Asuntoauton tyyppikilpi

Meidän autosta ei löydy asunto-osasta tyyppikilpeä (missä siis paino tiedot, yleensä matkustamon oven lähellä) ja se katsastusmiestä haittaa. Onko tämä yleinen ongelma, miten olette siitä selvinneet? Voi olla vaikea 13vanhaan autoon sitä tehtaaltakaan saada, maahantuontia kun Elnaghiin ei enää ole.

Minulle katsastusmies sanoi, että ota tuosta kilvestä valokuva ja teetä jollain tarraliikkeellä tarra aina kun edellinen häviää tai menee muuten kelvottomaksi.

BB

Ai se on niin virallinen kyltti :). Eikös siinä ole ne neljä paino tietoa mitä rekisteriotteessakin, omamassa, kokonaismassa ja akselimassat.

Tarra se on lähes aina nykyään se alkuperäinenkin. Tiedot näkyy rekisteriotteessa ja ovat Trafin koneella.

Ennen niitä alustan kilpiä kiinniteltiin popparilla konehuoneen puolelle ja siellä se on vanhemmissa nytkin joko rintapellissä tai jäähdyttäjän päällä.

Alustan numero on sellainen asia joka pitää autosta katsastuksessa löytyä joko koriin stanssattuna tai näkyä vaikka tuulilasin alakulmassa olevasta aukosta. Eikä ole pahasta jos rungossa olevan numerosarjan ennen katsastusta puhdistaa.

Siis tuossa -03 Elnaghissa on se valmistenumero stanssattuna , ohjaamosa apukuskin lokasuojankaaressa. Ja Fiatin kilpi jäähdyttäjän vieressä. Mutta nämä eivät siis vielä riitä vaan pitäis olla joku kyltti matkustamon ovella.

Pitäisi se Fiatin kilpi riittää. Elnaghtilla ei ole mitään tekemistä sen apukuskin lokarinkaaressa olevan numeron kanssa.

@timppa

Autot on rekisterissä aina alustan (alustanumeron) mukaan ei korin valmistajan mukaan. Ja sen pitää riittää.

Olisiko parempi että ottaisit yhteyttä vielä uudestaan katsastusaasemalle. M-autossa on oltava valmistajan kilpi jossa mm. painot ilmenee. Koska suurin osa m-autoista on valmistettu kaksivaiheisesti niin alustan valmistajahan ei ole voinut tietää millainen kori siihen asennetaan. Siksi on tuo toisen vaiheen kilpi välttämätön. Älä ainakaan ilman katsastusaseman lupaa ala peittämään vanhaa kilpeä tai teettämään itse uutta tarraa. Jos tälläinen lupa tulee niin pyydä otteelle merkintä siitä. @seppo

Ja yleensä tuo toisen vaiheen kilpi on alkuperäisen kilven lähellä eli monesti siellä moottoritilassa.

T : Masi

Eikös painot ole otteessa? Ei ole multa kuunaan korinvalmistajan numeroita kyselty. Vaan ei kai Seppo turhia puhele.

@timppa

Eikös ne painot tule rekisteriotteeseen uuden auton rekisteröintivaiheessa tai tuontiauton rekisteröintikatsastuksessa puntarin nokasta ja nämä muuttuvan vain muutoskatsastuksen kautta.

Siinä luulossa elän, että suurimmat akselimassat ja kokonaismassa tulee alustajan valmistajalta, ei korin valmistajalta.

Oman massan osalta vielä se seikka, että meillä auton lisävarustelu tehdään rekisteröinnin jälkeen, joten hyvin monissa autoissa oma massa ja kantavuus on rekisterikirjassa väärin.

Vaan saahan sitä nipottaa jos haluaa.

Käyttäjän lisäys viestiin 21.6.2016 klo 21:03:24 Nykyisen käytettynä tuodun autoni rekisteröintikatsastuksessa nuori katsastusmies alkoi merkkailla tietoja auton korinvalmistajan helmassa olevasta tarrasta.

