Asuntoauton lämmöneristyksen parantaminen

Olisin parantanut autoni lämmöneristystä talvea varten. Kun on käytössä tavallista vaahtomuovia , voisiko sitä hyödyntää eristykseen. Ts. ei solumuovia eikä mitään eristyslevyä.

Onko kenelläkään kokemusta asiasta. Asentaisin lisäeristystä puoli-integroituun mm. etuosan kattoon.

Onko ajatus laittaa siis se eriste nykyisen pinnan päälle, vai avata rakennetta ja lisätä eristevahvuutta. Sillon on hyvä laittaa sama eristetä, ja samanlainen pintamateriiali takaisin, joka on ollut Mikäli päälle, niin kannattanee ottaa semmoista valmiilla pinnalla olevaa lisäeristelevyä, jonka liimaa pintaan On hyvä ottaa huomioon, mikä eristys on alkuperäinen, ja myös se, että mahdollinen kosteus joka rakenteeseen pääsee, pääsee haihtumaan sisälleppäin rakenteesta pois. Ulkoseinähän pyritään tekemään kosteustiiviiksi, jota sieltä ei sade, ja ilmavirtakosteus pääse rakenteeseen. Jos sitten sisäseinä tehdään kosteus tiiviiksi, niin kondensio kosteus ei pääse haihtumaan, ja silloin on ongelmaa. Janhonen tietää noista asioista hyvin, joten kannattaa olla häneen vaikka yksitysi viestillä, jos hän ei tähän herää. Toivopoika

Oli tarkoitus avata katto auki kuskin yläpuolelta kun se näyttää ihan tyhjältä en usk että siellä on mitään eristettä, auto on transit euramobil profila. Ajattelin että jos sinne työntää vaahtomuovia niin se ei ainakaan huonone. Toinen vaihtoehto liimata esim.motonetin levyä.

Vaahtomuovia? Älä liimaile mitään ennen kun otat selvää miten se rakenne pitää hoitaa ettei tule homepommia!

Seuraava on kirjoitettu niin kun siellä ei olisi nyt eristettä lainkaan.

Kyllä pintaeristyksen voi laittaa, mutta eriste ei saa mitään sellaista ainetta joka imee itsensä vettä ja sen on oltava tiiviisti liimattuna sisäpintaa vasten jolloin mahdollinen kondenssivesi ei pääse syntymään lisäeristeen ja auton sisäpinnan (ilmeisesti lasikuitua) väliin. Eristeen päälle laitetaan se alkuperäinen pintamateriaali.

Mitään superlonia tms. (vaimentaa kyllä ääntä) ei saa laittaa koska se imee kosteutta kun pesusieni, mutta on huono luovuttamaan kosteutta pois.

Lisäeristeen tulee olla Finnfoam tyyppistä levyä jolla on suljettu solurakenne (vettymätön) ja polyuretaaniliimalla tulee olla samat ominaisuudet. Polyuretaaniliiman tulisi olla mieluusti asennusliimatyyppistä eikä voimakkaasti kuivuessaan laajenevaa. Missään tapauksessa liima ei saa on sellaista, että siinä sienen ja homeen kasvu on mahdollista.

Finnfoam on aika jäykkä levy ja sitä ei voi kiinnittää kun sopivaan muotoon leikattuina paloina. Ohuin levy lienee 20 mm vahvaa. Levy on hyvin liimattavissa polyuretaanilla lasikuituun tai peltiin, mutta jo se aluspinta on PP tai PE -muovia niin sitten pitäisi mieluusti olla erikoisliimaa.

Oikeen, mutta jos on puuta runkona, niin sisään hengittävä pinta estää sen lahoamisen, jos gondensssi ilmiötä tulee. Sadvits rakennehan on puuton, ja siten lahoamaton ilmaton rakenne Toivopoika

Sandwich ei tarkoita puutonta vaan kerrosrakennetta. Sandwich voi olla vaikka kokonaan puuta joka on liimattu kerroksittain. Tai puuta jonka molemmin puolin on liimattu jotain muuta materiaalia.

Sandwichrakenne ei suinkaan onneksi matkavehkeissä ole ilmaton, esim. LMC-autoissa joissa sandwich on puuton, käytetään XPS- eristettä joka painaa n. 35 kg/m³ eli kuution möhkäleessä on 965 litraa ilmaa.

https://www.youtube.com/watch?v=3EUVsByXDtQ

@timppa

Totta, en vain osannu oikeen ilmasta, elikkä kerrosrakennetta, kuten voileivässä. Mutta mulla oli ajatus, että jokin eristys itsessään voi kestää kosteutta ja jopa imeä sitä, mutta lahottaa vieressään olevan puun, kuten lasivilla. Jos rakenteesen voi päästä kosteaa, niin sen on hyvä päästä pois. Luulisin, että pintameteriaali kannattaisi laittaa sama, kuten ennen on ollut, eikä varsinkaan kosteuden estävää materiaalia eristeiden väliin. Mitenkähän pitkässä juoksussa se LMCn rakenne kestää ajon vääntö, ja tärinärasitusta. Ilmeisen hyvin, eikö siinä ole 12 vuuen takuu kai kaikkein pisin. Sitähän ei vanhamies tarviskaan sen pitempää Toivopoika

