Lisää tehoa?

Lueskeltuani vimmatun määrän keskustelua tällä palstalla ja annetuista linkeistä, on minulle jäänyt kovasti paljon epäselvää.

Liekö keskusteluissa käytetty vapaamielisesti tehoboxi, teholastu ja optimointi -termejä? Kai niillä jotain todellista eroakin on, koska jossain on kuvakin eri laitteesta, jos puhutaan lastusta ja boxista. ' Jossakin väitetään, että käynnistyksenestoon voi tulla ongelmia optimoinnin yhteydessä. Jossakin väitetään, että koko moottorinohjausjärjestelmä voi seota. Jossakin kerrotaan, että merkkiliikkeen huollossa on hävitetty koko optimointi ja takaisin sen saa maksamalla uudestaan.

Jossakin kerrotaan, että pitäisi ehdottomasti koestaa penkissä ennen ja jälkeen tehonlisäyksen. Joku kertoo, että mittausta varten on saatava ajonvakautusjärjestelmä kytkettyä pois päältä. Entäs jos se ei ole poiskytkettävissä, kuten minulla?

Vastaako joku firma myös tekemisistään? Nettikauppaostoksena saatu purkki mahdollisesti ulkomailta ei välttämättä ole luotettavin tapa, jos jotain menee pieleen.

Onko näillä täälläkin kokemuksistaan kertoneilla todellista tietoa enemmän, vai ovatko ottaneet hirmuisia riskejä kallisiin moottoreihinsa?

Onko tietoa?

Täytyy vielä hiukkasen täydentääkin. Matti Janhonen aiemmin ystävällisesti neuvoi lueskelemaan Power Flash Oy:n sivustoa ja niin olen tehnytkin. Tietoa on paljon, mutta jotenkin ei kohtaa tiedon taso ja ymmärrykseni taso. Minulle täysin tuntematonta termistöä on aivan lian paljon.

Eri vaihtoehtoja olisi kiva vertailla hinnan suhteessa. Hinnasto jo ihan kotimaassakin on alle kahdestasadasta tuonne tuhanteen euroon. Mikä lienee noin yleensä hintansa arvoista? Siitä sitten voipi soveltaa omiin tarpeisiinsa ja omaan kukkaroonsa sopivasti.

Moro

Joo nää on monimutkaisia asioita.. Itse kanssa päädyin tohon 200€ "suomi" poksiin nuukuuksissani ja jos ei toimi niin luulisi saavan edes osan euroista pois. Selvittelin vähäsen tuota aihetta ja kyllä se paras varmaan oisi se uuden ohjelman ajo alkuperäseen purkkiin, maksaa sen 550€ mutta voi myös hävitä huollossa jos joutuvat piteleen. Sitten kyselin näiltä myyjiltä jotka huutaa 600-700€ väliin laitettavasta purkista niin eivät osanneet vakuuttaa eroa tähän halvempaan. Yksi oikea asiantuntija sanoi, käytämme näitä (700€ pokseja) koska on ollut hyviä kokemuksia eikä haukkunut näitä halpojakaan. Se on tosi viritetään mitä vaan niin penkkiinhän se olisi laitettava ennen ja jälkeen silloin tulisi se totuus esiin ja vois säätää. Persdynö kun ei anna ihan sitä luotettavinta arvoa ja huono printata tulos mitä viitsisi muille näyttää. En kyllä tiä missä noita asuntoauton rohjoja saa penkitettyä. Onhan se näin, että ahistaa se jos kone pamahtaa tän takia mutta ahistaa noi mäet kyllä ilman tota taikalaatikkoakin. Ja ennen kaikkia kanssa- autoilijat kiittää kun karavaani kulkee. Lopuksi: Jos paalua löytyis niin ostaisin toki semmoisen auton mihin ei tartte pelleillä millään pokseilla yms. Ameriikan perintöä odotellessa mennään ny näillä eväillä.

Jussi

Saako nuo muutokset tehdä ilman muutoskatsastusta? Vai pitääkö auto palauttaa alkuperäistilaansa katsastuksen ajaksi ellei muutoskatsastusta ole tehty?

Hei kaikki,

kun itse aloin selvittämään tätä asiaa, niin tuntui, että huru-ukon eli minun pää ei ymmärrä riittävästi: teholastu, tehoboxi vai jotain muuta.

