkin tapauksessa !

Väitätkö siis että tehdas jättää (tahallaan) syöttöennakon väärin jotta kulutus on suurempi kuin mitä se voisi olla? En ihan heti tuota väitettä usko, eihän siinä ole mitään järkeä.

Tehoboksi ei säästä yhtään mitään. Saman liikkeen saavuttamiseksi tarvitaan sama teho ja saman tehon aikaasaamiseksi tarvitaan sama määrä energiaa ja saman energiamäärän saamiseksi tarvitaan sama määrä polttoainetta. Näin se vaan tuo fysikka menee eikä sitä mikään tehoboksi muuksi muuta.

Säästöä ehkä tulee ajokäyttäytymisen muuttumisella mutta sitä ajokäyttäytymistä voi muuttaa myös ilman tehoboksia.

"Tavallinen" tehoboksi ei muuta ruiskutusajankohtaa eikä turbon paineita. Se muuttaa ainoastaan ruiskutuspainetta. Ruiskutuspaine on siis ajettaessa esim. nopeusrajoitusten mukaan suurempi kuin aikaisemmin. Suuremmalla paineella polttoaineen pisarakoko pienenee ja palaminen on täydellisempää ja pakokaasut puhtaampia ja samalla säästyy polttoainetta. Säästö desien luokkaa, korkeintaan puoli litraa. (kokemusta n. 30 000 km ajoa boksilla ja sitä ennen samalla autolla ilman boksia 70 000n km. ). Tehon ja väännön ja lisäämisen takiahan se yleensä hankitaan. Jos niitä käyttää, lisääntyyhän kulutuskin. Ajon mukavuus paranee ja vaihtamistarve vähenee. Kokemukseni laitteesta on ollut positiivinen, sain sitä mitä hainkin, tarvittaessa lisää tehoa ylämäkiin ja ajamisen helppoutta. Vältän vedättämistä täydellä kaasulla alle 2000 kierroksen, ettei voimansiirto rasitu liikaa.

Ei se nyt ole ihan noin yksinkertaista ja suoraviivaista ole. Jokaisella moottorilla on oma optimaalinen käyntialueensa. Erilaisin keinoin mottorin optimaaliseen käyntialueeseen ja vääntömomenttikäyrään voidaan vaikuttaa ja sillä on vaikutusta moottorin kulutusta alentava vaikutus.

Nyrkkisääntönä voi sanoa, että mitä kauemmin moottori voi/pystyy normaalissa ajossa toimimaan optimaalisimmalla kierrosalueella sitä taloudellisemmin se toimii.. Tähänhän perustuu tämä vanha optiomointikonsti - joka muuten pätee digiaikanakin - kaasupolkimen kautta tehtävä optimointi, jossa pyritään etenemään tasaisella nopeudella ns. pintakaasulla, jolloin kone kiertää hyvin ja kulutus on pienimillään. Toki kulkutukseen vaikuttaa merkittävästi sekin, miten moottorin optimaalinen tehoalue ja vaihdelaatikon välitykset synkkaa yhteen.

Tästä syystä esim. liian pieni kone matkailuautossa, jonka moottoria joudutaan huudattamaan sen äärialueella voi kuluttaa enemmän kun suurempitehoinen optialueellaan lähes koko ajan pyörivä moottori samanlaisissa olosuhteissa ja samassa ajassa/matkassa.

Jos optimoinnilla ei olisi merkitystä niin miten on selitettävissä se, että nykyauton moottori kehittää jopa 50 % suuremman tehon ja jopa 100 % suuremman vääntömomentin kun samankokonen kone kaksikymmentävuotta sitten ja tämän kaiken se tekee jopa 30 % pienemmällä polttoainemäärällä. Tokihan siihen on vaikuttaneet mm. moottorin venttiilitekniikan kehitys ja turbo välijäähdytyksineen mutta silti.

Jos tehoboksilla saadaan lisää vääntöä niin saman vauhdin ylläpitäminen vaatii painamaan vähemmän kaasua. Tuolloin tehoboksi säästää. Ei silloin jos lisävääntö käytetään ajamalla kovempaa tai kiihdyttelemällä reippaammin.

