Ducaton kulutus II

No niin, nyt on tehty puolitieteellinen testi. Autona puoli-integroitu Bürstner vm. 2001, moottori 2.8JTD, yhteispainesysteemi ja halpa lastu.

Ajoin ensin nelosvaihteella moottoritietä Turusta Lohjalle, Itäharjun ABC:ltä Lohjan ABC:lle. Vakkarista muistipaikka 1 nopeudeksi eli keskimäärin 79 km/h. Kierrokset 2800. Hyvä myötätuuli takana. Matka 107 km.

Tosi tylsää! Nukutti! Täytyis olla kuskilla sudokupeli tai jotain muuta mitä puuhastella, kaikki menee lujaa ohi ja senkun köröttelet.

Sitten tankkaus. Pistooli samanlainen ja samalla lailla kuin Turussa, ainetta meni 10,94 litraa eli kulutus 10.22 litraa sadalla.

Sitten matka jatkui samaan suuntaan, nyt vitosvaihteella, vakkarista ensin sama muistiipaikka mutta sitten +10, nyt nopeus vaihteli välillä 88 -95, kierrokset 2000-2300. Poikkeaminen Lauttasaaressa ja Kehäykkösen kautta Porvoon moottoritielle ja sieltä kutostietä Lauritsalaan. Matka 326km. Nyt mentiin reippaasti, mitä nyt 80 rajoitusalueilla piti vähän hiljentää. Tankkaus Viipurinportin ABC-asemalla. Ainetta meni 29,78 l. Kulutus n. 9.2 litraa sadalla.

Vaikka ottaisi huomioon tankkaamisessa mahdollisesti olleet pikku erot (pumput tosin samanlaiset, pistoolit samanlaiset, auto aikalailla vaaterissa molemmissa paikoissa) täytyy vetää se johtopäätös että tuon 2.8JTD -moottorin taloudellinen käyttöalue on jossain 2200-2400 kierrosten välillä. Sen myös kuulee käynnistä, siinä 2300 kohdalla menee kuin itsestään.

Jos haluaa säästää vitosvaihdetta ja ajaa nelosella kannattaa ajonopeudeksi valita 70km/h ja varata mukaan paljon lukemista, karkia, energiajuomaa ja hyvää seuraa että pysyy hereillä. Köröttelemällä ei polttoainetta kuitenkaan säästä.

Näin tämä epätieteellinen testi. Nelosvaihteella ajettu pätkä oli lyhyt mutta tuntui aivan liian pitkältä. Mites muiden kokemukset? mot

Kaikilla moottoreilla on oma optimaalinen käyntialue, ja viisas kuljettaja osaa sen omien tuntemustensa ja vaihdelaatikon avulla saavuttaa kulloisessakin liikennetilanteessa.

Ja niille jotka ei tätä osaa on kehitetty laajalla vääntöalueella olevat moottorit jossa varsin suuretkin nopeudenvaihtelut voidaan tehdä moottorin kierrosluvun muutoksella. Tällöin unohtuu se seikka, että polttoaineen kulutus ei ole suoraan kierroslukusidonnainen vaan myös ruiskutusmääräsidonnainen ts.mitä moottorilta kulloinkin "pyydetään".

Kulutukseen vaikuttavia tekijöitä on paljon. Jo yksistään kuljettajasta johtuva kulutusero voi olla 15%, tosi kaaharilla paljon enemmänkin. Tämän lisäksi kulutukseen vaikuttaa rengaspaineet, sää, tieprofiili ja tien pinta sekä tietenkin kuormitus, erityisesti ulkoinen kuorma (esimerkiksi kattokuorma). Joidenkin mittausten mukaan esimerkiksi tyhjä kattoteline nostaa (henkilöauton) kulutusta jopa liki litran 100 km kohti.

Toinen huomattava kulutuksen lisääjä on vauhti. Jos paahdat Saksan autobahnilla tinni tiskissä eteenpäin (joka mielestäni sulaa hullutta), niin johan alkaa häränsilmä tankissa pyörimään.

On totta että vauhti on kulutuksen kannalta isossa roolissa. Homma ei kuitenkaan ole ihan niin yksiselitteinen. Tuossa mun testissä kuorma oli sama, rengaspaineet samat, tuulen suunta sama, kaikki muu oli samaa paitsi vaihde ja nopeus. Odotin että nelosella myötätuulessa nopeudella 79 km/h kulutus olisi ollut huomattavasti pienempi kuin mitä se oli. Samoin uumoilin että huomattavasti suurempi nopeus vaikkakin vitosvaihteella olisi kuluttanut paljon enempi.