Itse tuumailin näin, joka siis voi olla ihan metsään meneviä ajatuksia:

päädyin tehoboxiin (=erillinen tupakkarasian kokonainen laatikko), joka kytketään ruiskutuspumppuun?? meneviin sähköisiin ohjauspiuhoihin. Syynä tähän päätökseen oli se, että luulin ja luulen vieläkin, että tällöin ei ahtopaineisiin kosketa, vaan lähinnän ruiskutukseen liittyviin säätöihin. Minua huolestutti, että jos ahtopainetta aletaan muuttelemaan, niin miten pannulle käy. Ostin sellaisen boxin, joka ainakin nettisivujen mukaan oli ruotsissa testattu ja todettu, että tehot nousevat ja toisaalta päästöt pysyvät kurissa, jopa laskevat hivenen. Nettisivuilla oli testitulokset nähtävän graaffeina. No, toki graaffejahän syntyy 3 minuutissa keneltä vain. Ostin hivenen kalliimman boxin uskoen, että saan hinta/laatu vastaavat toisiaan. Boxin mukana tuli hyvät ohjeet ja asennus oli helppoa.Boxin mukana tuli myös adapteri, jolla boxi voidaan halutessa ohittaa.

Perstuntuma dynometri kertoo hyvin selvästi, että homma toimii. Tähän sopii kuuluisat lauseet: "päiväkään en vaihtaisi pois". Auto on 7 metrinen, alkovimallinen ja varmasti 3.5 tonninen. Juuri tulin kesälomareissulta ja ne mäet, joissa olin ennen ongelmissa, ei tuottanut mitään ongelmia nyt.

Niin ja yksi syy miksi päädyin boxiin: voin tarvittaessa poistaa sen itse halutessani. Jos homma tehdään ohjelmoinnilla, niin se on ja pysyy ellei vie johonkin pajaan poistettavaksi.

Tällaisia kokemuksia tällä kertaa. Asiaa paremmin tuntevat, korjatkaa mahdolliset tietovirheeni.

Kesänjatkoa kaikille!

Moro Uskoisin, että jos oikein mentäis niin täytyy muutoskatsastaa, voi olla aika hankala tapaus täällä Suomessa, sarvikuonojenmaassa. Voivat vaatia päästötodistuksi yms.No kupukärryllisen kaikenmaailman lappuja kuitenkin. Jos pelkää mennä irroitettavan poksin kanssa katsastukseen niin ottaa pois siksi aikaa tai laittaa vaimon, tyttöystävän katsastamaan. Sitten tietysti sanoa, että se edellinen omistaja näköjään tehny konkeloita ja näytellä tyhmää, joka multa onnisttuu helposti.

Jussi

Minulla oli Dukaton JTD 2.8:sa PSI-tehopoksi jolla oli huomattava vaikutus tehoon sekä vääntöön,ei mitattu mutta pers-tuntumalta auton kulku muuttui kyllä todella mahtavaksi ja lisäksi polttoaineenkulutus putosi litralla/100km. Vaihdettuani auton otin poksin pois,myyn sen nyt hintaan 300€ ,maksoi uutena 750€ asennettuna mikä tuntui kyllä silloin suurelta mutta en kyllä hetkeäkään katunut ostosta.Poksi on helppo itsekin asentaa.

Kysymys Jormalle: Minkä ikäisessä laitteessa boxi oli ja voisiko se toimia i.d.TD 2,8:ssa? Olemme juuri paluumatkalla Pohjois-Norjan turneelta ja kyllähän niissä olosuhteissa olisi muutama kW lisää ollut todella tarpeen.

Useaan common rail koneeseen (sukulaisten ja tuttujen dieseleitä) tuollasen boksin olen laittanut ja kyllä niissä ihan mitattavissa olevia eroja on saatu.

Eli hommaa käteensä ajanottokellon, löytyy muuten monesti kännykästäkin ja sitten menee jollekin sopivalla tasaiselle syrjäiselle tielle. Sitten ajaa vaikka kolmosella vaikka 1500 rpm ja aina samasta kohtaa lähtee kiihdyttelemään samaan suuntaan. Kellon pistää päälle kun ensimmäinen tasakymppi nopeusmittarissa ja sitten taas katsoo sopivan tasakympin missä lopettaa. Näitä kun toistaa vaikka viisi kertaa niin eroja ei yleensä tule. Sitten vaan boksi paikkaansa ja samat mittaukset. Ero on asuntoautoissa sekunteja boksilla ja ilman. Henkilöautoissakin pelkän boksin lisääminen tipautti 0-100 km/h kiihtyvyyttä pari sekuntia ja sekin on aika paljon.