Millä tavavalla mittaatte auton kulutuksen ? Vanhalla tavallako jolloin täytettiin tankki suuta myöden täysi ja ajettiin muutama tankillinen vai luotatteko nykyisiin kompuuttereihin ? Testasin viime reissulla molemmilla tavoilla. Eroa muodostui 1,55 l/100km kompuutterin näyttäessä pienenpää. Moottoriin on laitettu dikipoksi. Huijaako se paineen noston lisäksi kulutusmittaria jotta asiakas olisi ylityytyväinen ja kehuisi poksia muillekin. Valitettavasti en ole mitannut vastaavalla tavalla ilman poksia. Täytyy tehdä sekin kunhan saa irroitettua kytkennät. Integridussa 3 litrasessa todella ahtaat paikat. @seppo

Olisi vieläkin positiivisempi kokemus kulutuksesta. Kävimme puoli-intekroidulla Dukatolla 2.3:lla, vm 07, lapinreissun ja kulutus oli 8.5 litraa/ sadalla. Matka katsottiin auton omasta mittarista. Nopeutena pidin 80-90, mittari nopeutta. 2 henkilöä + tavarat.

Vaatii vain joustavaa ajoa.

Tehoboksi nimenomaan huijaa anturiarvoja eli ajotietokoneen laskema kulutus on liian pieni.

Nuo pisarakoot ja muut on ihan höpöhöpöjuttuja, kyllä tuolla boschin verstaalla osataan varmasti laittaa pisarakoot kohdalleen siinä vakiossakin käyttöpaineessa.

Säästöä voi saada siinä että voi ajaa matalammilla kierroksilla esim mäet ylös eli jaksaa mennä mäen vitosella paremmin eikä tarvitse huudattaa konetta nelosella ja muutenkin kone alkaa vetämään pienemmillä kierroksilla niin kiihdyttelynkin voi tehdä pienemmillä kierroksilla.

Kaikkien koneiden, niin bensa kuin dieselien hyötysuhde on parempi mitä pienemmät kierrokset (tietty tähän vaikuttaa moottorin nokkien ja parin muunkin mitoitus, mutta pääpiirteittäin) on käytössä. Kokeilkaapa vaikka ajaa näillä ajotietokonevehkeillä tasaisella tiellä samaa vauhtia, samaan suuntaan nelosella ja vitosella. Nelosella kulutus on huomattavasti suurempi, eli jos ajelee mäkisessä maastossa ja nyt jaksaakin mennä vitosella (varsinkin kun sekin on lyhennetty) niin kulutusero on merkittävä.

Ei se vääntö tehoboksillakaan ilmaiseksi tule. Se ei ole mikään "ilmalämpöpumppu". Vääntö ei kuljeta autoa mihinkään vaan siihen tarvitaan vielä nykyfysiikankin mukaan energiaa.

Uskokaa tai älkää mutta auton liikuttamiseen esim. 1 km matkan nopeudella 80 km/h menee energiaa ihan saman verran oli seillä vaikka millainen tehoboksi. Tehoboksi ei säästä yhtään eikä mitään.

Jos moottoria käytetään parhaalla taloudellisimmalla alueella niin hyötysuhde on paras ja tarvittava energia saadaan aikaseksi pienimmällä polttoaineella mutta tämän asian voi tehdä ilman tehoboksiakin.

Ari kirjoittaa:

"Jos moottoria käytetään parhaalla taloudellisimmalla alueella niin hyötysuhde on paras ja tarvittava energia saadaan aikaseksi pienimmällä polttoaineella mutta tämän asian voi tehdä ilman tehoboksiakin."

Tässä on vain se mutta, että näin osaa toimia vain harvat ja valitut. Ehkä muutama kuljettaja sadasta osaa optimoida tehon käytön. Kuljettejan tekemä optimointi on lähes mahdotonta, ellei kuljettaja ymmärrä miten auton moottori toimii, miten vaihteistoa käytetään kussakin tilanteessa ja miten fysiikan lain vaikuttaa asiaan.

Mutta ne jotka osaa, ne saattaa osata optiomoida kulutuksen jopa tietokonetta paremmin, koska heidän aivoihinsa välittyy ajotilanteessa sellaisia "parametrejä" joita auton ajotietokone ei voi havaita. Vaikkapa tien profiili, keliolosuhteet, liikennemäärä, liikenteen sujuvuus, tuuliolosuhteet, lastin kulloinenkin määrä jne.

Mutta valtaosa kuljettajista on sellaisia, että hyvin ohjelmoitu moottori toimii ajotiekoneen perässä pienemmällä kulutuksella mihin kuljettaja omalla optimoinillaan pääsee. Valtaosa kuljettajista ei tiedä auton toiminnasta muuta kun sen, että sillä voi liikkua pisteestä a pisteeseen b.

