Letkurikkoventtiili.

Soommoro!

Mites se ny oli, pitääkö tänä vuonna Suomessa liikkeestä ostettussa ja ensi rekisteröidyssä matkailuautossa olla se letkurikkoventtiili?

Onko poikkeuksia jos on tarra mikä kieltää kaasujen ajon aikaisen käytön?

Mistä voisin lukea virallisen tiedon asiasta?

Tukes (www.tukes.fi) noita kaasujuttuja valvoo ja ohjeistaa.

Äkkiä en löytänyt että olisi pakollinen. Tämä ei siis ole varma tieto.

Toisaalta... eräässä liikkeessä letkurikkoventtiili maksaa vajaa 16 euroa... Ei ole suuri uhraus.

Oikeastaan ei pitäisi puhua letkurikkoventtiilistä lainkaan, pitäisi puhua uuden direktiivin mukaisesta paineensäätimestä ja sen asentamisesta. http://picasaweb.google.fi/timppahaapanen/Paineensaatimet#

Unohtakaa nyt ne kotitalouskäyttöön tarkoitetut rikkoventtiilit joilla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. @timppa

Olen etsiskellyt parista paikasta ja kummassakin on kaupattu sellaista, joka kiinnitetään pullokaapin seinään ja siitä lähtee letku pulloon. Vielä ei ole selvinnyt mitä virkaa k.o. laitteella on esim. onnettomuustilanteessa, jossa pullo lähtee huitsin nevadaan ja letku katkeaa. Hartolassa (Rutukokouksessa) asiasta oli esitelmä jossa mainittiin Secumotion venttiili joka kiinnittyy suoraan pulloon ja näinollen suojaa myös letkun ???

Olen käsittänyt asian niin että pullokaapin seinään asetettava painesäädin katkaisee kaasun syötön, kun paine laskee tai nousee yli normien ,tai kolari tilanteessa.Ja tämä laite on varustettava aina korkeapaineletkulla jossa on letkunrikkoventtiili, mikä toppaa pullosta tulevan kaasun virtauksen ,jos vaikka letku rikkoutuu.

Tällaisesta lienee kysymys?

Tuollaisestapa hyvinkin.Ja siihen voi lisäksi asentaa automaattisen pullonvaihtajan.Ja tämä laite pitää varustaa määräykset täyttävällä korkeapaineletkulla/letkuilla jos on automaattivaihtaja.Lie laki vaatii vuodesta 1.2007 jälkeen tyypitetyissä autoissa nämä laitteet?,jos käyttää kaasulaitteita ajon aikana,siis suomessa muualla on omat normit.

Niin ja letkuissa tietenkin Letkunrikkoventtiilit!

Tämän ohjeen mukaan sivulla 2 on mainittu, että kaasulaitteita voi käyttää ajon aikana koko EU:n alueella, jos käytössä on tämä.

http://www.truma.com/downloadcenter/secumotion_installation_instruction_fin.pdf

Useilla valmistajilla on jo pitkään ollut tuotannossa direktiivin EN12864 Annex D:n mukainen venttiili. Joko suoraa pulloon kierrettävä vaunuihin tai seinäkiinnitteinen autoja varten.

Jos sulla, Rauno on vanhempi auto voit halutessasi asentaa siihen tuon nykyisissä vaunuissa vaadittavan, joka näkyy mun linkkini ensimmäisissä kuvissa, siinähän sitten olisi se letkurikkoventtiili vähemmällä vaivalla kuin uusien säädösten alaisissa autoissa.

Vielä TUKES:n Urho Säkkisen vastaus kysyessäni häneltä väitetyistä ajonaikaisista käyttökielloista. Kysymykseni esitin jo talvella -09, vastaus on vieläkin tallella sähköpostissani: " En tiedä mihin kyseiset menettelyt perustuvat. Ns kilpailulliset väittämät ovat omassa arvossaan joihin en missään tapauksessa ota kantaa. Yleisperiaatteena on kuitenkin että jos käyttörajoituksia on niin johonkin viralliseen dokumenttiin asian täytyy perustua." Urho Säkkinen TUKES"

@timppa

Soommoro!