Tuon boksin toiminta perustuu suuttimien paineanturin tiedon vääristämiseen. Eli anturi kun mittaa vaikka paineeksi 1500 bar niin boksi huijaakin moottorinohjausyksikölle paineeksi vaikka 1300 bar ja kun se otetaan laskennassa huomioon niin kone saakin enemmän dieseliä. Yksinkertaista mutta totta.

Lisää dieseliä koneeseen huijaamalla syöttöpumppua boksilla ja samaan aikaan dielesin kulutus putoaa? En ole einstein mutta joku tuossa yhtälössä ei täsmää...

Kulutus tippuu niissä tapauksissa kun osaa käyttää parantunutta vääntöä. Ja kun voidaan ajaa pienemmillä kierroksilla niin moottorin hyötysuhde on parempi ja kulutus laskee.

Ja vaikka koneeseen huijataan enemmän dieseliä niin ei sitä kulu yhtään enempää pintakaasulla ajettaessa, silloin vain pitää painaa kaasua hieman vähemmän. Eli jos vaikka kaasunasento on ollut ennen 30% ja tehoa on sillä tullut määrätyillä kierroksilla 40 kW ja kun on tehoboksi niin se sama teho samoilla kierroksilla tuleekin 25% kaasunpainalluksella. Tästä syystä on mahdotonta vertailla tehomääriä osakaasulla kun kaasupolkimen liikkeessä tuo ero on lähes olematon. Eron kyllä huomaa kun tuon boksi kytkee katkaisijan kanssa, sitten saa kesken ajon sen päälle ja pois.

Jos ennen boksin laittoa/ lastutusta/ ohjelmointia on esim. näin:

80 km/h = 2200 rpm 90 km/h = 2500 rpm

Laitetaan boksi niin sanot että kierroksia voidaan pudottaa. Käsittääkseni jos kierroksia pudotetaan niin samalla putoaa myös vauhti?

Vai millä tavalla boksi vaikuttaa välityksiin jotka hyvin pitkälle määräävät sen mikä on kierrosluku määrätyllä nopeudella? Tai nopeus määrätyllä kierrosnopeudella?

Kaiken a ja o on tosiaan se että osaa käyttää oikein parantunutta vääntöä. Sieltä se säästö tulee... jos on tullakseen.

Teoriassa, huomatkaa sana teoriassa, saman säästön voisi saada aikaan myös ilman lastutusta jos pystyisi ajamaan oikein.

Mitä taas tulee ajettavuuteen, mäkien nousukykyyn yms. asioihin niin niissä boksin antama lisäarvo on varmasti hyvä juttu.

Matka-ajossakin on monessa kohtaa vaihdettava pienemmälle vaihteelle, ja kun nämä kohdat voi mennä vaihtamatta niin kulutus tippuu aina. Esim. mäessä ennen vaihdettu neloselle ja 90 => 80 km/h vauhti tippunut, nyt kun menee vitosella ja vauhti tippuu vastaavasti niin kulutus on ollut pienempi. Ja vain koska jos saat koneesta saman teho pienemmillä kierroksilla niin sen hyötysuhde on parempi.

Missään en vielä ole nähnyt tietä missä voisi ajaa tasaisella vakiovauhtia. Hollannissa on kyllä aika hyvät tasaiset motarit mutta kyllä sielläkin risteyksiä on.

Vastaus Heikille.poksi oli JTD 2.8 vm 2005,soveltuu vm 2003-2006, en tiedä soveltuvuudesta muihin malleihin,mutta voin ottaa selvää.tässä puh.numero 0405442090 niin voit kysyä lisää

Eihän tuo moottorinohjausjärjestelmän muutos mitään huuhaata ole. Samaiseen ohjelmointiinhan perustuu koko auton polttoainejärjestelmän toiminta nykyautossa oli se sitten bensa- tai diesel. Kun ohjelmointi tehdään tehtaan toimesta kompromissina - moneen käyttötarkoitukseen sopivaksi - niin se on monien mielestä hyvä asia. Mutta jos moottorin ohjausta muutetaan jälkikäteen siten, että moottorin toiminta on optimi siinä käytössä johon alustaa käytetään niin se onkin huono asia. En ymmärrä? Samaan aikaan tunnetutkin autotehtaat kuitenkin tekevät optimoimalla "uusia moottoreita" vain ohjelmoimalla moottorin ohjausjärjestelmän uudelleen.