Totuus kuitenkin kai on että tuo moottori kuluttaa kierrosluvulla 2800-2900 enempi kuin kierrosluvulla 2300 lähes riippumatta moottorilta vaadittavasta voimasta. Moottorin puolesta tuo hiukan kolmatta tuhatta tuntuu hyvältä kierrosluvulta ja on sääli jos vaihdelaatikon voitelun ja kestävyyden takia pitäisikin ajaa alemmalla vaihteella ja aikalailla kovemmilla kierroksilla. mot

puolasta tultiin kulutus 10.38l. sataselle auto on 2.8-idtd ducato maxi alkovi vm.2000 ,jos menee vuoristoon esim ,kroatian reissulla kulutus oli noin 11.litraa satasella,auto on 3,5 tonninen kokonaispainoltaan ja taitaa aina mennä paino vähän ylikin .vuosia olen kulutusta seurannut ja se on noin 9.5-11 litran välillä .

sori.puolan reissulla keskikulutus oli 9.38.litraa,

Samanlainen ja vuosimallinen 2,8 idTD maxi alustana kuin Juhalla, mutta päällä integroitu kori. Painoa käytännössä aina 3,5 t ellei ylikin.

Ensimmäisen 100 tkm matkalle laskettu kulutus liikkunut tankkausvälillä 9,0- 11 l/100 km ja keskikulutus vähän yli 10 l/100 km. Kesällä vähemmän kuin talvella. Kori on 3,1 m korkea, joten otsapintaakin löytyy. Matkanopeutena kotimaassa rekkanopeus ja ulkomailla matka- ajossa enemmän jos tie ja liikenne sallii.

Pidän tuota kulutusta kohtuullisena ja toisaalta aivan riittävän tarkasti se tulee noinkin mitatuksi. Jopa paremmin kuin jollain "testiajolla" 100 km pätkällä, jolloin olosuhteet vaikuttavat enemmän kuin keskiarvoisena pitkälle matkalle jaettuna.

Maalaisjärjellä ajatellen mootori on kun pumppu,eli kaikki mitä sen mootorin läpi menee imusarjasta pakoputkeen on veranollisesti kierroslukukuun.

Jos joku voi todistaa että kone joka pyörii 3000r/min. vie vähemmän kuin 1500r/min on ihme.

Totuus on kuitenkin ,kuten tuolla edellä tuli ilmi se optimaalinen vääntöalue,harvalla tämänpäivän koneella ,siis dieselkoneella se on korkea.

Muista hyvän kaverin kun se autotehtaan insinöörin ominaisuudessa oli opissa Japanissa ,siihen aikaan kun Japsit oli ainoita oikeita autoja ,niin hän seurasi taksimiesten ajoa ja mootorin kierroksia ja totesi minulle kyllä oli jurinaa se taksin mootorin ääni kun ajetiin aina siinä vääntömomenentin alarajalla ,yritetiin säästää polttoainetta.

Käyttäjän lisäys viestiin 27.7.2015 klo 08:24:26 Siis se optimaalinen vääntö on harvalla moottorilla hyvä,korkealla kierrosluvun alueella,siis diesel autoilla oli tarkoitus sanoa.

"Jopa paremmin kuin jollain "testiajolla" 100 km pätkällä, jolloin olosuhteet vaikuttavat enemmän kuin keskiarvoisena pitkälle matkalle jaettuna."

Ihan samaa mieltä keskikulutuksen mittaamisesta, mulla on kyllä pitkältä ajalta kirjanpito ja olen selvillä pitkän ajan keskikulutuksesta. Tässä tapauksessa kokeilin vain nelosvaihteella ajamisen taloudellisuutta vitoseen verrattuna. Sekin varmaan on kaikille muille selvilllä. mot

Kyllä näin lyhyen vertailun tekemiseen pitäisi tieosuuden olla sama, ellei aja Pohjanmaan lakeuksilla.

