Karavaanarilehden 'asiantuntemus'

Selasinpa tuossa uusinta Karavaanarit-lehteä ja kiinnitin huomioni artikkeliin, jossa puhuttiin mm. kaasuautoista. Jutussa väitettiin varsin suoraan, että kaasuautoissa olisi lähes 'normaalin' auton kokoinen bensa/diesel tankki.

Kysymys toimitukselle: tarkistatteko mitään faktoja kun lehteänne kirjoitatte vai kirjoitatteko mitä tahansa paskaa ja painatte sen lehteenne???

Esim. VW Touranin kaasuversiossa TSI koneella kaasunloppumisen jälkeen ajaa reilusti alle 200 km muilla polttoaineilla - ei siis lähellekään 'normaali' auton kokoinen pa-säiliö.

Vastaavan suuntainen tilanne muillakin kaasuauton valmistajilla.

Jos tädillä olisi munat, se olisikin setä...

Tässä hieman taustatietoa kilometrimääristä ja tankesta.

http://www.gibgas.de/Fahrzeuge/Personenfahrzeuge

Katsopa Matti VW.n maahantuojan sivuilta mikä tilanne on Suomeen tuotavien autojen kohdalla...

Siinä mielessä aiheellinen asia koska maakaasua ei missään europassakaan saa tankattua kuin siellä täällä. Esim Puolassa on nestekaasulle n. 3000 tankkauspistettä ja maakaasulle muutama kymmenen.

Euroopan laajuudella n. 95 % kaasuautoista liikkuu nestekaasulla. Maakaasua ei voi kuljettaa järkevästi, se on joko valmistettava tankkaupaikalla tai tankkauspaikan on oltava kaasuputken vieressä.

Nestekaasuaseman voi perustaa sinne missä asiakkaat ovat.

@timppa

Euroopassa oli vuonna 2012 yli 4000 maa- tai biokaasun tankkausasemaa (Lähde: http://www.liikennebiokaasu.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=87:biokaasun-ja-maakaasun-tankkausasemat-suomessa-ja-euroopassa&catid=27:ajankohtaista).

http://www.liikennebiokaasu.fi/images/stories/pdf/Raportti_tankkausasemaverkosto2012.pdf :n sivun 25 taulukon mukaan esimerkiksi Saksassa oli vuonna 2012 noin 900 asemaa ja Ruotsissa noin 200 asemaa.

Tässä linkkejä nykyisen tilanteen mukaiseen tankkausasemakarttaan

Suomessa (24 asemaa): https://www.google.com/maps/d/viewer?msa=0&mid=zree6qtgiLT8.kuqqmi_RoQhc

Ruotsissa: https://www.google.com/maps/d/viewer?source=gplus-ogsb&msa=0&mid=zngeqK_VNAaQ.k0DV8Ff41uKE .

Ruotsissa on 137 maakaasuasemaa ja n.30 nestekaasupaikkaa.

Saksassa nestekaasu/maakaasu 6700/900 Italia 3500/ 900 Hollanti 1400/ 140 Liettua 140/0
Eesti 12/5 Tsekki 130/37 Englanti 600/2 Norja 155/15

Mun käsittääkseni maakaasu ei tule pärjäämään jos nestekaasulle annetaan samat mahdollisuudet.

@timppa

Maakaasu käy paremmin raskaaseen kalustoon kuin nestekaasu ja siitä johtuen maakaasun tankkauspaikat on lisääntynyt viimme vuosina vauhdilla keski- ja länsi-euroopassa. Bussit isoissa kaupungeissa siirtyvät pikku hiljaa maakaasuun saasteiden takia. Tuo on juuri syy tuohon ruotsin suureen määrään maakaasussa. Ja suurimmassa osassa keski- ja länsi-eurooppaa tuo maakaasu verkosto on valmiina, minunkin talo lämpeää maakaasulla. Ja erään belgialaisen nestekuljetus firman kalustosta on puolet maakaasulla. Ja raskaalle puolelle se sopii paremmin suuren painossa takia, sillä sitä maakaasua täytyy olla kaksikertaa painavampi lasti mukana jotta saadaan sama energia määrä kuin diesel aineesta. Ja nestekaasun tankkauspaikat ainakin täällä belgiassa ovat vähentyneet paljon. Nyt on jo vaikea löytää tankaus paikkaa tankkipullolle muualta kuin moottoriteiden varrelta.

T : Masi

http://www.biokaasuauto.fi/kaasuauto :n mukaan olisi jopa niin, että "Suomessa nestekaasun käyttö henkilöauton polttoaineena on kielletty"?

http://www.ngvaeurope.eu/get-directions :ssa näyttäisi olevan kohtuullisen tuoretta maakohtaista tietoa maa-/biokaasun tankkausasemien jakaumasta Euroopassa. Vaikuttaa siltä, että Ruotsissa on noin 161 julkisessa käytössä olevaa asemaa.

Tässä on tuoretta tietoa http://www.gas-tankstellen.de/menu.php

Jostain kummasta syystä Suomessa ei nestekaasua voi käyttää vaikka kaikissa naapurimaissa sitä käytetään. Luultavasti kysymys on asiantuntemattomuudesta päättävällä taholla. Ja ehkäpä Gasumin lobbauksesta.

