Telipyörästö

Kertokaapa kokemuksia telipyörästöllä varustetuista matkailuautoista niin talvi- kuin kesäkäytössä? Onko ollut ongelmia ja minkälaisia?

on kokemuksia kolme akselisesta ducato flairista. eo ole talvella ajettava auto jos aja hiekoitus auton perässä koko ajan ja kesälläkin mökki teillä on katsottava nillainen tie on. @ kk.

Osta vain sellainen telopyörästö missä taaempi aksin pyörät ovat kääntyviä. Jos ajat paljon etelä Euroopassa niin olisi hyvä olla takimmaisen akselin nostaja. Espanjassa tiemaksu on tuplasti kovempi kolmiakseliselle.

Kaksiakselinen bussi maksaa Categoria 2 taksan mukaan mutta kaikki useampiakseliset Categoria 3 tai korkeamman taksan mukaista tiemaksua. Maksupuomia ennen on tiehen upotettu paine anturit jotka laskee akselien määrän, sen takia teliakseliset kuormaautot nostavat ennen mittauspistettä telin ylös.

On kokemuksia teliasuntoautosta muutamalta vuodelta,ei ole ollut vaikeuksia normaalilla maantiellä talvikelillä.Menee kun juna, ei juuri liukkautta huomaa.Sivutiet on asia erikseen missä on ajettava hiljaa ja on pahoja mäkiä.Teliauto on ollut meillä ainoana autona monta vuotta sillä on ajettu kaikki ajot.Ainoa huono asia on ollut naulat takinmaisissa renkaissa kun etummaiset pyörät nostavat tieltä ne ylös ja sitten ne ovat takimaisissa.Että renkashommia on ollut muutaman kerran. Niin ja etelään mennessäkin voi ajella muita teitä kun maksullisia jotkut eivät uskalla poistua moottoriteiltä olenkaan.

Onko olemassa ihan oikeasti matkailuautoissa nostoteliä ohjaavaa teliakselia, jos on tällainen rakenne autossa, kyseessä on kolme- tai useampi akselinen rakenne, johon kuuluu ohjausominaisuus/mah- dollinen nosto.Kuormureissa, joissa taka-akseli ohjaa (linjurit,jäteautot,moniakselirakenteet) se toimii itsenäisesti l. ei ole varsinainen telirakenne.Telira- kenne on aina kaksi akselia kytkettynä toisiinsa jousituksen kaut ta, muut rakenneratkaisut ovat erillsiä akselistoja, joiden toi- minta on itsenäistä.

Mitenkä voi taka-akselirakenteeseen kuulua myös ohjausominaisuus? Olen aina luulluu, että nykyaikasta autoa ohjattaan pelkästään eturattailla.

Eppäilen, että tässä on nyt luultu seuraavaa teliakselia ohjaavaksi.

Rakenne on periaatteesa sama ku kaupan ostoskärrysä, mutta peruutettaessa ne seuraavat telipyörät lukittaan suoraan asentoon.

Taitaa Palinin luulot olla 20 vuoden takaa,silloin käytettiin harvatelisessä rekassa vapaasti ohjautuvia viimeisiä akseleita jotka oli maantie ajossa lukittuna.Nykyisin on lähes poikkeuksetta moniakseliset autot varustettu ohjaavalla takimmaisella akselilla, joka toimii sähköhydraulisesti eikä sitä voi lukita, joka tekee pehmeällä peruuttamisen huonoksi.

Jukka on 110%:sti oikiasa. Tai sitte täysin vääräsä. Tarkemin ottaen mun tiiot ei perustu 20, vaan 35 vuojen takasiin kokemuksiin.

Olisko joku alkanu tekkeen tuomosia sähköhydraulisia ohjauslaitteita jo piironkienki alle. Tuntus ainaski jonki verran vaikuttavan hintaanki jo tuomosen ratkasun.