Kiitos vastauksista. Kaverin puolesta kyselin. Osti uuden auton tänä vuonna liikkeestä ja siellä kehuttiin että ei tarvita letkurikkoventtiiliä kun kaasuja ei käytetä ajon aikana. Tämän kieltävä tarra siellä autossa on.

Ihan vaan ollaksemme tarkkoja ja välttääksemme sekoittamasta direktiivejä ja Eurooppalaisia harmonisoituja standardeja: dirktiivi johon viitattanee on "Komission direktiivi 2006/119/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2006, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen lämmityslaitteita koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/56/EY muuttamisesta sen mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen".

Tuo EN 12864 on standardi "Vakiopaineella toimivat pienpainesäätimet sekä niiden varolaitteet butaanille, propaanille ja niiden seoksille. Suurin ulostulopaine enintään 200 mbar ja suurin kapasiteetti enintään 4 kg/h".

Mikäli oikein muistan, Direktiivi 2006/119/EY viittaa standardiin EN 12864.

Direktiivien ja standardien välillä on tavallisesti merkittävä ero: direktiivit ovat lähes aina pakollisia, mutta standardit vapaaehtoisia.

Direktiivien tekstit ovat vapaasti saatavilla. Sen sijaan standardien oikeudet ovat Euroopan standardisointijärjestöjen ja kansallisten standardointijärjestöjen omaisuutta (Suomessa SFS), joten normaalisti niistä joutuu maksamaan.

Onpas Vesalle sattunut kohdalle oikein tietävä myyjä. Kyllä uusissa autoissa mielestäni pitäisi olla letkurikkoventtiili asennettuna. Tämä on taas sitä, että kun myyjä haluaa ostaa auton Saksasta oikein halvalla niin myyjä tinkii omaksi katteeksi Saksassa vaadittavan letkurikkoventiilikin. Niin turvallisuushakuista ja asiasystävällistä että!

Mitä ajonaikaisen kaasunkäyttöön tulee niin laitteiden tulee olla sellaiset, että sitä voi käyttää. Esim. monet jääkaapit lämpimillä ilmoilla ja 12V vastuksella toimien ei täytä jääkaapin määritystä.

Jos tässä hommassa vielä on jotain "halpaa" on niin se on nimenomaan nestekaasu. Se maksaa edelleen jotain 14 snt kWh vähän ostopaikasta riippuen.

Standardit eivät ole vapaehtoisia silloin kun lain nojalla esim. KTM antaa asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä joissa edellytetään, että joku tietty laite tai kone täyttää tietyyn SFS-standartiin sisältyvät määräykset.

Esimerkkinä tämä jatkojohtojuttu.

Aivan niin, kuten Matti toteaa.

Tarkoitus olikin tässä selventää sellaista tilannetta, jossa tuote kuuluu direktiivin soveltamisalaan. Tällöin tavallisesti vain direktiivin vaatimustenmukaisuus on pakollista, mutta ko. direktiivin puitteissa harmonisoidut eurooppalaiset EN-standardit eivät ole pakollisia. Tämä koskee ns. "uuden lähestymistavan" (New Approach) direktiivejä, joita monet harmonisoivat tuotedirektiivit ovat. Tällaisessa tapauksessa eivät edes kansalliset viranomaiset voi päättää, että jotkut EN-standardit olisivat pakollisia, ellei ko. direktiivi erikseen tee tätä mahdolliseksi.

Tässä käydyn keskustelun kohteena ovat ajoneuvojen ja perävaunujen kaasuasennukset, eivät itse kaasua käyttävät laitteet (niitä koskee ensisijaisesti direktiivi 2009/142/EY).

Tuo yllä keskustelussa mainittu direktiivi siis todella mahdollistanee tiettyjen EN-standardien tekemisen pakollisiksi.

