Tyhä kysymys Alden vedestä

Kevät koittaa ja vettä sataa taitaa tulla kesä:) No niin nyt minulla on vesitankki tyhjä talven seisonnan jälkeen toivottavasti. Nyt kun alan täyttämään järjestelmä vedellä niin ottaako lämminvesi boileri automaattisesti vedet itselleen jos laita kiertovesi pumppu päälle vai hanat auki ja sitä kautta? Alden Compactin 3000 ohjekirjassa lukee näin huuhtele varaaja aina lävitse eteenkin jos ei ole käytetty pitkään aikaan.Käytännössä miten se tehdään? Hanat auki vaan ja vesipumppu käymään siitäkö se tarkoitta. Vai pohja venttiili auki ja sitä kautta tyhjennys? Eka auto ja Alden systeemi asuntovaunun jälkeen ja truma:)

Hommaa vaunuliikkeestä tarpeellinen määrä säiliön desinfiointiin tarkoitettua esim. jauhetta. Hanat ja pohjaproppu kiinni. Sekoita jauhe pienempään määrään vettä ja kaada säiliöön. Täytä tankki. Tarkista että kaikki letkut ovat hyvin kiinni hanoissa. (saattavat jäätyessään irrota jottei hana halkea). Sitten laske hana kerrallaan vettä sekä kylmä että kuuma puolella niin kauan että vettä tulee. Itse en kuumenna vettä boilerissa tässä vaiheessa. Jätä vesi seisomaan putkiin ja vesisäiliöön tunniksi - kahdeksi. Laske sen jälkeen lisää vettä putkiston läpi. Sitten vesi jossa desinfiointiaine pois ja tankki täyteen puhdasta vettä. Putkien huuhtelua. Huuhtelun voi tehdä parilla eri puhdasvesisatsilla.

Kiitos.Muuten kun lasken vedet hanoista niin samalla täyttyy boileri eikös niin? Vaunussa käytin etikka oli helppoa silloin kun oli irtotankki:)

Erittäin hyvä ohjeistus Harrilta, noin olen itsekin vaunun Alden kanssa menetellyt. Erona vain että olen luottanut etikan puhdistavaan voimaan. En tiedä sen suositeltavuudesta mutta toistaiseksi vatsapöpöiltä vältytty.

Jo ja vieläpä laittaa ruokasooda ei ole ainakaan mitään myrkyllistä. Etikka ja sooda ja 4 viikon käytetyt sukat ja baanalle hölskyttämään tule sukatkin pesty:)

Sekaannun asiaan vielä, Stefan kerkesi jo väliinkin. Minulla ainakin boileri täyttyy kun KUUMAVESIHANASTA laskee vettä, mutta boileri tarvitsee ensin noin 8 litraa sitä ennekuin hanasta alkaa tulla muutakin kuin ilman ja veden sekaisia löräyksiä.

Kiitos hyvästä sukkaohjeesta, emäntä meillä on mielissään.

Minulla ainakin boileri täyttyy kun KUUMAVESIHANASTA laskee vettä,

No niin siitä se vastaus tulikin:)

Nimenomaan ainoastaan kuuma auki, ei tule pärskeitä juuri lainkaan. Sitten kun kuuma lorisee normaalisti, kylmä auki.

@timppa

Ai niin, Martti! Vatsapöpöjä ei tule millään systeemillä ellei ohjeiden vastaisesti juo sitä vettä:-))

"Laitteessa käytettävä vesisäiliö on valmistettu elintarviketarkastetusta jaloteräksestä. Käytä varaajan kalkinpoistoon viinietikkaa, jota voit kaataa laitteeseen veden syötön kautta. Anna vaikuttaa tarvittava aika ja huuhtele varaaja sen jälkeen huolellisesti puhtaalla vedellä. Desinfiointiin suosittelemme „Certisil-Argento“, muut aineet - erityisesti klooripitoiset

eivät tähän sovellu. Mikro-organismien kerääntymisen estämiseksi on boileri kuumennettava säännöllisin väliajoin 70°C asteeseen (mahdollista ainoastaan talvikäyttötilassa). Älä käytä vettä juomavetenä!

