sprintterin etujousen pohjaanlyöntikumit

Onko kokemuksia matkailuautoissa sprintterin -08=> etujousen pohjaalyöntikumien tilalle asennetuista uretaanipalloista. Auttaako tien poikittaishalkeimien ja terävien kuoppien synyttämään terävään iskuun?

Jaa, eiköhän tuohon eniten vaikuta rengasvalinnat ?

Itselläni on Continental / VancoCamper : http://www.rengaskontti.fi/auton-renkaat/4019238318388 kesärenkaat

( toivottavasti oli linkki oikein ? )

Ja talvirenkaana myös Continentaalin rengas mutta ei mikään Camper rengas, ero on todella suuri. Talvirengas on todella hiljainen noissa asfaltin katkeimissa ja pienissä koloissa, toisin kuin kesärengas VancoCamper.

Jos kunnon kolo on tärskykin kummallakin renkaalla sen mukainen, tuskin mikään uretaanipallokaan silloin auttaa ?

Kokeneemmat / useammalla erityyppisellä renkaalla liikenteessä olijat vastatkoon/kertokoot lisää . . .

Ps. Itseäni on askarruttanut ajatus että mitä rengasta käyttävät pienlinja-autot ?

Renkaalta vaaditaan kantavuutta, luotettavuutta, vakautta, hiljaisuutta ja kestävyyttä, kun kyseistä palveluelikeinoa harjoitetaan ... Eikö tuo rengas sovellu asuntoautoonkin ? ?

Näkisin nuo samat vaatimukset renkaalta oli päällä auto mikä hyvänsä.

@timppa

Timppa, no miksi sitten toi Camper on kova ääninen noissa asfaltti katkeimissa ?

Syy löytynee renkaan runkorakenteesta, se kun on tehty kestämään pitkiäkin yhtäjaksoisia paikallaan seisottamisia renkaan rungon siitä muuttumatta ja sivuttais tukevuutta nuot samat ominaisuudet tuovat mukanaan . . .

Auto todellakin menee sinne minne käännetään eikä rengas "kaadu" alle raisummassakaan mutkassa . . .

Kaikkea hyvää näköjään ei voi saada yhteen "runkoon", jossain on valmistajan annettava myöden . . .

hieman rengaspaineista. rengasvalmistaja ilmoittaa renkaan max kantavuuden tietylle max. ilmanpaineelle ja suurimmalle sallitulle nopeudelle. Onkohan missään taulukkoa miten nopeuden muuttuminen esim 170km/h :sta vaikkapa 100km/h muuttaa ilmanpainevaatimusta kantavuuden pysyessä edelleen samana tai vastaavasti miten ilmanpaineen muutos alaspäin muuttaa kantavuutta alaspäin? Voidaankohan se laskea suoraan prosentuaalisena muutoksena. Autowiki taas kertoo että kantavuudet ilmoitetaan 2,4 kg/cm2 ilmanpaineelle. Päteeköhän tämä vain henkilöauton renkaille.

Ei ne tyynyt sitä poikkijuovien paukutusta estä, kovat ja jäykkärakenteiset renkaat sen tekee, kuten tässä ketjussa on jo ilmennyt. Itse laitatutin ko. tyynyt kallistuksenvaimentimiksi ja hyvin toimivat. Samalla vaihdettiin taakse SV:n tosi jäykät iskarit niin poistui loputkin turhat huojumiset. On aivan erilaista kurvailla esim. liikenneympyröissä kuin ennen.

-timotee

Minulla on goldsmitin uretaani/kumit etupäässä, voin suositella. Kallistelu väheni ja läpilyönnit loppui. Muuroselta ostin ja itse asensin. Terv Kaitsu

kiitos tiedoista:-) pitänee kokeilla.

Laitoin itselle noi uretaanipallot. Ei se auttanut poikittaishalkeimien ja terävien kuoppien synnyttämään terävään iskuun, mut autto sivuttaista vaappumista tosi paljon ja joustavan töyssyn aikaan saamaa heilumista

Onkos kellään kokemuksia miten takajousituksen muutaminen ilmajousiksi on vaikuttunut näihin "kuoppatärskyihin" taka-akselilla?

Tuolla vähän vanhempaa tarinaa ilmajousista noin yleensä:

https://karavaanarit-fi.directo.fi/ajankohtaista/etuteltan-puheet/matkailuautot/?x26555=90190332

Tässä puhutaan nyt kyllä kahdesta eri asiasta.

