Renault alustana

Olen hankkimassa ensimmäistä matkailuauoani ja tarjolla olisi muuten vaatimukset täyttävä asunto-osio mutta tuo alusta on vähän tuntematon (RENAULT MASTER DCI 150 RT 6844/408 vm 2007). Onko arvon karavaanareilla kokemusta ko tuotteesta, uskaltaako tällä lähteä pidemmälle matkalle vai pitäisikö tämä kiertää kaukaa?

Eiköhän ole suurinpiirtein sama auto kuin Fiat teknillisesti jos muuten miellyttää niin eikun äkkiä kaupoille. Mallimerkinnästä päätellen voimaa on eikä tarvi heti alkaa miettiin lastujen sun muiden poppakonstien perään.

Ei sinne päinkään, vaan Opel Movanon ja Nissanin yhteistyöpaku.

Sitten paljon parempi kuin Fiat

Parilla tutulla on eikä isompia tai paljoa pienempiäkään murheita ole ollut. Kiinni vaan .

Meillä ensimmäinen matkailuauto jonka hankimme keväällä 2011 on vastaavanlaisella alustalla Renault Master 150DCI. Auto varustettu robottivaihteistolla eli kaksipolkiminen (automaattikytkin). Koppa on Adria. Matkaa taivallettu noin 10 000km eikä ongelmia. Kilsat autossa nyt 45tkm. Tykkään autosta! Voimaa on ja menee pienellä kulutuksella 9,3l/100km on nyt keskikulutus

Terv J-P

ps. 90-luvun alun Renault Mastereista kokemusta noin 400tkm jakeluliikenteestä sekä bensiini että diesel -moottorilla varustetuista. Jos nykyistä ja ekasukupolven Mastereita vertaa keskenään niin ero on kuin yöällä ja päivällä.

Niin pitääkin, koska ihan eri autot. Se vanha oli Rellu, nämä tuoreemmat GM-Nissan/Renault yhteistyötä. Muistaakseni moottoripuoli oli Nissanilta. Ja on noissakin tyyppivikansa, mutta kaikki nykypakut syö alustanosia ja jarruja.

Minulla on dci 140 vm. -06, neljä sylinteriä n. 3 lt:n kone. Nyt ajettu n. 45000 km, ei moottorin puolella mitään murhetta, kerran vuodessa olen öljyt vaihdattanut, kerran ilmastointilaitteen huolto. Auto on erinomainen ajaa kun vertaan edelliseen 2,3 lt:n 2003 Ducatoon. Jarrutkin kuin eri planeetalta. Alustahan on etupäästä hiukan erikoinen, kurkkaa alle. "Etupää" on ripustettu eri kohdasta kuin renkaat. Kuitenkin helppo huollettava. Tänä vuonna paljastui katsastuksessa todennäköisesti jo alunperin tehty huolimaton asennus kun pallonivelessä (n. 40 €) oli hieman väljää. Sitä suojaava kumi oli hiukan rikki. Asennuksessa ei kiinnityspultti ollut osunut kohdalleen ja sille oli annettu isku huolimattomasti jolloin ko. suoja mennyt rikki. Nivelen varressa kiinnityskohdassa jälkiä selvästi oli tuo asennustarina luettavissa. Pari tuntia hommia ja sitten katsastukseen ja läpi tietenkin meni. Teho riittää hyvin ja kokonaiskulutus kaikista ajoista 10,3 lt/100 km, merkittävä osa ehkä 10000 km ajettu moottoritiellä vakionopeussäädöllä. Alle 9 litran en osaa ajaa.

Kysymys Harrille, oliko pallonivelen vaihdon kanssa ongelmia, vai perinteinen vanha pois ja uusi tilalle? Mulla samanlaisessa autossa vasen pallonivel väljä, "tuttu" asentaja väitti että koko alatukivarsi pitäisi vaihtaa ?? Osien hinnoissa melkoinen ero. Lennu

Jyrkille masreriin voi vaihtaa nivelet erikseen ei tarvi vaihtaa tukivartaa. esim motonet kohtuuhintasia niveliä. Se on renu trafic, opel vivaro ja nissan johon joutuu vaihtaan koko tukivarren.

