Rimor

Kertokaa Kokeneemmat tai Rimorin omistajat: Onko Rimor matkailuautot sopivia talvimatkailuun?

Kokemusta mulla ei ole, mutta tuossa on eräs arvostelu autosta. Toki et maininnut tyyppimallia.

http://www.autokanta.com/kevyt_kuljetuskalusto/tekniikka_ja_koeajot/matkailuautot/?x137281=1051978

Kiitos Antti! Auto oli kyllä Rimor Superbrig 747, mutta ei ihan noin super. Oli TC, mutta arvostelusta mihin viittasit antoi hyvän kuvan autosta. terv. Hekuli

Olin vuona 2004 nuorentamasa ommaa piironkiani. Silloin kävin koeajamasa semmosen Foortinalustaisen puoli-itekroiun Rimorin mallin. Oli varsinainen pärekkori se mun vanhaan Peflettiin verrattuna. Kaikki paikat nitku tai muuten irvisteli. Asunto-osan uluko-oven alareunasta näki ku maanitie vilisti sielä ulukopuolela.

Kaiken huippu oli, että ohjaamon lattiamaton takareunan ja asunto-osan lattian etureunan välisä oli näkösälä 10 cm puhasta eristämätöntä Foortin lattiapeltiä! Vois siis päätelä, ettei ole oikkeen pohojolan oloihin rakenettu se.

Ei tullu Rimorin omistajaa minusta. Vaihoin uuen Peffletin.

Rimorin olen omistanut muutaman vuoden.Ostin auton 3vuotta vanhana,malli 2002. Auto ei ole talvikäyttöön sopiva! Älä vaan mene ostamaan sellaista (ainakaan vanhempaa mallia,uusista en tiedä) Kokemuksia on niinkuin täällä kaveri kirjoitti,kitisee ja nitkuu jaka liitoksestaan.Ovet vuotavat ja luukut irvistävät,pakkanen pääsee sisälle helposti.Mulla oli lämpölaitteena vain Trumatic 3002?,ei riitä talvella missään autossa,puhumattakkaan Rimorista. Ostin siihen lisälämppärin,nyt kahdella jotenkin pärjää,jos raaskii polttaa kaasua. Hyvänä asiana pidän alustaa,jossa on Mersun takapyörä veto.Sillä jää harvemmin kiinni,kuin etuvetoisella. Eristys tehty huonosti,melkoinen kohina ajaessa jne ,,,kaikenlaista löytyy..Siistin näköinen ja joitakin hyviäkin ominaisuuksia on ,verrattuna johonkin toiseen merkkiin.. Takana olevan pitkittäisvuoteen sivuilla,tai päässä,ei ole minkäänlaista ilmankiertoa.Se olisi talvella välttämätön. Kaikkien kaappien reunoja myötäilevä koriste/suojanauha on pakkasesta lyhentynyt monia senttejä,joten lastulevyn reuna paistaa vaaleana joka hyllyssä.Tämä listanauha ei varmaankaan kestä Suomen pakkasia?. Sama ongelma taitaa olla joissakin muissakin autoissa?. Hyviä puolia löytyy joitakin:ruokapöydän kohdalla oleva sivuikkuna liukuvaa mallia,joten voi pitää vaikka ajaessa auki kesällä. Kaasuliedellä on "vellin tms" poistoon pesussa tarkoitettu viemäriritilä. Huonoa on jääkaapin sijoitus niin alas,että on vaikeuksia mattojen kanssa ovea liikutellessa. Kokemuksesta viisastuu,mistäpä näitä muuten oppisi,ellei pääse kokeilemaan..

