ERISTEPAKSUUKSISTA

Minua on askarruttanut eristeiden maksimaalinen paksuustarve. Onkohan todellista tarvetta paksuntaa eristeitä tai mainostaa niiden paksuutta myyntivalttina.

Kotipakastimessa on tiettävästi lämpötilaeroa n. 40 astetta. Kovasti riittää 20 mm. polyuretaania. Jos ei riittäisi niin äkkiä tulisi markkinoille ne 50 mm ja 60 mm mallit ja laskelmat, miksi näin pitää olla. Styroxin eristysominaisuus lukujen valossa ei ole paljonkaan huonompi. Toinen on sitten juttu, miten niitä irtolevyjä on sovitettu sinne rimatukien väliin. Aivan uskottavaa on, että kahden kovan pintamateriaalin väliin ruiskutettu paisuva vaahto tarjoaa ratkaisun.

Miksikähän matkailukaluston mainonnassa ei juuri asiaan puututa? Euralla ja Hymerillä lienee ainakin osassa kalustoa vakiona polyuretaani- tai EPS -vaahto. Dethleffsissä siitä joutuu maksamaan lisähintaa ja tilaamaan tietysti laitteen tehtaalta. Useimmissa laitteissa parempaa eristystä ei tarjota edes lisähintaan. Muutenkin esim. matkailuautojen mainonta rajoittuu mielikuviin, ylellisyyteen ja muuhun illuusioon, ei juuri teknisiin ominaisuuksiin.

Ollaankohan me ostajaehdokkaat niin pirun tyhmiä, ettei meille kannata uhrata kallista mainostilaa mehevän värikuvan lisäksi.

Matkailukalustossa ongelmat taitavat olla ikkunoissa, kattoluukuissa, oven tiivisteissä ja ennen kaikkea autojen ohjaamoissa, jotka ilmeisesti ovatkin lähes toivottomia eristää kunniallisesti. Eipä ihme, että nämä uudet "pannumyssyt" rupeavat jo peittämään koko auton ohjaamon.

Kyllähän se niin on että mielikuvilla tuotteita vaan myydään. Vähän koomistakin on kun mainonnassa nostetaan pääasiaksi vaikkapa viinikaapin taustavalaistus tms.

Toisaalta eri merkit korostavat markkinoinnissa omia vahvuuksiaan. Toki esim. Kabe on tuonut paljon esille Ecoprim-umpisolueristystään ja muuutenkin markkinoi itseään ainoana oikeana talviautona. Luo siis kuvaa soveltumisesta näihin meidän olosuhteisiimme, eikä ihan väärä mielikuva tietysti olekaan;-)

Onko tarpeellista ostaa ns. talvi kampe jos ei

menee kuin suviseuroille! Tarpeet on moninaiset.Tuntuu että 3-4-5-6-kwh lämppäritkin ampuu pahasti yli! mutta se eriste se on hyvä jos sitä on. Rakenteellisesti seinä ja katto ,vain taita olla jopa väärin tehty ! vai kuinka ? missä kastepiste?? mikä pintahengitää (ulko vai sisä).Tiivispinta sisällä ja ulkona (toimiiko?) Mutta näin se on tehty aina: ensin villa eriste, sitten styrox,uretaani ja erillaiset foamit (econa tai ilman). Eristeellä on myös muuta tehtävää, kuten se on osa rakennetta. Siinä ruiskuttettavat aineet pärjäävät hyvin Toivottavasti kuluttaja saa ostaa tulevaisuudessa,kuten kotitalouskoneenkin ENERGIA merkinnällä ,sehän helpottais meitä!! t.se

Tuosta termodynamiikan laudaturista kun on kulunut jo paljon aikaa...

Jään vain ihmettelemään sitä kastepistettä. Umpisoluvaahto kahden tiiviin pinnan välissä ei kai voi kerätä kosteutta, kondenssia eikä juuri mitään muutakaan, vaikka siellä toki lämpötilan muutos jossain nollan kohtaakin.

Pakastimessakin se kondenssi kaiketi huurruttaa sitä sisäpintaa eikä kastepiste tuo kondenssia seinän sisään. En ole ainakaan keittiön lattialla nähnyt siitä merkkejä.

Löytyykö selitystaitoisia?

