Miten Al-Ko alusta eroaa perusalustasta?

No johan nyt oli kiire kommunikaattorilla kun kannen sulkemisen jälkeen lähetti viestin ennen aikojaan mutta nyt asiaan.

Mihin perustuu Al-Kon ylivoimaisuus verrattuna tavalliseen alustaan jos on autonvalmistajan matala ja leveämmällä raidevälillä valmistama alusta vertailukohtana?

Siis mikä ylivoimaisuus?

Kovin tuossa peflettimersunkin koeajossa annettiin ymmärtää että ajettavuus on ihan toista maata kuin perusautolla, vai eikö mersulla ole tarjota omaa matalaa ja leveämpää alustaa?

Minullakin on ALKO-alusta ja tietysti se on maailman paras!!!. Näistä AL-KO AMC matkailuautoalusta – edut puhuvat puolestaan;

AL-KO valmistaa yli 10 000 erityisesti matkailuautoihin suunniteltua alustaa vuodessa. Yhä useampi valmistaja rakentaa autot AL-KO AMC alustalle, josta on syntynyt käsite vaateliaalle matkailuauton käyttäjälle. Perusautona käytetään pääasiallisesti Mercedes-Benz Sprinter, VW T5, Renault Master, Fiat Ducato, Peugeot Boxer ja Citroën Jumper. Uusi Mercedes-Benz Sprinter on ainoa takavetoinen auto, jossa on aito AL-KO alusta. Ainutlaatuinen rakenne, jossa yhdistyvät sekä matalan rakenteen että takavedon edut. Perusauto toimitetaan ilman runkoa AL-KO:lle, jossa siihen asennetaan täyssinkitty AL-KO runko ja erillis-vääntösauvajousituksella varustettu AL-KO akseli. Jarrujärjestelmään ei tehdä muutoksia, siinä käytetään autonvalmistajan alkuperäisosia.

Ominaisuudet ja edut

AL-KO alusta on vakioalustaa kevyempi: Kantavuus kasvaa jopa 100 kg.(ei koske MB)

AL-KO:n matalarakenteinen alusta on lähes 10 cm vakioalustaa matalampi: Mukavampi astua asuinosaan. Painopiste matalammalla – vakaampi kulku

AL-KO alustan raideväli on leveämpi: Ajo-ominaisuudet ja mukavuus henkilöautoluokkaa. Takapyörät korin ulkoreunassa, korin leveyteen sovitettuina kohentaa myös ulkonäköä

AL-KO alustassa on erillis-vääntövarsijousitus takana: Pehmeä mutta vakaa jousitus lisää ajomukavuutta. Joihinkin malleihin saa lisävarusteena ilmajousituksen, jolla saa optimaalisen jousituksen.

AL-KO alustat ovat kokonaan sinkityt: Pitkä kestoikä.

AL-KO alustoissa on valmius nurkkatukien ja vetokoukun asentamista varten: Lisävarusteet voidaan asentaa mukavasti, varmasti ja nopeasti.

voin yhtyä yllä olevan kokemus fiat 6-pyöräinen alko alusta kulke kuin juna kesät talvet. suuntavaka hiljainen kantta kuorman hyvin. olisi vielä etupyörät samaa tavara?

Aivan ehdoton ajettavana,ainakin 3-akselisena,ja varmaankin 2-akselisenakin. Ei huoju,hötky ei nitise eikä narise.Vakaa ajettava tuulisella kelilläkin,niitä kun on riittänyt tänä syksynä. Mänöö kuin juna,meillä 3-akselisen kulutus 10-11l/100km. puolintegroitu hobby.On muuten hiljainen auto ajaa,vaikka onkin 06 tucato.

Mersun tapauksessa pakualustassa on jäykkä taka-akseli, mallia hevoskärry. Alkolaisessa jaettu, samanlainen kuin henkilöautoissa. Siinä siis isoin ero ajettavuudessa. Ja olen ajanut molempia alustoja (tehtaan testiautoja) vuorotellen suurin piirtein samalla kuormalla, ero on huomattavaa.

