Ajankohtaista ohjeita renkaidenvaihtoon

Toisessa keskustelussa kysayttiin aluvanteiden kiristysmomenttia.

Laitan tähän tiedot renkaiden kiristystiukkuuksista ja -paineista Hymer 2006 ohjekirjasta josko niistä olisi hyötyä muillekin. Kaikilla ei ole aluvanteita joten eivät ehkä älyä katsoa siitä keskustelusta tietoa.

Muidenkin autojen ja vuosimallien tietoja voisi liittää tähän ketjuun, kun kaikilla ei tunnu olevan ohjekirjaa

Käyttäjän lisäys viestiin 15.10.2014 klo 11:29:47 Muista pulttien voitelu, kuivana ne saattavat jäädä väärään tiukkuuteen.

Tuosta momenttiavaimen käytöstä.

Monet vetää tavallisella avaimella pultit kiinni ja sitten koettavat momenttiavaimella onko riittävässä momentissa. Väärin. Tällöin momenttiavain usein räpsähtää koska pultin/mutterin lepokitka ylittää asetetun momentin vaikka todellisuudessa kiristysmomentti ei saata olla riittävä.

Kannattaa katsoa miten osaavat rengasmiehet kiristää. Ensin pultti vedetään kiinni, tämän jälkeen pulttia hieman avataan ja vedetään oikeaan momenttiin yhtäjaksoisella liikkeellä.

Näin eliminoidaan pultin/mutterin lepokitkan vaikutus lopputulokseen.

Eräs caravaanariliike keroi et integroiduissa autoissa pitäisi nostaa molemmat saman sivun rekaat kerralla ylös, koska muuten se iso tuulilasi saattaa haljeta. Ja halkeaminen ei välttämättä tapahdu heti. Ilmeisesti lasiin saattaa tulla jännitys.

Epäilen kyllä tuota juttua. Missähän autossa on niin vetelä kori? Olen kahteen integroituun vaihtanut renkaita monta kertaa eikä ole tuulilaseja haljennut. Mutta kaikki on maailmassa mahdollista.

Yksi lisäys;;; Ainakin aluvanteellisissa kannattaa tehdä jälkitarkistus muutaman sadankilometrinajon jälkeen ! ja jos löysällä syy pitää selvittää..........................................................................................

Rengasliikkeissä käytetään pääasiassa mutterinväätimessä momentti- sauvoja.. tarkkuus ei sama kuin mom-avaimella mutta riittävä............

terv jyrih

Tuohon on kyllä pakko muistuttaa että onhan ollut (itsellänikin) h-autoja joissa ei ovi mene kiinni enää jos sen avaa auto yhdestä kulmasta tunkilla nostettuna.

Niinpä m-auto jolla pituutta paljon enemmän ja muutenkin veltompi korirakenne (integroidussa) voi hyvinkin taipua niin paljon. Riippuu tietysti myös paljon alustan runkorakenteista ja niiden jäykkyydestä.

Käyttäjän lisäys viestiin 15.10.2014 klo 19:52:04 Tämä siis Lehmuksen Saulin kommenttiin...

Puoli-indekroidussa elnakissa oli ohjaamon katto avattu lähes tuulilasia myöden, kun asunto kori oli valmistettu siihen. Siinä tuulilasi oli halki alareunasta, ja asennusliike suositti jätämään lasin vaihdon, kun se ei haitannut katsastajaa. Sanoivat, että ohjaamon katon avaus noin eteen on tehnyt etuosasta senverran joustavan, ettei uusikaan tuulilasi kestä mahdollisesti. Myös kuulin ohjeesi, että nostaa koko sivu, tai pää kerralla ilmaan. Lasi oli sitten samassa jamassa koko sen ajan mitä se mulla oli. Toivopoika

Jaa ettei muka korit jousta ?? Firmalle ostettiin uus maxi ducato (korkea malli), vähänkin epätasainen piha niin takaovia ei saanut auki, ja jos sai niin ainakaan kiinni ei sitten menny !