@timppa

Aivan niin Timo. Lähinnä tarkoitin että siitä kylmävesipuolelta juodusta vedestä ei pöpöjä ole tullut vaikka desinfiointi on tapahtunut etikalla. Tiedossani on ettei siitä lämminvesipuolelta ole suotavaa ottaa talousvettä saati juoda vaikka se olisi kylmääkin. Se on käyttöohjeessa muistaakseni ihan selkeesti sanottu.

Näinhän se on, tuolla jutussahan pestäänkin välillä vesisäiliötä vaikka kysymys oli boilerista.

@timppa

Eikös keväällä kun vaunu otetaan käyttöön ole syytä aloittaa tappamalla mahdolliset bakteerit säiliön pesulla? Kevätaurinko on lämmittänyt säiliötä ja lämpimässä toiminta säiliössä alkaa. Jos säiliö saa lisäksi valoa lisääntymistoimista kiihtyy. Samalla kun pesee säiliön annettujen ohjeiden mukaan ratkeaa kysyjän muutkin ongelmat eli se on vastaus kysymykseen. Ko. käyttöön tarkoitetut desinfioimisaineet eivät vahingoita muovi- ja tiivistysosia eivätkä ne mainitulla kahdella huuhtomiskerralla tuo makua säiliöveteen. Vesisäiliössä alkaa bakteeritoiminta varsin pian jos tankattavassa vedessä on vähänkään bakteereja. Kahdessa viikossa siinä on useimmiten niin paljon elämää että vaatii luonnetta juoda sitä sen jälkeen kun on katsellut sitä mikroskoopilla. Kaivovesissä on lähes varmasti bakteerit mukana. Ihmisillä on erilainen sietokyky erilaisille bakteereille.

Kiinteä säiliö on aina hankalampi kuin esim omani 2 irrallista 16 litran kanisteria. Ne kun pääsee kotona putsaa, käsi mahtuu aukosta sisään. Pahinta minusta on ne letkut joden loiviinkin mutkiin jää väkisinkin vähän vettä. Silloin kun letkut oli vielä läpinäkyviä Solkuissa näki hyvin kuinka sinne muodostui sakkaa ja limoitusta. Tosin se osin johtui tuosta läpinäkyvyydestä (valon vaikutus) Ne oli myös helppo usein vaikka uusia. Toisin on nyt, letkut tai oikeastaan putket on värillisiä ja erikoisilla liittimillä kytkettyjä. Mistään ei tiedä mitä niiden sisällä asustelee. Muuten vesijohtovedellä ja syrjäisempien leirialueiden vedellä on suuri ero säilyvyydessä. Vesijohtoveden hyväksi, sen ne kloorit ja fluorit auttaa.

Konsuli Martti

Puhut asiaa. LMC.n ja Hobbyn jälkeen tuntui Solikan irtokanisterit "vanhanaikaisilta" mutta käytäntö on osoittanut niiden yksinkertaisen nerokkuuden. Myös talvikäytössä ajatellen tyhjennystä.

Ei tervitse letkua tai kastelukannua säiliöiden täyttämiseen. Kanisterit voi pestä vaikka reissuittain ja täyttö onnistuu ilman, että kulkuneuvo pitää vielä veden äärelle. Voi vaikka itse mennä vilvoittaien vesien äärille ja samalla reissulla tuoda raikasta vettä janojuomaksi.......

Allu vaari

Kirkas vesi ei aina ole varmasti puhdasta. Tummahko vesi ei aina varmasti sisällä bakteereja (mutta kylläkin tod näk.). Parikymmentä vuotta sitten katselin kristallinkirkasta järveä leirialueen uimapaikalla läheltä Berliiniä (vanhaa Itä-Saksaa). En pystynyt tutkimaan mitä siinä oli, mutta varmaankin joitain aineita jotka tappoivat kaiken elollisen vedestä. Mitään elävää ei vedessä näkynyt, eikä vesilintujakaan. Ympärillä oli jonkin verran teollisuutta joista johti laskuojia ko. järveen. Vesi oli todella kirkasta, olisi pitänyt käydä pimeällä katsomassa hohtiko se! Vielä tankin pesusta: olen kymmeniä vuosia desinfioinut tankin keväällä, kerran pari kesäkaudella enkä ole joutunut juoksemaan käsi vatsan päällä! (Kai senkin joutuu vielä kokemaan).

Pääkonsuli Allu.

