Mitä tulee huomioida, jos matkailuauton alustana on ka

Onko näillä palstoilla verrattu kustannuksia alle ja yli 3500 kg alustoille. Miten kustannukset lisääntyvät, jos alustana jatkossa olisi ka?

Vaaka pisti nimittäin tätä vaihtoehtoa pohtimaan, tervisin nro 77675

Matkailuautot on nykyään aina m1-luokan ajoneuvoja eli henkilöautoja.

Minä en keksi 3500 kiloisen ja yli 3500 kiloisen maksujen erossa Suomessa mitään eroa. Vasta kun kokonaispaino menee alle tuon 3500 kiloa alkaa käyttömaksu pienenemään koska se menee kokonaispainon mukaan ja maksimi on tuo 3500 kg.

Vakuutus maksutkin taitaa matkailuautoilla mennä lähinnä hankintahinnan mukaan.

Yli 3500 kilon autoilla ei taida olla talvirengaspakkoa, tosin ehkä viisasta käyttää :-)

Muita asioita tulee myös vastaan yli 3500 kiloisilla. Esim. monissa maissa on yli 3500 kiloisille autoille erilaisia maksuja ja vaatimuksia. Kuten Sveitsin raskaan-ajoneuvon maksu kertamaksuisen vigneten sijaan (tosin tässäkin säästää mikäli on maassa alle 10pv). Itävallassa mikäli mielii ajella moottoriteillä pitää hommata autoon Go-Box.

Toisaalta sitten ei tarvitse pelätä ylikuormaa ja alustat ovat paremmin mitoitettuja matkailuauto käyttöön.

Meillä vaihtui 3500 kg adria 6000 kg Flairiksi kolme vuotta sitten. Kaskovakuutuksen hinta nousi muutamalla kympillä. Ensin se tosin nousi muutamalla satasella, mutta yhtiön vaihto tasoitti tilanteen. Liikennevakuutus on suunnilleen sama. Polttoaineen kulutus tippui. Adria oli alkoviauto ja Flair integroitu. Flair vie 14 litran molemmin puolin ja Adrialla meni 15 litraa sataselle. Huoltokustannukset meidän ajamillamme kilometreillä laskivat, koska Fiat piti huoltaa 15 000 välein Delta-autossa ja Flairin Iveco -alustalle riittää kerta vuoteen huolto. Kilometrejä autoomme tulee noin 20000 vuodessa. Deltan huoltohinnat olivat jo aikanaan pilvissä, mutta Ivecon huoltaminen on "normihintaista". Yhdistetty ajoneuvo- ja käyttövoimavero nyt pompsahtaa kattoon, mutta niin kai se tekee 3500 kg painoisillekin autoille. Rengaskulut paripyöräautossa ovat luonnollisesti isommat kun neljällä kumilla liikkuvassa. Ajan tosin vain yhdellä rengaskerralla, eli sen suhteen hinta tavallaan tasoittuu kun ei tarvitse kesä- ja talvipyöriä hankkia erikseen. Kokonaisuudessaan olen todella tyytyväinen tekemääni hankintaan. Ulkomailla liikkuessa ei tarvitse murehtia mahdollisista vaakoista. Katsastuksen yhteydessä puntari näytti automme painoksi 5130 kg. Kun siihen lisätään kaikki puuttuvat romut ja matkustajat, painaa automme täydessä latingissa 5600 kg. Vielä jää siis 400 kg pelivaraa.

Poikkean vähän asian sivuun. Ovatko nuo mainitsemasi polttoaineen kulutukset ihan totta ? Me ajoimme v.m. 2009 Transitilla (puoli-integroitu) viime talvena 11500 km lenkin keskikulutuksella 8,6 km/h. Tämä lukema on todellinen, laskemalla saatu. Auton "tietokone" antaa n. ½ litraa pienemmän lukeman.

Tarkoitin tietenkin 8,6 litraa/100 km.

Tarkoitit lienee tuota adrian kovaa kulutusta. Kyllä se piti paikkansa. Adria oli 2005 mallin alkovi, pituutta vähän yli 7m. Koneena ducaton 2,8 jtd. Edellinen samalla koneella ollut 7,2 m pitkä alkovi knaus, vm 2002, vei samoja lukemia. Tuo ducaton jtd-kone oli juoppo. Kun oikein hiivisteli ja sattui myötätuuli, sai kulutuksen tippumaan 14 litran tuntumaan. Niitä kelejä vaan oli aika vähän. Ivecossa ja sen kohtuullisessa kulutuksessa on kyse lienee riittävästä koneen tehosta ja hyvistä vääntöalueista sekä tasaisesta keulasta verrattuna alkovikeulaan. Myös robottivaihteistolla on osuutensa kohtuulliseen kulutukseen. Nimittäin vastaava manuaali-Flair vie yli litran enemmän ainetta sataselle.