Koittakaa vaikka tasaisella asvalttipihalla, laittakaa toisen takarenkaan alle 5 cm koroke niin eipä enää toimi takaovet ! Samalla tavalla se vääntö kohdistuu tuulilasiin myös, ilmankos melkein joka pakun lasi on alareunasta halki. liimalasi ei pääse elämään korin "liikkeissä" samoin kuin perinteisempi huulitiivisteellä oleva tuulilasi.

T. Mika

Intekroidessa poistetaan koko etupäätä tukeva kotelorakenne eli a-pilarit ainakin tuulilasin alareunaa myöten sekä ovikehikot, jäljelle jää vain veltto pohjalevy ja etuaisat. Lopputulos riippuu korin tekijästä. Tutkin aikanaa Falconia, josta myös kerrottiin tuulilaseja haljenneen. Jousti aisan nokka senttikaupalla ylös, jos nosti yhdeltä puolelta. Rengasliikkeessä minun piti itse nostaa auto ylös kun kerroin ko. ongelmasta, eli vastuu omistajalle. Heikki

Eräästä tärkeästä asiasta ei ole (vielä) puhuttu mitään. Toisin sanoen aluvanteet kiinnitetään niille tarkoitetuilla pulteilla, ei samoilla kuin teräsvanteet. Ja Markun julkaiseman taulukon mukaan momentit on samat hiivattia lukuun ottamatta.

Eikä millään pahalla, mutta integroidut matkailuautot rakennetaan alustalle, eikä siitä poisteta mitään tukirakenteita. Se, kuinka tukeva sen päälle rakennettu kori on riippuu vain ja ainoastaan sen valmistajasta.

Yleensä vaihdan renkaat itse, mutta uudet renkaat hankkiessa saa samalla "ilmaisen" kesä/talvirengasvaihdon. Kun pulttien kireys pitäisi tarkistaa jonkin ajan kuluttua vaihdosta, niin enpä saanut rengasliikkeen kiristyksen jäljiltä yhtään pulttia auki normaalivartisella momenttiavaimella, joka on aika pitkä. Piti ottaa metrinen putki avuksi, että pultit aukesivat. Sellaistahan ei pidetä yleensä matkassa mukana.

Ts. renkaanvaihtajat eivät välttämättä aina muista tai viitsi muuttaa momenttiasetusta jonkun raskaamman ajoneuvon jälkeen, vaan pultit tulee kiinni ehkä kaksinkertaisella momentilla tarvittavaan verrattuna. Kannattaa siis tehdä kireyden tarkistus oikeisiin arvoihin kotioloissa, niin samalla näkee riittääkö matkassa olevat työkalut, tosin vain teoreettisesti tulevaan, vararenkaan vaihtamiseen matkalla.

Kun ostin n. kuukausi sitten uudet kesärenkaat, niin asentaja kiristi pultit lopputiukuuteen momenttiavaimella. Se olikin ensimmäinen kerta 45 vuoden autoilu-uralla kun rengasliikkeessä näin käytettävän momenttiavainta.

Tuntemissani rengasliikkeissä on sellaiset pulttikoneet, joissa on useampia asentoja valittavissa "momentiksi", mikä ei ole tosin kovin tarkka. Ehkä siksikin pistävät tarpeeksi tiukkaan -kaikille. Onhan kotikäytön vääntimissäkin valinta, mutta kotikompuroista loppuu tavallisesti paine siinä kun rengasliikkeillä vasta alkaa. Kotona kiristän aina lopuksi käsikäyttöisellä momentilla.

En ole vielä nähnyt varrellista, käsikäyttöistä momenttiavainta heillä, kun lienee liian hidas. Olet Markku senkin ihmeen nähnyt.

Kerran teetin takajarruremontin 4,5 tonnin umpikuormuriin ja kotona sitten koetin, saako muttereita auki, jos tienpäällä joutuu rengastöihin. Käyttämäni kaksimetrinen varsi ei antanut riittävää momenttia mutterien aukaisemiseen (paripyörät), joten vein auton takaisin korjaamoon. Tekivät toista tuntia töitä (omaan laskuunsa), ennenkuin mutterit aukesivat. Panin ne sitten itse kiinni lopputiukkuuteen. Yhdessä tavaraperäkärrissä kävi samoin.