Mulla nyt vähän aikaa vasta ollut 2009 malli Rimor P8. Ensimmäinen matkailuautoni, joka ei heti uudesta pitäen kitissyt eikä natissut, kuten kaikki matkailuautot merkistä riippumatta yleensä. Nyt pakkaskelillä olen tarkoissa ja valvotuissa testeissä havainnut, että piuhan päässä -20 ulkokylmyys ei häiritse jahka puhkutan 2000 watin lämmitintä.Ohjaamon ulkopuoleinen lämpöpeite on kyllä välttämätön. Sellainen ovetkin peittävä. Trumaa en ole testannut, mutta eiköhän tällä uusimmalla samaan tehoon pääse. Pyrsterit ja reetlehvit on tehty ihan samoilla seinä- ja lattiavahvuuksilla. Pitää mennä parikymppitonnia kalliimpiin vehkeisiin, ennenkuin lämpöeristeet paksunevat. Halvemman hintaluokan matkailuautona Rimor on kärkipäästä. Valmistaja on suht pieni tehdas, joka on viime vuosina satsannut laatuun, minkä huomaa sisävarustelussa.

Minulla oli Rimor Raro Vuosimalli oli 97 Mersun alustalla. Kyllä siellä tietysti tarkeni talvella.Mutta eihän se lämmin ollut,muutama hassu lämpösuutinta puhalsi keskellä lattia alkoovissa ei lämpöä olenkaan.Ilmasolat puutuivat autosta kokonaan.Niin seinistä hohti tietysti kylmä.Olen sitä mieltä että juuri ilmasolat varsinkin sängyn ymperi on talvella tärkein asia .Jos ilmasolat puutu selkänojien takana on monelle ilmestynyt hometta selkänojien ja seinän välillä.ilmasolan alla pitä vielä olla pitkin seinä kiinitetty rejitetty letku mistä lämpö nouse seinä pitkin ylös.Vesi keskus lämmityksellä varustettuja ajonevossa on aina ilmasolat siitä vesikeskulämmityksen suosio talviolosuteessa.en tiedä miksi jotkut lämmitä sähköllä?minun mielestä tule halvempi lämmitä kaasulla .11kg pullo sisältä 140 kw t Raimo

Eikös Rimor-tehdas tee DueErre-autonkin? Samaa laatua siis?

Minä pistäisin Rimorin samaan sarjaan muiden halpisautojen kanssa, ei niitä ole tarkoitettukaan oikeaan talvikäyttöön.

Itsellä on Rolleri, eikä varmasti olisi jos talvella autoa käyttäisin. Kolmen vuodenajan autona ollut meille erinomainen, kuten varmaan Rimorikin.

@timppa

hei jukka nyt kyllä sä et usko tota ittekään mitä kirjotat.ei kyllä voi verrata italian pojan tekelettä sakemannin autoihin.kyllä bursneri ja detsku nyt kumminkin on viälä autoja rimoriin verrattuna.ja mitä tosta lämmittämisestä puhut kyllä senyt on soopaa.kukaan ei lämmitä autoo taika vaunuansa 20 pakkasella.muuta kun kaasulla.ei 2000w mihinkään riitä.tosin ymmärrän kyllä puhees kun ensinmäinen autos ja uus rimori.no kokemuksista viisastuu.käy kyllä hiukan rahapussinpäälle.pahoin pelkään et alusta on viä transit.joten kaikki kiva samassa paketissa

"alusta on viä transit.joten kaikki kiva samassa paketissa"

Itse en tuota Transittia pidä ollenkaan huonona, mutta saman yrityksen tai yritysryppään tuote Elnagh meillä on ollut, enkä sitä koppaa koskaan kehunut.

mahtaako saada fordi alko alustalla.se on oikea ja ainoa auton alusta.jokainen joka sitä on ajanu ei voi muuta kun kehua.levee taka akseli ja vääntö sauva jouset tekee autosta tosi tasasen kulkijan.ei kolahtele eikä huoju

lueppa Auto-caravan 4.2009 sivu 6

Joidenkin mielestä auto, josta jää neljä jälkeä (Alko)on taas spoorissa ajettaessa vähemmän suuntavakaa?