Se ei se eristepaksuus ole suinkaan autuaaksi tekevä suure. Kuten tuossa jo mainittiin niin on erilaisia eristemateriaaleja, tapoja estää kylmäsillat, ja sitten on lämmitys sekä ilmanvaihto. Falskaako ikkunat ja ovet, vaihtuuko ilma oikein ja leviääkö lämmittimen lämpö? Matkailuautoissa vielä se pahuksen ohjaamo-osa joka taitaa olla isoin lämmön haaskaaja. Plus tietysti erilaiset tarpeet, iso osa karavaanareista ei juurikaan käytä kalustoaan talvella tai jos käyttää niin sen verran satunnaisesti ettei eristeistä kannata maksaa 10 vuoden lisääntyneen kaasunkulutuksen vertaa lisähintaa.

Vaikea kokonaisyhtälö, se joka hakee paukkupakkastalvivarmaa arvostaa varmasti esim Kabea.

Mulla kun ei oo mitään tietoa, muuta kun se että kun styroxi on märkää, niin kengät kastuu ja painaa rutosti, että mitä umpisolua ? ja missä kun noita rakenteita on niin monta. olikohan juuri Kabe jolla on hegittävä materiaali sisällä! Mitä etua sillä saavutetaan? Kertokaa joilla on tietoa!!! Aihe on paljon parempi "hirvipilli" t.se

Niimpä niin, kastepiste. On se ihmeellinen seinärakenne kulkimissa kun pelti on ulkopuolella ja vaneri muovitapetin kanssa sisäpuolella ja nämä liimalla kiinni. Sanomattakin on selvää että pikkuhiljaa kosteutta kertyy rakenteisiin. Mitenkähän se styroksin eristys kyky kosteana on. Itse hoidin "tuuletuksen" niin että sisä puolen vanerista otin sopivilta kohdin noin 50mm:ä halkaisialtaan olevia palaisia pois ja päälle nätti pyoreä ritilä peittämään "tuuletusaukkoa". ...Kylläpä passoo...

Mulla taas on jatkuva lämpö vaunussa päällä. Ei tule kastepistettä sisälle. Pysyy koko ajan kuivana.

Ei varmasti tule kosteutta, mutta maksaahan se lämmitys jonkin verran. Nykyisin valistunut m- vaunu/autovalmistaja ei aseta styroksi/styropur- eristettä niinkuin "ennen" eli paloina koolinkien väliin. Eriste etsataan sopivalla hapolla liimaten, jolloin sinne pellin/sisäseinän ja eristeen väliin ei pääse kosteutta missään tilanteessa. Pikkasen vaikeuttaa pintapeltien vikakorjauksia, mutta parempi niin, koska silloin korirakenteesta tulee tukevampi, mutta ei yhtä kallis kuin vaahdoilla.

Teemu. Maksaa se noin 200€/talvi, mutta on ainakin kuivat paikat vaunussa !

Olet Antti siinä oikeassa, vaikket asialla kersku, että voisi se 200 e mennä huonompaankin vaihtoehtoon.

Ja menee.Noin puolentoista kuukauden savukkeet !!!!

Ymmärtääkseni kastepiste on siellä eristeen sisällä. Jos sisällä on 20 astetta lämmintä ja ulkona 10 pakkasta, silloin siellä eristeen sisällä jossakin kohdalla on plussaa 4 astetta joka on muistaakseni se kastepiste. Silloin kosteutta pikku hiljaa rupeaa muodostumaan. Niin tapahtuu myös asunnoissa , joissa kosteus pääsee kuitenkin tuulettumaan ulos päin.

Voit tulla, jos haluat mittaamaan mun vaunun katon kosteuden. Ainakaan tehdyissä mittauksissa ei ole ollut yhtään kosteutta.

Ehkä selvität sen, mihin se on kadonnut ?

Sittenhän Erkki sun teorian mukaan kaikki vanhemmat autot ja vaunut olisivat katoistaan märkiä. Ei sitä muuten voi ymmärtää.

Joten kaikki vanhemman matkailuvälineen omistajat, antakaa nyt tarkastaa kulkineen kattojen kosteus. Jos ei löydy, niin lähettäkää Erkille tarkastuksesta koituva lasku. Kun kerran tällaisia sanoi.

