teholastu palikka

Olen lukenut keskustelua tehon lisäys palikasta. Keskustelut on käyty viisivuotta sitten. Olisi mielenkiintoista tietää miten viiden vuoden jälkeen auto on kestänyt. Mulla on palikka Saksanmaalta tulossa fiat 2.3 koneeseen.

Mulla on ollut tuollainen tehopalikka nyt neljä vuotta. Kone 2.8 JTD. En aja hirveän paljoa, oisko tullut 60 tuhatta, mittarissa yhteensä jotain 150 tuhatta. Ajan aika rauhallisesti, kotomaassa siinä yhdeksääkymppiä ja maailmalla matka-ajossa 100-110. Kiihtyy ja kulkee tarvittaessa ihan reippaasti.

Kone on kestänyt ja vetänyt nätisti, mitä nyt 2200 kierroksen kohdalla hiukan nykii. Sanovat tuon koneen tyyppiviaksi. Siitä huolimatta valtaosa kotimaan ajosta menee vitosella ja hiukan yli 2000 kierroksella.

Niin ja kaasupolkimen alla on jonkunlainen stoppari joka estää liiallisen ryntäyttämisen, ei taida tyhjäkäynnillä kierrokset nousta yli 4000.

Ei mitään kestävyysongelmia toistaiseksi.

mot

Kiitos kommentista. Se on ihan oikein, että turha revittely pois niin vehkeetkin pelaa paremmin. Vääntöä kaipaan ylämäkiin, että pääsee nopeusrajoitusten mukaan etenemään, sitä varten hankin lastupalikan. Kertoilen sitten miten menee, kun saan palikan paikalle.

Hankin Reinert Tuningin Tuning Kitin Fiat Ducato 2,8 TGV matkailuautooni 20.2.2008. Silloin oli mittarissa noin 30 000 km. Nyt on mittarissa 240 000 km ja moottori on toiminut moitteettomasti kaikki nämä vuodet. Moottorin vääntö on todella erinomainen kaikilla kierroslukualueilla ja siksi tehoa riittää . TGV moottorissahan on jo vakiona 107 kW ja tämän Tuning Kitin ansiosta tehot ovat 130 kW:n luokkaa. Keskimääräinen polttoaineenkulutus on ollut 10.3 ltr/100km. Olen erittäin tyytyväinen.

Fiatin moottori kestää yleensä lastutuksen. Itse ajelin n. 100 000 km lastutetulla (n, 180 hv) 2.8 jtdllä ilman mitään ongelmia. Fordin koneeseen en lastua laittaisi, ainakaan henkilöautossa eivät lastutetun moottorin ruiskutusuuttimet kestäneet kuin n. 20 000 km.

Kyllä nämä palikat ovat jo "menneisyyttä". Lastutus hoidetaan OBD-liitimen kautta suoraan läppärillä ilman mitään "mekaanisia" osia.

Tiistaina Ducato 2.8 JTD 93 kW 300Nm vm. 2005 sai lisäpotkua.

Miltä näytti pakokaasujen K-arvo lastutuksen jälkeen ?

Minuakin kiinnostaisi tuo pakokaasujen K-arvo lastutuksen jälkeen ja se mitä arvoja sinne koneeseen sillä tietokoneella syötetään.

Oman Ducatoni palikan asentamisen yhteydessä sain Saksan TÜV:n hyväksymislapun palikalle.

Omassani vaihdettavalla palikalla lastutetussa autossani ovat K-arvot olleet viimeisten kolmen vuoden katsastusten yhteydessä seuraavat: v2013 0,62 , v2014 0,55 ja v2015 0,68.

Onko jollakin vertailukelpoisia kulutuslukemia ennen ja jälkeen optimoinnin/lastutuksen? Täällä puhutaan vakioauton kulutuksista n. 10 litraa jopa alle, pääsetteko tosiaan kesänopeuksilla muun liikennevirran mukana noihin kulutuksiin vai onko ne alle 80 "cruisaiusta" Heikki

Fiatin 2,5 litraisella turbodieselillä pääsee hieman alle 10 litralla satasen, kun ajelee 80--90 km/h vauhtia ! auton kokonaispaino on 3100 Kg !

Lauri. K

Viimeisellä 8000km keskikulutus 10,5ltr satasella,satasenalueella sataa(navin mukaan)80 alueella rekkanopeutta, kokonaispaino 3500kg.

Ois mukava ajaa samaa matkaa näitten jotka pääsee kaheksan pintaan?