Onneksi aseman omistaja Veikko tuli paikalle ja sanoi, että niillä tiedoilla ei ole merkitystä tässä katsastuksessa.

Niin. Siis k1-katsastusesimies ja tekninenjohtaja sanoi että kyltissä on samat painotiedot kun rekisteriotteessa. Ja näiden vastaavuuden ne olevinaan tarkistaa. Samat numerot löytyy myös siitä syylärin kyltissä , paitsi oma massa. Outoa on se että elnagh ohjekirjassa on kuva siitä kyltistä, ehkä on vaan unohtunut kiinnittää

Monesti esimerkkisi yhdistelmä massa on pienempi kuin vastaavassa pakettiautossa. Ja kyllä se toisen vaiheen kilpi pitää olla. Ja jos jossain on katsastettu maahantuonti vaiheessa matkailu-auto auton alustan tiedoilla niin saattaa, kun ei ole tuttua paikalla, lähteä kilvet.

T : Masi

Mitä järkeä on verrata kahta lappua keskenään jos niiden oikeellisuuden voi tarkastaa vain punnitsemalla auto ja määräävä asiakirja on kuitenkin auton rekisteriote.

Ja jos Suomessa aletaan vuosikatsastuksessa punnitsemaan matkailuautoja niin tiedätte varmaan mitä jälkeä siitä syntyy.

Niinpä, ja kuten eka vastaaja kirjoitti kilven voi tulostaa itsekin. Tää juttu on sen verran nostanut verenpainetta että ollaan tutkittu 3 muutakin m-autoa tänään.Adria, Kabe.. Ei niissäkään ole mitään valmistajakylttiä asunto-osassa, eikä Katsastus ole mitään kitissyt..... Huomenna koitetaan toista Katsastus asemaa, nykyään kun jälkitarkastuksen tehdä muualla.

Kuten Juha alustuksessaan kirjoittikin niin kilpi (tarra) voi olla muuallakin kun oven pielessä. Meidän Hymerissäkin se on oikean takapyörän takana korin ulkopinnassa. Fiatti ei ole tienyt millaisen Alkon alustan koritehdas pulttaa kiinni heidän etuosaansa joten se ei ole voinnut taata mitään kuskin seläntakaisesta rakenteista mm. siksi kilven on oltava paikallaan. TraFi'lta tietenkin kannattaa kysyä onko ko. kilpi pakollinen omassa tapauksessaan. Meidän rek. tod.lukee erikoisehdoissa : Asunto-osan valmistenumero WHYB674... Näin siis kaksivaiheisesti tehdyssä autossa (eri valmistaja korilla, alustalla ja alustan mahdollisilla muutoksilla). Katsastuksessa pitää tarkistaa että ajoneuvon yksilöintitiedot vastaavat toisiaan vaikka sitten muuta ei ehkä katsotakkaan ;-/ @seppo

Käyttäjän lisäys viestiin 22.6.2016 klo 09:59:18 Jos se on pakollinen niin itse yrittäisin tilata uuden tarran tuolta : http://sea-camper.com/site/?page_id=298&lang=en Jos se ei mitään anna niin ei se mitään otakkaan.

Knausin asunto-osan tarrassa on vain kaksi numeroa -kilomerkinnät ovat tyhjät. Toinen on sama kuin alustan runkoon stanssattu valmistenumero ja toinen ilmeisesti korivalmistajan tyyppinumero. Koskaan ei katsastuksessa ole tarraa vilkaistu.

Yleisestihän on niin, että pelkät kilvet tai tarrat eivät "mitään todista", koska ne on helppo vaihtaa. Rekisteröintitodistuksesta löytyy kaikki paino- ym. tiedot, ainakin tuosta, koska ne on aikanaan katsastuskonttorilla mitattu.