Tässä on yhden eristelevyn esiteestä Kosteustekniset ominaisuudet,jotka ei varmaan poikkea es.autoissa ja vaunuissa käytetyistä eristeistä kovin paljon; Finnfoamin solurakenne on täysin yhtenäinen ja suljettu läpi koko levyn. Levyssä on yhtenäinen tiivis nahkapinta, joka suorastaan hylkii vettä. Vuoden mittaisissa upotuskokeissa on todettu, että vettä imeytyy vain levyn sahattujen pintaosien soluihin (solukoko 0,05 - 0,1 mm). Vuodenkaan kuluttua kosteutta ei ollut kertynyt enempää kuin kahden vuorokauden jälkeen. Tämä todistaa sen, että vesi “imeytyy” vain levyn pinnalle, eli vesi seisoo levyn pinnalla kuten esim. lasin pinnalla.

Ydinosan veden imeytyvyys on sama kuin puhtaan polystyreenin eli vain 0,1 % tilavuudesta. Tämä on todettu myös pitkäaikaisilla upotus-jäädytyskokeilla. Koe kuvaa parhaiten routaeristeen todellisia käyttöolosuhteita.

Finnfoamin suljettu solurakenne on yhtenäinen ja toimii luonnollisesti myös höyrynsulkuna. Finnfoam ei myöskään johda vettä kapillaarisesti, koska sen solurakenne on täysin yhtenäinen eikä se sisällä kapillaarisia kanavia. Finnfoam-levyjä ei tarvitse työmaalla tai kuljetuksessa suojata erikseen kosteutta ja pakkasta vastaan. Finnfoamit eivät kuitenkaan kestä pitkäaikaista UV-säteilyä, joten loppukäytössä ne tulee suojata suoralta UV-säteilyltä.

Kosteus tuhoaa eristyskyvyn. Finnfoam-eriste on tutkitusti erittäin vesitiivis!

;

Pahkena kumminkin. Oli kyllä tarkoitus kirjoittaa viestiäkin.

Tuota Pellikan Erkin teoriaa pohdittuani syvällisesti toivoisin, että hän voisi kokeilla samaa talossaan. Ei muuta kun isoja reikiä sisäpiolelta lastulevyyn ja höyrynsulkuun ja sitten tiivis peltipinta ulkopuolelle...

Kylläpä pysyy lämpö sisällä ja kosteudesta ei sen koommin kuultaisikaan. Loppuis kertalaakista kaikki rutina hometaloista ja muutenkin kyllä passoo...

Meille voisi tulevaisuudessa sitten raportoida.

Iloisin terveisin: Juha

Pakastimet lienevät kompromissi laitteen ulko- ja sisämittojen sekä kylmänä pitämiseen tarvittavan energian välillä.

Eristelevy päästää lämpöä lävitseen lineaarisesti suhteessa sen puolien lämpötilaeroon per pinta-alayksikkö. Kertoimeen vaikuttaa eristeen laatu ja paksuus.

Olennainen ero verratessa pakastina ja matkailuajoneuvoa onkin siten eristeen pinta-ala. Matkailuajoneuvossa lämpöä lävitseen vuotavaa pinta-alaa on merkittävästi enemmän kuin pakastimessa, ja siten myös vastaavan lämpötilaeron ylläpitäminen samalla eristepaksuudella on merkittävästi eri.

Terveen talon seinärakenne hengittää ulos päin, kosteus haihtuu pois. Toisin on hometaloissa. Jos kulkimen ikä on jo kymmenen vuotta ja rakenne on eristetty styroksilla ja sisä seinän fanerin läpi on laitettu aikoinaan peltiruuvi, pyöritä ruuvi ulos ja kuinka ollakkaan usein ruuvi on kosteuden takia ruosteessa.

En kyllä oikein suosittelisi sitä pikkulämpöä säilytykseen.

Eikö olisi parempi jos sisällä olis -asteita niin höyrynpaine jäätyis ja satais alas (ei seilais edestaisin sisää /ulos seinän läpi) ja keväällä sais lakasta pois lattialta ja menoksi. ainakaan VESI ei valuisi katolta sisään!! Eikä taida se homekaan viihtyä lumihangessa!!!! mutta jollai taitaa olla parempaatietooo t.se

Kastepiste on riippuvainen ilman absoluuttisesta kosteudesta, ei suoraan jokin lämpötila. Jos ilmassa on paljon vettä voi kastepiste olla jopa plus 50 astetta. Tosaalta hyvin kuivassa kastepiste voi olla myös miinus 50 astetta.