Käyttäjän lisäys viestiin 7.6.2015 klo 08:59:21 Eitehoboxseja ,kulutus laskettu tankkauksen mukaan ,ei ajotietokoneelta.

Omien kokemusteni mukaan lastulla saa helposti vähintäin puoli litraa kulutusta alaspäin, joissain olosuhteissa lähes litrankin verran.

Olen joskus joutessa tuuminut, josko koittaisi, koska näkyy olevan noita mejän kapineita 150 hepoisina, että saisiko alavääntöä lisää. Muutenhan tuo kulke ihan hyvin. Toivopoika

Onko ilmoitetut kulutukset todellisia tankkausiin perustuvia? Auton ilmoittamaan voi tulla virheitä jos kulutusalgoritmiä ei myös muuteta. Kulutushan lasketaan eletkroniikan antamaan määrätietoon ruiskutussuuttimen aukiolon mukaan.

Oma kokemus "lastu laatikosta"

Minulla oli Race Chip laatikko Citroen jumpy 2,0HDI autossa ja vedin sillä vaunua. Vaunun vetoa tuli "Pärekorin" kanssa n.3000 km. Minulla ainakin kulutus nousi n1,5 l/100 km. verrattuna ilman "päreitä"Tämä ei ole kuitenkaan ihme sillä auton teho nousi kyllä merkittävästi. Auto jaksoi mennä reippaammin nousuissa ja meno oli kyllä mukavampaa yleensä. Tämä kokemus tuli koska ajoin täsmälleen saman reissun paria kuukautta ennen ilman "päreitä" , ja seuraavassa reissussa oli "pärekori" käytössä. Tietenkään tämä ei ole tieteellinen tulos koska kulutus on laskettu auton kilometrimittarin ja tankattujen litrojen mukaan. Normaaliajossa en huomannut eroa kulutuksissa puoleen enkä toiseen. Ajoin kaikkiaan "päreet"kainalossa n.20000 km. mutta sitten otin sen pois kun tuli pieniä ongelmia vedon kanssa ja merkkihuolto nimesi syyn lastuihin polttoaine järjestelmässä. Samalla tuli kehoitus vaihtaa korkeapainepumppu uudeksi. Onneksi en uskonut huoltoa vaan vika löytyi muualta. Vian aiheuttaja ei ollut lastut vaan aivan muu. Siitä tulisi aivan oma tarina joka ei liity tähän mitenkään. Noista "optimoinnista olen ottanut selvää sen verran että se maksaisi Joensuussa n.500 eur. Jos auto sitten joutuu käymään merkkihuollossa siellä yleensä ajetaan auton oma softa ja sitten on taas edessä uusi optimointi. En tiedä kuinka muualla on mutta ainakin täällä optimointeja tekevä yritys kertoi minulle. Näin JR

Mitään fakta tietoa kulutuksen laskusta ei minulla ole, vielä . Mutta Ducaton hevosvoimat nousi 127 hp >> 150 hp ja vääntö 300Nm >> 370 Nm

Kulutus ja muut arvot tarkkailussa , asia vielä niin tuore .

Minua ihmetyttää näissä teholastuissa ja muissa optimoinneissa sellainen juttu, että nykyään autotehtaa käyvät veristä kamppailua siitä kenen auto kuluttaa vähiten ja on ekologisin joka sitten huomioidaan myös veroissa. Miksi siis autotehtaa eivät käytä tätä helppoa ja halpaa konstia kulutuslukemien pudottamiseen vaan antavat muiden tehdä sillä bisnestä? Suhtaudun siis epäillen kulutuksen pienenemiseen, tehoja toki moottoreista saa lisää mutta voima ei synny tyhjästä jos luonnonlait vielä voimassa ovat.

Epäileville (ihan aiheesta) Tuomaille: omat kokemukseni juontavat 10 vuoden taa, jolloin autoissa ei ollut kulutusmittareita, vaan joutui ihan itse tankkauksien perusteella laskemaan kulutuksia. Totta että lisääntynyt teho syntyy polttoaineesta, mutta lisääntyneellä väännöllä saattaa olla vaikutusta talouteen. Muuttanevatko palikat myös suuttimien ajoitusta, jolloin polttoainetalous saattaa parantua? Nykyäänhän tehtaatkin yhä enemmän myyvät autojaan erilaisilla "moottorikartoilla" eli samasta koneesta eri tehoja ohjelmoimalla, liekö kulutuksissakin eroja?

Sanoppa muuta Sakari.

Jos se lastu tai muu härpäke olisi autossa jo maahantuotaessa ja pienempi kulutus tyyppikatsastettu , niin autoverokin olisi pienempi ja myös vuotuinen ajoneuvovero olisi pienempi.