Pakettiautokäyttöön tehdyn auton moottorin säädöt ei ole optimimaaliset silloin kun alusta joutuu matkailuautokäytöön. Eihän pakettiautoja ole suunniteltu käytettäväksi jatkuvasti alustan suurimman sallitun massan alueella, kuten matkailautokäytössä on lähes aina tilanne. Jos näin olisi niin matkailuauton moottorin vääntömomenettikäyrä olisi toisenlainen ja myös vaihteiston välityssuhteet olisi optimoitu nykyistä paremmin käytön mukaan. Vrt. vaikkapa Transitin ongelmat liikkeelle lähdettäessä. Lähes kaikissa alustoissa on - automaattivaihteisia lukuunottamatta - sama vika matkailuautokäytössä, moottorin alavääntökäyrä on liian korkealla ja ykkönen ja pakki ovat liian pitkiä. Nämä seikat johtaa siihen, että auton käsiteltävyys esim. leirialueilla, parkkeeratessa ja ahtaissa tiloissa kärsii. Voi kytkinlevyparkaa siinä tilanteessa.

Polttoaineen säästöhän perustuu samaan asian kun jos autoon vaihdettaisiin isompi kone kokonaismassan pysyessä samana. Isompi kone voi toimia pidempiä aikoja moottorin polttoainetalouden kannalta optimialueella. Siitä syntyy tämä säästömahdollisuus. Nimenomaan säästömahdollisuus koska usein käy niin, että kuskin ruokahalu kasvaakin syödessä. Eli kun kulkee aiempaa paremmin niin ajetaan aiempaa kovempaa ja siitähän taas seuraa ilmanvastuksen kasvu jne. Mutta mitäs siitä kun muuten kulkee mukavasti.

Kannattaa tutustua tarkemmin esim. Fiatin alustojen ja moottoreiden osalta seuraaviin sivuihin http://www.fiatcamper.com/chassis.php Siellä kerrotaan mm. että vaihteistojen välityssuhteet on kehitetty matkailuautoon sopiviksi samoin moottorit (kohta moottorit). Myöskin alustan ja jousituksen osalta testit ja kehittäminen on suoritettu matkailuautovarustus "päällä" (kohta käsittely). Ainakin näiltä osin pakettiauton ja matkailuauton kesken on selviä eroja.

Jos Fiatin alusta on kehitetty matkailuauton alustaksi niin miten on selitettävissä, se että siinä esiintyy niinkin paljon vikoja.

Tai, että kun siitä haluaa hyvän ajettavan niin siihen onkin laitettava AL-KO -alusta, sen oman "hyvän" tilalle. Tai miksi matkailuautokäytössä erityisesti takaiskunvaimentimia pitää olla vaihtamassa jopa 20.000 km ajon jälkeen tai etujousien yläpään laakerit on kulutustavaraa jne. Eikä paljon paremmin mene etupyörän laakereillakaan. Nämä fiat ei ole minun keksintöä vaan näistähän täällä jatkuvasti kirjoitetaan. Jos alusta olisi suunniteltu tai parannettu nimenomaan matkailuautokäyttöön niin näitä "rasitusvammoja" tuskin esiintyisi siinä mitassa kun esiintyy.

Itse olen ollut uuteen matalaan alustaan ja sen ajo-ominaisuuksiin tyytyväinen eikä vikojakaan ole ilmennyt. Kehitystä on tapahtunut paljon viimeisten 5-10 vuoden aikana. Toki vikoja voi aina ilmetä, ihmisten tekemiä ne kaikkia autot ja asuntoajoneuvotkin ovat. Tapahtumien absoluuttinen määrä on toki riippuvainen myös Fiatin alustojen yleisyydestä, tällä hetkellä sen markkinaosuus lähentelee eurooppalaisissa asuntoautoissa lähes 70 %. Moninkertainen määrä useimpiin kilpailijoihin verrattuna. Tuollaista osuutta ei olisi saavutettu ellei ko. sektorin kehittämiseen ja kilpailukykyisyyteen olisi panostettu. Kokonaisuutena parasta alustaa ja autoa tuskin vielä on tehtykään, jokaisella on omat vikansa ja ongelmansa.

kai se fiiun alusta on jotenkin sopiva matkailuautoon,kumminkin luulen että se on se hinta mikä selittää niiden määrän. On varmaan halvin alusta korivalmistajille.Esim heti kun autossa on AL-KO alusta,on hintakin heti noin 10 000e kalliinpi.