Routavaurio synnyttää tiehen katkeamia mutta ei aiheuta jousituksen pohjaan lyöntiä. Näitä routavaurion renkaiden ja jousituksen kautta koriin välittyviä iskuja ei voi poistaa kokonaan muuten kun asennuttamalla autoon telaketjut. Asiaan voi kuitenkin vaikuttaa rengasvalinnalla ja rengaspaineilla. Renkaan sivujen jäykkyydellä, renkaan profiilin korkeudella, renkaan vyön materiaalilla ja renkaan paineella on merkitystä. Mutta kun rengas on aina kymmenien asioiden kompromissi niin esim. pehmeäsivuinen rengas joka auttaa asiassa, alkaa helpommin taittua alle ja aiheuttaa vallankin pitkällä perän ylityksellä "auton lieruilua".

Iskunvaimentajien rooli tässä katkeamien aiheuttamassa tärinässä on vähäisempi kun luullaan. Jousten pohjaan lyöntiin niillä on vaikutusta mutta siinäkin täytyy huomioida iskunvaimentajien tehtävä, koska ei iskunvaimentajia kuormaa kantaviksi ole tehty. Iskunvaimentajat on yleensä rakennettu epäsymmetrisiksi niin, että ne hidastavat jousen sisäänpäin menevää liikettä vähemmän kun jousen palautumisliikettä. Tämä siksi, että jousituksen tehtävä on "niellä" tien epätasaisuutta ja jos iskunvaimentajat on liian jäykät niin tämä ominaisuus jousissa kärsii tai suorastaan menetetään. Suo siellä vetelä täällä.

Kyllä ilmajouset auttaa asiassa. Ilmajousi ottaa vastaa kuormaa eri tavalla kun lehtijousi ja sen kantavuutta l.kovuutta voi säätää. Ilmajousi tekee jousitukseen yhden elementin lisää, kun se toimii kohtisuoraan auton rungon ja taka-akselin välisenä jousena.

Paras vaimennus saataisiin jos pyörän ripustus olisi kiinnitetty erityiseen "kelkkaan" joka taas olisi kiinni rungossa kumivaimentimien avulla. Tyyliin mersu jo 30 vuotta sitten.

kiitos matille valaisevasta esityksestä , mutta en vielä ole saanut vastausta käyttökokemuksista. Kuulemma sprinttereiden alustoille on ilmajousia vaihdeltu. Erityisesti kiinnostaa kokemukset taka-akselin kierrejousimalleista.

Epähuomiossa jäi kertomatta omat kokemukset asiasta. Tässä hieman täydennystä.

Omassa sprinterissäni on takana yksilehtiset lehtijouset jotka pelkästään ei riitä matkailuautokäytössä . Autoni akselien todellinen painojakauma lastattuna on etuakseli 1200 kg ja taka-akseli 2300 kg. Peränylitys 2 m. Tämä yhtälö on monessa mielessä ongelmallinen sekä heilahtelun että rengasvalinnan osalta. Jouduin siirtämään takasina olleet Michelinin Agilis Alpinit liian pehmeäsivuisina eturenkaiksi ja korvasin ne Michelin campingeilla. Ajettavuus parani selvästi.

Autooni on jälkiasennettu ilmapalkeet (venttiileistä täytettävää mallia) taakse apujousiksi. Ilmapalkeet sinällään ei tee mitään muuta kun kantavat kuormaa. Tämä yhdistelmä toimii jo aika hyvin ja vielä paremmin kun asentaa heilahduksenvaimentajiksi vahvistetut iskunvaimentajat. Näistä Suomessa valmistetuista tehokkaammista iskunvaimentajista ei ole omakohtaista kokemusta - vielä - mutta palaute jota olen kuullut on ollut pelkästään hyvää.

Sprinterin ongelma on myös aivan liian hepponen takavakaajan tanko. Olen jopa kehitellyt ratkaisua jossa "hoviseppäni" tekisi siihen lisäkiinnittimet niin, että takavakaajan voisi kahdentaa. Yksi riittää pakukäytössä mutta ei riitä hyvin matkailuauton alustassa.

Aiemmassa sprinteriini teetätin Vallilan Takomolla lisälehdet, jotka asensin itse. Lisälehdet kyllä vakautti peräpäätä ja lisälehdet auttoi kantamaan kuormaa hyvin, mutta ilmapalkeiden veroiset ne eivät ole.

Sille hennolle kallistuksenvakaajalle takana on hyvä peruste. Se perä ei tyhjässä pakussa kertakaikkiaan pysy tiessä sillä vetelällälläkään vakaajalla, saati jäykemmällä.

Sprintereillä 1,5 miljoonaa ajaneena vankka kokemus.

@timppa

Käyttäjän lisäys viestiin 19.9.2014 klo 09:11:14 Viidestä mersusta laskeskelin niin vain miljoona niitä kilsoja tulee yhteensä.