Kerran kun annoin Raskoneen käydä katsastamassa autoni tuli se hylkynä takaisin kun katsastaja vaati lyömään lisää numeroita runkonumeron jatkeeksi kun se oli lian lyhyt ainoastaan kaksi numeroa. Katsastusmiehen pulikka ei hyväksi kahta numeroa vaan vaatii vähintään syötettäväksi kolmea. Empä suostunut stanssaamaan niitä hänelle lisää. auto on edelleen 65. On minulla korinvalmistajan kyltti etuoven yläpuolella mutta siinä on vaan korinvalmistajan nimi korimallin nimi ja monesko sitä sarjaa se on sekä valmistusvuosi. Sitä ei ole yksikään katsuri viitsinyt ihailla. Sen sijaan joskus ihailevat jo haalistunutta liikenteeseen otto katsastuksen paperista todistusta joka on muovikotelossa oven yläpuolella vuodelta 1980 17 pv kesäkuuta. Tämä tuli sitten minun autoni ensirekisteröinti päiväksi kun muutoskatsastin sen vuona 2000 rekisterikilven viimeisen numeron sijaan.

Nyt on asia taas järjestyksessä, ainakin seuraavan vuoden. käytiin toisella asemalla tekemässä jälkitarkastus. Tämä katsastaja ei pitänyt sitä välttämättömänä ja sanoi että sellainen tarran voi tehdä itse kun ei oo erityisen virallinen. Täytyy muistaa missä ei enää käy katsastamassa (K1 Linnainmaa :) ).

Kiitos kirjoittelijoille aktiivisuudesta.

Mun hatarien muistikuvien perusteella ainoastaan tyyppihyväksytyissä autoissa sillä kilvellä on jotain merkitystä, ja tuon ikäisissä ei juurikaan ole tyyppihyväksyttyjä autoja.

En ymmärrä ollenkaan, mitä merkitystä jollakin asunto-osan tarralla tai kilvellä voisi olla vuosikatsastuksessa. Omassa autossani (Bürstner) en ole mitään sellaista huomannut, mutta en väitä, etteikö siinäkin voisi sellainen jossakin olla. Ymmärtääkseni vuosikatsastuksessa katsastajan pitää vain varmistaa valmistusnumerosta, että nähtäväksi tuotu auto on se sama, jonka rekisteriote on esillä. Ja se tieto on Ducatosta puhuttaessa Fiatin alustassa eikä asunto-osassa.

Joskus edellisen autoni aikana seurasin vierestä katsastusmiehen toimintaa. Hän ei katsonut asunto-osasta muuta kuin ulkona seisten loi sivuovesta yleissilmäyksen ja varmaankin totesi, että auton sisällä on tavanomainen matkailuautolta vaadittava varustus ruokapöytineen, turvavöineen ja sammuttimineen.

Kävelepä Timo sen katsastusmiehen perässä ja katsele mistä hän kaivaa tuon tyyppikilven. Usein se on siinä ulostuloaukon alaportaan (jos sellainen on) sivussa - joskus siinä maton alla jos kokonaan verhoiltu.

Kun 50 vuotta sitten olin ostamassa asuntoauton aihiota Satakunnan Liikenteeltä ja kysyin, että mistä mahtaa löytyä runkonumero, sain vastaukseksi sen mahdollisesti jääneen rakenteiden alle koriuusinnan yhteydessä. No, eihän siinä mitä, yksi mies katsoi numeron rekisteriotteesta ja hävisi korjaamon puolelle. Tuli hetken kuluttua takaisin kädessään peltilappu, johon hän oli stanssannut numeron ja laittoi sen puskurin taakse runkopalkin päälle, toinen mies hitsasi sen kulmista kiinni ja kolmas veti auton väristä maalia päälle. Sillä mentiin aikanaan katsastukseen, eikä ongelmia ollut.

Tässä on nyt vuodelta 1980 korivalmistajan tyyppikilpi kyllä siinä on yksilöinti tietoa. Siittä puuttuu Rakennekoodi 2K1-1+49 ja hyväksytty vaihtoehtoinen 1K1-1+45

Katsastajan ohjeen mukaan autosta pitää löytyä meistetty alustan numero rungosta ja tämä valmistajan kilpi joka on alustajan valmistajan, koska se määrää alustan massat.