PS: Voiaanko tuomosesa moternisa kakspääohojauksesa valita erikseen, että ohjattaanko sitä autoa liikenteesä etu- vai taka-akselilla vaiko molemila yhesä? Siis vähän niiku neliveosaki, että kumpi pää vettää.

Meillä on ollut 5 vuotta teliauto, huomaamania hyviä puolia on vakaus,töyssyn yli ajettaessa etupään terävä hyppäys puolittuu ja maantiellä mennään suoraan.Perä ylityskin on siedettävä ja on helpompi peruttaa maastosa kun on takana maavaraa. Kerran talvella sohjoisena päivänä ennen Jyväskylää liikenne ympyrässä perä luisti, ajettelin sen johtuneen siitä kuuluisasta tilannenopeudesta.Lumisessa nousussa etupää rupeaa kuokkimaan mutta se taitaa olla etuvetoisten autojen ominaisuus. Pariissa noin 15 vuotta sitten etsimme leirintäaluetta,olimme lähellä, näin liikennemerkin, siniselläpojalla valkoinen kolmio -teltta- painoin kaasua ,kohta ollaan perillä. Se olikin varoitus suojatien korokkeesta,silloin teli olisi ollut tarpeen. hyvää kesää kaikille.

Matti Suomessa on rekisteröitynä M1 piironkina 5 kpl autoja joissa on tuo kääntyvä takimmainen teliakseli, Alustan merkki on Neoplan.

Se onki bussialusta eikä mikkään Viiatti! Ei voi puhuakkaan samana päivänä niistä.

On kaksi eri asiaa teliakseli ja kaksi akseli,jotka tulevat esiin vain takapotku kampeissa mielestäni parhaiten, jos siinä on telin-nostaja.

Tämä auto ei tosin saanut silloiselta AKE:lta rekisteröintilupaa matkailuautoluokkaan joten se jäi bussiksi.

http://www.kylahullutkulkurit.fi/forum/viewtopic.php?f=2&t=2356&p=19243&hilit=megas%2A#p19243

Tämä vasta olisi näky leirintäalueella, ei uskaltais varmaan ajaa joka nurmelle.

PS! Matti! kaikki neljä akselia kääntyy

Tiiseliä tuo vehe polttaa 50 litraa satasella

Onkohan jälleen käsitys, teli-, moniakseli rakenne sekaisin? Ei kaikki rakenteet, joissa akselit ovat lähellä toisiaan ole telejä Otetaan esim, kuormuri, jossa on kaksi ohjaavaa etuakselia, ne on erikseen jousitettuja, vaikka ne olisi aivan peräkkäin, ei kyse ole telistä vaan erillisistä akseleista.Sama on takana, jos akse- lit ovat itsenäisesti jousitettuja, ne ovat akseleita, eivät te- lirakenne.TELIRAKENTEESSA AKSELEITA ON JOUSITUKSEN KAUTTA KYTKET- TY TOISIINSA,l.TAKIMMAINEN AKSEILI ON JOUSITETTU ETUMMAISEN AKSE- LIN TAKAKORVAKKEEN JA TELIAKSELIN KAUTTA, TAI JÄREÄ JOUSI ON AK- SELEIDEN VÄLISSÄ, LAAKEROITUNA KESKELTÄ RUNKOON, PÄISTÄ AKSELEI- HIN, JONKA LISÄKSI AKSELEITA TUETAAN (ohjataan)TUKITANGOILLA.

Teli on yleinimi tietyn tyyppisille akseliratkaisuille, joita löytyy lukemattomia (satoja) autoista, perävaunuista, rautatievaunuista, ratikoista, työkoneista jne. Keksintönäkin teli jo niin vanha, että ensimmäiset teliratkaisut on patentoitu jo puupyörien aikaan. Esim. junanvaunun telissä akseleita ei ole jousituksen kautta kytketty toisiinsa ja silti se jos mikä on teliakselisto.