Yleensä standardien pakollisuus harmonisoiduilla alueilla siis kannattaa erikseen tarkistaa kunkin direktiivin tekstistä.

Mun pitikin kirjoittaa standartin eikä direktiivin mukainen.

Mutta EN 12864 ei ole sellainen säädin jota nykyään pitää käyttää,vaan EN 12864 Annex (liite) D. Se liite D lisää säätimeen mm.letkurikkoventtiilin ja muita ominaisuuksia. @timppa

Laajennetaampa vähä pykäläkeskustelua nyt kun näkyy olevan paikalla EU-pykälien lukutaitoisia: Lainaus Tuulilasista: "Aniharvassa matkailuautossa on CO2-päästötieto, koska matkailuautojen valmistajat on vapautettu CO2-päästötietojen antamisesta. EU:ssa on ilmeisesti katsottu, että kun matkailuauutot valmistetaan pakettiautojen alustoille, niiden päästötiedot voisivat olla riittävä avain myös matkailuautojen päästötietoihin. " Löytääkö joku tuon Tuulilasin lakimiehen mainitseman EU-vapautuspykälän? Jos näin on viekö se pohjan Suomen matkailuautojen rangaistusverolta?

Jos Tuulilasin lakimies tietäisi tuon pykälän niin tuskin hän jättäisi ilosanomaa kertomatta. Hänkään ei voi sitä kertoa, kun sitä ei ole. Tämä käytön verotus CO2 päästöjen mukaan kun on kansallista lainsäädäntöä, kuten autoverokin.

Pakettiauto on yksivaiheisesti rakennnettu tyyppihyväksytty ajoneuvo josta on olemassa direktiivin mukaan mitattu CO2 päästö, ja verotus menee CO2 päästön mukaan.

Matkailuauton kaksivaiheisesti rakennettu ajoneuvo. Kaksivaiheisesti rakennetun ajoneuvon tyyppihyväksyntä on pirun kallis operaatio ja pienille sarjoille sitä ei kannata tehdä. Tästä syystä valmistajat on vapautettu siitä. Valmistajat voi toki tyyppihyväksyttää koko ajoneuvon jolloin siihen saadaan myös direktiivin mukanen CO2 päästöarvo. Tällaista ajoneuvoa verotetaan - myös Suomessa - ilmoitetun CO2 päästöarvon mukaan.

Ne matkailuajoneuvot joilla ei ole direktiivin mukaan mitattua päästöarvoa verotetaan kokonaismassan mukaan, kuitenkin niin, että maksussa on kattosääntö. Näinhän se laki menee.

EU:ssa on käyty keskustelua matkailuautojen osalta ns. moottoperhekäsitteestä, jolloin m-auton päästöverotus olisi kytköksissä pakettiautoissa (esim. Fiat) käytössä olevien samaan "moottoriperheen" kuuluvien moottorien CO2 -tietoihin tietyllä prosentilla korotettuna. Jossain näin luvun +5%. Käytäntönähän tämä olisi hyvin yksinkertainen juttu toteuttaa, eikä nostaisi tarpeettomasti m-auton valmistuskuluja eikä käyttöveroa.
Suunniteltu malli on liian yksinkertainen ja pienentää valtio verotuloja. Muistaakseni juttu meni niin, että komissio teki siitä jo ehdotuksen, mutta Euroopan neuvosto kaatoi sen.

Soommoro!

Kiitokset vastanneille.

Sen verran tarkennusta että kyseessä on kaverin uusi auto.

Omassa nämä asiat oli kunnossa, kun sen Saksanmaalta viime keväänä hain.

Tätä sammaa asiaa jaksettaan jauhaa. Ei silti varmaan turhan takia. Turvallisuuskysymyshän tämä. Termit on vaan välilä vähän hukasa.

Se kaasukotelon kattoon ruuvattu turvalaite ei ole mikkään letkunrikkoventtiili. Se on vain semmonen järjestelmän kaasuvirtausta vahtiva ylivirtaussuojaventtiili.