Vielä sekin +puoli asiassa että nykyään samoja kanistereita on myös ollut tavaratalojen valikoimissa joten helppoja uusia. Itse olen ostanut pari varalle ja pidemmälle lähtiessä otan mukaan vähän enemmälti kotikaupungin tunnetusti laadukasta vesijohtovettä, säilyy helteilläkin aika hyvin. Lisäpainoa tietysti mutta kevenee reissun edistyessä. Vielä yksi pointti irtosäiliöille; ovat painonjakauman kannalta huomattavasti paremmin sijoitettu kuin se uudempien mallien kiinteä säiliö melkein vaunun keulassa. Nytpä alko janottaa tää juttu.....

Harri, olen aiheesta jostain lukenut noin yleisesti ottaen kirkas vesi on usein "kuollut vesi" siitä lienee esimerkissäsikin ollut kyse.

Olen jo usean vuoden ajan laistanut kaikki putkistojen/säiliöiden pesut, ainoastaan olen huuhdellut jonkin aikaa putkistoa vedellä jossa on normaali "annos" Micropur veden "desinfiointi" ainetta .

Kesäisinkin tuota säiliö vettä on käytetty kaikkeen missä vettä reissussa tarvitaan ( ruuanlaittoon / hampaiden pesuun / "yleiseen puhtauteen" ) ja vieläkin hengissä ollaan. . .

Vettä on otettu Norjassakin vesijohtoverkostosta ja lisätty ohjeistuksen mukaan Micropuria, ei ongelmia . . .

http://www.vapaa-aika.com/catalogsearch/result/?q=micropur&x=11&y=4

Pienempiin säiliöihin annostelu onnistuu nestemäisenä helpommin, 100 litraa ja sitä isompiin säiliöihin annostelu onnistuu jo hyvin jauhemaisena olevasta Micropur jauheesta . . .

Tuo jauhe on edullinen vaihtoehto isompiin vesi sydseemeihin ja annostelkin helppoa toisin on jos joutuu pieniä määriä jauhetta mittaamaan pieneen vesimäärään ( alle puoli grammaa on jo vaikea mitata näissä olosuhteissa ) . . . .

Ja kun vettä käytetään paljon, ei se kerkeä pilaantumaan kesä helteilläkään vaikka säiliö on iso, Micropur pitää huolen veden laadusta . . .

Kokemusta Micropurista 2004 vuodesta lähtiin, ja kaikki positiivista . . .

En tiedä Norjalaisesta johtovedestä mutta Norjassa on kyllä käytetty tunturipurojen vesiäkin ilman desinfiointia eikä välttämättä janoisena ole keitettykään. Mutta kartasta on katsottu että se tulee asumattomalta seudulta. Micropur on minunkin käsittääkseni hyvä valinta jos jotain aineita katsoo tarpeelliseksi käyttää.

Konsuli Martti

1970-luvun alkupuolella Norjan tuntureilla keitimme tunturipuron veteen ruoat ja kahvit. Hyvää ja kirkasta vettä. Otimme vettä mukaan kanistereihin seuraavia päiviä varten. Seuraavana päivänä vesi heitettiin pois. Haisi pahalle. Oli lämmössä lähteneet eliöt kasvamaan.....

Huomasin myöskin kanisterit kaupoissa. Hyvä juttu.

Allu vaari

Pääkonsuli Allu.

Oikeita havaintoja, eivät luonnonvedet säily pitkään kuin luonnossa, jos säilyy niin siinä on jotain vikaa. Tuli mieleen erään alan lehden kirjoitus jossa neuvottiin että kun ottaa tunturipurosta vettä ja siinä puron pohjalla näkyy poronpapanoita niin ei kannata suotta ottaa toisesta kohtaa, niitä on siellä kuitenkin pitkin puronpohjaa. Luonnontuotehan se......

taitaa olla ylireagointia tuon veden ja siinä elävien liskojen kanssa. kyllä -70 luvulla keitettiin kahvit eteläsuomenkin jokivesistä ,ja suuri osa porukasta vieläkin hengissä.

Konsuli Martti

Porot ovat varmastikin laatutietoisia juomansa suhteen. Niin ainakin Tallinnassa uskottiin siihen aikaan kun sikäläinen taksikuski kysyi; "maksatko rahalla vai ruplilla ?"

Allu vaari

Hei Rauno !

Jos ne sumpit 70-luvulla keitettiin Vantaan- tai Aurajoen veteen, niin se on ollut aikaansa edellä olevaa ekotoimintaa! On tullut vähällä pöönimäärällä väriä ja makua......