Matti pakisee pitkän kokemuksen tietoa. Ajattelevan autoilijan tunnistaa helpoiten siitä, että hän pitää riittävän pitkää etäisyyttä edellä ajavaan. Heitä valitettavasti on ihan liian vähän.

Tehoboksilla saa ison hyödyn hyvin pienellä investoinnilla !

Hakusanalla tehoboksi löytyy lisää tietoa näillä sivuilla käydyistä tehoboksikeskusteluista.

Lainaus:"Saman liikkeen saavuttamiseksi tarvitaan sama teho ja saman tehon aikaasaamiseksi tarvitaan sama määrä energiaa ja saman energiamäärän saamiseksi tarvitaan sama määrä polttoainetta. Näin se vaan tuo fysikka menee". Totta että fysiikka menee näin, mutta mites se on mahdollista, että jos annetaan samaan autoon 10l polttoainetta ja kuski A ajaa tankin tyhjäksi ja sitten tankataan uudellleen 10l ja kuski B ajaa tankin tyhjäksi. Olen 110% varma että molemmilla ei ole sama kilometrimäärä vaikka heillä on alussa sama määrä energiaa tankissa. Ja sama juttu jos tankataan vm.1980 tai vm.2000-mallin moottoriltaan saman kokoisiin autoihin sama määrä polttoainetta. Mietiskeli Se aito

Puhut ihan asiaa. Olen kanssasi ihan samaa mieltä. Se on se kuski joka sen säästön saa aikaan... boksilla tai ilman.

Tehoboksi ei säästä. Sen säästön voi tehdä myös ilman tehoboksia "jos osaa".

Vastaavasti tehoboksin aikaan saaman "säästön" voi tuhlata esim. sillä että kiihdyttelee sen lisääntyneen väännön turvin tms.

Matti olen kanssasi samaa mieltä että näin ei osaa moni ajaa.

Ei se välttämättä parane tilanne vaikka tehoa/vääntöä olisi enemmänkin käytössä.

Varmasti usealla boksi auttaa ajamiseen koska se vähentää ennakoinnin tarvetta kun tarvittaessa on käytettävissä vääntöä/tehoa.

Pointtini olikin koko asiassa se että ei se boksi säästä vaan se kaasujalan asento sen tekee.

Ari. Mainitsit tuossa ilmalämpöpumpun. Sehän on vähän niinkuin tehoboksi väärin käytettynä. Ihmiset kehuu kuinka paljon säästyy talvella lämmityskuluissa, mutta eivät taida edes laskea paljonko menee kesällä, kun samalla laitteella pidetään kämppä alle 20 asteisena. Täytyyhän oluet pysyä huurteisena olkkarin pöydällä :-) Totesi Se aito

Erona vaan se että ilmalämpöpumppu todistetusti tekee 1 kilowatista 5 kilowattia. Näin minulla kotona.

Tehoboksilla varustettu moottori ei tee litrasta dieseliä yhtään enempää energiaa kuin tehoboksitonkaan kone. Olettaen siis että se kaasujalka osaa tehtävänsä:)

Mitä taas tulee ilmalämpöpumppuun niin olen valmis maksamaan siitä että minun on hyvä nukkua 23 asteen lämpötilassa eikä ole sisällä + 30 astetta. Voi että se ihminen on mukavuudenhaluinen:)

Oluen olen vielä jaksanut jääkaapista hakea jos ei rakas vaimoni ole sitä tuonut sohvalle:)

En myöskään ole kovin harmissani siitä että (henkilö)autoni syö kauheasti kun siinä on turbo (vrt. tehoboksi) ja yli 160 hp. Vielä ne on huoltoasemalta bensaa myyneet ja kortti on maksuksi kelvannut:) Tässä(kään) autossa se turbon lisäteho ei pienennä kulutusta... syy löytynee katsomalla peiliin:)

Jos tehoboksilla saadaan lisää vääntöä niin se säästää ja sillä selvä. Säästö ilmenee siten että auto jaksaa mennä paremmin ylämäet isolla vaihteella. Ei kierroslukukaan kevyellä kaasulla syö niin paljon polttoainetta kuin se että ajetaan ylämäki kaasu pohjassa isolla vaihteella. Matalat kierrokset säästää silloin kun ei tarvi pitää kaasua pohjassa. Tämän huomaa vaunuakin vedettäessä jos vetää hieman alitehoisella autolla cruise päällä niin kulutus nousee tosi paljon. Nehän ei tästä asiasta tiedä mitään joilla on autossa jo tehtaalta tarpeeksi tehoa. Boksi säästää vain silloin jos auto on ilman boksia niin laiska että ylämäissä ja jokaisessa nopeudenmuutoksessa pitää aina olla kaasu pohjassa. Ja kuski viimeistelee loput ajamalla ihmisiksi.