Tyhmiä on nuo autotehtaat.

Ymmärrän Janhosen satiirisen pointin, mutta miksi esim Fordissa valitetaan huonosta alaväännöstä joka päivityksellä eli optimoinnilla korjautuu merkkihuollossa. Miksi sitä ei ole jo tehtaalla laitettu kuntoon? Ovatko autotehtaat tyhmiä kun pilaavat mainettaan asiakkaan marinoilla huonosta alaväännöstä? Heikki

Minun ilmoitus on todellinen, tankkasin tankin korkkia myöten täyteen, ajoin 499 km, tankkasin jälleen samassa paikassa samoilla rattaiden sijoilla korkia myöten täyteen, meni 48,5 litraa soppaa!

Lauri. K

Ja keskinopeus oli?

Hannele

Transitin alusta jos mikä on alun perin tehty vain pakun alustaksi. Sen nyt näkee heti kun auton alle vilkaisee. On halpa ja kevyt m-auton alustaksi ja siitähän korin rakentajat tykkää.

Väännön tarve max 2 tonnin pakulla liikkeellelähdössä on ihan eri, kun lähes aina 3,5+ tonnin kokonaismassaisella matkailuautolla ja etenkin jos lähdetään ylämäkeen.

Kyllähän Transitin koneessa on ihan riittävästi vääntöä liikkeellelähtöön, mutta jos se vääntö joudutaan hakemaan esiin kierroksilla, niin se kuluttaa kytkintä ja hyvin helposti renkaan kitka muuttuukin liukukitkaksi ja se on sitten siinä. On taitolaji lähteä liikkeelle etenkin talvikelissä ylämäestä, etuvedolla ja takapainoisella autolla jonka moottorissa on huono alavääntö

Juttelin joskus asiasta Hymer Centerin pomon kanssa ja hän antoi ymmärtää, että Transitin alustalle tehtyihin autoihin alavääntöä on palautteesta johtuen lisätty heti uutena. Jos niin on, niin asia on ymmärretty.

Parasta olisi jos auto lähtisi tyhjäkäynnillä liikkeelle ja vallankin talviolosuhteissa.

Kyselin siitä teholastusta ja kovasti on tullut keskustelua. tilasin Saksasta palikan, joka tulikin ennätys ajassa. Asensin palikan paikoilleeen ja eikun paanalle. Niin oli kun on puhuttu, veto aivan toistaluokkaa kun ilman lastupalikkaa, mutta mutta. Tuli mutka matkaan, voimaa tuli mutta kytkin ei jaksa enää pitää, vaan alkaa luistaa. Jouduin ottamaan palikan pois, ettei kytkinlevy kulu liikaa. Eli lähtökuopissa ollaan. Mitään tälläistä en ole kesksteluista huomannut, ehkäpä meidän Fiiusta on kytkin jo hieman kulahtanut, tosin nyt en saa luistamaan, vaikka kuinka kiusaisin, nyt ilman teholastua. Harmin paikka. Elikkä multa saa 100€ teholastupalikan jos joku haluaa kokeilla. Fiat Ducato 2.3 kone on kyseessä. Terv, Pena

Transittia on kolmea eri alusta vaihto-ehtoa. On normi paketti-auton alusta joka on alunperin tarkoitettu lavan alustaksi ja on kohtalaise vetelä. Sitten on takavetoinen alusta joka myös on tarkoitettu lavan alustaksi, mutta on huomattavasti jäykempi kuin paketti-auton alusta. Ja kolmantena matkailu-auton alustaksi tarkoitettu. "asiantuntijat " kun kirjoittaa googleen esimerkiksi ford transit motorhome frame niin oppii tietämään eikä luulemaan. Eli jos autossa on alunperin oikea alusta ei ole ongelmia. Mutta esimerkiksi saksalaiset valmistajat käyttävät hinnat alkaen mallistossa paketti-auton alustaa. Ja ongelmia on luvassa. Ja kas kummaa maasta mistä ei muka tule mitään hyvää käyttävät matkailu-autojen valmistajat hinnat alkaen matkailu-autoihin tarkoitettua alustaa.