Ja vielä, Alko valmistaa myös kierrejousilla taka-akselistoa.. jolloin veikkaisin että vielä miellyttävämpi...et sillai -jari-

Se jaettu on nimenomaan kierrejousellinen, siinä kun ei nuo lehtijouset oikein toimi.

Mistä tiedän varmaksi onko autossani AL-KO alusta? Hyvin todennäköisesti on, mutta mistä saisin varman tiedon? Auto on siis MB Sprinter LMC 635.

Kato onko autossa isot jykevät sinkityt palkin koko korin mitalla ja huomaat kyllä että ei ole lehtijousia.. kyllä al-ko on ihan yliveto. se on ainoa oike matkailuauton alusta.Onhan se heti paljo kallinpikin kuin pakettiauto alusta. Ajossa miellyttävä ei vaapu eikä kolahtele

Juuri mittasin, nousukorkeus Fiat matala lattia alustassa on 43 sm.Tähänkin vaatimattomaan nousukorkeuteen on köpöjä varten ympätty sähköaskelma.Alustassa en ole havainnut mitään vaappumista tai kolinoita.Se miten Al-Ko eroaa tästä selviää vain kojeajolla . @rami

"Miten Al-Ko alusta eroaa perusalustasta?"

Siten että ihan hyvä auto on sahattu poikki ja siihen on pulttivirityksillä ympättu sinkityistä peltiprofiileista väsätty hässäkkä johon on ympätty muu kuin alustanvalmistajan suunnittelema takajousitus ja -akselisto.

M Arkku

Annan myös ääneni AL-KO alustalle, entisessä oli alko ja nykyisessä Fiatin oma levennetty ja madallettu CCS alusta. CCS on paljon alttiimpi tuulenpuuskille, ja tuntuu kovemmalta kuin AL-KO.

molemmat autot lähes samankokoisia, joten vertailukelpoisia siinä suhteessa.

Tomppa

M Arkku: Sekä Ducaton että Sprinterin alustamuutos on tehty yhteistyössä autovalmistajan kanssa, eikä suinkaan ole mikään viritys. Ja jos viitsisit edes tutustua tuohon Sprinterin alustaan, niin eipä tosiaan ole pulttiymppiä.

"Siten että ihan hyvä auto on sahattu poikki"

Ja tehty parempi :)

"eikä suinkaan ole mikään viritys. Ja jos viitsisit edes tutustua tuohon Sprinterin alustaan, niin eipä tosiaan ole pulttiymppiä."

Kyllä se on viritys. Toistan; Ihan hyvä auto on sahattu poikki ja siihen on PULTTAAMALLA ympätty ohuista peltiprofiileista PULTTAAMALLA koottu hässäkkä.

Mietippä, n.100 mm korkea pokattu peltiprofiili on neljällä (FIAT) tai kuudella(Mersu) PULTILLA kiinni alkuperäisen rungon jäänteissä. Mersussa sentään limityksellä mutta Fiiussa puskusaumalla!

M Arkku

Tässä on pakualusta, on muuten melko rumaa saumaa ollakseen tehtaan esittelyauto

Ja tässä se MB+AlKo alusta, onhan tuossa pulttejakin mutta en kyllä nimittäisi sitä miksikään pulttiympiksi. Hytin takaa koko runko ja alustarakenne pantu uusiksi.

Ja kyllä tuossa ma-rakenteessa on sitten mataluuden lisäksi myös iso tekninen etu, eli erillisjousitettu taka-akseli kierrejousin, eikä hevoskärryaikainen lehtijousitettu jäykkä akseli.

"onhan tuossa pulttejakin mutta en kyllä nimittäisi sitä miksikään pulttiympiksi."

Saat ihan vapaasti nimittää sitä miksi haluat. Tosiasia kuitenkin on että poistetun rungon takaosan tilalle on pultein (ja mutterein) liitetty pari prässättyä ja sinkittyä peltiprofiilia joihin on , edelleen pultein(ja mutterein), liitetty muutama poikkipalkki ja muu kuin tehtaan taka-akseli.

"Hytin takaa koko runko ja alustarakenne pantu uusiksi."

Niin kuin alunperinkin sanoin, Katkaistu hyvä auto ja ympätty avohässäkkä tilalle.

