Ohjauskulmien säätö

Apua! Solifer 6700 '89 eturenkaat jonkin verran sojottaa vääriin suuntiin.

Löytyisköhän mistään rengasliikettä tahi autokorjaamoa (alueella Hki-Tre-Rauma-Turku), jotka pystyisivät eli osaisivat säätää ohjauskulmat ilman näitä uusia mittalaitteita. Ongelma tämän auton takapäässä kun renkaat on niin syvällä tuolla asunto-osan alla, ettei takarenkaisiin saa mittalaitteita kiinni.

Nämät nykypäivän vianooreuromasterit eivät osaa tehdä mitään ilman tietokoneita. Menee kaikilla vain nyrkki suuhun ja painuvat nopeasti kaffelle....

Kovasti on vaikea aihe ja vaikeaa löytää paikkaa.

Kovasti kiitoksia etukäteen vinkeistä!!

Heikki

Otat jonkun kaveriksi, menette auton etupyörien viereen ja pistätte nuppineulat renkaiden takaosaan ja mittaatte neulojen välin.

Tämän jälkeen siirrätte autoa puoli renkaankierrosta eteenpäin ja mittaatte taas sen välin. Yleensä siinä etupuolella pitäisi olla pari milliä lyhyempi mitta eli aurausta 2 mm. Ko. autosta en tiedä mutta mittaus onnistuu noin.

Sitten korjaamolle kertomaan tulos ja säätö tehdään arviomalla jonka jälkeen mitataan taas.

@timppa

Tuo onkin kätevä konsti. Muistan että tuo tehtiin aikanaan aina räätälinliidulla, sellaisella millä saa kapean viivan mutta nuppineula on varmasti parempi. Kunhan ei paina liian syvälle.

Kannattaa myös olla tarkkana että nuppineulat tulee navan korkeudelle sekä takana että edessä, muuten mittaus ei anna oikeaa arvoa, eikös niin? Pystykallistustahan ei ole tarkoitus mitata vaan aurausta.

mot

Ja muistaakseni on prasta työntää autoa se matka eikä siirtää moottorin voimin. Ainakaan etuvetoista.

Ennen pyöräkulmien säätöä on syytä tarkistaa että kaikki nivelet on välyksettömät. Tietenkin jos auto on juuri hiljattain katsastettu, niin näin voidaan olettaa.

Taitaa olla mahdotonta laittaa nuppineulat navan korkeudelle jos mittaa tavallisella rullamitalla. Eipä haittaa vaikka neulat olisivatkin alempana kun jossain tiedoissa auraus oli merkitty 0+-1mm. Jos säätää nollaan niin ei haittaa vaikka neulat olisivat alempana. Monessa tiedostossa aurausarvot ovat vanteen reunasta. @seppo

Mutta eihän sillä ole väliä mistä kohdasta se mittaus tehdään. Mittauspisteiden erotus = auraus/haritus.

@timppa

Siksi usein ilmoitetaankin auraus kulmana. Jos kuvitellaan laitettavaksi pitkä keppi renkaan suuntaisesti ja mitataan metrin päästä navasta etu ja takapuolelta niin näiden erotus on milleissä aivan eri kuin esim. 2m päästä. Mikäli jatketaan kuvittelua vielä eteenpäin kepit ovat yhdessä edessä ja kaukana takana eli auraus on monia metrejä (positiivinen aurauskulma). @seppo

Yleisesti ohjauskulmien säädöistä kannattaa ne säädättää auton alustan merkkiliikkeessä. Heillä on käytössä tehtaan runkokohtaiset säätöarvot, jolloin kulmat tulee oikein säädetyksi. Omassani säädettiin ensin ei merkkikorjaamossa ja kolmet takarenkaat kului sisäsyrjiltään enneaikaisesti piloille, kunnes Veholla kulmat tuli em. syystä kohdilleen. (toivottavasti)

Tarvikkeet yksinkertaiseen kotikonstiin aurauskulmien tarkastelemiseksi: pitkä lauta, luotilanka, mittanauha, kynä ja ilmastointiteippiä.

Auto ajetaan tasaiselle lattialle, lautaan mitataan merkit renkaan kaksinkertaisen halkaisijan etäisyydelle toisistaan, lauta asetetaan renkaan sivuja vasten akselin korkeudelle, luotilangan avulla tehdään lattiaan painettuihin teippeihin merkintä laudan merkkien kohdalle. Sama toistetaan auton toisella puolella. Sitten mitataan merkkien väli renkaiden etu- ja takapuolelta. Mittojen erotus jaettuna kahdella on auraus/haritus.

Jossain määrin mittaustavassa on kuitenkin epätarkkuustekijänä mm. renkaan sivujen mahdollinen epätäsmällinen muoto. Tietenkin on mahdollista panna renkaisiin nuppineula akselin korkeudelle ja siirtää mittauspiste luotilangalla maahan sekä työntää autoa puoli renkaan kierrosta ja toistaa mittaus. Silloin auraus on tietenkin suoraan mittausten erotus.

Käyttäjän lisäys viestiin 22.8.2015 klo 12:03:48 Jos matkailuauton auraus on säädetty Fiatin tehtaalla tyhjälle alustalle eikä sitä ole tarkistettu korin rakentamisen jälkeen, kun lisääntynyt massa on painanut jousitusta kasaan, niin auraus on hyvin todennäköisesti pielessä.

Jos matkailuauton auraus on säädetty Fiatin tehtaalla tyhjälle alustalle eikä sitä ole tarkistettu korin rakentamisen jälkeen, kun lisääntynyt massa on painanut jousitusta kasaan, niin auraus on hyvin todennäköisesti pielessä.

Näin on ja kannatteekin tehdä säädöt täydellä lastilla.

Itsekin olen joskus tehnyt tätä karkea aurauksen mittausta niin, että olen laittanut kaksi eri kokoista sähköputkea sisäkkäin ja mitannut näin syntyvällä "liukumitalla" ensin vanteiden etureunasta reunaan (mitta pannaan maalarinteipillä talteen) ja sen jälkeen mitattaan takapää vanteiden reunasta reunaan. Mittaan talteen jäävä mitta on tarkka ja sen voi tarkistaa rullamitalla tai silmämääräisesti. Mitalla voi mitata myös renkaan reunasta renkaan reunaan -mittauksen, muut mitta ei ole yhtä tarkka kun vanteiden reunasta mitattuna.

Aiemmin tämä mittaustyyli on mahdollista hyvin monessa autossa, mutta nyt kaiken maailman moottorin ja vaihteiston alajuojat saattaa estää mittauksen.

Monasti tuppaa vaan olemana niin, että raidetangon pään lukitusmutteri ja kierre on niin ruostunut, että säätö kotikonstein ei onnistu. Ja ylenmääräinen reutominen avaamisessa on pahasta ja jopa vaarallista.

Autossani oli haritusta liikaa ja renkaat kuluivat sisäreunastaan. Kävin parissa korjaamossa, mutta eihän ne saaneet hienoja vehkeitään kiinni, kun taka-akseli on 19 cm leveämpi kuin etuakseli ja kori on vielä ulompana sekä helmat alempana. Yhdestä korjaamosta löytyi sitten vanhanaikainen "lankku," jota pitkin toinen rengas ajettiin. "Lankku" kertoi renkaan sivuttaissiirtymän ja sen mukaan suoritettiin korjaus. Eihän se absoluuttisen tarkka menetelmä ollut, mutta tilanne on nyt parempi kuin ennen toimenpidettä. Mitään ei tarvinnut kiinnittää autoon ja homma oli ohi varttitunnissa.