Käyttäjän lisäys viestiin 6.9.2011 klo 22:19:00 Motonetissa masteriin alapallonivel 17.90e ei ole hinnankiroissa

Kiitti Petri, sitä epäilinkin kun esimerkiksi varaosat24.comista löytyi useidenkin valmistajien palloniveliä kyseiseen masteriin.

Alapallonivelen vaihtoon vastaus: Tarvikeliikkeestä tilasin osan. Piti purkaa alatukivarsi irti ja joitain muitakin osia muistaakseni. Otimme hydraulipuristimen avulla vanhan osan irti mutta uusi oli tiukka saada paikoilleen. Sopiva holkki olisi auttanut paikoilleen lyömistä. Ei siis ihan kotikonstein helppo, mutta varsinaisen työn teki alan ammattilainen, itse en olisi pystynyt

Moro

Vastaan vanhaan viestiin ihan siksi kun näitä Renault Masteria koskevia tietoja yms on kovasti vähemmän tarjolla kuin esim. Ducatoon liittyviä.

Alapallo ns. 2-genren Masteriin on vaihdettavissa paikallaan ilman tukivarren irroittamista. Vaatii vain sopivan C-kaariprässin jolla voi painaa vanhan nivelen pois ja uuden paikalleen. Jarrusatulan irroittaminen helpottaa hommaa kovasti antaen lisätilaa.

Paikalleen laitossa ylätukivarteen (eli se pulttilukitus) kannattaa olla tarkkana koska pallonivelen tappi voi mennä yläreiässä "pitkäksi" josta voi seurata se että nivelen suojakumi rikkoutuu kun yläripustus nirhaisee kumia.

Proseduuri on kutakuinkin auton tukemiset yms itsestäänselvyydet pois lukien):

rengas irti
iskunvaimentimen yläpään irroitus. Tämä siksi että iskari toppaa muuten alatukivarren tarvitseman alaspäin liikkeen.
jarrusatula irti
alapallon lukituksen pultti veke. Tässä kohtaa voi sijoitella sopivan tunkin ylä- ja alatukivarren väliin jotta saa eriytettyä niitä toisistaan poispäin siinä vaiheessa kun pallon tappi irtoaa navasta.
alapallo irti navasta. Tässä kohtaa esim. sopivan kokoisella pullotunkilla pitää työntää ylä- ja alatukivartta erilleen toisistaan koska rakenteesta johtuen jousivoima painaa ylätukivartta innolla alaspäin kohtia alatukivartta. Voi joutua vähän kikkuloimaan tuon kanssa kun ruoste yms tekee temppunsa. Mutta kyllä se siitä irtoaa kohtuu vähällä voimalla kun suunnat on oikeat. Ohjauksen kääntely ja "irtilypsäminen" useammasta suunnasta auttaa.
prässillä vanha pallo pois alatukivarresta.
pintojen puhdistus. Vallankin se pesä jonne pallonivelen tappi mene, kannattaa puhdistaa hyvin kaikesta jotta tappi menee nätisti paikalleen. Tässähän kun ei ole ns. kartiotappia jonka päässä pultti olisi vaan lukitus tulee sivusta ja itse tappi on aika helppo menemään silmukkaansa.
prässillä pallo alatukivarteen
pallonivelen tapin kohdistus ja suuntaus kiinnitykseensä navassa. Pullotunkista hissukseen painetta pois ja samalla tappi kohdalleen ohjaten. Jos putsaukset tehty ok menee se paikalleen ilman voimakeinoja. Tässä pitää olla siis tarkkana ettei päästä painetta tukivarsia erilleen työntävästä tunkista liian äkkiä jolloin riskinä että kumi rikkoutuu joko ohimenon tai liian syvälle menemisen vuoksi. Pitää siis katsoa tarkkaan että tappi on oikeassa syvyydessä ja pallonivelen tapin lukitusura oikeassa kohtaa pulttia varten.
lukituspultti paikalleen. Menee kevyesti ilman voimaa kun osat linjassa ja puhtaat.
pulttin kiristys ja tunkki pois tukivarsien välistä
iskarin yläpää kiinni
jarrusatula kiinni
rengas paikalleen