Tuossa kun ajeltiin reissu taannoin. Ajelin suurimman osan vitosella 75-90. Kokeilin piruuttani, kun tuossa näkyy olevan hetkeellisen kulutuksen näyttö. Ajelin siis vitosella suurimman osan. Sitten ajelin kutosella nelostiellä 90-100. Näytti olevan kulutus aika sama 0,5-17 l/100 välillä. keskikulutusta en mittaillut, mutta näyttäisi aika samalta varmaan. Aikanan vuoden verran pistin ylös, ja se oli muistaakseni 8,4, tai niillämain. Paarituhatta kiemuraa olen koneessa pidellyt. Toivopoika

Kun ajan omalla kuusivaihteisella 2,3 Ducatolla olen seurannut kulutuksia hetkellistä kulutusta näyttävästä näytöstä.
Seuraavaa olen havainnut: Alle 90 km/t jos kutosella ajaa kulutus on suurempi kuin viitosella. Kuutonen sopii moottoritielle alamäkiin ja tasaisille kun nopeus on yli 90 km/t - silloin lukemat pienempiä kuin viitosella. Vaikka jaksaa kulkea isommallakin joskus tutkin myös alle 70 km/t nopeuksien kulutuksia ja siellä myös nelosen käyttö pienensi hetkellistä kulutusta. Yleensä pyrin pitämään matka-ajossa kierroslukua 2100-2300 kierr/min niin pakoputken päässä on oikeanvärinen jälki.

Ducatossani ei ole keskikulutusmittaria, mutta 3 l V6 moottorisessa XM:ssä on. Omat kokemukset siitä kertovat, että jo äärimmäisen pienet muutokset tien laskuista ja nousuista, pienikin ero tuulen suunnasta tai tyynellä ajettaessa, tienpinnan kuivuus tai märkyys ym. antavat vakionopeudella ajettaessa huomattavia, jopa 2 l/100 km kulutuseroja. Näytöllä on myös viivettä. Joten: aika huono laite kulutuksen mittauksessa.

Kyllä juuri noin hetkellisen kulutuksen mittauksessa. Minun autossani on mittaustapa joka mittaa noin 3 sekunnin keskikulutuksen. Kun ajaa tasaisesti ja nuo 3 sekunnin jaksot eivät muutu se kertonee esim. 4x3 sekuntia kun kulutuslukema säilyy samana summittaisen luvun. Sitten kun vaihtaa isommalle/pienemmälle maaston ja vauhdin säilyessä samana voi mainitsemiani johtopäätöksiä tehdä. Käytettävissäni on myös kirjanpito kolmelta viime autoltani: Rellu 3 lt, Rellu 2,5 lt ja nykyinen Ducato 2,3 lt joten kokonaiskeskikulutuksiakin löytyy.

Jos matkaan lähtee, niin onko sillä väliä paljonko naftaa menee. Eise vielä ole kovin kallista. T. Tuomo

Muinoin tuolla Hannun kotipaikan naapurissa asusteli vähän minua seassa ollut "Lätsä" jolle isukki oli ostanut ison mustan Cadillacin.

Ja tokihan me häneltä kulutusta kyseltiin.

Vastasi meille vähän kuin ylenkatsoen, että "en minä vaan tiedä, aina kun tankki on tyhjentynyt olen sen täyttänyt".

Ja konkurssihan siitä sitten tulikin.

Ja ainakaan polttoaineenkulutusta ei vähennä se, että suomessa myydään kesällä talvilaatusta diisseliä siis sitä välikelien laatua. Katsokaa mittaripumpulla tarralappuja? Mikähän syynä ettei kesälaatua ole tarjolla? kait kylmä kesä?

Dieseliä voidaan valmistaa kun tarjousmakkaraa, parempaa tai huonompaa.

Kukahan muuten dieselin ominaispainoa valvoo?

Ja tällainen vastaus tuli kysymykseen

Kiitos viestistänne.

Tuo Neste-diesel -10/-20 on korvannut kesälaadun Express-verkostossamme ja sitä myydään läpi kesän, kunnes siirrytään talvilaatuun.

Ystävällisin terveisin,

Patrik Asiakaspalvelu Neste Oyj

Samantapaisia huomioita, kierrokset vähintään parituhatta. Silloin moottori tarjoaa väännön lisäksi myös niitä hevosvoimia. Yli yhdeksänkympin vauhti lisää kulutusta silloin ilmanvastus jo näyttelee suurta roolia. Kyllähän se kevyesti satasta kulkee joskin kiire maksaa. Kun malttaa niin säästää kunnon yöpymispaikkaan ja hyvään ravintolaan.