Mikäli kyseinen katto on suoraa vanerilevyä, niin ostaisin 15 mm:n solumuovia, jonka toiselle puolelle on liimattu "nahka" ja liimaisin sen suoraan sisäkattoon. Mahdollisesti materiaalia saa itseliimautuvana. Siitä reunasta, joka ei tule suoraan seinän viereen, leikkaisin 3 cm:n siivun eristemateraalia pois, niin että siihen jäisi 3 cm:n kaistale "nahkaa" ylimäärin. Tämän laittaisin sitten kiinni puisen listan avulla, jolloin reuna olisi siististi huoliteltu. Mitään ei tarvitsisi lähteä purkamaan eikä tällä rakenteella varmaan synny kosteusongelmiakaan. Mikäli katon joutuisi tekemään useammasta palasta, niin laittaisin palaset puskusaumalla ja saumarakoon muovisen terenauhan. Sitä voisi ajatella myös seinän viereen "nurkkalistaksi".

Tervon Jari joka työnsä vuoksi on tekemisissä lämpö ja kondessivesien eristämisen kanssa, vinkkasi yön aikana tuotteesta joka sopii tuohon eristämiseen.

Jari kertoi, että sellanen firma kun Kespet myy teknisenä eristeenä tuotetta K-Flex ST -solukumieristettä jota on hyvin montaa vahvuutta. Tuote löytyy firman nettisivuilta kohdasta Tekniset eristeet tuotenimellä K-Flex ST

http://www.kespet.fi/tekniset-eristeet

Katsoin tuon levyn (rullatavaraa) vedenläpäisyn arvot- ja vesihöyryn diffuusioläpäisevyysarvon ja on kyllä aivan riittävät tuohon tarkoitukseen. Levyä voi työstää saksilla tai mattopuukolla ja on taipuisaa.

Jari kertoi, että ei kannata ostaa itseliimautuvaa levyä koska vallankin hankalassa asennuspaikassa levyssä oleva tarraliima ei anna mahdollista asennusvirhettä anteeksi. Asianmukaista asennusliimaa on myynnissä samassa firmassa. Levyn hinta vaihtelee sen paksuuden mukaan ja esim. 10 mm 12 e/m2 ja 25 mm 27 e/m2.

Ps. itseasiassa itsellä on tuota samaa levyä ollut jo vuosia asennusalustana kun rassailen autoja ulkona. Se on vähän kun makoilisi tyrox-levyn päällä kun alustahommia tekee. Leikkasin siitä tämä aamuna koepalan ja keitin sitä kattilassa jonkin aikaa kiehuvassa vedessä, mutta ei ime edes kiehuvaa vettä.

Itseliimautuvaa levyä/mattoa asennettaessa otetaan suojapaperi kaksinkerroin yhdestä kulmasta ja pidetään sitä koholla, kun levy liikutellaan oikeaan kohtaansa. Sitten painetaan liimakulma alustaansa, jolloin levy on oikeassa kohdassaan. Tämän jälkeen vedetään suojapaperia pois vähän kerrassaan sitä mukaa levyä alustaansa painaen. Tällä menettelytavalla pitäisi isojenkin tarralevyjen osua kohdalleen.

Minä laitoin sauna satu 30 mm uretaani levyä takatalliin,llimasin sen liima massalla ja kiinnitin vesivanerin siihen päälle ruuveilla ja kaasupullokotelon vuorasin myös uretaani levyllä,kyllä erron huomasi heti että on paljon lämpimämpi.Se saunasatu ei ime vettä ja sopii mun mielestäni tohon tarkoitukseen. Markku

Nestekaasun kiehuminen vaatii lämpöä. Toivottavasti et eristänyt kaasupullokoteloa niin hyvin, että kaasun höyrystyminen pakkasella estyy.

Kaasupullo kotelo on kyllä kylmä paikka kun siinä on 2 isoa reikää lattiassa mitä ei saa tukkia ja josta kylmää tulee.Keittiön kaapit on tässä päällä,kylmä ilma tulee sisään sitä kautta mutta nyt eristeet suojaa sitä Markku

Ei ole ongelmia vielä ollut kaasu kulkee hyvin.Mikä mahtaa olla kaasun höyrystymispiste.Kylmässähän ne pullot on,kuinka monella mahtaa olla ongelmia kaasun höyrystymisessä. Markku

Propaanin jota käytetään höyrystymispiste on n. -40 C Butaanin vastaava -2 C.

Harvalla.

Ei mikään laki eikä asetus vaadi sinne kahta isoa reikää. Toisen voi huoleti peittää.

Jos eristät kotelon liian hyvin voi käydä niin että kovalla pakkasella pullo jäähdyttää itsensä alle -40° ja kaasuntulo loppuu.