itselläni omassa kulkineessa vaihdoin just pallonivelet 150tkm ja 10vuotta kohdalla (Renault Master / Adria Izola 697SL -08). Ei vielä pompannut katsastuksessa tms mutta ajossa vähän tuntui, ehkä. Koska vaihtoprosessi ei ole vallaton, vaihtelin pois.

Uutta palloa ostaessa kannattaa tietää mitä ostaa koska pallonivelen tapin (ainakin sen) läpimitta muuttuu ja vaihtoehtoja on kaksi: 22mm tai 24mm. Raja lienee teoriassa valmistusajankohdassa >9/2007 (22mm) ja 10/2007> 24mm. Mutta koska näitä matkakoppeja rekisteröidään vuosimalliltaan miten sattuu, kannattaa vaikka Vin -koodista tarkistuttaa että mikä on valmistusajankohta. Ja jos kovin tuohon rajalle sattuu, mitata tapin läpimitta pallonivelestä.

Joskus tuolla pallonivelen heikkoudella on peloteltu mutta mielestäni 150tkm on ihan jees kesto alkoviautossa jolla on ajettu ihan ajamalla tosin pahimmat lyötteet väistellen :-D

Ylläolevan jäi virhe:
Paikalleen laitossa ylätukivarteen (eli se pulttilukitus) kannattaa olla tarkkana koska pallonivelen tappi voi mennä yläreiässä "pitkäksi" josta voi seurata se että nivelen suojakumi rikkoutuu kun yläripustus nirhaisee kumia.

Pitää tietenkin olla "paikalleen laitossa napaan" ja "kun jarrulevy tai napa nirhaisee kumia."

Hei.
Kysymys Gunnarille. Meillä on sama alustamallin auto, jolla ajettu 148 tkm. Katsastuksessa tutkittiin palloniveliä ja katsastaja totesi niiden vielä kelpaavan. Asia jäi kuitenkin vaivaamaan minua ja mittasin renkaanvaihdon yhteydessä pallonivelten pystyväljyydeksi 0,4-0,6 mm. Oisko aiheellista jo vaihtaa nivelet, ettei vain pääsisi alapallo hyppäämään kolostaan? Minun mielestä semmoinen vaara on olemassa riittävän väljässä nivelessä, koska "iskarin" vaimennusvoima aiheuttaa veto- ja puristuskuormituksen nimenomaan alapallonivelelle. Yläpallonivelen kautta kulkee jousivoima, joka vain painaa niveltä sisään.

Moroks vaan

Omassa kulkineessamme alapalloissa oli pientä pystyvälystä 3 vuotta sitten katsastuksessa jonka jälkeen asiaan ei kuitenkaan kukaan parissa katsastuksessa kiinnittänyt huomiota. Ja 3 vuottakin sitten katsuri totesi että välys ei ollut ongelma ja tuumaili että on ns. jousipuristeinen (?) pallonivel jossa voi hänen mittaustavallaan mitatessa olla väljää.

Kuitenkin ajotuntuma ei ollut niin hyvä kuin uudessa (ilmavirrat huojautteli enemmän yms) joten ajattelin nivelet vaihtaa kun kerran työkalut löytyy.

Omassamme iskari oli se joka rajoitti liikkeitä niin että alapalloa ei saanut pois ilman iskunvaimentimen irroitusta. Mutta sehän ei kyllä tarkoita taas yhtään mitään tilanteessa jossa pallo pettää.

