Hupiakun kesto

Dethleffsissä -07 on vissiin Exiden 80 Ah geeliakku; latailin sitä kerran viikossa viime talvena (en ollut laittanut off asentoon ja virtaa riitti alle kahdeksi viikoksi, joku laite sitä kuluttaa) ja viime keväänä akku oli hyvässä kunnossa. Viime syksynä pidin autoa roikassa jääkaapin takia lähes tauotta pari kuukautta ja hupiakku taisi tykätä huonoa, ei pidä enää virtaa ollenkaan.

Tässä taisi käydä nyt kuten läppäreiden kanssa pari kertaa on käynyt, että verkkovirrassa pitäminen tuhoaa akun nopeasti. Mutta olisiko tuolta voinut mitenkään välttyä, ollaanhan sitä reissussakin usein pitkään verkkovirrassa.

Mikäli näin olisi itselle käynyt, ryhtyisin kyllä neuvottelemaan myyjän kanssa takuukysymyksistä.

Oleellista on tietenkin se, mitä auton ohjekirjassa sanotaan tästä asiasta. Omassani (Burstner 08) on selkeästi mainittu, että verkkovirtaa saa pitää rajoituksetta päällä, suositellaan jopa roikassa pitämistä aina kun mahdollista. Näin ollen oletan ilman muuta, että laturi hoitaa homman tyylikkäästi, eikä turmele akkua.

Itselläni on autossa tosin normaali lyijyakku (75 Ah). Laitoin vielä toisen samankokoisen rinnalle. Näistä geeliakuista ei ole mitään kokemusta, mutta niidenhän pitäisi olla viimeisen päälle hyviä.

En löytänyt käyttöohjeesta rajoituksia verkkovirrassa pitämiselle, saattaa olla että tässä asiassa voi akun/laturin takuuseen vedoten menestyä.

Tarkasta laturin kyljestä,että vipu on geeliakun latauksen kohdassa.(Laturissa on asento geeliakulle ja normaaliakulle)

Eli aloitapa tarkistamalla millainen se akku on, ei pelkkä vissiin. Ja sopiiko laturi ko akulle. Kuten todettiin niin geeliakku vaatii laturiltakin kelpoisuutta ko akulle, ja usein myös valintakytkimen.

Tulipa sopiva aiheketju kysyäkseni Juhanilta, Kummassa asennossa käytetään laturia AGM-akulla? Happo vai geeeli?

Ei kai tarvita enää uutta laturia?

Hyvää vuotta 2009 ja luonnikkaita reissuja kaikille.

AGM on "tunnottomapi" laturille mutta ongelma on siinä tunnistaako vanha laturi AGM-akun oikein. Toiaaalta AGM ei kaasuunnu, ja kelpaa jopa lentokoneen käsimatkatavaraksi.

Erään akkuvalmistajan sivuilta käännettyä: AGM: jatkuva lataus, rajoittamaton virta, 2% häviö Geeli: Virta max 50% kapasiteetista, 16% häviö Happo: Virta max 10% kapasiteetista, 26% häviö

Itse varmistaisin laturivalmistajalta, mutta jos olisi pakko summamutikassa niin käyttäisin geeliasennossa. Ja omat laturit on ostettu jo jonkin aikaa niin että kaikki kelpaa. Ctek ja sen edullisempi kopio Benton kun ovat sen verran fiksuja & kaikkiruokaisia että sopii hyvin laajaan kalustoon. Myös isoja moderneja 20A latureita löytyy nykyaikaisina, juuri katselin erään maahantuojan sivustoa ja ilmoitti SVH'ksi 170e eli varmasti alle 150e ostaessa.

Eikö näissä vehkeissä ole jo sellaiset ylläpitolaturit että voi laittaa huoletta verkkovirtaan ja olla huolehtimatta siitä sen kummemmin niiden huolehtiessa myös tarvittaessa purkauksen?

Vartan sivulla mainitaan: AGM-teknologia akkujen lataaminen on erittäin helppoa ja yksinkertaista: tavallinen laturi riittää - erikoislaitteet ja adapterit ovat tarpeettomia! http://www.varta-automotive.fi/?id=102&L=20

Homma kiinnosti kun tänään hain itselle starttiakuksi Exiden AGM akun. Saas nähdä kuinka jatkossa AGM pelittää, kun vahan akun jännite tuppasi sitkeästi laskemaan 12,2 volttiin vaikka sitä kuinka lataili

No niin. Oli pakko varmistaa asia autosähkön vahvalta asiantuntijalta, jäi sen verran kismittämään. Ihan täysin selvää ja yksiselitteistä vastausta ei sieltäkään tullut, mutta apua kumminkin.