Allu vaari

Muistanpa yhdellä sissijotoksella intin aikaan tuli kahvivesi otettua kuralammikosta. Kenenkään masu ei siitä kuralle kuiteskaan mennyt. Sensijaan vähän häijyä teki kun avattiin lihasäilykepurkit ja eräs toveri meuhkaa,että "täällä on päällimmäisenä lehmän silmä." En kattonu oliko.

Mutta jos ulkomailla on juomavesi merkitty eri hanaan kuin muu vesi, en ole riskeerannut vähiä lomapäiviäni sen muun juomiseen. Enkä muutenkaan käsitä miksi sitä säiliössä seisonutta vettä pitää juoda, kaupan hyllyiltä löytyy hyvää vettä.

@timppa

Timppa lueppa kaupan vesistä tehtyjä koetuloksia, karua on teksti . . .

Googlella löydät noita tuloksia . . .

Tuossa yks "toteamus" . . .

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutkimus+Hanavesi+on+pullovettä+puhtaampaa/1135234032223

niin sama kai seisooko se vesi matkailuajoneuvossa vai kaupan kanisterissa.

Lehdolle:

Tarkkaan ottaen ei ihan sama, kaupan kannu on paljon selvemmin valolle alttiina ja emme tiedä kauanko se on siellä lojunut. Eli pinna sille vaunun kanisterille.

Enhän minäkään täällä kotimaassa vettä osta. Täällä laitan sen juomaveden hanasta 2,5 litran muovikannuun, näitä kannuja on autossa kolme.

Vaimo on laborantti, kertoo ettei ole tarvetta ottaa näytettä siitä auton säiliövedestä, hän tietää muutenkin mitä siitä löytyy.

@timppa

Kyllä nyt pojat olette niin pöpöpelkoisia, etten tosiaan tahdo uskoa teitä. Itse olen käyttänyt yli 36 vuotta vaunun säiliöstä otettua vettä niin ruuanlaitossa kuin juomavetenä. Enkä vielä ole kuollut!

Vaunuissa on ollut sekä irtosäiliöitä että kiinteitä, kuten nykyisessä, eikä koskaan ole ollut vatsavaivoja yms. vedestä johtuen.

Mitään erillistä desinfiointiainetta en ole koskaan käyttänyt veden enkä säiliön joukossa. Markkinointi touhua kaikki sellainen, ostakoon kuka haluaa.

Kun huolehditaan raitisvesisäiliön puhtaudesta, ei jätetä sinne seisomaan vanhaa vettä, vaan lasketaan se pois käytön loputtua ja tuuletetaan säiliö avaamalla manusluukku, niin ongelmia ei ole. Ja tankattaessa uutta vettä, otetaan vesijohtovettä, ei ojasta, kaivosta eikä järvestä. Ei myöskään kaupasta pullotettua vettä, joka useinmiten on ns. lähdevettä.

Pitäkää nyt hyvät ystävät järki päässä tässä vesiasiassa. Tai upottakaa päänne sinne pulloveteen.

Jes Antti, se pullovesi soveltuukin paremmin tukanpesuun!

Enpä ole tullut aiemmin ajatelleeksi, että pysty-Alden vanhempi vedenkuumennin on tässä pöpömielessä oikeaoppisempi kuin nykyinen varaajamalli. Siinähän raitisvesi kuumenee tarpeen mukaan kierukassa vasta käyttövaiheessa kun taas varaajamallissa se seisoo lämpimänä pidemmän tovin. Varaajaveden lämpötilan kai pitäisi jatkuvasti olla yli 60 astetta pöpöjen lisääntymisen estämiseksi.

Vielä kerran pojat. Aina ei ole mahdollista (ei läheskään ) tankata juomavedeksi tarkoitettua vettä. Se on sitten sen reissun ajan valmis se säiliö, ei kun kaupasta vettä, tai juomavesihanasta pikkukannuun, mutta ei sieltä tankista.

Kämppärien hanat jotka on merkitty juomavedeksi, ei ole välttämättä tarkoitettu ollenkaan isojen säiliöiden täyttöön. Jos vaikka kaivosta tulee se on äkkiä tyhjä jos kaikki vetää tankit täyteen. Tankkeihin lasketaan jotain huonoa vettä toisesta hanasta.

@timppa