Itsellä muuta kokemusta kuin kuulopuheet.

harvon tuolla maantiellä om spooreja.joo kokemusta on nyt alla alko auto ja en muuta huoli enää.

Joo spooreja taida olla enää paljoa puolassakaan. Tuota Alkoa näyttää saavan jo takavetoisiinkin, varmaan hyvä tuo.

AL-Ko ei ole ollenkaan arka urille eikä booreille jos pidetään regaspaineet oikeina . Täytyy muistaa tarkistaa pari kolme kertaa talvessa.

moi.unto paljoko olis oikea renkaspaine.16 tuuman renkaassa.t.pete

Hyvää joulua Pete. Minun autoni painaa 3500kg ja mieluummin yli täydessä varustuksessa. Pidän rengaissa 4,5kilon paineita ja auto on hyvä ajaa. Oletko muistanut omastasi rasvata AL-kon akselia siinä on kaksi nippaa, se meinaa auton ajamiseen tosi paljon. Kokeile rasvaus pitäisi suorittaa 5000km välein. Siinä akselissa oleva jousipakka ruostuu ja jumettuu jos se ei saa voitelua .Monikaan ei ole varmaan etes tietoinen kyseisestä asiasta. Nipat sijaitsevat akseliputken molemmissa päissä ja ovat helpot hoitaa. Jouluterveisin UP.

Toi oli hyvää tietoa! Monikaan ei tiedä tosta rasvaus hommasta, kai se koskee uusia-autoja myös? Jouluja kaikille.

Onko kyse fiatin takajousipakan rasvauksesta ,mitkä vuosimallit ja oisko vielä tarkempia ohjeita?

moi vaan seppo.ei ole kyse fiiun jousipakasta.kyllä nyt puhutaan oikeesta matkailuauton alustasta.eli alko alustan rasvanipoista.t.pete

No eikö fiat ducato ole oikea matkailuauton alusta?

joo,ohan se. mutta nyt oli puhe oikeesta,matkailuauton alustasta ja alko on se oikea.käyppä koeajamassa jossain liikkeesä autoa missä on alko alusta.huomaat eron.

Elä sie Seppo nuista välitä. Niilä näyttää olevan vaan se ALKO tärkein. Met kyllä pärjäämä ilimanki.

Ja ku lauhtuu kelit, ni lähemä taas pilikile, eikö vaan?

Kyllä puhut Matti asiaa näin me tehhään.

Heippa. Itse ostin Rimorin etuveto-Transitin alustalla ensimmäiseksi matkailuautoksi viime kesänä. Vuosimalli on 06 ja heppoja 100. Kyllä sillä nyt ajelee, mutta en suosittele jatkuvaan talvikäyttöön. Sen verran sain kokemuksia syksyltä. On se ihme, etteivät osaa tehdä Italiassa edes kunnon ovea. Koska hinta käytettynä oli 30 000 ajokilometreihin nähden kohdallaan, ostin sen. Nuo heikkoudet huomasin tietenkin vasta jälkikäteen. Kuivahan se on ja siisti. Nuo oli tärkeimmät kriteerit lapsiperheelle. Tuli ruostesuojautettuakin 1300 eurolla, jotta kai se transitin tunnettu ruostuminenkin pitäisi vähän hidastua. Suojauksen tehnyt ammattilainen ihmetteli joitakin juttuja: olivat italiaanot heittäneet asunto-osan niin vauhdilla transitin alustalle, että maaliakin oli lähtenyt. Ruosteen alussa olevaa metallisilppuakin oli asunto-osan alta löytynyt. Tuli sellainen olo, ettei tuo ruostesuojaus ainakaan mene hukkaan, jos tuolla yli kymmenen vuotta ajelen. Lopullisen niitin talvikäytölle teki hallitus verouudistuksessaan - nyt minulla on kakkos/kolmosautona Nissan Sunny 1,3 vm.87. Ei häävi ajettava sekään talvella, mutta painoperusteinen vero ja vakuutusmaksut ovat pienet. Huonommilla keleillä Saab korkeine polttoainekulutuksineen puoltaa paikkansa. Siis Rimor kylmä ja huono ajettava talvella - ainakin Transit-yhdistelmänä. Toki meillä on se alkovi vielä siellä ohjaamon päällä lisäämässä hoippumista tuulella. Eurooppaan on kuitenkin tarkoitus keväällä lähteä. Saa nähdä, kelpaako Rimor varkaille.