Varsinaisen ajonaikaisen turvan antaa ainoastaan letkurikkoventtiili, joka on mekaanisesti kiinni suoraan pulloventtiilissä. Ei siis mikään muu.

Kyllä minä sen kotelon seinään kiinnitetyn säätimen nimeäisin juuri letkurikkoventtiilillä varustetuksi. Jos vaikkapa jääkaapin takaa menee letku rikki, katkaisee se kaasuntulon.

Siinä tilanteessa jossa tämän koteloon kiinnitetyn letkurikkoventtiilillä varustetun säätimen tilalla olisi tavallinen säädin ei kaasuntulo lakkaisi ennenkuin pullo olisi tyhjä.

Pullossa kiinni oleva venttiili ei anna mitään turvaa muualle kuin siihen letkunpätkään joka johtaa pullolta säätimelle, se on siellä nimenomaan sen letkun rikkoutumista vahtimassa eikä sillä ole muita tehtäviä.

Siellä letkussa on täysi pullonpaine, eikä se muutu miksikään tapahtui säätimen jälkeen mitä tahansa.

@timppa

Koska sen mötikän jälkeen, mikä on kaasukopin seinässä (autossa), ei taida olla letkuja (?), niin olisiko letkunrikkoventtiili se joka on pullon venttiilissä kiinni ?. Mitenkähän on jos ilman ko. venttiiliä (+ esim. hidastuvuuteen perustuvaa lisämötikkää) sattuisi vahinko vaikka moot. tiellä Saksassa, että kolarissa lentäisi pullot huitsunnevadaan, niin kuikahan suomalainen vakuutusyhtiö suhtutuisi asiaan. Tekisikö niin kuten muissakin asioissa, yrittäisi väistää kaikki korvaukset.

@seppo

PS. Olisikohan parempi se että olisi toinen letkunrikkoventtiili paineen alentimen jälkeen. Se reagoisi alentimen jälkeisiin letkun/putken rikkoihin?

Koittakaa nyt hyvät ihimiset ymmärtää, että se 11 kilon pullo on se kaasuvarasto siinä kulkineessa. Sieltä se kaasu virtaa kolaritilanteessa pihalle. Jos pullon ja ajoneuvon välinen letkuliitos pettää, niin miten helevetisä sielä josaki rakenteisa oleva ylivirtaussuoja estää sen pullon tyhjenemisen. Siis häh?

Ainoa turvamerkityksellinen paikka sille letkurikkoventtiilille (tai miksi tet nyt haluatta sitä sanoa) on mekaanisesti kiinni siinä pulloventtiilissä!

Miksi näin yksinkertanen asia voi olla jollekki niin monimutkanen?

Eiköhän tässä olekin yritetty ymmärtää siten että varsinainen letkunrikkoventtiili on asennettava pullon venttiiliin kiinni. Sen jälkeinen on filosofiaa. Jos paineen alentimen jälkeen repeää niin onkohan vuoto niin pieni (johtuen paineen alennuksesta) ettei pullon letkunrikkoventtiili reagoi siihen. Siksi on kehitetty hidastuvuuteen reagoivia venttiilejä. Näin maallikkona luulisi että parempi/halvempi olisi uusi (30mb) venttiili säätimen jälkeen. Tällainen venttiili luulisi olevan tehokkaampi mikäli kolarissa jääkaappi siirtyisikin vaunun/auton ulkopuolelle. Muuten olen sitä mieltä että onkohan se letkunrikkoventtili sittenkään varmasti PAKOLLINEN kaikissa tapauksissa suomalaisessa kulkineessa (toivooisin että olisi) . Henkilökohtaisesti suosittelen sitä, mutten osta sitä vielä omalla kustannuksella omaan autooni. Katsotaan miten juttu kehittyy. @seppo

Soommoro!

Kyllä Haapasen Timo taitaa olla oikeassa.