Rautatievaunussa, veturissa,yms pyörästö on kytköksissä toisiinsa erillisen rungon kautta,l.akselistorunko on toisiinsa kytketty, pyörästö on toisiinsa yhteydessä.Vaunutehtaalta koekäyttöön tule- vien vaunujen akselistojen asentoja seurataan tarkkaan koeajon yhteydessä, jotta ne asettuvat oikeaan kulmaan esim kaarteissa . Vielä kerran teli on toisiinsa kytkettyjä akselirakenteita, ei yleisnimi peräkkäisille akseleille.

Siis tämä on teli, ei kaksiakselinen.

ja näytäs olevan viälä al-ko.jos oikein tulkitsen kuvaa

Jos kuormuriin on kytketty perävaunu, jossa on 6:si erillisjou- sitettua akselia peräkkäin, kyseessä on moniakseli rakenne, jos tämä koko rykelmä olisi toisiinsa jousituksella kytketty, kysees- sä olisi teli.Tienpitäjä voi määritellä suurimman telipainon/ak- selipainon,l. jos äskeinen moniakselirakenne olisi teli voisi tiellä olla suurin sallittu telipaino esim 13:ta tonnia,jolloin tällaisella perävaunulla ei olisi juurikaan kantavuutta.Siinä vaiheessa, kun akselit ovat erillisiä, saadaan äskeiseen raken- teeseen suurempi kantavuus, jos akselipainoksi on määritelty vaikkapa 8:n tonnia.Rautalangasta väännettynä teli on eri asia kantavuuden, rakenteen, ominaisuuksien suhteen, kuin moniakselisto.

Jos jotakuta kiinnostaa muo ajoneuvoluokitukset, mitat ja painot niin tästä linkistä löytyy.

Johdettu laista 1257/92.

http://www.satakola.fi/verkko_opiskelu/autoalan_yleistaidot/oppimateriaalit/3_ajoneuvojen_luokitukset_ja_mitat.htm

Tuo laki 1257/92 on jo hieman vanhentunut.

Teli / akseli

Telin mukaan laketaan useamman akselin max kuorma jos akseliväli on 1,8m tai vähemmän. kohdassa 3

Auton telille kohdistuva massa ei saa ylittää seuraavia arvoja: esim. d) kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä mutta pienempi kuin 1,8 metriä 19 t *huom. ehto!

*ehto! "vain jos sen vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5 tonnia"

Telin vaatimuksena on erillisjousitus!

JOKINIEMI PETRI ja näytäs olevan viälä al-ko.jos oikein tulkitsen kuvaa.

On Peitzin akselisto.

Kyllä asetus 1257/92 on edelleen voimassa. "siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen" on tärkeä teksti lakeja ja asetuksia tutkailtaessa. Tuo opastusteksti näyttää olevan päivätty 6.3.2010.

Oma vuoden mittainen kokemus telillä varustetusta Bürstner 747:sta on pelkästään positiivinen. Edelliseen 2-akseliseen alkoviautoon (kaksoispohjalla varustettu Dethleffs) verrattuna ainakin ajo-ominaisuudet ovat huomattavan paljon paremmat, vaikka muuten vetojuhtana on täysin sama Maxi-Ducato. Eroa selittää telin lisäksi varmasti myös Al-kon valmistama alusta. Se käyttäytyy kuoppaisella tiellä ja kaarreajossa tosi jämäkästi, ei kallistele eikä keiku, kuten edellinen auto. Ainoa ongelma on pituudesta johtuva suurempi tilantarve ahtaissa paikoissa. Mutta selviäväthän ne kuorma-autot ja bussitkin yllättävän pahoissa paikoissa. Ja ainakin Norjan ahtaissa serpentiineissä selvisimme viime kesänä hyvin.

Talvioloissa oikeastaan ainoa kokemus on Sappeen mäkisistä teistä viime talvena, mutta ainakin lumipolanteisilla teillä ajotuntuma oli odotettua parempi. Kuten joku jo aiemmin täällä kommentoi, etuvetoautolla ongelmia tulee varmasti takavetoista helpommin ainakin ylämäkeen ajettaessa. Teli ei sitä asiaa pahenna, vaikka auton pidetessä painoa jää vetäville pyörille hieman vähemmän. Tämä ongelma tulee eteen myös nurmikolle tai muulle pehmeälle alustalle ajettaessa, sillä takapyörien upotessa etupyörät alkavat sutia helposti. Toisaalta telin ansiosta paino jakautuu isommalle pinta-alalle, jolloin pyörät uppoavat maahan 2-akseliseen verrattuna vähemmän.