Rimorista ei ole kokemusta, eikä myöskään Transitista. Eli ei pitäisi kommentoida, mutta kommentoin kuitenkin ; )

Ajokäyttäyttäytymistä voi yritää parantaa säätämällä rengaspaineet sopivaksi. Jos auto huojuu, aseta takarenkaisiin 5,0-5,5 tienoille. Eteen 4,5-5.0 bar. Renkaan suurinta sallittua painetta ei kuitenkaan saa ylittää. Max paine on ilmoitettu renkaan kyljessä kohokirjaimina.

Renkaan kantavuus on myös ilmoitettu renkaan kyljessä. Veikkaan että aika harva matkailuautoilja tulee ajatelleeksi että max. kantavuus saavutetaan vasta max paineella. Alipaineinen rengas ei kanna kuormaa kunnolla ja suuntavakavuus ei silloin ole kunnossa.

Matkailuautossa ollaan aika lähellä renkaan maksimikantavuutta, ja mutkaisella tiellä ulkokaarteen renkaan kantavuus saattaa tilapäisesti ylittyä.

Tietämättömyyttä esiintyy myös ammattipiireissä, ei ole ollenkaan harvinaista että rengasliikkeessä asennetaan matkailuauton renkaisiin venttiilit jotka eivät kestä renkaan kantavuuden vaatimaa rengaspainetta.

Kiitoksia neuvoista. Talvirenkaisiin, kun asennutin lähipajassa, laittoivat pyynnöstäni huolimatta vain 3,2 bar joka pyörään. Kyllä ajettavuus todellakin muuttui, kun peruutustutkan asennuttamisen yhteydessä pyysin lisäämään taakse tuohon 4,5 barin tietämiin. Kesärenkaisiin oli entinen omistaja laittanut joka pyörään 4,0 baria. Lisäsin niissäkin 0,5 baria taakse. En muista tarkkaan, mikä tuo suurin sallittu paine on. Ohjekirjasta löysin eri vaihtoehdoista (eri transiteja eri painoilla) suosituksen 3,2 baria eteen ja 4,5 baria taakse. Täytyy varmaan laittaa keväällä eteen vähintäin tuo 4 ja taakse 4,5. Jo niilläkin menee toki vakaammin. Onhan tuo toki tottumiskysymyskin matkailuautolla ajelu. Talvikelillä ja tuulella tuli vain vähän epävarma olo, kun vielä suhteellisen hoikalla tiellä täysperävaunullinen rekka puski vastaan. Sitä mietti, että luisuuko ojaan vai pysyykö tiellä.

En omista enkä ole omistanut koskaan Rimoria, muita italialaisia kylläkin. Niille on ominaista suuri laatuvaihtelu saman merkin ja mallinkin välillä, kuten italialaiselta mentaliteetilta voi odottaakin. Hyvällä onnella voit saada yksilön jossa kaikki toimii, huonolla taas sellaisen, jossa kaikki on vinksallaan.

Tämä taustaksi noin yleisesti. Varsinainen sanottavani koskee tällä kertaa Ford Transitia alustana ja erityisesti sen lämpimyyttä.

