Mikä avuksi kun Sprintterin alusta huojuu?

Millähän saisi parhaan ajovakauden MB Sprintterin alustalla olevalle Dethlefin täysintegroidulle kaapille kun auto tuppaa huojumaan pompuissa ja tuulessa turhankin paljon. Välillä jopa jänskättää. Olisiko joku ilmajousijuttu vaiko uudet iskarit ja jämäkämmät jouset parempi vaihtoehto? Auto on vuodelta -99.

Meidän Sprintterimme(-04)takapään huojunta loppui kun vaihdoimme jäykemmät takaiskarit(ambulanssiversio).

Taitaa olla enemmänkin ominaisuus kuin vika. Siihen on vaan totuttava. Meidän Sprintteri on huojunut uudesta lähtien (2005 1/2 int. Adria). Etujousitus piti olla jo valmiiksi jäykennetty ja takana lisähinnalla lisäjäykennys ja k-vakaaja on asennettu. t. seppo

Vanhempien Sprintterin ajettavuusongelmat on syntyneet jo piirustuspöydällä mutta kyllä auton "vaeltelua" ja erityisesti sivutuuliherkkyyttää voidaan vähentää. Ihan ensimmäiseksi kannattaa tutkia etuiskunvaimentimien kunto ja jos aihetta ilmenee niin asentaa eteen normaalia jäykemmät iskunvaimentajat. Näitä myy esim. KL-Varaosat. Toinen konsti on jäykentää auton peräpäätä asentamalla sinne lisäjouset. Mm. sellainen firma kun Vallilan Takomo Pitäjänmäelle tekee näitä apujousia. Keskinaulan jatkot tulee jousien mukana. Firma löytyy netistä. Kun peräpäähänkin lisäjousien lisäksi asentaa vielä uudet jäykemmät iskunvaimentimet niin huojunta aivan varmasti vähenee. Sillä seikalla onko lisäjouset lehtijouset vai kumipalkeet ei ole suurta merkitystä mutta jos asennat kumipalkeet lisäjousiksi niin jokaisen palkeen tulee olla omassa piirissä. Jouset ja iskunvaimentajat voi asentaa helposti myös itse.

Näillä muutoksilla Sprintteristä tulee ihan ajettava auto. Sprintteriin ei myöskään kannata sivutiiliherkkyydestä johtuen asennuttaa eteen mitään "vinkuintiaanirenkaita" vaan laadukkaat, mieluusti vähän kovat renkaat joissa pidetään täydet paineet. Sprinnteristä ei kovista renkaista huolimatta tulee mitään "sahapukkia" kuten eräistä. Autoissa joissa käytetään Sprintterin lyhytakselivälistä mallia on taka-akselin ylitys usein varsin pitkä. Tämä kannattaa huomioida lastauksessa niin, ettei liian takapainoisella lastauksella tee autosta sivutuuliherkkää.

Erityisesti Sprinnterissä pätee tämä Halmeenmäen joskus esittämä toteamus "jouset kantaa kuorman kunnossa olevat iskunvaimentajat estää liian nopeat heilahtelut". Jotenkin näin se meni.

L-varaosat: http://www.kl-varaosat.fi/

Vallilan takomo:http://www.vallilantakomo.fi/

Jari

Kiitos vinkeistä. Pitää käydä toimeen ja hankkia jäykemmät iskarit ja kysellä Vallilan Takomolta lisäjousia. Lieneekö liian jäykistä jousista haittana tienkatkeamien paukutusta lisää tai tiemestarin kiharoissa enemmän tärinää?

Moi, mulla on ollut sprintterissä reilun kolme vuotta Vallilan Takomon laittamat lisälehdet, huojunta on enää sivutuulista kiinni. Mitään lisääntynyttä pauketta tai tärinää en ole huomannut, laatokan kierroskin toissakesänä meni "heittämällä" läpi, suosittelen. Lennu

ainut hyvä ja järkevä ratkaisu vaihtaa Fiatiin 08 ei huoju ja heilu

Oikein Matti muistelet. Ja siksipä ei mitään yleispätevää vastausta ole, vaan pitäisi ennen hutkimista tutkia...