Tarkistaminen kannatta rengastyön jälkeen.

Käyttäjän lisäys viestiin 17.10.2014 klo 17:45:57 ...kannattaa...

Tilanne liian tiukoista kiristyksistä on vielä pahempi, jos renkaat ovat parikin vuotta yhtäjaksoisesti kiinni kartiopulteilla ja siinä ajassa jämähtävät.

Kaverille kävi m- auton kanssa niin, ettei saanut kotona talvirenkaiden pultteja millään konsteilla keväällä auki. Yksi normaalisti käytetty hylsykin halkesi. Ajoi sitten rengasliikkeeseen, missä kiinnivedot oli tehty. Heilläkään ei pulttikoneet riittäneet. Saivat pitkällä varrella muut pultit auki, mutta yksi katkesi, ja tumppi jäi paikalleen.

Onneksi siinä Ducatossa oli levennyslevy ko. akselilla ja kesärenkaan sai kiinni alkuperäiseen levyyn, vähän kapeammalle. Liike hoiti tumpin poiston ja kierteen korjauksen, mutta joutui käyttämään alihankkijaa tumpin irrottamisessa. Renkaiden vaihdosta ei veloitettu mitään.

Kierteet kannattaa puhdistaa ja voidella kuten kartiokin vaihdon yhteydessä.

Momenttiavaimenkin jälkeen pulttien kiristysarvoissa voi olla suuria eroja. Pelkästään vääriä kiristystapa voi aiheuttaa ihan helposti 15 % heiton.

Kiristän pultit itse voimavarrella, koska haluan varmistua, että saa ne myös tien päällä tarvittaessa auki. Vanhemmiten sitä mukaa kun lihasmassa on vähentynyt, olen hieman siirtänyt käden kiinnityspaikkaa varrella - siinä se säätö.

Mitä tuohon nostamiseen tulee niin varovaisuussyistä monissa rengasliikkeissä nostetaan auto pää kerrallaan ylös. Tuskin savua ilman tulta.

Mitä integroidun korirakenteeseen tulee niin kaikkia integroituja ei suinkaan tehdä pelkälle alustalle. Ainakin omassa autossani vain konepeitto ja ovet on pois ja rakenne joka on tuulilasin alareunan yläpuolella. Rintapelti, lokasuojat. oven karmin alaosa., astinkotelot, kojelauta sellaisenaan jne löytyy kyllä rakenteiden sisältä.

Niinpä.

Minun käsitykseni mukaan rintapelti ja lokasuojat kuuluvat alustaan. Ja on niissä rattikin, jota tarvitaan siirtämistä helpottamaan. Joitakin voi siirtää myös ajamalla, olen nähnyt (televisiosta) niin tehtävän kokoonpanotehtaalla.

Hytöselle Olen minä nähnyt Tampereella liikenteessäkin linja-auton alustan, jossa oli ratti, penkki ja kuski. Kun peltipakettiauton kotelorakeenteesta otetaan yläosa pois, niin siihen voi olla vaikea liittää matkailuauton "höttörakennetta" tarpeeksi tukevasti. Heikki

Olen edelleen sitä mieltä että tuulilasi ei halkea autoa nostettaessa. Mutta jos lasissa on jo vikaa, kiveniskemä sopivassa paikassa niin lasi voi hajota missä tilanteessa tahansa, myös renkaita vaihdettaessa.

Rengasliikkeissä käytetään pääasiassa mutterinväätimessä momentti- sauvoja.. tarkkuus ei sama kuin mom-avaimella mutta riittävä............

terv jyrih

ja jälkiristetään momenttiavaimella. terv Nisse K

Käyttäjän lisäys viestiin 18.10.2014 klo 08:13:14 Siis koskee aluvanteisia.

Maanantaina kuulemma Litukassa myynnissä momenttiavaimia. Hinta parinkympin luokkaa. Täytynee hakea heti aamusta.....

Allu vaari

Edellisestä tarjouksesta Litukasta jo ostin uuden momenttiavaimen entisen 35 v. ikäisen tilalle. Oli jo jousi löystynyt ja tarkkuus testatessa heitti n. 2.kiloo.