Jos ajossa tuntuu vähänkään horjakkuutta niin vaihtaisin/vaihdattaisin kun osa ei ole kallis ja työkään ei ole mikään mahdoton. Jo ihan oman mielenrauhan takia tuo ehkä kannattaa niin ei mene matkat palloniveliä "kuunnellessa". Ja onhan se parempi ajaa kun tietää että on pallot kondiksessa. Siitäkin jo ajotuntuma paranee ;-]

Tuo Renaultihan on mielestäni erinomaisen hyvä ja mukava ajaa kun on vaan on kunnossa. Meillä vaihtoon on mennyt nyt nuo alapallot ja 100tkm kohdalla vaihdoin eteen kallistuksenvakaajan välitangot naukumisen takia. Siinä kaikki mitä Renault on huomiota kaivannut \0/ ja puun koputus tähän kohtaan.

Hei.
Nyt on pallonivelet vaihdettu Renaultiin. Kiitos Gunnarille hyvistä ohjeista. Vaihdoin sekä ala- että yläpallonivelet, koska kummissakin oli vähän väljyyttä. Vaihto kävi kätevästi 20 t:n hydraulisylinterillä ja käsipumpulla, pyörännavat käytin irti kokonaan. Porttityökalun tein itse ja erikokoisia putkenpätkiä tarvin myös. Uusien pallonivelten mukana oli ohje: Jos vanhoissa nivelissä on lovi, uusia ei enää saa laittaa samoihin tukivarsiin. Elikkä samoihin tukivarsiin saa vain kerran uusia nivelet.
Jarrupaloja taakse vaihtaessani toisessa takapyörän laakerissa ilmeni jurinaa. Laakerienvaihtohomma on edessä. Onko Gunnarilla tai jollakulla muulla hyviä ohjeita hommaan?

Nämä pakettiautojen valmistajat/yhteistyö menee usein autuaasti sekaisin kuten tässäkin viestikeskustelussa. Renaultilla ei ole muuta yhteistä GM:n kanssa kuin se, että Opel-merkkiset pakettiautot on Renaulteja, vain keulamerkki on eri. Nyt kun PSA omistaa Opelin voi tämäkin jollakin aikaa muuttua ja pienimpien osalta näin on jo tapahtunut. Nissanin pakettiautot ovat Renaulteja. Kaikki Nissanin Euroopassa käyttämät dieselmoottorit tekee Renault. Aiemmin 3,0 kone oli Nissanin ja 2,5 Renaultin valmistama mutta nämä molemmat on nyt korvattu Renaultin 2,3 koneella. Renault valmistaa myös Mersun pienimmän pakettiauton ja uusi Mersun Pic-up valmistetaan Nissanin tehtaalla Nissan Navarasta. Fiatin kanssa Renaultin/Nissanin pakuilla ei ole mitään yhteistä.

Esko Tanska:

Vaihdoin oikean puolen takapyörän laakerin tien päällä viime kesänä. Tein muka kaikki hommelit kohdilleen keväällä "koeajellessa" mutta niin vain laakeri alkoi jurista jo ensimmäisillä kilometreillä kun oikeasti matkalle lähdettiin :-D

No eipä hätä: laakeri löytyi motonetista ja löytyipä perjantai iltamyöhällä paikkakin mistä saatoin tiedustella vaihtotyötä. Eivät uskaltaneet ottaa työnalle kun pelkäsivät ilmeisesti jos homma ns. pissii ja tulee sulkemisaika vastaan. Lupasivat kuitenkin prässätä jos tarjoilen heille irtonavan sinä iltana.

No eipä ollut hätä tässäkään kohtaa: kun ostin motonetista laakerin, ostin samalla ison hylsyn ja vääntimen jotka tuohon tarvitaan, vähän niin kuin varalle. Naapurin wetterin pihalle purkamaan ajatuksella että jos ei onnistu, niin maanantaina jatkuu. Jos onnistuu, niin sitten matka jatkuu suunnitellusti.