"Vanhanmallisellakin laturilla saa ladattua AGM-akun, mutta mikä on lopputulos, on sitten toinen asia. On tullut vastaan tapauksia, joissa AGM:t olisi rikottu hyvin lyhyessäkin ajassa väärällä lataustekniikalla. Varmaa on kuitenkin se, että jos ladataan vanhanmallisella ja matalalla jännitteellä, kaikki levyt eivät aktivoidu tehokkaasti ja saavutetaan vain max. noin 80%:n varaustila. Jos akkua ladataan vain näin se varmasti rasittaa enemmän akkua kuin älylaturilla täyteen lataus ja akusta tulee ajan kanssa "laiska"."

Eli täysin aukottomasti ei vanha laturi kelpaa, ja saattaa lyhentää akun ikää. Pahin on pienitehoinen automaattilaturi, joka kytkee latauksen pois päältä turhan nopeasti. Mutta nykyaikainen älylaturi on OK, samoin tehokas laturi kuten nykymatkailukalustossa yleensä on.

Itsekkin tuli ostettua Vartan 95Ah AGM akku hupiakuksi. Ongelmana oli aikaisemmin että inventteri käytössä 125A virran kulutuksella akku jännite putosi liikaa (Vääränlainen akku käytössä).Nyt jaksaa hyvin.saa nähdä koska sellainen pitää hankkia startti akuksikin.Motonetin hinta vastaavalle Boschin akulle oli 188€ (sama akku eri tarralla).

Tutkinta on edennyt: ensimmäinen askel akun toiminnan palauttamiseksi oli säätää sähkötaulusta akun kapasiteettia ja ladata akkuun niin paljon virtaa kuin menee, sitten laitoin kaikki valot päälle ja kun puolen tunnin päästä akku tyhjeni, niin taas lataukseen ja kun akku lakkasi ottamasta virtaa vastaan, niin pistoke irti ja taas paikalleen niin lataus jatkui. Kolmen vuorokauden latauksen jälkeen eli toissa iltana otin verkkovirran pois ja vieläkin on 12.7 V jäljellä. (kulutus 0,1A jatkuvasti) Ilmeisesti tässä on nyt taustalla sekä muisti-ilmiö että syväpurkautuminen, mutta ehkä tuon saa vielä toimimaan. Akku on tosiaan 80A geeliakku.

Miten sähkötaulusta voi säätää akun kapasiteettia? Käsittääkseni akun kapasiteetti määräytyy sen rakenteen ja teknisten ominaisuuksien perusteella.

Yhtyn Matin kannanottoon, Juhanikin kirjoittaa tapansa mukaan ihan oikiaa asiaa. Akku on metka laite, asiantuntijaa ei oikein tahdo löytyä. Mutta omien akkujen kohdalla kannattaa ottaa asioista selkoa mahdollisimman perusteellisesti. Tavan kansalainenhan tuijottaa tieten napajännitemittaria. Sehän kertoo tietysti paljon,jos osaa lukea sitä oikein yhdistäen akun aikaisempaan käyttäytymiseen. Varaustilan saa kuitenkin selville riittävän tarkasti vasta mittaamalla happomittarilla. Kullakin akkutyypillä on ominainen ominaispainonsa, johon mittaustulosta verrataan...jne. Perehtykääpä. Jos ei ole omaa mittaria käykääpä vanhan kansan huoltoasemalla. Sieltähän sitä saa tietoakin, jos sattuu olemaan paikalla kokenut huoltomies. Net ne tietää! Kymmeniä vuosia olen hoidellut veneakkuja ja nyt viimevuosina piirongin vastaavia. Veneakut,sekä hupi-että startti, kestivät 8-10 vuotta. Nyt kun minulla on ollut piironki vasta 6 vuotta tuli akkujen iäksi 11 vuotta. Autossa oli nimittäin tehtaalla asennetut alkuperäiset akut. Vuosimalli -97. Puhun happoakuista. Vaikka ikääkin on jo kertynyt, en halua itseäni kehua. Pankaapa paremmaksi! Se kannattaa.