Minun autoissani on kaasulle myös muita asentoja kuin on ja off.

Eikö sitä kaasua voi painaa vain tarvittavan verran myös ilman boksia?

Ajoin 1700 km:n keikan tehoboksin kanssa. Lähdin täydellä tankilla ja täytin palattuani. Kulutusero oli koko reissulla tankkauksista laskettuna ja auton koneen mittaamana kokonaiset 3 litraa eli n. 1,7 % eli suurinpiirtein sama, mikä on matkamittarin virhe. Tankkauksissakin voi tulla saman suuruinen ero, kun asemien mittarien pistoolit laukeavat eri tavalla, ja kun tankkausta jatkaa laukeamisen jälkeen, saa melko varmasti naftat jos ei reisille, niin ainakin auton kylkeen.

Käyttäjän lisäys viestiin 27.7.2011 klo 22:26:10 Tarkennus kulutukseen: auton kone näytti 9,6 l/100 km ja tankkauksista laskettuna 9,78 l/100 km. Ajoin koko matkan n. 5 km/h yli "käsketyn". Ennen ilman boksia menovettä paloi samalla reissulla auton mittarin mukaan 12,4 l/100 km. Jos boksi huijaa auton tietokonetta, niin sen täytyy huijata myös matkamittaria ja karttaa ja navigaattoreiden trippimittareita.

Täällä on keskusteltu energian tarpeesta liikkumisessa. Tietenkin tarvitaan energiaa, mutta on unohtunut, millä hyötysuhteella energia tuotetaan. Öljyn energiasisältö on n. 11,3 MWh/tonni. Jos käytät sitä 60 %:n hyötysuhteella, saat energiaa n. 6,8 MWh, mutta 80 %:n hyötysyhteelle n. 9 MWh. Dieselin hyötysuhde lienee tuossa haitarissa. Eli mitä puhtaammin poltat, stä paremman tehon saat. Savuttajilla palaa enemmän kuin savuttamattomilla.

Käyttäjän lisäys viestiin 22.8.2011 klo 00:00:26 Käytin kulkimeni kampanjapäivityksessä ilman boksia. Löpöä paloi mennessä auton laskimen mukaan 10,2 l/100 km. Päivtyksen jälkeen laitoin boksin paikalleen ja samalla matkalla meni 9,3 l.

Kysyin päivittäjältä, mikä näkemys heillä on bokseista. Vastaus oli vain, että toiset uskovat niihin ja toiset eivät. Sanoivat asentaneensa niitä paljon takseihin. Moottoriremontteja sanoivat olleen muutamia, mutta että niitä on ollut yhtä paljon myös ilman bokseja. Eli, onko syy boksissa vai josssain muualla, kuka tietää, oli heidän kommenttinsa.

On myös väitetty, että voimansiirto ei kestä tehonlisäystä. Kuitenkin uuden Ducato 2,3 JTD:n saa joko 130 tai 150 hv:na samalla voimansiirrolla. Tehoboksin laskennallinen maksimitehonlisäys antaa 149,5 hv. Kyllä voimansiirto kestää.

Omasta boksistani en luovu ihan vähällä painostuksella. On kovin mukava ajaa, kun ei tarvitse koko ajan painaa "vastamäkeen".

-07 dugato, puoliintekroitu, 2,3 litraa. Kulutusnäyttö näytti ennen noin 10l jos ajoin 100km/h, boksin kanssa nyt näyttää alle 9l. Tyyni sää ja vakionopeus päällä. Näin se vain on.

Se näyttö ei anna oikeaa lukemaa enää poksin kanssa.

@timppa

Niin on käynyt alkovi Transitin kanssakin, Alkujaan -07 140hp/375Nm 2.4TDCi - boksilla (valm. mukaan) 175hp/460Nm..

Kulutus näytön mukaan ollut ilman boxia 11.0-11.5 - vaan nyt boxin kera on lukemat 10.2-10.4. Aina resetoituna tankkausten välillä. Pari viime tankkausta kalkuloituna menekki ollut oikeasti 10.5-10.6.