Saksalainen Promobil testasi numerossa 12/2009 Fiatin, Fordin, Mercedeksen ja Volkswagenin ohjaamojen lämpimyydet, jossa Ford osoittautui ylivoimaisesti lämpimimmäksi (yli kymmenenen astetta korkeampi lämpötila kuin toiseksi tulleessa Fiatissa) ohjaamotilloiltaan. Mersu ja Volkkari (Crafter) ylsivät tasatulokseen (käytännössä moottoria lukuunottamatta sama auto)pari astetta Fiatille hävinneenä.

Eli jos se Rimor tuntui ohjaamotiloiltaan kylmältä, niin vika oli kyllä muualla kuin Fordin alustassa. Ja Fordia olen sen verran ajanut, että tiedän tuon suunnilleen pitävän paikkansa.

Noista etuveto Transuista en tiedä, mutta tämän paripyöräisen tunnen... Tanakka on, ja "tyhjänä" ehkä aavistuksen kova. Reissukunnossa (3.5tn) renkaissa edessä 4.5bar ja takana "vain" 3.5bar paineita.

Pakkaskelilläkin (-13C) on tuulisella paikalla pärjätty siinä missä "oikealla talvivaunulla" pelkän 3.4kW Truman turvin. Sanottava on, että ei ole suunnittelupöydällä talvikäyttöä varmaan edes pohdittu; sisäporras eristämättä + korvausilmaventtiili siinä, ilmasolia ei ole penkkien, pöytien, kerrossänkyjen tai yläkaappien seinäpuolella, eristämättömät harmaavesitankit, integ.hyttysovella varustettu ulko-ovi ei ole talvitiivis (vesi jäätyy väliin). Syksykäyttöä ajatellen piti puhallusputki ja -venttiili määrä yli tuplata, mm. omat kerrossänkyihin ja alkoviin. Oikea talvikäyttö ei ole edes ajutksissakaan - eikä ole talvirenkaitakaan. Ihan tietoinen valinta ostohetkellä.

Kesällä onkin sitten omiaan runsaine, suht. isoine ikkunoineen vilpoisa, ja kaikki aukeaa kokonaan.

Ainakin takavetoinen 2.4TDCi (140hv), jossa kone pitkittäin siis, lämpiää nopeasti ja pitää ohjaamon hyvin lämpinä sekä kesällä kylmänäkin.

Jari kirjotti: "Pakkaskelilläkin (-13C) on tuulisella paikalla pärjätty siinä missä "oikealla talvivaunulla" pelkän 3.4kW Truman turvin."

Kyllä kai sitä ihiminen pärjää vaikka hirviaian sipäänä, mutta sittekku pitäs alakaa viihtymmään! Mitäs sitä sitte Rimorisa tehjään?

Rengaspaineet ovat mielestäni 4,5:säkin liian alhaiset.

Tekee kyllä mieleni kysyä että mikä on se syy joka estää laittamasta painetta siihen tasoon jonka renkaan kantavuus autosi painolla vaatii?

...Jospa ovat sinullekkin rengasliikkeessä asentaneet venttiilit jotka eivät kestä kuin 3,5 kiloa? Eli tavallinen kumivarsi, venttiili? Venttiilien pitää olla metallirunkoisia, tavallinen henkilöauton venttiili ei ole sopiva matkailuautoon.

Kokeile alkuperäisten kesäpyöriesi venttiliä, niissä on metallirunkoa pala kunhan tarkkaan kokeilet, niin arvelen. Samanlainen metallirunko pitää olla myös talvirenkaissa. Jos ei ole, venttiilit on vaihdettava.

Rengaspaineet kohdalleen ja autosi kulkee kuin juna, mitä muuta haluat?

Lisäbonuksena saat autosi polttoaineenkulutuksen pienemmäksi ;)

Niin, ko. paikalla Rimorissa noilla yöpakkasilla piti laittaa kynnysmatto sisäportaan päälle, ettei ollut vetoisa. Truma piti meluaan yön, mutta sisälämpö pysyi normi +21C, ja kerrossängyssä lämppärin kohdalla oli kuulemma kuumakin. Kun ei ole ilmasolia seinustoilla, niin eihän se tasaisen lämmintä ole. Kyllähän siinä töllöö katto ja korttia pelas..