Itselle kun täällä Suomessa asennettiin kaasun ulos otto niin asentaja näytti kuinka kaasuntulo loppuu jos sitä menee liikaa. Eli ulosotossa oli pelkkä liitin mihin kaasuletku tulee kiinni. Kun avasi hanan täysille niin ei mennyt montaa sekunttia kun kaasun tulo katkesi.Sen jälkeen sen joutui kuittaamaan että kaasu taas kulki. Eli virtauksen katkaisi ilmeiseti juuri Truma SecuMotion joka on siellä seinässä kiinteesti.

Näinhän se on Matti. Mutta se pullossa kiinni oleva venttiili on siinä pelkästään sitä letkunpätkää varten.

Ajattele nyt, miten se keskimäärin 7kg/cm² paineen alaisena oleva venttiili voisi mitenkään reagoida säätimen jälkeisessä 0,03 kg/cm² paineessa tapahtuviin muutoksiin.

EN 12864 Annex D säätimiä on kolmelle eri kulutukselle: 0,8 kg/h, 1,2kg/h ja 1,5 kg/h Sopiva säädin lasketaan ko. auton/vaunun laitteiden kulutuksen ja lisäksi putkien pituuden mukaan. Säätimessä oleva letkurikkoventtiili katkaisee kaasutulon mikäli paine laskee arvoon 27 mbar tai nimellisarvo ylitetään 25%. Kysymyksessä on siis erittäin hienosti suunniteltu mekaaninen laite, jonka toiminta on aivan muuta kun sen pullonpaineen alaisen roheloventtiilin, joka tietysti myös tarvitaan mutta ei muuten kuin sitä lyhyttä letkua varten.

Aivan uuden tekniikan laitteet toimivat G-voimia mitaten, kuten Seppo mainitseekin.

Ja vielä, kyllä niitä letkuja säätimen jälkeenkin on, varsinkin pohjoismaalaisissa autoissa ja vaunuissa.

@timppa

Otetaan esimerkki. Pieni auto jossa ei ole kaasun ulosottoa, asennetaan säädin kulutus max 1,2 kg/h. Ajetaan kolari, putki alkaa vuotamaan niin että kaasua menee 1,7kg/h, mitään laitetta ei ole päällä, kaikki kaasu kerääntyy autoon. Huomaako pullossa kiinni oleva letkurikkoventtiili mitään? Ei taatusti, mutta säätimessä oleva letkurikkoventtiili katkaisee 1,2 kg/h + 25% = 1,5kg/h Näin homma toimii.

@timppa

Mattia peesatessani... Jos letkurikkoventtiili tai mikä tahansa laite on "seinällä, eli pullon ja ko. laitteen välissä on letku niin mitähän se auttaa kun tämä pullon ja ko. laitteen välinen letku esim. katkeaa? Ymmärtääkseni ei mitenkään... tai siis katkaisee se kaasuntulon auton järjestelmään vaan ei se taida siihen auttaa että kohta on tyhjä pullo? Vai meinaako Timppa että pitäisi olla molemmat, sekä pullossa että seinällä?

No molemmat tietty. Kyllä minä sen tuossa ylhäällä mainitsen jos lukee sen läpi.

Pätkä direktiivistä lyhennettynä, sulkeissa olevat ovat mun lisäyksiä: Vaunuja koskeva osa: "Hallitsematonta vuotoa ei saa tapahtua liitoksen tahattoman irtoamisen yhteydessä. Nestekaasun vuotaminen on estettävä asentamalla asianmukainen laite (letkurikkoventtiili) välittömästi säiliöön (pulloon) asennetuun säätimeen"

Autoja koskeva osa: "Jos säädin on asennettu etäälle säiliöstä, asentamalla laite (letkurikkoventtiili)välittömästi säiliöstä (pullosta) tulevan letkun eteen ja asentamalla toinen laite (letkurikkoventtiili) säätimeen"

@timppa

Aivan Timo. Tuo pullon ja korirakenteeseen kiinnitetyn Secumoottorin välinen letku on juuri se onnettomuustilanteessa ensimmäisenä rikkoutuva, koska pullon inertia on sen verran suuri, että äkkipysäyksessä se pullo haluaa jatkaa sitä matkaa huomattavasti autonkoria pitemmällä. Ja se pieni letkunpätkä ei sitä pullon menoa pidättele. Eikä myöskään se balsaseinä siinä pullokotelossa. Kaasu purkautuu heti täydestä aukosta ja täydellä pullopaineella odottelemaan sopivaa kipinää.