Heips,

edellä olevaan keskusteluun viitaten omakohtainen havainto Fiat alustan eritysrakenteista matkailuauto käyttöön.

Kun autollamme oli ajettu noin 5.000 km, makasi perä iskuja vastaanottavien kumituttien päällä. Lehtijousu (huom. 1 kpl/puoli) ei jaksanut kantaa perää normaaliin asentoon. Otin yhteyttä auton myyjään, joka oli yhteydessä Saksaan valmistajaan. Sieltä tuli vastaus, että auto tehty Fiatin ilmoittamien kantavuuden pohjalle ja ongelma ei ole heidän. Otin yhteyttä Fiatin maahantuontiin ja välitin tiedon, että Fiatin ilmoittaman kantaman mukaan auto ei pitäisi olla uuden uutukaisena tässä tilassa. Fiat maksoi lehtijousen taonnan ja lisälehtijousen. Samaan konkurssiin maksoin vielä kolmannen lehtijousen. Nyt autossa on siis kolme lehtijousta/puoli, on jämäkkä ja kantaa, mutta myös joustaa hyvin. Olen hyvin tyytyväinen ratkaisuun.

Toinen kokemus on tuo pitkä vitonen. Olen jo aikaisemmin täällä kertonut, että auton paino, moottorin teho ja pitkä vitonen on yhtälö, joka ei toimi.

Jos auton rakenne olisi "viritetty" matkailuauton käyttöön, niin tuskin edellä kuvattuja ongelmia olisi ollut.

Mitenkäs nuo takuumurheet, vaunussa vaununvalmistaja vastaa kaikista takuumurheista, eikö niin, mutta eikös matkailuautossa auton takuuasiat mene alustanvalmistajan piikkiin?

Vähemmällä teholla vähemmän murheita!

Volvoon saa välijähdyttäjän nykyään vakiona, joka nostaa tehon 247 hp.sta 360 hp.hen. En kuitenkaan usko että vanha auto jota ei suunniteltu tämän tehoiseksi niin hyvin kestäisi tätä tehon lisäystä. Tässä ei ole kyse lastusta lainkaan muta siinäkin tulos voi olla sama.

Volvo B10M kuskikaj

Koska Fiat Ducatoa on valmistettu jo samalla nimellä useina eri sukupolvina ja versioina vuodesta 1981 lähtien niin kannattaisi aina erilaisia kokemuksia kerrottaessa mainita mitä vuosimallia ko. ongelma koskee. Sukupolvien välillä on nimittäin eroja mm. moottoreiden ja vaihteistojen osalta (mm. ennen 5-v nyt 6-v).
Fiat Ducaton ensimmäinen sukupolvi oli valmistuksessa 1981- 1993, toinen 1994 - 2006 ja kolmas vuodesta 2006 eteenpäin. Myös pienempiä ns. face-liftejäkin on tainnut olla vielä välillä.

Vaihteiota on ollu: 4,5 - 5 - 6.

Kotelomalleja: 1981-1993 = Kanttimalli 1994-2002 = Patakeula 2002-2006 = Normaali 2006 ->. = Lättänokka

Niin jos nyt muistettas se viiatin vaiheteisto, myös näissä lastutus ja boksi laitoissa niin kyllähän on niin että kun voima ja vääntö lisääntyy niin myöskin vaihteiston rasitus kasvaa kuten myös rikkumisen riski.

Tuo koskee vain sitä nelijapuolivaihteista. Uuemat kestää.

Mun mielestäni 05-06 Ducato oli/on aika hyvä Fiatiksi. Sen uudempaa ei kai pitäisi hankkia. @timppa

Tarkotat siis 02 - 06, vai?

Ei, kun nimenomaan -05 ja -06 eikös niissä ole pieniä matkan varrella tehtyjä parannuksia vaikka samanlaisia ovatkin -02 vuodesta asti. Sitten -07 asiakkaat aloittivat taas testaustyön. @timppa