Olen käytännön kokemuksen kautta eri mieltä asiasta. Olen nyt vuosia pitänyt jatkuvaa peruslämpöä noin +7 - +9C vaunussa, eikä mistään vesi valu katolta eikä muualtakaan sisään. Ei myöskään hometta ole koskaan ilmentynyt. Kaikki paikat ovat kuivia ja terveitä.

Ja reissulle kun lähdemme, patjastot ym. ovat mukavan lämpöisiä. Jos vaunu on kylmänä, vaaditaan usein 1-2 pv., että kaikki paikat lämpiävät kokonaan.

Epäilen syynä, miksi harva pitää peruslämpöä päällä, olevan kustannus kysymys. Mielestäni säästetään väärässä paikassa. Toki myös kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta, olosuhteista johtuen. Vaunun/auton säilytyspaikka.

Kerrohan muuten, miksi esim. vapaa-ajan asunnoissa suositellaan pidettäväksi peruslämpöä päällä?

Terv.@ntti

Hyvä veli ANTTI!!! Etkös sitten yhtään lämmennyt siitä pakatus ideastani minusta se on hyvä! Itse en ole lämmittämistä harrastanut, enkä voi siten ottaa siihen kantaa. Sen 34vuoden aikana vaunu ja nyttemmin auto on tarjennut ulkona, sen kummempia vauriota niissä ei ole ollut. Viimmeisin vaunu palveli 17 vuotta (n.104000km) ja toimii (mun "perikunnalla", hyvässä hoidossa ja oikein tallissa ) vieläkin.

Se vapaaajan asunto homma kai on enempi kiinni siitä ,että ovat nykyisin varustettuna vesi kalusteilla ,joita on vaikeampi tyhjäillä,ainakin tuli tommonen mieleen. Lisäksi käyttökin on ympärivuotista ,niin ehkäpä siksi suositellaan. t.se

Niinhän vaunun käyttökin on ympärivuotista. Ainakin ollut nyt viimeiset 33v.mitä vaunun kanssa ollaan liikuttu. M-autoihin en ole saanut kipinää. Turhia kapistuksia. Kalliita ja ahtaita vaunuun verrattuna.

Onhan muuten vaunussakin vesikalusteet! Toki helpommat tyhjentää. Mutta kyllä vapaa-ajan asunnoissa peruslämpöä pidetään rakenteiden hyvänä säilymisen takia päällä. Miksei sitten myös vaunussa!

Kuten sanoin, moni tuntuu pitävän sitä liian kalliina ja kuitenkin säästetään väärässä paikassa. Mutta jokainen tekee omien mieltymystensä mukaan.

Terv.@ntti.

"Kuten sanoin, moni tuntuu pitävän sitä liian kalliina ja kuitenkin säästetään väärässä paikassa."

Miten voi sanoa että säästetään väärässä paikassa kun ei ole osoitettu että kylmänäpitäminen aiheuttaa vahinkoa?

Omalla kohdalla vaunu käytössä ympäri vuoden. Kun vaunussa ei oleskella se on kylmillään. Kertaakaan ei ole tästäjohtuvia ongelmia ollut (tosin pitää tunnustaa, että huolimattoman vedentyhjentämisen takia pumppu kerran haljennut).

Minulla on tapana talvisin pitä lattialämmitys päälle kun auto seiso pihalla .Tietysti käytän silloin myös ikkuna peite.Lattialämmityksen olen laittannut 20 v aluella siloin auton sisällä on ne 5 astetta lämpimempi sisällä kun ulkona .Siitä on täällä ja lehdessä niin monta kerta kirjoitettu että 5den asten lämpöero pitä auton tai vaunun kuivana,kun silloin ilma kiertä.T Raimo

Terve! Hämmästelin Erkki kertomustasi tehdä "tuuletusaukot" vaunusi sisäverhoukseen? Kai se oli vitsi? Mutta jos näin teit,edistät vaunusi seinärakenteiden kosteusvaurioiden etenemistä. Matkailuautojen-ja vaunujen seinien sisäverhoushan taitaa olla enimmäkseen jonkinlaisia muovi,tai muovitettuja levy materiaaleja, ja näin toimivat jollakin tapaa höyrysulkuna. Kastepistehän määritellään yksinkertaisesti selittäen siten, että se on alin lämpötila, jossa ilmassa oleva kosteus on vielä höyryn muodossa, tai lämpötila jossa höyryn tiivistyminen alkaa. Kuten Juhani tuolla aiemmin totesikin, matkailuautoissa tuo ohjaamon puolen yksinkertaisissa ikkunoissa tuo höyryn tiivistyminen on helppo havaita. Näin myös käy viallisissa rakenne saumoissa, ja jos "höyrysulkua" on vahingoitettu. http://www.kolumbus.fi/esalei/fysiikka.htm