M Arkku

Kyllä se hyvä on. Itse pitäisin madaltumista vielä tärkeämpänä kuin jousituksen muutosta. Aina niitä rappuja kavutaan eestaa.

@timppa

"iso tekninen etu, eli erillisjousitettu taka-akseli kierrejousin, eikä hevoskärryaikainen lehtijousitettu jäykkä akseli. "

Tuo juuri ja juuri pätee kevyisiin henkilöautoihin. koska erillisripustuksella pyritään ( ja joskus jopa päästään) mahdollisimman pieneen jousittamattomaan massaan. Ongelmana tulee vaihteleva (kuormituksesta ja tukivarsien asennosta riippuva) heilahduspisteen sijainti joka tietyissä olosuhteissa saattaa sijaita syvälla maan sisässä. Siitä seurauksena TOOSI jämäkän kallistuksenvakaajan tarve. Myöskin kuluvien ja siten siis myöhemmin löystyvien ja ohjattavuutta haittaavien puslien mnäärä onn suurempi kuin "hveoskärryn aksellilla" '

Jäykkä" hevoskärryakseli" ei ole suhteettoman painava verrattuna asentoauton kokonaismassaan joten lievästi suurenpi jousittamaton massa ei ole ongelma mutta jäljelle jää se suunnaton etu että kallistuksenvakaajaa ei yleensä tarvita koska jäykän akselin heilahduspiste on yhtä korkealla kuin jousen rungonpuoleist kiinnikkee, eikä sevaihtele kuormituksen mukaan.

Kappas vain, "korkea, jäykkäakselinen" orkkis alusta siis on vakaampi.

Eihän se voi olla totta. Täytyyhän sikakalliin erikoisalustan olla parempi. No yhdessä asiassa se on, se on matalampi ja siksi niitä tehdään samalla uskotellen että siitä on muitakin etuja.

M Arkku

Joo joo mutu mutu.

Käyttäjän lisäys viestiin 20.6.2011 klo 19:32:50 Katsoin tarkemmin tuota "viinakauppa"Sprinterin kuvaa. On siis pitkittäiset tukivarret. Niillä heilahduspiste asettuu tasan maanpintaan. Tehtaan versiossa näyttäisi heilahduspiste olevan noin 50-60cm maanpinnan yläpuolella. Kuvista pikaisesti katsoen, vetoakseleiden asennon perusteella väitän että akseliston painavin osa eli tasauspyörästö on "viinakauppaversiossa" vähintäänkin yhtä ylhäällä, ellei peräti ylempänä, kuin orkkis versiossa.

Pikainen olettamus, orkkis versiossa on painopiste lähempänä heilahdusakselia kuin mitä se on "viinakauppaversiossa".

Jos olisin m-autoilija, en arvostaisi edes tuota mataluutta. Suomen ja etenkin pohjoisen oloissa arvostan enemmän hyviä maavaroja kuten vetoautoissanikin. Pieni sivuaminen tässä myös henkilöautoista: Suomeen tuodaan nykyään h-autoja jotka eivät ollenkaan sovi etenkään talvioloihin, ja niitä silti erityisesti ihannoidaan....käsittämätöntä.

Älkääs nyt hyvät herra puhuko päähänne läpiä. AL-KO on vaan oikeesti ainoa oikea alusta matkailuautolle. Se ei siitä miksikään muutu vaikka kuinka muuta koitetaan väkisin vääntää. Kokemusta on kivijyrä tukatosta ja nytten on rellu maste varustettuna AL-KO alustalla ja on kyllä niin pirun mainio kulkija että parenpaa en vielä ole ajanut.

Niin Konsulit!

Pulteilla se Eiffel-tornikin on pysynyt kasassa jo yli 100 vuotta......

Allu vaari

"Pulteilla se Eiffel-tornikin on pysynyt kasassa jo yli 100 vuotta......"

Oisko kuitenkin niitattu, niin kuin kuorma-autojen rungotkin. (3.5 miljoonaa niittiä, kuulemma)

M Arkku

Jäykkä akseli on kelpo pakussa, jossa kuorma ja sitä kautta kokonaismassa vaihtelee paljon. Matkailualustan jujuhan onkin nimenomaan siinä, että sen kokonaismassa ei vaihtele lainkaan yhtä paljoa, asia josta täälläkin itketään koko ajan. Eli jo omamassa on suuri, ja kantavuus jää pieneksi.