Tässä asiaan liittyvä Trafin tiedote http://www.trafi.fi/filebank/a/1414581759/233e98534116560f46ab25dc4b1f8c33/15992-Valmistajan_kilpi_ja_kokonaismassan_maaraaminen.pdf

Jos tätä ei löydy se on hylkäämisen peruste.

Kun sama mies katsastaa vuodesta toiseen niin ei hän enään viitsi sitä runkonumeroa katsella ei yhteenkään 36 vuotta vanhaan autoon ole runkoa vaihdettu, Koria on jo 1 - 2 kertaa usein perusteellisesti korjattu ikkunoista alaspäin.

Se on nyt joku kampanja siitä, että kurkkaavat leimalla tuota 76/114/ETY mukaista kilpeä, joka on yleensä tarra, ja oven pielessä. Tiedä häntä miksi: onko sitten jostain tullut ilmi, että kilpiin olisi päässyt autoja väärin perustein? Ja sitten menee ns lapsi pesuveden mukana, eli ei tiedetä, mistä sitä kilpeä kuuluisi hakea, ja että sitä ei missään nimessä tuosta vaan tulostella uudelleen.

Käyttäjän lisäys viestiin 23.6.2016 klo 10:47:20 Siinä niitä tyyppikilpiä kaksin kappalein, toinen Fiatin tekemä ja toinen Pilote group. Molemmat konepellin alla poikkipalkissa niitattuna. Ja molemmat pitää löytyä kaksi vaiheisesti valmistetusta ajoneuvosta. Ja syy on juuri se että alusta valmistajan ja toisen vaiheen valmistajan tiedot saatavat kantavuuden, akselipainojen tai yhdistelmä painon kohdalla poiketa. Siis saataa olla että kun suomeen on paljon uitettu vehkeitä ja katsasteltu tyylin ei niin nökön nuukaa ja on merkitty rekisteriin tiedot alusta valmistajan mukaan, vaikka ne pitäisi olla nimenomaan toisen vaiheen mukaan merkitty. No sitten niitä aletaan tarkastella ja autot joista ei löydy etsii kilpensä mistä sattuu saamaan. Eli jos kilpiä ei löydy, niin kannattaa ainakin jos on ostamassa unohtaa vekotin kokonaan.

T : Masi

Hieman täydennän Käytettynä tuotujen matkailuautojen tiedot voi olla väärät vain jos katsastusmies rekisteröintikatsastuksessa töpännyt. Pohjatietoina rekisteröintikatsastuksessa on aina auton esim. saksalainen rekisterikirja alkuperäisenä, auton tyyppikilpi (josta otetaan kokonaismassa ja suurimmat alustan valmistajan sallimat massat) ja vanhemmissa CoC.

Käytännössä on jopa niin, että käytettynä tuotujen ajoneuvojen massatiedon ja paikkamäärä on rekisteriotteessa oikeampia kun täällä uusina myytyjen ha vain paperien mukaan rekisteröityjen m-autojen. Paperien mukaan rekisteröidyistä puuttuu lisävarusteiden paino (helposti 200 kg) koska ne on lisätty autoon (huom. lähes aina ostajan pyynnöstä) rekisteröinnin jälkeen. Tästä seikasta pääosin johtuu se, että jos Suomeen uutena tuotuihin ja paperien mukaan rekisteröityihin autoihin lastataan rekisterikirjassa mainitun kantavuuden mukainen määrä tavaraa, niin puntarissa kokonaismassa ylittyy joskus, jopa reippaasti. Sitten vielä äkkäillään auton myyjälle vaikka ihan itse autosta on lisävarustelemalla ja maksamalla syöty osa kantavuudesta pois.