Uusimmissa autoissa ja vaunuissa on aika suuri osa seinien ja katon pinta-alasta ikkunoita. Olisi mielenkiintoista tietää niiden lämmönläpäisykerroin eli u-arvo. Ikkunoiden ja ovien kautta siirtyy todennäköisesti suurin osa lämmöstä.

Mikkohan löi jotai järkevää pöytää ,hyvin asiaa valaisevalla tavalla!! Siitä jokainen ottaa oman version käyttöön . Itse taidan kallistua pakastus teoriaan (ei seilaa höyryt ees taas) t.se

Asuntoautossa mielestäni pitää huomioida suuresti ohjaamon osuus. Talvella oikein kylmillä ulkoisen kunnollisen kopin peitteen osuus korostuu. Tai sitten ohjaamon eristäminen paksulla väliverholla. Huom! Mahdollinen ohjaamon lasien jäätyminen? Itse olen kovimmilla pakkaskeleillä kaasua säästääkseni tehnyt seuraavat viritykset. Takaikkunan aukossa on talviaikaan ollut sovitettuna ohut styroksilevy (ei hohka kylmää päähän nukkuessa), ohjaamokopin olen peittänyt mainiolla Huhtamon termopeitteellä (ulottuu ovien alaosaan asti), sisällä ohjaamon ja asuintilan välissä on tavallisesta täkkikankaasta tehty väliverho (näin ohjaamon lämpötila on alempi kuin varsinaisen asuinosan ja varsinainen tasaisen lämmön tarvitseva osuus on optimaalinen. Viitseliäisyyttähän se vaatii, mutta kaasua ja/tai sähköä säästyy.

Kyllä olen samaa mieltä. Vaikka ohjaamossa olisikin kertomasi viritys, u-arvo jää varsin korkeaksi ohjaamon osalta. Kun sitten on vähintään 2kpl kattoikkunoita ja suuret sivuikkunat on niiden kautta lämpöhukka varsin suuri. Se olisi helppo laskea, mikäli jostain saisi as.auton/vaunun ikkunoiden u-arvot.

Asia ei ole ihan yksioikoinen, koska lasejahan valmistaa useammat firmat. Seitz ilmoittaa tuplalaseille U- arvon 2,70 W/m2K http://www.google.fi/search?hl=fi&q=u+wert+seitz+&meta=

Niin joissain autoissa ,intergoiduissa on ns.kasoislasit myös edessä. Myös kun ottaa huomioon kaappien,komeroiden ,jääkaapin pinta-alan joka on tavallann "lisä erite",niin se auton/vaunun lämmön-eriste kyky taitaa olla vaikea asia laskea;elikkä teoriassa helppo laskutoimitus,mutta päteekö se käytänössä?

Kaapit ja komerot eivät juuri lämmöneristävyyttä lisää. Eristehän perustuu siihen, ettei ilma pääse liikkumaan. Kaapeissa näin ei ole. Sain tuolta tietää jonkinlaiset u-arvot ikkunoille. Kunhan tässä ehdin, lasken varsin omalle autolleni lämpöhäviöt ikkunoiden ja seinien kautta.

Mikäs tuolla ikkunan välissä on eristeenä;pelkää ilmaa!. Sehän on pötypuhetta ettei kaapit eristä/komerot eristä lämpöä,, mutta sille on vaikea antaa mitään kaavaa,kuinka paljon,riipuu kaapin/hyllyn paikasta ja asennus tavasta. Vai oletko sinä kaava insinööri;syötät vain pc;lle K- arvoja?.

Yksinkertaistetusti, k-arvo kuvaa lämmön siirtymistä rakenteen läpi, eli rakenteiden k-arvot (lämmönläpäisykertoimet) ovat suoraan verrannollisia keskenään. Elikkä jos on se kaappi/komero seinässä kiinni niin kyllä se hidastaa lämmön siirtymistä;näin maalaisjärjellä ajatellen. Mutta voihan se asia olla toisinkin!