Transitissa putki tankkii aika pitkä ja mutkikas (ja löpö kuohuvaa) - joskin olen aina lirutellut viimeiset 5-8 litraa hartaasti ja pätkissä, jotta tankki tulisi oikeasti täyteen..

Ostin tammikuussa uuden Carthago Chicc 4,2F.Mittasin talvella kulutus noin 2000 km matkalla keskikulutus auton mittarin mukan 10,3 l mittasin nyt kesällä uudestaan.Ajoin auton mittarin mukaan 5029 km kulutus 460,67 l keskikulutus siis 9,16l.Auto täysintegroitu Carthago Chic paino matkalla vähän yli 3,5t.Nopeus on ollut aina 80-90 km väliin.Mottori Fiat 2,3l 130 HP. Ajan autolla joka päivä niin aika paljon pikkukaupungissa.Nyt kesällä kävin kerran pohjanmaalla ja tein kans Tanskanmatkan Ruotsin kautta. Mukana aina kaksi henkilöä ja koira.Asun Hangossa.T Raimo

Ajoin nyt lomareissulla pari tankillista ja keskikulutusmittari näytti 7,7 l /100 km. Mutta todellinen kulutus oli kuitenkin 9,4 l. Boksi käytössä.

Reilusti yli kymmenentuhannen kilometrin ajojen jälkeen tehopoksilla varustetulla autolla olen laskenut tankattujen litrojen ja ajokilometrien perusteella, että keskikulutus on pienentynyt perusmoottoriin verrattuna aina vähintään vajaan litran verran sadalle kilometrille siitäkin huolimatta, että keskinopeus on tuona aikana noussut.

Jos vain malttaisi ajella yhtä hitaasti, kuin ennen tehopoksin asennusta, niin säästö olisi vieläkin suurempi. Mutta kun ei viitsi körötellä turhaan, kun auto jaksaa nyt nousta mäet aivan eri malliin ja ohituksetkin sujuvat huomattavasti joutuvammin ja turvallisemmin. Eron tuntee helposti jo perstuntumalta ja näkyyhän se suorana säästönä myös lompakossa, eli perstaskussa, jos rahamassia siellä tykkää pitää.

Ajotietokone tosin antaa vieläkin suurempia säästölukemia, mutta eivät ne aivan paikkaansa pidä ainakaan omien laskujeni mukaan.

Näköjään muillakin keskikulutusmittarin ja todellisuuden ero on huimaavat yli 1,5 litraa/100km (ja tietenkin alaspäin). Nyt ei pääse kokeilemaan ilman poksia, kun auto halusi telakalle sylkäistyään nesteet ulos kytkimen työsylinteristä (juuri reissuun lähdetty ja melkein korjaamon kohdalla. Varovasti korjaamon pihaan johon se jäikin kytkinpoljin lattiassa). Olihan nesteet olleet sisällä jo 21 tkm,. Aika pitkään kai Fiatille. Onko muilla 3,0 l:n Fiateilla ollut samoja ongelmia? Korjaamon kertomana harvinainen vika . Saadaan työn alle jo 11.8. Kävimme eilen tyhjentämässä jääkaapin ja olutkellarin. @seppo

Sepolle;

Fordilla samanlaisia "kauhun hetkiä" koin Unkarissa; ulkonalämpöä +30C ja takana n. 200km motaria satkun vahdissa. Huoltamolle poikkeasessa kytkimen ensipolkaisussa pedaali jäi pohjaan - pääsihän siinä pari # ja ¤ -sanaa.. Jäähdyttyään n. tunnin ajan alkoi toimimaan normaalisti, kun nosti pedaalin manuaalisesti ylös..

Matka Kroatiaan ja viikkojen jälkeen kohti kotomaata. Samaa oireilua alkoi taas esiinymään Varsovan läpiajossa (ruuhkaa oli). Soitto Vehoon - kehoittivat ajamaan Varsovalaisen Ford Servicen kautta; n.1 h duuni vaihtaa pedaalin pään käyttösylinteri (taitaa olla tyyppivika kun vastaus tuli samantien :o).. Vaan oli siellä Juhannus ja paikat kiinni.. reilut 1.000km Tallinnaan. Kestihän tuo.

Eipä löynyt ihan seuraavalle viikolle aikaa Vehon korjaamolta, joten vaihdoin itse - helppo homma (myös ilmauksen osalta). Epäilys oli vielä, että vaihdoinkohan oikean sylinterin - nimittäin käyttösylinterin vaihto onkin ilkeämpi homma. Varsinkin, jos on kytkinkopan sisällä.. Taitaa olla niin myös Fiatin osaltakin.