Käytetyn matkailuauton rekisteröintikatsastuksessa auton akselimassat punnitaan ja mitataan ja auton omaa massaa laskettaessa käytetään sitä lakia joka oli voimassa Suomessa silloin kun auton on ensi kerran rekisteröity. Muutoin lainkäyttö olisi taannehtivaa. Rekisteröintikatsastukseen liittyvässä tuontiauton punnituksessa otetaan huomioon myös autoon kiinnitetyt lisävarusteet mikä lisää auton omaa massaa ja vastaavasti vähentää kantavuutta = lastausvaraa ja myös auton paikkalukua jos kantavuus ei riitä.

Kuinkahan monesta ns. Suomi-autosta lähtisi paikkoja jos ne lisävarusteineen pantaisiin katsastuksessa vaa´alle oman massan osalta? Monesta tulisi jopa "poikamiesmalleja".

EY-tyyppihyväksyttynä pitää aina käyttää kilven tietoja, eli niitä ei saa punnita. Tämä tieto on tullut a-katsastuksen tekniseltä osastolta (Janne Mäkilä oli tuossa silloin tiedonjakajana ja on varmaan vieläkin) ja tieto tuli ihan asetuksineen minkä mukaan toimitaan.

Enkä usko että on muuttunut tuon jälkeenkään.

Osalla on auton omapaino ja akselikantavuudet sekaisin näköjään. Tai sitten jossain on ihme katsastusmies kun se osaa puntarilla ilmoittaa akselin kantavuuden. Ja kaksivaiheisesti valmistetusa ajoneuvossa käytetään sitä kilpeä jonka toisen vaiheen tekijä on kiinnittänyt ajoneuvoon.

T : Masi

Akselien kantavuuden ja kokonaismassan ilmoittaa alustan valmistaja ja nämä massat on siinä valmistajan tyyppikilvessä ja myös rekisteriotteessa. Jos massoja muuttaa (jos ylipäätään mahdollista muuttaa) niin lupa on alkujaan alustan valmistajan antama tuli se mitä kautta tahansa.

Silloin kun koko auto on tyyppihyväksytty sitä ei punnita mutta samalla se edellyttää, että auto pidetään sellaisena kun se ollut silloin kun se on tyyppihyväksytty. Muutoinhan koko homma menisi ihan hulinaksi.

Tyyppihyväksyttyjä matkailuautoja on liikenteessä varsin vähän.

Tyyppi kilpi, matkakorissa rappukotelossa, kyllä se kats kiinnostuksen kohde on . Vanhemmissa varmaan puutteita, jos auto katastettu vuosia ja nyt vaadittais kilpi ?.

Muutin auton kokonaispainoa alaspäin. Tais olla vuosi 2012 ja auto oli käytettynä saksasta rek 2010 tuotu spritteri tullessa kokop 3850kg ja sallittunopeus 80 km/h, Muutin 3500 kg kokopainolle ja sai nopeudeksi 100,muutuihsn siinä ajokottiluokkakin samalla c -- b hen ( kats esitarkistettiin että muu varustus täyttää "100" vaatimukset( turvavarustus, renkaat ym sekä ettei. Kokop muutos vaikuta henkilölukuun)",trafin " tyyppitiedoissa löytyi korinvalmistajan sallima max nopeus 120 km/ h, liittynee turvapykäliin , huomioin että autossa oli nopeusrajoitin Asetettu mittarinopeudelle 123 , nämä totesiin omassa laboratoriossa... Em jälkeen haettiin asuntokopin valmistajalta hyväksyntä ko muutokselle. Detleffs in paperilla ja uudella tyyppikilvellä sai muutoskatastettua. Aikaa ja jonkin verran rahaa kului, jotenkin turhalta tuntui koska ko autoja oli rek molemmilla painoilla.( detkun tehdas paperissa huomioitavin kohta oli että eivät vastaa mahd ylikuormasta!, saksalaiset huolehtii kiitettävästi ) Auto oli mb sprinter, al- ko runkoinen , mersun taka- akselilla ja dethleffin asuntokoppi.