Ilma on aika hyvä eriste siellä suljetun kaksikerroslasin välissä. Ellei olisi, niin miksi taloihin asennetaan kalliita 3- jopa 4- kerroslaseja, joiden välissä on ilmaa? Kaapista tulisi hyväkin lämmöneriste, jos se lastataan tiiviisti täyteen vaikka vaatteita. Käytännössä siellä kaapin takaseinällä on sama lämpötila kuin muuallakin autossa -pienellä viiveellä. Jääkaappi on vähän eri asia kuin muut kaaapit, mutta vaikutus riippuu jääkaapin asennustavasta ja on pieni.

M- ajoneuvon lämmöntarpeen laskeminen on helppoa kun tiedetään eri eristysmateriaalien u- arvot (ennen olivat k- arvoja). Oikein tarkkaan kun lasketaan, niin seinien välissä olevan eristeaineen lisäksi otetaan huomioon myös kaikki kalusteisiin ja tukemiseen käytettävät listat sekä seinissä olevat levy- ja pinnoitekerrokset. Listoista kertyy yhteensä yllättävästi pintaa. Ikkunavalmistajilta saa u- arvoja, jotka pitävät sisällään myös karmien osuuden.

Varsinaisen korin tarvitsema lämmöntarve on helposti laskettavissa "kahden desimaalin tarkkuudella". Ilmanvaihdon vaikutus ja epämääräisesti eristetyn m- auton etuosan laskeminen jää kokemuspohjalle. Käytännössä matkustajien määrä vaikuttaa myös lämmöntarpeeseen ja varsinkin miten järjestelmän toteutus onnistuu. Ts. ettei pannu vain puuskuta vailla mahdollisuuksia luovuttaa lämpöään. Samoin on lämmön tasaisuuden kanssa. Lämmitysjärjestelmän kunnollinen toteuttaminen on vaikeampaa kuin lämmöntarpeen laskeminen.

Mm. tuolta Seitzin sivuilta löytyy taulukoita lämmöntarpeen laskemiseen

Asia on juuri niin kuin yllä EEROLA TEEMU J sanoi. Ilma on itseasiassa erinomainen eriste. Sen u-arvo (k-arvo on vanha nimitys) on parempi kuin esim. styrofoamilla tai vuorivillalla. Vaatimuksena on vain täysin liikkumaton ilma (tai kaasu), kuten on nykyaikaisten monikerrosikkunoiden lasien välissä. Suurin vaikeus as.auton lämpöhäviöiden laskennassa on todellakin juuri ohjaamo.

Jos on vaikea laskea kun rakenteita on monenlaisia. Pistää auton lämpimäksi vaikka sähkölämmittimellä. Tehoksi vaikka 1 kW ja termostaatti täysille. Antaa olla jonkun vuorokauden sisä/ulko lämpötilaero kertoo paljonko piirongin lämpöhäviöt on.

Minua on askarruttanut eristeiden maksimaalinen paksuustarve; Tällä lauseella alkoi tämä keskustelu. Ja ei tämän päivän PC,ohjelmilla/kaavoilla ole mikään ongelma laskea se as.auton/vaunun k-arvo,sen tietää varmaan meitä paremmin auto/vaunun suunnitelijat. Mutta onko se läpimyyden kannalta se pääasia?. Täällä on monta kertaa anettu ymärtää että siihen as.auton/vaunun lämpimyyteen vaikutaa suurelta osin ns.kylmävuodot. Siitä tuntee ja tietää sen pohjoisiin olosuteisiin tehdyn auton/vaunun missä nämä asiat on ratkaistu oikein,ei vältämättä seinän/eristeiden paksuudella. Ei yks akka riitele eikä yks puu pala! tuumasi m laukkanen

Kun tekee vielä ohjaamon välverhon puoli-intekroituun tästä http://www.vapaa-aika.com/images/R37365.jpg

Niin hyvä tulee. Itse teimme ja ensin käännetään pilottipenkin asumis asentoon ja sitten pudotamme peitteen paikoillen. Yläosa tarra kiinnityksellä. Vaatii myös pikku askartelua, mutta säästyy kaasua ja sähköä vielä enemmän kuin tuolla tikki rakenteella jota ensin kokeilimme talvessakin / käytämme välikausina.