Kuitenkin näistä telillä varustetun etuvetoisen auton mahdollisista pito-ongelmista selviää miettimällä yleensä etukäteen, mihin autonsa ajaa. Itse en telistä ole tällä hetkellä valmis luopumaan, mutta joku muu saa olla asiasta vapaasti eri mieltä.

Kuvassa (Antti Lahti) ei ole teli vaan kaksiakselirakenne.

Wikipedia määrittelee telin seuraavasti: Teli (engl. bogie tai am.engl. truck) tarkoittaa kahta tai useampaa akselia, jotka on rakennettu yhdeksi kokonaisuudeksi ja liitetty kulkuneuvoon tai siihen liitettävään perävaunuun joko kiinteästi, kääntyväksi tai jousituksella.

Oikeaoppinen teli tarkoittaa ns. telirunkoon rakennettua kaksi- tai usempiakselista rakennetta, joka kiinnittyy yhdestä laakeroidusta kiinnityspisteestä varsinaisen ajoneuvon runkoon, josta tosin voi olla muunlaisiakin ratkaisuja. Kuvan akselistot ovat erillisiä eli kysymyksessä on täysin selvä kaksiakselirakenne, ei missään mielessä teli.

Telin suurin etu on sen keinuntaominaisuus, joka periaatteessa puolittaa epätasaisuuksista johtuvan huojunnan mikä tarkooittaa huomattavasti tasaisempaa kyytiä. Samoin se pienentää akselipainoja, millä on raskaassa käytössä hyvinkin suuri merkitys (voidaan lastata suurempi kuorma). Haittapuolina heikompi ohjautuvuus, jota pyritään kompensoimaan muun muassa joissakin kannanotoissa mainituilla nostotelirakenteilla. Molempien teliakseleiden veto voidaan toteuttaa joko perinteisellä kardaanilla tai ns. telikarhulla, työkoneissa ja hitaammissa ajoneuvoissa myös hydraulimoottoreilla. Rakenne on hieman kaksiakseliratkaisua kalliimpi, mutta sen edut tekevät siitä etenkin raskaassa työkäytössä selvästi kasiakselirakennetta suositumman.

Nykyaikana kaikki akselistot voivat olla ohjaavia, mikä on yleisintä joissakin erikoisajoneuvoissa (mm. raskaat sotilaskäytössä olevat maastokuorma-autot ja tykinvetäjät), millä pyritään parantamaan niiden liikkuvuutta ja ohjautumista ahtaisiinkin paikkoihin.

Hytönen sen kertoi, teli on yhtenäinen akselikokonsáisuus, asen- nettuna ajoneuvon runkoon, moniakselit ovat erillisesti, toisis- taan riippumasti toimivia,l. ottavat kuorman itsenäisesti ilman toisen/useamman akselin välililsesti tuottamaa kuormaa,l.kanta- vat rasituksen sillä hetkellä yksin.

Hytönen meni kyllä tässä kohdassa halpaan tuon Lahti-Antin kuvan kanssa. Siinä on kysymyksessä ihan oikeaoppinen keinuteliakselisto.

Jos esim. etumainen pyörä nousee 50 mm, niin vivustojen välityksella taempi pyörä laskee samalla sen 50 mm.

Nyt siis fysiikan kirjat esiin ja kertaamaan asioita. Vipuvarsihan on maailman ensimmäinen voimansiirtolaite ja keksitty jo kivikaudella, jopa ennen Fiatin viitosvaihdetta.