Alkovi viilein paikka, mutta patjakaan ei ole enää kolea kun "kosteuden poistavan patjanalusen" hommas http://www.vapaa-aika.com/asp_sivut/Lisätiedot_tilaussivu.asp?tunnus=128100

Ohjaamoa kun kylmänä pidetään Hoversportin thermo-välipeitteellä, niin alkovin pohja on osin huonosti eritetty siten. Näistä huolimattakaan en pidä Rimoria "talviautona".

Kiitos vinkeistä. Yhtenä ihmettelyn aiheenani ovat olleet pyöränmutterit, jotka käyvät sekä peltivanteisiin että Fordin alumiinivanteisiin. Näin minulle on vakuutettu.

Aidanseiväs ihmettelee mitä Rimorissa tehdään - sitä mitä reetlevissä ja pyrsterissäkin. Rimorissa kymppitonnia rikkaampana... Yhtä paksut on seinät kaikissa. Kallot toisilla paksummat.. Ja pipa päähän, kännyt tumppuihin, jaljat pässinpökkimiin, villaa ylle. Hyvä Janne !

Moro! Keskustelu rönsyilee välillä, niinkuin usein pitääkin! Mutta palatakseni alkuperäiseen aiheeseen. Oli mahdollisuus mitata lämpövuodot lämpökameralla. Lämpötilaero oli sisä/ulko n 28 C astetta. Ainoat vuotokohdat olivat; suurin vuoto oli mersun ovet (kysymyksessä oli alkoviauto), seuraavaksi takatallin tiivisteet ja sitten asunto-osan oven saranapuoli.Muualla ei havaittu käytännöllisesti mainittavia lämpövuotoja.Mainittakoon vielä, että keulapeite oli paikoillaan.

Edellisestä viestistä unohtui auton malli, se on Rimor 747TC vuosimallia 2009.

Saitko kuvat myös itsellesi ? Noita lämpökamera kuvia on sen verran harvakseltaan nähtävillä jotta mielellään sellaisia näkisi.

En valitettavasti saanut. Tänään lähdetään "oikeisiin" talvitesteihin itä-suomeen. Kerrotaan jatkossa miten kävi viikon kuluttua. hekuli

Todennäköisesti pärjää - esittelyä autosta; https://www.op.fi/op?cid=151038762&srcpl=3

Kiitos Jari artikkelista! Itä-Suomen keikka heitetty ( 20-24.1.2010). Pakkasta riitti, parhaimmillaan -28-30 astetta. Hyvin riitti lämmöt. Noin +20-21 astetta sisällä. Ainoa kylmävuoto löytyi ohjaamon ja asuinosan liitoskohdasta. Melkoinen veto kävi, mutta asia korjaantui pienellä sähköpuhaltimella.Autossa on Eberi joka antaa lisälämpöä ajon aikana, myös moottorille, ettei käy alilämpöisenä. terv. hekuli

Onkohan kehitys menossa siihen, että moottorin suojausta edelleen vähennetään ja sitten myydään toinenkin "Eperi"?

Ymmärtääkseni nämä ylimääräiset lämmittimet ovat tulleet kuvaan siinä vaiheessa, kun moottoreista on otettu niin paljon tehoja ettei lämpöä enää riitä lämmitykseen ja moottorit käyvät alilämpöisinä. hekuli

Lisälämmittimet ovat kyllä tulleet moottoreiden hyötysuhteen kasvaessa. Hyötysuhde on edelleen kuitenkin huono, reilusti alle 50%. Lämpöä olisi pitämään moottori kuumana ja vielä isokin kori lämpimänä, mutta sitä ei välitetä ottaa talteen. Talteenotto asettaisi vaatimuksia mm. moottorin suojaukselle ja termostaatille.

Näin se menee! terv.hekuli