Transit vie huomattavasti vähemmän ainetta kun silloinen ducato. Ajoimme ystäviemme kanssa kohti kroatiaa vuonna 2006. Ducato adriaa tankattiin koko ajan ja Dethleffs Forteroa, transitin alustalla, tankattiin suurinpiirtein joka toisella ducaton tankkauskerralla. Fortero oli myös alkoviauto ja yli 7m.

Puutuin asiaan koska meillä on 1. auto eikä näinolle ole juurikaan kokemusta muista vehkeistä. Luulen että alkaisin saada näppälöitä noilla lukemilla. Tähän liittyy vielä eräs erikoisuus johon taisin jo kerran puuttua. Automme kulkee euroopassa n. ½ litraa vähemmällä kuin Suomessa !! Se ei johdu erilaisista ajo-olosuhteista, en ainakaan usko näin.Viime reissulla emme ajaneet maksuteitä, joten taipaleeseen sisältyy lukematon määrä liikenneympyröitä ja kylien läpiajoja.Eräänä selityksenä on tarjottu sitä, että löpö muualla olisi "raskaampaa" ja näinollen sen energiasisältö olisi suurempi ??????

Olen tehnyt samanlaisen kulutushavainnon yhdeksän viimeisen vuoden aikana. Aina, autosta riippumatta, kulutus tippuu ulkomaisella naftalla puolesta litrasta yli litraan per sata kilometriä. Tästä opimme sen, että kannattaa matkailla vaan ulkomailla :)

Kiitos vastauksistanne, kai sitä on alettava tähyämään raskaampia akseleita. Hyvää kesää kaikille!

Pojat! Sinivalkoinen viiva joka sujahti ohitsenne olin minä 3200kg:n autolla, yhdentoista litran kulutuksella.

@timppa

Mutta pojat;minun HYMERI kulkee 7.8l/100km ja kovaa vauhtia.

Kuka pääsee 5:n litraan kulutuksen suhteen? On noi piirongit pieniruokaisia.

C-kortti

renu 2.5cdi,150.reipaalla ajolla.motarilla aina 120 nopeutta.kulutaa noin 10 sadalla.puoliintegroitu kori.kovasti epäilen näitä 8 litran kulutuksia.ei se iso massa ilman enerkiaa kulje.

Minun Hymer ei kulje pyhällä hengellä (kuten eräät kulutuksen ilmoittavat) vaan dieselillä, jota se napostelee minun ajolla aina yli 10 ltr/100 km. Kovaa tai vastatuuleen ajettaessa kulutus nousee helposti jopa yli 12 litran satasella. Mitä tuohon pienempään ulkomaan kulutukseen tulee niin siihen on ihan järjelliset syyt, jotka tuskin löytyy dieselin ominaispainosta. Kulutukseenhan vaikuttaa lämpöhäviöt, jäähdytys, moottorin, voimansiirron ja lisälaitteiden häviöt, inertia, ilmanvastus ja vierinvastus. Vierinvastuksen osuus on n. 20-30 % polttoaineen kulutuksesta. Vierintävastukseen taas vaikuttaa monet tekijät kuten tienpinnan karkeus, renkaiden rakenne, renkaiden lämpötila ja paine.

Pelkästään jo suomalaisen tienpinnan karkeus (suurempi vierinvastus) suhteessa Keski-Euroopan maiden teihin selittää suuren osan tuosta koetusta kulutuserosta. Meillä tienpinnan pituusprofiili on nastarenkaista johtuen sekä tehtävä että muotoutuu hyvin karkeaksi ja näin keväällä tiet on karkeimillaan, jolloin vastaavasti rengasmelu on suurimmillaan. Teiden karkeudesta taas seuraa, että joudumme maksamaan suuremman vierintävastuksen vuoksi suurempia polttoainekuluja Keski-Euroopalaisiin nähden sekä kesällä että talvella. Toinen automaattinen tekijä on Keski-Euroopan lämpimämmät säät/tienpinnat jotka nostaa renkaan työskentelylämpötilaa joka taas pienentää renkaan vierinvastusta suoraan, sekä renkaiden paineen nousun myötä. Sekin on tutkittu tieto, että betonitien pinemmästä vierinvastuksesta johtuen kulutus betonitiellä on pienempi kun vastaavan profiilisella asfalttitiellä.

Yksi aika iso tekijä polttoaineen kulutuksen kannalta euroopassa,on asumis tiheys.Kyliä on pienempien teiden varsilla sen verran tiheään,ettei nopeudet pääse nousemaan kovin suuriksi.Eli voi ajella aika kevyellä kaasujalalla.