Makee on Alkolla ajella! Sileällä asfaltilla kulkee kuin juna! Kaarteissa ei kallistele. On vähän sama tunne, kuin formulaa ajaisi. Hyvä Alko!

"Puolan tiet oli huonontunut paljon viime vuodesta" Kertoi eräs tuore Alkokaravaanari. "Kuoppia ja heittoja täynnä, niin, että kattoluukut tippui".

Mietti maan kiertämistä ensi vuonna, vaikka oli maan läpi tyytyväisenä jo monet vuodet ajanut. -Tosin tavallisella Fiiatin alustaisella menopelillä.

Kyllä Alko kova, kova, kova sana on, kun ajellaan sileellä.

Vakioalusta on tehty kaikenlaisiin ajoneuvoihin kaikille teille ja Teille. Se on kompromissi ajettavuuden kuljetuskyvyn kantavuuden ja mukavuuden välillä.

Jos alla on autobahn eläköön ALKO,

Itse valitsen vakio-Ivecon, koska ajelen paljon muualla, kuin baanoilla, Suomea, Puolaa jne. Korkeudesta ja painosta en piittaa.

Mikko

En tiedä alustoista paljonkaan, mutta eikö lehtijouset yleisty kun siirrytään raskaampiin ajoneuvoihin, onko lehtijousi kestävämpi ja pitkäikäisempi ratkaisu, en myöskään ymmärrä ilmajousen funktiota, minulla on jotkut "kumitutit" ottamassa vastaan kovemmat iskut, normaalikuormalla "tutin" jousen välissä on 10cm tilaa. Tuntuisi että jos laittaa ilmajouset, pitäisi vaihtaa pehmeämmät lehtijouset?

Raskaammassa kalustossa on yleistyneet ilmajouset eli palkeet. Tämä on pistänyt raskaamman kaluston pyöränripustuksen kokonaan uusiksi. Vallankin vetävän akselin tukirakenteet on melkoinen tankorakennelma, koska ilmajouset ei ota vastaan pitkittäi- ja poikittaiskuormia.

Lehtijouset on hyvä vanha ja koeteltu tapa jousituksen rakentamisessa. Mutta sillä on myös omat heikkoutensa mm. se, että lehtijousien kantokyky vanhemmiten heikkenee. Lehtijouset voi toki takoa pajavasaralla "ylös" mutta se on jo toinen juttu. Tähän on monet hakeneet ratkaisua asentamalla alkuperäisen jousen pariksi lisälehden jolloin jousituksen kantavuus paranee kohtuukustannuksin.

Toinen tapa on asentaa lisäjousiksi ilmajouset. Tämä on lisälehteä parempi ratkaisu, mutta myös hieman kalliimpi. Lehtijouset ottaa vastaan peruskuorman, jouset pelaa hyvin yhteen ja ilmapalkeiden painettaa säätämällä jousituksen jäykkyytä voidaan säätää, jopa ajon aikana. Alkuperäisä jousia ei tarvitse vaihtaa jos autoon asenta lisäjousiksi ilmajouset.

Meillä on alko alustainen auto. Laitoin vetokoukun aisoihin kiinni, nyt olen miettinyt kuinka alusta kestää sivuttais rasitusta kun ne aisat ei oo mitään paksua rautaa. Tarkoitan sellaista pientä tärinää sivusuunnassa.

t jelmi

Enpä tiiä sivuttaisväännöstöstä, mutta eiköhän suurin rasitus kohdistustu pitkittäissuuntaan; veto / jarrutus. Jos koukku on e-hyväksytty ko. autoon niin sivuttaisuusveto on tehtaalla laskettu mukaan. Muutaman kymmenen vuoden kokemuksella raskaamman kärryn vedosta ( kärryn omapaino 10t + kuorma ) voin sanoa ettei normi maantieajossa sivuttaisrasitusta en ole pahemmin huomannu. Ehkä asiaan vaikuttaa ne 5 akselia kärryssä?