Renkaat. Onko oikeat paineet ja riittävän tukevat?

Kallistuksen vakaaja eli se poikittainen rautatanko alustassa. Onhan se tukevasti kiinni, ilman välystä?

Jouset. Onko ryhdissään kuormattuna? Löysä jousi kyllä näkyy ulospäinkin, auto roikkuu.

Heilahduksenvaimentimet eli iskarit. Vaimentaa siis juuri niitä heilahduksia. Alkuperäiset lienee köykäisempiä nestesorttisia, ja tarvikkeena saa myös jämerämpiä kaasumalleja, melkein kaikista tarvikeliikkeistä kunhan osaa kysyä "kaasuiskareita".

moi!itselläni on v. 2000 Sprinter/Rotec650 alkovimalli heilui tuulella aika pahasti.Tein taakse ilma-apujouset, pari kiloa painetta painetta pusseihin (ilma)ja menee,kuin tiku p...ssa.

Taitaa tuo Fiat 08 olla ihme peli kun ei heilu ei huoju. Liekö ilman maakosketusta. Käsittääkkseni ajoneuvo seurailee tienpinnan muotoja ja huojunta liittyy osaksi siihenkin. Ainakin vanhempikin Fiiu kulkee huojumatta kun tie on tasainen ja tekniikka kunnossa kuten aiemmin on asiallisesti kuvailtu. Kyllä se MB:kin kulkee yllä tulleilla eväillä mukavasti.

Taitaa jukka olla vähän vanhan aikainen asioissa.eihä auton korin saa seurata tien epä tasauksia ja heilua joka suuntaan minne tie ja montut ovat ,siksi on autoon asenettu jouset ja iskun vaimentimet ja kalistajan vakaaja pienentämään maan teiten epätasaisuuksista johtuvaa tärinää ja kalistuksia auton renkaat han on tarkoitettu että ne menee siellä montuisa ja epä tasaisuuksissa ei pelkkä kori rakenne.Tähän vaikutaa myös alustan pyörien ripustus tekkniika. Monen fiatin ja mersun kokemuksella fiati ei ole niitä huonoimpia ajetavia vanhemmatkin fiatit kohtuu hyviä.asioista voidaan olla aina jotain mieltä ja jokainen saa muodostaa oman näkemyksensä kokemuksiensa tai oletamuksiensa perusteela mutta tosi seikoihin se ei vaikuta Nimi merkillä kokemusta 65000km/vuosi

Mistä hommasit ilma-apujouset ja miten ne läitoit. Mikä merkki, ja oliko kalliit? Huh huh tulipa paljon kysymyksiä kerralla.

Moro. Spritteri lopettaa huojumisen asentamalla KONIN säädettävät iskunvaimentimet eteen ja taakse. Maksaa noin 1000 euroo koko sarja. Kokemusta on useista ajoneuvoista, pikku busseista ja matkailuautoista. Saa säädettyä helposti mieleisensä. Yleensä jo tehdas säätö on riittävä. Ja kestävät. -jari-

Ostin ilmapalkeet yleisvaraosaliikkeestä porista.muistaakseni 4,5tuumaiset, tein pedit itseja kompressorin (yleismalli)vein konehuoneeseen akun viereen.painemittari on kuljettajan vas.pulella takana.

Tarkennus vielä. Ovatko nämä Konin säädettävät iskarit neste vai kaasu? Tarvinneeko enää näiden laittamisen jälkeen Vallilan takomoon turvautua?

Meillä on peltikuorinen sprintteri ja minusta renkaat vaikuttavat myös yllättävän paljon. Toiset renkaat on 16" alumiinivalsseilla ja toiset alkup 15" ja ne 16" huojuvat paljon vähemmän. Eteen löytyi myös jotain lisäpaloja (Olisko ollut joku helsinkiläinen tarvikemaahantuoja) Hyviä retkikelejä t kariv

Meneekö katsastuksessa läpi 16" pyörillä? Itse aijon vaihtaa myöskin isommat pyörät kun ovat kuoppaisella tiellä huomattavasti mukavammat ja tosin katsastus ennen talven rientoja.