Terv jyrih

Ps oletin että jos haluais palauttaa auton alkup tiedoille, tarvittais sama lupahaku uusine tyyppikilpineen!

Käyttäjän lisäys viestiin 23.6.2016 klo 19:03:32 Siis tuossa esittämässäni tapauksessa jäi tietenkin auton omaan kilpeen nuo isommat painot.

Kyllä detskut taitaa pääsäöntöisesti olla tyyppihyväksyttyjä ja burstnereissakin on kilpiä näkynyt (muita en ole katsellut silläsilmällä) Meillä ollut 2001 alkuvuodesta rekisteröity detsku oli jo tyypitetty. Eli ei ne nyt niin harvinaisia ole.

Ja asetusten mukaan sitä ei punnita rekisteröintiä varten. Painaa sitten tonnin tai kaksi liikaa ja on miten tahansa varusteltu.

Käyttäjän lisäys viestiin 23.6.2016 klo 21:13:00 Ja kun kokonaispainoa korotetaan niin tyyppihyväksytyt korivalmistajalta ja ei hyväksytyt alustan valmistajan kautta?

Ensinnäkin vanhemmat matkailuautot voi olla tyyppihyväksyttyjä alustan osalta mutta ei päällirakenteen osalta eli eivät ole koko autona tyyppihyväksyttyjä. Tyyppihyväksyntä on kallista puuhaa ja kun sarjat on pieniä se lisää hintaa tai alentaa katetta.

Monivaiheisesti rakennetun matkailuauton tyyppihyväksyntä menee niin, että ensin alustan valmistaja hakee tyyppihyväksynnän alustalle ja vastaa sen vaatimistenmukaisuudesta. Toisen vaiheen (korin) valmistaja hakee tyyppihyväksynnän korille ja hakee sille tyyppihyväksynnän ja vastaa sen vaatimustenmukaisuudesta. Itseasiassa toimijoita voi olla useampikin mm. silloin kun alustana on vaikka Ducato/AL-KO/korinvalmistaja. Esim. AL-KO alustaisiin autoihin Ducato toimittaa vain auton etuosan ilman peräpään runkoa ja takapyöriä. Ohjaamostakin puuttuu takaseinä ja osa kattoa. AL-KO toimittaa alustan peräpään ja korinvalmistaja korin + sen laitteet.

Alustan massatiedot kokonaismassan ja akselimassojen osalta tulee niiden valmistajalta/valmistajilta ja se on sitten eri asia mistä ne haetaan kun muutoskatsastus halutaan tehdä.

Eikä matkailuautojen massat mitään anarkiaa ole. Pääsääntö on aina kokonaismassa joko ali tai yli 3,5 tonnia. Sitten on direktiivin mukainen matkailuauton punnitussääntö mitä ainakin tulee huomioida kun matkailuauton oma massa määritellään. Osa näistä tekijöistä on laskennallisia mm. kuljettajan paino, polttoaine- ja vesitankin ja kaasupullon tilavuus/täytösasteprosentti siten kuin laissa on sanottu.

Löysinpä minäkin lopulta autostani sen kilven eli hopeanvärisen tarran. Olin etsinyt ihan vääristä paikoista, kun joku sanoi, että se on oven pielessä. Minulla se on ulkoseinän alareunassa jääkaapin alemman tuuletusaukon vieressä. Siinä olevat tiedot ovat rekisteriotteessa nimikkeillä "Valmistenumero", "Variantti", "Versio", "Tyyppihyväksyntänro", "Tieliikenteessä sallittu suurin kokonaismassa", "Auton kokonaismassa perävaunukäytössä", "Tieliikenteessä sallittu akselimassa 1. akseli", "Tieliikenteessä sallittu akselimassa 2. akseli" . Lisäksi siinä on seuraavat tiedot, joita ei ole rekisteriotteessa: asunto-osan valmistajan nimi ja osoite ja sen valmistusnumero ("Bodywork No").