Eipä ollut tämä mitenkään tehoboxista johtuva, vaikka moni sitä helposti syyttäisi.

Käyttäjän lisäys viestiin 28.7.2011 klo 12:00:27 Korjaus/lisäys;

kytkimen päästä löytyy itse työsylinteri, eikä käyttösyl. kytkinpolkimen takkuilu poistui tuolla käyttösyl. vaihdolla "G2"malliin..

Auto saatiin telakalta (kesti kolme viikkoa). Kytkimen työsylinterin vaihto kaikkineen maksaakin vaan 1800€. Kyllä ovat insinöörit olleet tosi viisaita miehiä. Ristisiittäneet painelaakerin ja työsylinterin. Onni onnettomuudessa. Sain vaihdatettua kaiken kampiakselin päästä kytkimen letkuun asti. Ei pelota enää mäkilähdöt. Ravistaminen melkein kokonaan katosi. Kunhan saisivat takuukäsittelijältä laskutusluvan. Käväsimme pienellä 1000 km kierroksella ja nyt lastuboxi oli poissa. Kulutusmittarin ja tankkauksen ero oli enää 0,6 l/100km. Tämä oli se mitä eniten epäilin. Boxi vääristää kulutusmittarin näyttöä melkein litralla. Taidanpa jättää boxin asentamatta uudelleen. 3.0 Fiatissa on muutenkin tarpeeksi vääntöä. Lähdinkin alunperin hakemaan pienenpää kulutusta: Sen sainkin kun jätin boxin pois. @seppo

Pisnes se vaan kannattaa,tuohon kulutuksen alenemiseen vaikuttaan voimakkaimin nopeuden pudotus,autostaan huolehtiminen ja ajotavan muuttaminen.On se varmaa,että asijallisissa käsissä olevaan autoon ei boxseja enää, tarvita lisäämään kustannuksia jotka jo muutenkin ovat kovat.

Paljonkohan säästöä saataisiin, jos ajettaisiin rekan imussa. Ainakin ilmanvastus pienenisi. Ei pdä ajaa liian lähellä, ettei poliisisetä hermostu:))

VTT tutki joskus 80-90-luvun vaihteessa kalliotunnelin alastulorampilla rullasuksihiihtäjillä miten kahden hiihtäjän letkassa vauhti muuttuu yksinlaskijaan verrattuna ja tulos oli että molemmat hyötyy, edellä laskevakin vauhti kasvoi kun imussa oli toinen laskija, sama varmaan on autoillessakin, minä en ole koskaan hyötynyt tästä koska pidän aina sellaisen välin edellä ajavaan, että edellä ajava voi pistää liinat kiinni missä vain ja minulla ei ole mitään ongelmia.

Ystävät hyvät 60luvulla oli meillä tapana ajaa 50cm päässä toisesta rekasta, tämä tapa hävisi rekkatyttöjen myötä. Ei enään paluuta menneeseen. Oi niitä aikoja.

"Olisi vieläkin positiivisempi kokemus kulutuksesta. Kävimme puoli-intekroidulla Dukatolla 2.3:lla, vm 07, lapinreissun ja kulutus oli 8.5 litraa/ sadalla. Matka katsottiin auton omasta mittarista. Nopeutena pidin 80-90, mittari nopeutta. 2 henkilöä + tavarat.

Vaatii vain joustavaa ajoa."

No löytyihän niitä samanlaisia kokemuksia kulutuksesta. Minulla on vastaava auto ja kulutus sama (8,49). Se on mitattu tankkauksista 40.000 km matkalta. Olen usein ihmetellyt sekä oman auton pientä kulutusta, että muiden suurta kulutusta  

Nuihin lukemiin tarvitaan jo "Motorappia" ;), jos muistatte joskus ostos TV:stä tämän "ihmeaineen".

Kyllä noilla nopeksilla pääsee 8,5 litraan, samanlaisella autolla minulla kulutta noin 9,5 litraa kun ajan 90-100 km. Mittarikin näyttää noin 6 km liikaa.

Käyttäjän lisäys viestiin 31.8.2011 klo 16:01:25 Tehoboksin kanssa tosin näytti jotain 7,5 litraa keskikulutukseksi, mutta todellinen oli noin 9,5 l ja boksiseikkailu on jo päättynyt.