T : Masi

P.s Ja fiatissa on tosiaan tuo kytkin ongelma jos auton paino on käytössä jatkuvasti 3500kg tai yli. Ranskassa on jopa takuu orjauksena 3l koneella ja robottivaihteistolla olevista vääntö käyrää leikattu. Tietoa löytyy esimerkiksi ccamping-car magazinen sivuilta

Laitoin talvella Renault Master 2,5 l / 107 kW alustalla olevaan autooni RacePro2 chipin. Vääntöä tuli huimasti lisää. Nyt ei tarvitse pudottaa vitoselle, kun nopeusrajoitus vaihtuu satasesta kasikymppiin. Toki vitosta tarvitaan seuraavassa vastamäessä. Kepin vatkaaminen väheni paljon ja autosta tuli pirteämpi. Ennen hevosia n. 145, nyt jotakin 190. Vääntö 320 Nm=>n. 400 Nm. Ei mitään vaikutusta polttoaineen kulutukseen, ei savuta, ei nyvi. Nyt takana lastun kanssa n. 5000 km.

Käyttäjän lisäys viestiin 12.6.2015 klo 15:53:03 En minä väännätä konetta alle 2000 kierroksen vaikka se nyt antaa alkuperäisen väännön jo 1600-1700 kierroksella. Kyllä sen kuulee ja tuntee, milloin kone kiertää kevyesti.

Kannattaa huomioida, että auton voimalinjaan kuuluvat osat kampiakselin päästä pyörän napaan on mitoitettu tietylle tehoille ja väännölle. Ei auton suunnittelu mitään arpomista ole, vaan laskettua mitoitusta ja materiaalinen laatua. Olisi autotehtaalta äärimmäisen tyhmää ja kallista toimia toisin.

Vaan selitäpä tämä ymmärrettävästi niille, jotka lähtee siitä, että on autotehtaiden silkaa tyhmyyttä kun eivät ole ymmärtäneet kasvattaa tehoja ja vääntöä rakenteita vahvistamatta.

Esim. nykyisestä Ducatosta löytyy 2.3 litraisena useampaa teholuokkaa. Ottavat koneesta jo tehtaalla joko 130 tai 150 heppaa ja tietysti eri väännöt viritysasteen mukaan. Alakerta ja voimansiirto on käsittääkseni sama molemmissa versioissa. Eli tuskin se lastutuksen antama teho/vääntö rikkoo sitä voimansiirtoa sen kummemmin jos ei tehtaankaan virittämä vastaava voima? Pöljä käyttäjä saa toki halutessaan kaiken rikki, olipa kulkine sitten tehtaan kunnossa tai hieman piristettynä? ;)

Moottorien koodit eivät ole samat: 130 Multijet 2 Iveco F1AE3481D 2,287 cc DOHC 16v Common rail suoraruiskutus 130 PS (96 kW, 130 hv) @ 3600 rpm 320 Nm (240 lb · ft) @ 1800 rpm 150 Multijet 2 Iveco F1AE3481E 2,287 cc DOHC 16v Common rail suoraruiskutus 148 PS (109 kW, 146 hv) @ 3600 rpm 350 Nm (260 lb · ft) @ 1500 rpm

Teknisistä eroista en kyllä tiedä mitään.

Enkä tiennyt että Jumperiin ja Boxeriin laitetaan 2,2 litrainen Ford Puma moottori. Äskeistä kaivaessani sen tiedon löysin.

@timppa

Se Ford moottori on made in PSA

Päästöjen takia ne taitaa koneet olla tehtaalla viritetty sivuun optimitehoista, joita sitten palikoilla säädetään optimiin.

Eri moottorien teholukemat tehdaskoneissa sisältävät usein muitakin muutoksia kuin ohjelmallisia. Esimerkiksi Fiatin 150 hv:n 2,3 l:n moottorin ahdin on erilainen kuin 130 hv:ssa. Edellisessä on ahdin muuttuvageometrinen ja jälkimmäisessä ei. Samoin on edellisen mallin TGV moottorissa (teho 146 hv). Lisäksi ainoastaan merkin edustajat voivat tietää, onko päällepäin samanlaisissa moottoreissa muitakin sisäisiä eroja, kuten vaikkapa erilaiset männät. Kulutuksissa olen itse huomannut ajonopeuden lisäksi merkittävimmäksi vaikuttajaksi tuulen suunnan. Reippaaseen vastatuuleen kulutus on jopa 2 l/100 km suurempi kuin myötäiseen ajettaessa. Ohjelmoinnin muutokseen suhtaudun hyvin kriittisesti sekä kestävyys- (moottori/voimansiirto) että polttoaineen kulutusnäkökulman kannalta. Kuten täällä on jo aiemmin todettu, niin luulisi moottorinvalmistajien, jotka tätä työtä tekevät asioikseen, ymmärtävän kokonaisuuden paremmin kuin "lastujen" tekijät.