Tähän epätodennäköiseen tilanteeeseen auttaa se että avaa pullokotelon luukun jotta pullo lämpenee alle -40° Tai nostaa pullon tykkänään ulos jos letkuissa on varaa.

@timppa

Nämä reiät on kyllä ihan hyvä olla turvallisuuden kannalta jos on kaasu vuotoa niin pääsee kaasu valumaan reijistä pois,ehkä se 1 reikä riittää mutta toisen reijän tukkiminen ei varmaan auta lämpötilaan kotelossa. Markku

Liitteenä uunituoretta kuvaa aiheeseen liittyen. Euran alko-oven maton alle oli kosteus tiivistynyt, koska eristettä ei ole. Vasemmassa reunassa matto oli irti koska alla kulki sähköjohto. Oikea reuna oli täysin puhdas, koska siellä oli lämmitysputki maton päällä. Etureunassa niittien kohdalla puhdasta, mutta niittien välit homeessa. Huonoa suunnittelua. Pitäs olla eriste liimattuna. Siispä lisään sen.

.....tai hetkone kyllähän tossa eriste voip olla vanerin alle, mutta homehtui silti ohjaamon etupuolelta.

Sinnehän se kosteus jää kun ei ole mitään tuuletusta. Talvella kastepistekin on varmaan patjan sisällä. Parannus tuohon olis tehdä sinne ilmasola josta ilma virtaa läpi (ei pullo) ja jos vielä saisi lisättyä puhalluksenkin.

Sängyssä on ritilä, jolla yritetty saada tuuletusta, mutta ei riitä. Täytys nostaa yön jälkeen patjat ylös, mutta eipä tule käytännössä tehtyä. Patjat oli liian pitkät ja ne ylsi reunasta reunaan. Täytyy lyhentää patjaa. Ajatuksisa oli myös tuulettimen lisäys vasempaan reunaan.

Ja tosiaan sitä eristystä ei ole. Just mittailin, että ei sinne mahdu. Täytyy lisätä vaikka sellanen liimattava solumuovi. Heleppo tohon laittaa, kun saa ensin ton homeen pois.

Kaiken lisäeristämisen lähtökohta on se että ensin selvitetään kunkin eristettävän kohdan nykyiset materiaalit kerroksittain ja se tila paljonko eristämiseen on mahdollisuus käyttää lisäsenttejä tekemättä ko kohdasta tökerön näköistä. Mahdollisesti olemassa olevat ja edelleen rakenteeseen jäävät materiaalit vaativat hyvin tehtäessä erilaiset ratkaisut. Kun lueskelin täällä esitettyjä ratkaisuja niin totesin ehdottajissa olevan "kaikkien alojen maistereita" jotka luulevat enemmän kuin tietävät mm. siitä että ko rakenne on terve myös muutaman vuoden kuluttua.

Kaikenlaisia rakenteita autoissa ja vaunuissa. Taloissakin.

Myin tänä kesänä omakotitaloni. Koulunkäynyt rakennuksen kuntotarkastaja piti ensin koko päivän tutkimuksen talolle. Sitten piti vielä hiukan tarkastella kohtia joista homekoira oli huomautellut. Minähän aukaisin seinää niin pitkälle että varmistuttiin ettei ongelmaa ollut. Helpotti.

Sitten tuli kysymys seinän rakenteesta ja minä kerroin niinkuin asia oli että koko talo on ulkopuolelta vuorattu bitumihuovalla. Sisäpuolelta ensin kipsilevy ja alumiinipaperi, 30 vuotta sitten lisätty vuorivilla 100 mm., sen alla huokoinen kuitulevy, tervapaperi, soirorunko sahanpurueristeellä, tervapaperi, vinolaudoitus, bitumihuoopa, pystypaneli ja sen päälle lisätty vaakapaneli.

Eli siis vastoin kaikkia rakennusteknisiä periaatteita ja käsityksiä. Kuntotarkastaja sanoi yhden talon Lapissa nähneensä missä oli bitumihuopa ulkopuolella ja se oli ollut täysin laho. "Niin on varmaan tämäkin talo rungostansa"

Otin moottorisahan käteen ja tein ulkoseinään puolen neliön aukon josta näki ne bitumihuovan alla olevat laudat. Terveen väriset, kiinteät, täysin kuin seinään lyötäessä. "no näin voi olla täällä alhaalla mutta entäs tuolla toisen kerroksen korkeudella, kostea lämmin ilma nousee ylös" .

No mentiin yläkertaan ja tein taas seinärakenteeseen ison aukon siihen bitumihuopaan saakka. Sitä vasten sisäpuolella oleva puu oli tervettä. Ei edes rautanaulat ruostuneita.

"No minua varten ei tarvi enempää purkaa! Teoriassa pitäisi olla laho mutta on terve? Ehkä tuo hyvin tiiviiksi tehty sisäpuoli ja kosteutta hyvin sitova ja haihduttava sahanpuru on pelastanut talon."

"Ehkä, kuka sen tietää!" sanoin minä ja rupesin laittamaan niitä tehtyjä aukkoja tukkoon..

mot