Laakerihomma oli ihan läpihuutojuttu: tunkilla nurkka ilmaan, vähän reissuvarmistusta alle, jarrusatula pois, napapultti auki (ei ollut tiukka) ja hoplaa > paketti purkaantui käsiin. Laakeri oli ihan finito ja sen sisemmän laakerin kuulat tuli iloisesti asfaltille. Mikään ei ollut jumissa eikä laakeri(sisäosa) jäänyt akselikaulalle vaan tuli jarrulevy/navan mukana. Jarrulevyä en edes yrittänyt navasta irroittaa vaan käsittelin ne yhtenä kappaleena. Noin muistelen proseduurin menneen.

Siitä kun aloitin työkaluja ottamaan takatallista, kesti 20 minuuttia siihen kun vein navan prässättäväksi. Prässäys otti ehkä 10 minuuttia (eikä ilmeisesti ollut tiukassa koska 20tonnin kohdalla pamahti irti). Uusi paikalleen ja osat paikalleen. Koko prosessi kesti ehkä 50-60 minuuttia eikä sisältänyt mitään kommervenkkejä.

Prosessin jälkeen matka jatkui kohti Å:ta hiljaisemmalla takalaakerilla :-)

Jokseenkin ihmetellen olen seurannut näitä matkailuautokeskusteluja. Porukka kehuu alle 100tkm lukemilla, että "Ei ole ollut mitään ongelmia moottoripuolella". Siis onko tämä todella Fiat, Citroen, Renault, ym. sarjassa kehumisen arvoista? Kyseisistä autoista ei ole juuri kokemusta, mutta saksalais-japanialais-valmisteilla toimivuus/kestävyys kommentteja olen kertonut vasta 300-500tkm jälkeen.

Tuota olen itsekin ihmetellyt.
100 000 km on nykyajan laatumoottorille vasta "sisäänajokilometrit."

Joskus muinoin nyrkkisääntönä pidettiin sitä, että litranen kone kestää 100 000 km , kakslitranen 200 000 km ja kolmelitranen 300 000 km ennen koneremonttia. Tämäkään ei enää ole pitänyt paikkaansa pitkään aikaan, koska koneiden kestävyys on merkittävästi parantunut.

Luin tämän ketjun läpi ja hirveästi en tästä ketjusta hehkuttamista kilometrien perusteella löytänyt :-/

Se, että joku toteaa 45thkm pätkän menneen ilman moottoriaongelmia, ei liene erityistä hehkuttamista vaan kylmä toteamus siitä että tuohon matkaan ei ainakaan ole murheita sattunut.

Matkailuautoihin, noin keskimäärin, tulee kai sen verran vähän kilometrejä vuodessa että satojen tuhansien kilometrien kestävyyskokemukset kertyy aika hitaasti ja siksi lienee ymmärrettävää että autojen kestävyyskokemuksissa ei ne 300tkm ajetut pullahtele koko ajan pintaan. Matka-auto, jossa on mittarissa vaikkapa tuo 300 000km, lienee iältään pääsääntöisesti jo aika iäkäs ja oletettavasti käytössä kaverilla joka ei pikkujuttuja säikähdä. Joten jos sellaisessa esim. venttiilikoppa alkaa vähän hikoilla, asiasta tuskin nettikeskustelua hirveästi sikiää. Ja on asioita jotka ehtivät sitten tulla vastaan enemmän ajankulumisen kuin kilometrien vuoksi. Esim. kumiletkut yms ikääntyy vaikkei autolla juuri ajettaisikaan kunhan vain ikää tulee.

Ja on se niinkin että melkolailla paljon saa lukea niistä alle 100tkm ajetuista joissa ongelmia on ollut kovastikin paljon. Kellä ryppyilee EGR:ät, kellä vuotaa öljyä, kenellä nypyttää vedossa ja kellä mikäkin anturi on mykkänä. Tai jos ei noita niin ainakin kytkimet vättyilee tai laatikot porsii. Siksi omasta mielestäni ei ole ollenkaan "turhaa tietoa" jos joku vaikka 100tkm on matkailuauto käytössä ilman moottoriongelmia (johon lasken koko voimansiirtokokonaisuuden) päässyt, kertoo sen ihan ääneen (ilman että hehkuttaa laitteen universaalilla kestävyydellä vielä tuolta pohjalta).