Letkurikkoventtiilin pitää olla siellä, missä suurin "pommikin" on.

Paineensäätimen jälkeiset putkirikkotapaukset hoitelee sitten se Secumoottorin ylivirtasuoja.

Olisipa kiva tietää tilastoja,minkä verran on sattunut noita onnettomuuksia joita noiden ko.venttiilien on tarkoitus estää.Vai onko kyseessä vain teoreettisella pohjalla varmuuden maksimointi.MV

Sinne karkasi kuva Truman uudesta säätimestä joka katkaisee kaasuntulon G-voimaan perustuvalla yksinkertaisella systeemillä. Metallipallo kierähtää iskusta (3,5G) pois neulaventtiilin alta ja venttiili sulkeutuu. Vastaa n. 20km./h tapahtuvaa törmäystä kiinteään esteeseen. Täyttää standartin EN 12864 Annex D:n vaatimukset.

Vastaavalla ajatuksella on, muistaakseni Puolassa, opetettu linja-auton kuljettajia ajamaan hillitysti. Pallo lautasen tapaisen esineen päällä, eikä saa pudota ajaessa.

Teknisissä tiedoissa kerrotaan ettei tätä käytettäessä asentajan tarvitse laskea kulutusta, vaan käytetään aina 1,5kg/h maksimivirtausta.

Alimpana kuvia vaunuun tarkoitetuista säätimistä, ei ainakaan hinta ole esteenä näiden asennukseen. Silkasta tiedon puutteesta johtuu jos vaunuun laitetaan kotitaloussäädin ja käyttökieltotarra.

Saksassa nuo tulivat kansallisen säännöksen voimalla pakollisiksi jälkeen -06 rekisteröidyissä vaunuissa. Koko EU:ssa alkoi siirtymäaika 1.10 -07 ja viimeistään 1.4-08 jälkeen rekisteröidyissä EN 12864 Annex D:n säädin on pakollinen.

@timppa

Eli siis tälläkö koko homma on hoidettavissa ? Jos, niin kuka näitä myy ?

Tämä DuoControl CS kattaa kaiken http://www.truma.com/int/en/gas-supply/duocontrol-cs.php http://www.truma.com/downloadcenter/duocontrolcs_installation_instruction_fin.pdf Katso sivu 2.

Tarkenna,Rauno pikkuisen. Puhutko vaunusta vai autosta? Ja milloin rekisteröidystä?

DuoControl on muuten sama kuin MonoControl, on vain tarkoitettu kahden pullon järjestelmään.

Tuo Truman käyttöohje Saksan kansallisine sääntöineen on aiheuttanut monta väärää päätelmää uusien määräysten voimaantulosta. Päiväys 1.1-07 ei tarkoita meillä mitään kaasuasioiden suhteen.

Tuolloin (1.1-07) saksalaiset keksivät kieltää kaasulaitteiden ajonaikaisen käytön ellei kulkimessa ole näitä uuden direktiivin mukaisia laitteita. Käyttöohjeiden suorien käännösten mukana ne kulkeutuivat tänne meillekkin.

Tuolta Truman sivulta löytyy suomenkieliset täydelliset ohjeet siitä kuinka MonoControl asennetaan esim. 120 litran (60kg:n) kiinteään kaasutankkiin. Ei vain käy täällä meillä, ei sitten alkuunkaan. Hyvä kun kääntävät, ei vain pidä kaikkia uskoa.

@timppa

Entäs kun lähden Suomen ulkopuolelle, eikös Saksalaiset ja Ranskalaiset sulkevat minun uudehkon auton kaasuhanat silloin?

Sulkevat, ei auta mikään. @timppa