Marokon tiet valtaosin motocrossiin ja aaseille (oikeille eläimille) tarkoitettuja.

Ei se renkaan ympärys muutu, vaan rengas on matalampi(ei jousta niin paljon) henkilöautossahan mitä matalampi (ja leveämpi) rengas, sen kurjempi soralla, mutta kun on kuitenkin massaa, ja pehmyt jousitus muutenkin, ei niitä negatiivisia juttuja huomaa. t.kari v

Kiitos kaikille vinkeistä. Laiton uudet Nokian Camp -renkaat alle ja Konin säädettävät iskarit (kielsivät maahantuojan taholta itse säätämästä, sillä he ovat kuulema säätäneet iskarit juuri sprinterin asuntoauton painolle sopivaksi). Puhuivat kyllä totta. Toimii todella tasapainoisesti. Loppui huojunta kerralla tai sitten hallusinaatiot vähenivät. Nyt on auto loistava ajaa. Suosittelen tätä vaihtoehtoa muillekin sprinterin alustaa moittiville! Maksoi yhteensä paikalleen asennettuna noin 1300,-

Vielä eräs juttu, mikä ei liity varsinaisesti huojuntaan, ajettavuuteen kyllä.

Nimittäin katsastuskonttorilla kertoivat alapallojen olevan kuluneet, mutta valmistajan mukaan rakenne on sellainen, että ei aiheuta vaaraa, eikä siten ole syy hylkäykseen.

Koska ajo suoralla tiellä oli horjuvaa, väliin uraisella tiellä tai tuulella suorastaan vaarallista, vaihdatin alapallot ja samalla kovemmat iskarit taakse. Johan muuttui ohjattavuus.

Ohjauksessa ei ollut löysää, mutta alapallojen kuluneisuus teki aivan saman efektin, korjausliikkeen jälkeen piti jäädä nojaamaan eikä rattia voinut palauttaa normaaliin keskiasentoon.

Puhutaankohan tässä kahdesta eri asiasta? Huojuminen on mielestäni pientä keinumista pituusakselin suhteen. Urissa loirottelu on sitten toinen asia. Vielä kolmanneksi vanhojen mersujen, kuorma-auto mallisella etuakselilla (ei erillisjousitettu), koko kaistan tehokäyttö. Sellaista jos yrittää pitää suorassa linjassa niin tietää ajaneensa. t. seppo

Onhan se Mersun pyörien laakerointi sellainen,että ei uudesta autosta tarvitse vaihtaa etupyörien laakereita,kuten Fiatissa. Mulla ei ainakaan Sprintterissä ole sanottavaa huojumista ja mieluummin ajan takapyörävetoisella,ei tartte kaivautua nurmeen,kuten Fiat on usein tehnyt.kokemusta on myös Fiatista.Tietysti voisin takapäähän lisätä yhden jousilehden?,pitkä perän ylitys ei olisi niin alhaalla.

sprinter 313 cdi ei huoju eikä hypi on matkailuautojen KING

kaikista älyttömin olisi vaihtaa huippu mersua Fika Fiiuun

Oletko myymässä autoasi vai miten suhtadut tunteella ja kritiikittömästi mersuun? Toisilla menee täysin nuppi sekaisin kun on hankkinut jonkun tuotteen. Ei voi tunnustaa että hänen valitsemassaan esineessä voisi olla jotain puutteita. Mersu on auto autojen joukossa ja niissähän on aina puutteita ja vikoja. t. @seppo (ja huojuva sprintter).

Itse puntaroin eri alusta vaihtoehtoja vuosi takaperin alkoviautolle.