Asiaa haastat Kyösti. Paremmaksi en pysty pistämään, mutta kyllä nuo piirongin akut on yllättävn hyvin kestäneet. Ykkös hupiakkuna on ollut Sonnenscheinin 135 Ah geeliakku, mikä sanoi työsopimuksen irti viime syksynä 8 v käytön jälkeen. Se loppui kuin seinään, mutta siihen asti toimi melkein kuin uutena. Samoihin aikoihin hankittu 120 Ah kakkos hupiakun (neste) vaihdoin pari vuotta sitten uuteen nesteakkuun kun näytti luovutuskyky heikentyneen. Kuitenkin se akku on toiminut erilaisissa muissa tehtävissä ja yllätyin eilen kun happoarvot olivat 1,26- 1,27 ja jännite 12,5 V kuukausi latauksen jälkeen. Ehkä automaattilaturin latauskäyrä ei ole paras mahdollinen lyijyakulle, vaikka kyllä akku kuitenkin hyvin latautuu, mutta ehkei ihan täyteen? Lyijy- ja geeliakkua ei ole tietysti koskaan ladattu tai käytetty rinnakkain.

Ducaton oma akku on edelleen täydessä timmissä. Pakkasten jälkeen kävin mittaamassa jännitteen, joka oli 12,4 V 2 kk talviseisonnan jälkeen. Tätä eikä em. geeliakkua ole koskaan irroitettu autosta talviseisonnassa eikä muutenkaan, mutta talvella parin kk välein niitä on ladattu vuorokausi piironggin automaattilaturilla (geeliakku tosin odottaa nyt vientiä jäteasemalle). Ilmeisesti sen tilalle voisi riittää joku 90 Ah AGM- akku, jolloin laturinkin toimintakäyrä sopisi?

Minulla on auton sähkötaulusta mahdollisuus valita akulle asetukseksi 32A, 64A, 80A ja ilmeisesti muitakin vaihtoehtoja, myös prosenttilukuisia, vähän hankalien näppäinyhdistelmien takaa. Vahinko on tapahtunut asetuksen ollessa 80A, myöhemmin on sattunut jotain ja asetus piti osata laittaa oikein uusiksi.

Toin pöljät säätöni ja niistä pelastautumisen muitten tietoon tarkoituksella olla avuksi, jos yhtä pöljä löytyisi. Ja olisihan jostakusta voinut olla apuakin, ennen kuin löysin itse oikeita keinoja tilanteeseen. En tunne alaa, mutta verotuksesta minulta saa kysyä mitä vain, jospa en siellä puolen olisi yhtä huono :)

Petteri

Selkis. Laturille siis voidaan antaa asetusarvoksi sen ladattavan akun kapasiteetti. Ei siis yritetäkään muuttaa sen akun kapasiteettia.

Joo. Minusta koko ongelma lähti liikkeelle pitkästä verkkovirrassa pidosta, olisiko sitten laturi toiminut jotenkin pätkien ja syntynyt ensin muisti-ilmiötä vaillinaisen latauksen vuoksi (välillä ajettu, laitettu liian lyhyeksi aikaan laturiin tms.) ja sitten kun virta pysyi vain vähän aikaa akussa, niin se helposti tyhjeni aivan täysin ja sen jälkeen olikin pakko pitää useita vuorokausia laturissa (ohjeen mukaan geeliakku vaatii tupla-ajan johonkin muuhun akkuun nähden, näin ymmärsin). Saas nähdä tuleeko tuosta akusta vielä täysin terve.

Jos tästä nyt yksikin kaveri hoksaa että voisi tarkkailla omaa akun käyttöänsä paremmin kuin minä olen tehnyt, niin tämähän kannatti :)

"mahdollisuus valita akulle asetukseksi 32A, 64A, 80A "

Eli ilmeisesti vastaa samaa kuin joissain latureissa max virran valinta. Ja jos happoakulle tarkoitettu niin kolmisen, kuutisen sekä kahdeksisen ampeeria, maksimivirtana.

Mikäli autossani on AGM-akku ja tavallinen happoakku, miten niitä olisi ladattava? Olisiko laturin oltava tällöin geeli vai pb-asennossa?

Läppärin akun kestoa voi parantaa huomattavasti laittamalla muuntajan läppärille menevään johtoon välikytkimen, jolla voi käyttää akun aika tyhjäksi ja vaihtamalla kytkimen asentoa käytätä verkkojännitettä ja akku latautuu samalla. Toinen mahdollisuushan on ottaa akku pois verkossa ollessa. Minä olen ratkaissut asian em tavalla. Kytkin maksaa muutaman euron ja on helppo laittaa väliin.

Siitä geeliakusta senverran ettei sitä pidä ladata lyijyakun laturilla.