Omalla on päristelty nyt aika tarkasti 160tkm kymmenessä vuodessa ja mielestäni ongelmia ei ole ollut kuin yksi: männä kesänä yksi pakoputkeen menevä kumiletku alkoi vuotaa ja siitä seurasi ilman suhinaa kun happea työnnettiin ulkoilmaan sen sijaan että se pakoputkeen olisi mennyt. Siinäpä ne ongelmat moottorin tekniikan kanssa. Eikun joo, kyllä startti jäätyi pari kertaa viime talvena eikä siis suostunut starttaamaan kuin parin naksautuksen jälkeen.

Kun katsoo nettikaravaanista matkailuautoja, on niitä tällä hetkellä myynnissä yhteensä 2355kpl.
Kun rajaa mittarilukeman minimin 155 000 kilometriin, tippuu tarjonta 519 kappaleeseen.
Kun rajaa mittarilukeman minimin 205 000 kilometriin, tippuu tarjonta 284 kappaleeseen.
Kun rajaa mittarilukeman minimin 295 000 kilometriin, tippuu tarjonta 96 kappaleeseen.

Mielestäni yllättävän paljon tosin noita yli 300tkm kilometriä ajettuja tuolta kuitenkin löytyy. Mutta asia saa selitystä kun rajaakin haun niin että retkeilyautot tipahtaa pois: sen jälkeen määrä onkin enää 37kpl.

Ei liene siis outoa se että näillä palstoilla ei hirveästi ole kokemuksia siitä miten vaikkapa vuoden 2008 Renault Master alusta tikittää 300tkm matkailuauto käytön jälkeen. Vaikka siellä myynnissä yksi Renault Master 3.0Dci alustainen kilometreillä 309tkm vuosimallia 2006. Siitä autosta voinee todeta että ei ole seisonut kausipaikalla tai pihassa :-D Sehän on noin 25tkm vuoteen ajoa tasaisella rytmillä. Ja se on keskimäärin matkakopille ihan jonkun verran.

Monesti noita rikkoutumisista puhutaan turhankin rehvakkaasti.
Monet puhuu moottorin rikkoutumisesta silloinkin kun kyse on vain jonkun moottorin apulaitteen rikkoutumisesta. Jotkut puhuu vieläkin rehvakkaammin tyyliin "minun Hymeristä meni moottori".
Päästövaatimusten tiukentumisesta johtuen moottorin apulaitteiden (usein sähköisiä) määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut ennen imuventtiilejä ja pakoventtiilien jälkeen merkittävästi ja uusien päästömääräysten myötä tulee varmasti kasvamaan edelleen.

Olen taipuvainen uskomaan, että nämä usein hituvirroilla ohjattavat apulaitteet on tässä meidän ilmastossa herkempiä vioittumaan kun keskisen Euroopan sääolosuhteissa.

Tällä menolla muuten ollaan menossa kohti bensiinikäyttöisiä matkailuautoja. Isoista pakuista on jatkossa pakko tehdä bensamalleja ja se tuottaa alustoja myös matkailuautokäyttöön

Tehdäänhän niitä isoja pakettiautoja bensakoneilla koko ajan. Suomessa niitä ei näy, mutta esimerkiksi mobile.de löytää kyllä. Pääasiassa ne ovat kahta mallia, isoja luxusbussimalleja isoilla bensakoneilla ja sitten ilmeisesti kaupunkien käytössä olleita miehistöohjaamollisia lavamalleja pienillä bensa/kaasumoottoreilla.
Dieseliä kohtaan on tosiaan sellainen paha henki olemassa, että ihmeenä pidän, jos ei bensa/kaasukäyttöistä matkailuautoa tule tarjolle seuraavan 10-vuoden sisällä.