Selkeästi erottui edukseen paripyörä-alusta; on leveyttä koko korinleveydeltä (enemmän kuin ohjaamon korilla), kallistuksenvakaaja jotain 40mm paksua, levyjarrut+ABS+ASR ja ennen kaikkea akselimassa takana 2,6tn. Lisäksi pitkä askeliväli lyhyellä peräylityksellä. Ehkä kuitenkin hivenen etuja syö tuo järeä takavetoalusta korikorkeudessa ja joidenkin mielestä jousitus on liiankin kova. Nuohan ovat valintoja, jotka on tehty jo suunnittelupöydällä. Merkki ei ole turkkilaisen Saksan maaperällä kokoama vaan turkkilaisen Turkissa kasaama - Ford

Tuo akseliston leveys, ts. leveä raideväli on aika oleellinen ominaisuuksia parantava, kun Al-ko:kin valmistaa leveämpiä taka-akseleita joihinkin Fiiuihin optiona.

Jos tuo Sprintteri on jäykällä taka-akselilla, niin yhtenä tukevoittavana toimenpiteenä voisi kokeilla etsiä vannetta pienemmäällä neg. offsetillä (ET), tai peräti positiivisella (mikälie alkup.) - eli kasvattaa raideleveyttä takana. Samalla kun vaihtaa 1" isompaan vannehalkaisijaan, jolloin itse rengas tanakoituu profiilisuhteen muuttuessa (renkaan madaltuessa). Veirintäkehästä tietty pitäen kiinni 5% maks. muutoksella. Offset muutoshan ei jäykkässä taka-akselisessa samalla tavalla vaikuta pyörälaakereihin kuten erill. ripustetuissa.

Hoppoinen lehtijousitus päästää jäykkää taka-akselia joustamaan sivusuunnassakin. Joissain autoissa on sen takia oma tukivarsi akselin suunnassa.

Tietty auton lastauksellakin on iso vaikutus; mahdollisimman alas ja akseleiden väliin, eikä painavaa taka-akselin taakse, esim. jätevettä.

Ei tuo huojuminen enään haittaa, kaikkeen tottuu. Ensimmäiset 10000 km sänky huojui vmolla öiseen aikaan, mutta nyt on jo tottunut siihen. On kuin vanha merimies, huojuu jo itsekin kävellessä. Eli ei se huojuminen Sprintterin vika ole, vaan se on ominaisuus. t. @seppo

Pikku korjaus Jarille. Kyllä se offset-muutos lisää laakerien kuormaa jäykässäkin akselissa, mitä kauemmas viedään, sen kovempi kuorma.

@timo

Noinkohan lie? Yritän perustella aiempaa kirjoitustani;

Kiinteäakselisessa pyörälaakereita on tyypillisesti vain 1/pyörä, akseliputken ja jarrukilven juuressa. Jos tarkastellaan taka-akseliin auton massasta johtuvia staattisia voimia vetoakseliin ja siitä vanteen kautta maaha, tuossa tarkastelussa ainoa tukipiste samaan suuntaan on laakerin kohdalla / puoli. Sille vastakkaisen (saman suuruinen) voiman tukipiste on vanteen keskiön kohdalla. Jätin pois tasauspyörästön poskilaakerien kautta välittyvät hyvin pienet voimat, varsinkaan kun niiden muutos offsetia muuttamalla on käytännössä 0 N. Offsetmuutos lisää noiden oleellisten vastakkaissuuntaisten tukipisteiden välistä momenttia, joka yrittää taivuttaa vetoakselia. Voimien suuruudet ja suunnat pysyvät kuitenkin samoina, eikä tuo momentti saa vetoakselia oikeasti taipumaan niin, että laakeri rullan toisessa päässä (tuon tuki pisteen sisällä) eri kuin toisessa päässä - siksi laakerin rasitus ei siis muutu offsetmuutoksessa. Pyörän pulttien rasitus kyllä hivenen muuttuu..

Erillissripustetussa, kuten myös etuvedoissa, tilanne on täysin toinen. Pyörälaakereita on 2; sisempi (isompi) ja ulompi (pienempi). Lisäksi ne ovat kartiorullalaakereita, toisin kuin jäykän taka-akselin rullalaakerit. Vanteen keskiö etäisyyden muuttuessa tukipisteiden (=laakereiden) välillä muuttuu voimien suhde etäisyyteen verrannollisesti. Esim. 30mm muutos on yleensä tramaattinen muutos, varsinkin ulomman (pienemmän) laakerin kannalta.

Toivottavasti osasin perustella - korjatkaa virheet :))