Minäkin olen ajellut parilla Ducatolla, ensin 2,8 koneella, ja sitten uudemmalla 2,3 sella. Kyllä tuolla pienemmällä koneella olen päässyt litran, puolentoista pienempiin kulutuksiin. Tuossa pikkukoneessa on yksi pykälä enemmän. Ainakin siinä maantiekulutus ajotietokoneen mukaan kuutosella on pienempi kuin viitosvaihteella. Usean kerran olen huomannut ajavani pienemmällä vaihteella kulutusmittariin vilkasemmalla. Kulutus pyörii siinä 8,2-8,6 välillä tankkimittareiden mukaan laskettuna. Ajelen tienopeuksien mukaan, moottoritiet poislukien. Korimalli on lyhyt retkiauto, joka pienentää varmaan noita lukemia ainakin pienemmän ilmanvastuksen myötä.

Vähän faktaa uudesta Ducaton 3.0 ltr koneesta (180 hv). Auto Adria Coral Supreme omapainolla 3200 kg, robottivaihteistolla. Kokonaispainolla 3,500 kg. Tankattu aina piripintaan, joten saatu tarkka kulutus. 4 viikon Lapin reissulla 2962 km, tankattu 286,1 ltr dieseliä eli keskikulutus 9,66 ltr, Etelä-Suomessa vauhti 80 - 90 km/t. Poronhoitoalueella ei yli 80 km/t. Pienin kulutus pohjoisessa 9,07 ltr ja suurin Etelä-Suomessa 10,44 ltr. Ajotietokone näyttää joka tankkauksella litraa pienempiä lukemia. Moottori ei pahemmin käytä 6:s vaihdetta pienempää 80 km/t vauhdissa. Ilmoitettu vääntömomentti 400Nm/1400 rpm, mitattu 433Nm/1950 rpm, Mitattu teho 140kW/190 hv. (Tiedot moottorivertailusta Camper lehti nro 1/12). Olen tyytyväinen. Kulutus pudonnut edellisestä 3.0 ltr: 160 hv Ducatosta n. 1,5 ltr.

Adria on vähäkulutuksinen automerkki!.

On mamman kanssa gruisailtu Ducato 2,3 / Adria Twin SP:llä tänä kesänä 12805 km / 1068 l jolloin k-kulutukseksi tulee 8,34 l / 100 km. Nopeus on ollut 80-90 km ja m-teillä n 100 km/h. Kaupunkinopeudet erikseen. Keskikulutuksena tarkka lukema, ja mielestäni kohtuullinen.

Tunnetusti olen raskas jalkanen kesän aikana keski kulutus on ollu 10 litran kahta puolta,ei paha.

Joo muttet voita mua. ,JV

Kulutusmittaukset perustuvat ilmeisesti tehtyjen kilometrien osalta auton matkamittarin lukemiin. Oman kokemuksen mukaan matkamittarit näyttää muutaman prosentin liikaa. Jos näin on, niin oikeasti kilometrejä on kertynyt matkamittarin lukemaa vähemmän, eli kulutus on muutama prosenttia suurempi.

Eihän tuohon tarkkaan kulutuksen mittaamiseen tarvitse joka kerta piripintaan täyttää.

pkk

Kaikki nuo matkailuautoilla ajavat joilla keskikulutus on 9 ltran pintaan ovat suurimman ajan liikenteessä toisten tientukkona.

Mitä yhteistä on tällä saitilla ja caravan lehden matkasiluautojen koeajoilla, vastuas kumpaankaan ei voi luottaa kun, olen puhunut vuosikausia kausia noista kulutuksista olen saanut vastaukseksi EVVK. Ei niitä ole uudesakaan lehdessä yhtään selvästi esillä ja eroja kuisteskin. Tuossa edellä puhui Janhonen asiaa anturit haistavat sen miten,paljon on annettava sopaa että. moottori käy edullisesti eli moottori on parhaassa vääntö- alueessa.Siitähän jo keskukeltiikin.

Eipä niistä koeajojen kulutuksista ole kenellekään mitään iloa. Jos autoa testataan 100 km, niin mitä todellista kulutusta silloin voi antaa. Ei mitään.

pkk

Eihän se olekkaan tarkoitus vain suuntaa antava ratkaisu.