Mitään järkisyytä asiaan ei ole, päästötkin suunnilleen samat molemmilla aineilla.

@timppa

http://en.wikipedia.org/wiki/Energy_density :n mukaan maakaasun/metaanin energiasisältö kilogrammaa kohti on isompi kuin dieselöljyn. Toisaalta litraa kohti laskettuna dieselöljyn energiasisältö on isompi kuin maakaasun/metaanin, vaikka maakaasu/metaani olisi paineistettu 250 baariin (http://en.wikipedia.org/wiki/Energy_density#/media/File:Energy_density.svg). Suomalaisilla tankkausasemilla paine on noin 200 bar (http://www.gasum.fi/Kaasutietoutta/Liikennekaasu-CNG/).

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen suhteen biokaasu vaikuttaa ylivoimaiselta liikenteen polttoaineelta. Huomioitavista asioista riippuen biokaasulla saavutetaan kasvihuonekaasupäästöissä vähennys, joka on 60 %:sta jopa yli 100 %;iin (http://www.smts.fi/Maa-%20ja%20puutarhatalouden/Sinkko_Biokaasuketjun.pdf, http://www.gasum.fi/Vastuullisuus/Ymparistovastuu/Ymparistohyodyt/Hiilidioksidipaastot/, http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastovinkit&news_id=756).

Totta, tuossa nestekaasu häviää maakaasulle. Mutta voittaa reilusti jakelun järjestämisessä.

Yksi asia on tankin tuoma lisäpaino, miten lasketaan painavan maakaasutankin roudaamisen koko auton eliniän.

Nestekaasun ominaispäästökerroinluku on 234 CO2/ kWh kun maakaasulla vastaava luku on 198. Dieselillä ja pensalla 265

Kummallakin kaasulla hiukkaspäästöt ovat nolla. Ei tarvittaisi katalysaattoreita eikä hiukkassuodattimia lainkaan kun noilla ajettaisiin. Saksalaiset saisivat heittää romukoppaan ümweltplaketteninsa.

Joku vuosi sitten Italiassa sai ison verohelpotuksen kun osti nestekaasuauton.

@timppa

Espanjassa, siellä takapajulassa, on esim; taxit ajelleet jo -70 luvusta lähtien kaasulla ja hyvät on kyyvvit. -tapani-

Otsikkoon liittyen. Caravan-lehteä on mukava lueskella mutta varsinaisesti tietoa autoista tai vaunuista sieltä ei löydä. En tiedä onko kyseessä toimituksen valitsema politiikka vai eikö muuten vain kiinnosta...

Koeajoartikkelit ovat lähinnä fiilistelyä ja mainosten/markkinoinnin toistamista. Enemmänkin kaipaisin sellaista faktaa mikä ei selviä esitteistä. Esim. eristepaksuudet ja etenkin, minkälaiset eristeet ovat. Mikä on seinärakenne, onko puuta seinässä vai jotain parempaa? Mikä on omapaino, siis aikuisten oikeasti eikä rekisteriotteen massa. Miten lämmitys on toteutettu? Onko trumassa 5 vai 15 lämmityssuulaketta tai kuinka kattava on lattialämmityksen vesikierto?

Tätä voisi luetella pitkästikin ja ainakin minulle nuo olisi sellaista tietoa mitä tuon fiilistelyn lisäksi haluaisin lukea, mutta jostain syystä lehti ei moiseen vaivaudu.

Ari laskepa joskus piruuttasi yhteen Caravan-lehden matkailuajoneuvojen myyjien maksamien ilmoitusten sivumäärä lehdessä. Vanha sanonta "sen lauluja laulat kenen leipää syöt" pätee edelleen.

SFCaravan on ajanut itsensä pirulliseen rakoon.

Kun liiton tulisi toimia jäsenistön edunvalvojana suhteessa matkailuajoneuvojen myyjiin päin, niin mitenkähän se tässä taloudellisessa raossa onnistuu?

Noinhan se menee. Kaikki muistaa tekniikan maailman testin datsun 100 a mallista. Lyötiin maanrakoon, mutta kun tuli iso mainos k,o autosta, niin tulos parani. Kyllähän sitä kaipaisi leheltä testejä laitteiden toimivuudesta, ja kestävyydestä. Luulisi olevan valmistajien, ja myyjien etu oikeat testit Nykymallit ovat senverta samalla muotilla, että pitää kohta kertoa kristallikaappien toimivuudesta vain Toivopoika

Koeajoisssa korostetaan jutun tekijän mieltymyksiä. Joillekkin talvikäyttössä hyvä auto on se ainoa oikea, mutta kolmen vuodenajan vaanarille se tuo pieni-ikkunaisen painavan auton jota ei tarvitse.

Yleistä on myös ettei omien tapojen vuoksi ajatellakkaan auton käyttöä maasähkön ulkopuolella. Esim. verkkovirtapistorasioiden puute on olevinaan paha miinus vaikka joku muu ei tee niillä mitään vaan kaipaisi niiden tilalle 12 V:n rasioita joista ei puhuta sanallakaan.

@timppa