Samalla opetettiin asantuntijan suulla että momenttiavaimen jousen löystyminen aiheuttaa heiton niin että esim 10 kilon säädöllä todellinen kiristys onkin ehkä 12.

Samalta näyttää Litukan tarjousavain nyt kuin aiemmin ostamani. On vielä täysin kokeilematta. Merkinnät ei läheskään niin selkeät kuin vanhassani.

Minulla on käytössä vanha pitkävartinen "ähkymomentti" avain. Sillä ensin ähkyyn ja sitten vielä se perinteinen nitkautus. Sillä ne ovat aina pysyneet. Ja mukana on sitten se sama avain ja sillä se sitten lähtee auki tarvittaessa.

Hei. Tarkastakaa mitä mieltä valmistaja on pulttien voitelusta. Tänä päivänä useampi valmistaja kieltää pulttien voitelun. Pultit on pinnoitettu niin että voitelusta on vain haittaa. JV

1) eikös se mene kaima toisinpäin, löysä jousi naksauttaa pienemmällä rasituksella eli momentilla?

2) jousi ei kuoleentune jos aina kääntää säädön nollille kun ei avainta käytä.

mot

Käytän jatkovartista avainta lyhyenä (35 cm) mutterien kiristämiseen. Kun 60 kilon painolla vääntää kiinni, niin se vastaa 20 kiloa metrin varrella. Sitten tarkistus 100-200 km:n ajon jälkeen. Hyvin on pysynyt kiinni ja hyvin myös aukeaa, kun vetää jatkovarren pitkäksi.

Hei Vainio älä vie mun rek.tav.merkkiä JV ollu mulla vuodesta -79, heh .JV

Kaimalle: niin minäkin ajattelin mutta asentaja kertoi sen menevän juuri päinvastoin.

Nollille muuten myös kääntänyt aina käytön jälkeen.

Asiallisen tuntuinen värkki se Litukan parinkympin naksutin. Saksalainen valmistaja.

Allu vaari

Käytän pulteissa alumiinipastaa kierteissä ja kiristän sallittuun momenttiin. Peltivanteen voi kiristää vaikka punahehkuun joskaan siitä ei ole mitään hyötyä, haittaa kylläkin. Aluvanteen saa piloille turhalla varmuudenvuoksi kiristämisellä. Kaupan olevat momenttiavaimet ovat yleisesti riittävän tarkkoja, parinkympin vermeeltä voi odottaa samaa kuin kalliimmaltakin. Muistan lukenneni aikoinan testin jossa oli vain yksi selkeästi muita kehnompi, IKh:n myymä laite. Varmaan siellä on laadukkaampiakin kaupan. Biltema taisi olla testin paras joskaa ei halvin. Noissa pitää muistaa kääntää säätö nollille käytön jälkeen ja kas kummaa käytössä tarkkuus paranee.

Kannattaa varmistaa myös nostokaluston laatu. Tukes on testannut markkinoilla olevia tunkkeja joista osa on osoittautunut vaarallisiksi:

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288753424847.html

Itse kävin palauttamassa tuon Bilteman sähkötunkin liikkeeseen. Harmi vaan, ettei sitä oltu suunniteltu loppuun asti. Oli niin kätevä vehje renkaanvaihdossa.

Lainaus:

"Peltivanteen voi kiristää vaikka punahehkuun joskaan siitä ei ole mitään hyötyä, haittaa kylläkin."

...peltivanteen kiristäminen oikeisiin momentteihin on äärimmäisen tärkeää. Vanteessa on tietty jousto joka tärvellään liialla kiristyksellä. Sen jälkeen mutterien / pulttien pysyvyys ei enää ole taattua. Näin olen joskus lukenut.

Tässä kiristysasiassa helposti unohdetaan pulttien kestävyys. Liialla tiukkaamisel la helposti venytetään pultteja.

Olen sitä mieltä että pelkällä ristikkoavaimella kiristetään aina liian tiukkaan vaikka kiristäjä luulee tekevänsä helposti päinvastoin. Momentin käyttö on siis paikallaan.