Lahti-antin lähettämä kuva ei esitä keinuteliä, vaan yhteenkyt- tyä teliä, keinuteli on akseleiden välissä olevan laakeriraken- teen kiinnityspiste varsinaiseen runkoon, l.akselit joustavat, seuraavat toisiaan maaston mukaan.

Kuten jo aiemmin kerroin, toiminto on täysin sama. Tekninen toteutus vaan on erilainen.

Kumman luulet olevan se ajo-ominaisuuksiin vaikuttava tekijä?

Kysy mutsiltas onko monikytkentä sama, kuin yksikkökytkentä .

On se tuo Palliinni kovakalloista lajia: se tietää kaiken paremmin kuin tietosana- tai autotekniikan käsikirja. Palliinin mukaan nämä siis valehtelevat.

Enkä minä sitä telin määritelmää ole keksinyt, kyllä se on keksitty jo paljon ennen meikäläisen syntymää.

Eli rautalangasta: raskaissa kuorma- tai linja autoissa käytettävä käytettävä akselistorakenne, JOSSA KAKSI PERÄKKÄIN ASETETTUA AKSELISTOA ON KIINNITETTY SAMOIHIN JOUSIIN.

Lahden kuvassa kummallakin akselilla on omat jousensa, vaikka ne onkin yhdistetty vipujärjestelmällä toisiinsa. Kysymyksessä ei ole siitä huolimatta teliakselisto - ei ainakaan voimassa olevan määritelmän mukaan.

Liitteena Palliinille (ja muillekin) kuva teliakselistosta, josta ilmenee, että se on omalle rungolle valmistettu kokonaisuus.

Mie tarjoon kohta teille teilipyörää! ;-))

On kiva todeta, että lajitoveri HYTÖNEN on rakenteista perillä/ kiinnostunut, l. haluaa tuoda julki niiden erot toteutuksina/¨ ominaisuuksina/painoina,nimikkenä käsitteinä.

Huomenta karavaanariveli Hannu, tarviitko kuvvaa, löytyy kyllä teilipyörästäkin;-)))

Jep Raimo, laita vaan kuva teilipyörästäkin! Saavat nämä tekniikan ihmelapset sitten väittelyn aikaiseksi siitäkin!

Miten päin siinä karavaanaria oikein pyöritetään? ;-))

Kysymys ei ole vähäpätöinen, kantavuuteen, suurinpaan kokonais- painoon,jne,vaikuttaa akselisto, onko teli, vai moniakselisto.

Erkki Tuossa aikaisemmin referoimassasi " laki 1257/92 "

Telin ja moniakseliston ero on akseleiden etäisyys toisistaan

akselisto on teli jos kahden akselin etäisyys toisistaan on enintään 1800mm akselisto on moniakselisto kun akseliväli on yli 1800mm

Periaate mitä pienempi on akseleiden etäisyys toisistaan sitä vähemmän kantavuutta per akseli (telitapauksessa, paitsi jos on telin akselit on erillis ilmajousitettu saadan yksi tonni lisää telille kantavuutta huom poikkeussääntö laissa 1275/92)

Minulla on toinen teliauto jo käytössä, molemmat Hobbyja, nyt 09 Paras auto ajaa tiellä. Koskaan ei ole ollut mitään ongelmaa lumiolosuhteissa. Tätä vertaan yksiakseliseen autoon jollaisia on myös kokemuksena. Etuudet tulevat tuulisilla oloilla, kun rekka tai linja-auto pyyhkii ohi yms, ei ole sellainen "vatkari" kuin yksiakselinen on. Sama paremmuus tulee sellaisilla teillä joissa on heittoja.

Tienhaara antoi ystävällisen neuvon: "Kysy mutsiltas onko monikytkentä sama, kuin yksikkökytkentä."

Olen hyvin otettu tuosta, että arvostat äitiäni alan asiantuntijana, mutta valitettavasti en saata neuvoasi toteuttaa, sillä minulle niin rakas äitini on maannut mullan alla jo 29 vuotta.

Olisiko Tienhaaralla jotain muita yhtä mainioita ehdotuksia?