SV-iskunvaimentimien käyttö matkailuautossa

Onkohan kenelläkään kokemusta kotimaisista SV-iskunvaimentimien käytöstä matkailuautossa.(Ford)

Pitäisi olla hyvälaatuiset. Periaate olisi niissä, että painuu kasaan hitaasti, mutta nipeammin palautuu, joka on raskaammalle autolle hyvä ominaisuus.. Toivopoika

Tervehdys

Hyvät kokemukset tosin fiat.Tuli joustoa eikä vatkaa ees sun taas Kaverilla foortissa ja ollut myös tyytyväinen tietääkseni. Voin suositella Terveisin Ari

Samat kokemukset, suosittelen

En ihan varmasti kai ymmärtänyt mitä nipeammin tarkoittaa mutta olen ymmärtänyt asia näin: Vaimentimet ovat niin sanotusti kaksitoimiset. Vaimentavat molempiin suuntiin eli sisään- ja ulosjoustossa. @seppo

Niin ne tekee kaikki.

Ripeämmin, joku pentele sekottaa nuo napit. Siis painuu kasaan hitaasti, mutta nopeammin palautuu oikeaan pituuteen. Siis kun auto ajaa kuoppaan, iskari hidastaa rungon alas menoa, ja samalla estää pohjaamista. Mutta kun jousi painaa runkoa ylös se päästää sen tapahtumaan nopeammin, ja näin runko kerkiää ylös ennen seuraavaa alasmenoa, on sitten valmiina uuteen alas lyöntiin kolosella tiellä. Näin on se mulle selitetty. Toivopoika

SV= Suomen vaimennin:

http://www.sv-shocks.fi/web/index.php/company-info/suomeksi

http://www.sv-shocks.fi/web/index.php/catalogue

Eiköhän siellä tehdä hyvin monenlaisia iskareita.

@timppa

En haluaisi saivarrella mutta oikeasti pitäisi puhua heilahduksen vaimentimista. Jouset ja jouston rajoittimet ne ovat jotka ottavat iskut vastaan.

Kiitos Halmeenmäki.

Minua on aina ihmetyttänyt tämä höpötys iskunvaimentajista, jotka muka vaimentaa vain toisen suuntaan.

Niitäkin on, mutta silloin ne on vaurioituneita ja vaihdettava.

Käyttäjän lisäys viestiin 14.3.2014 klo 10:41:03 Hieman vielä näistä iskareista.

Iskunvaimentaja toimii edestakaisella liikkeellä tehtävänään vaimentaa jousen liikettä. Kun jousi painii kasaan niin mäntä menee sisään ja kun jousi tulee ulos niin mäntä tulee ulos.

Sisään joustossa auton jousi vastustaa liikettä eniten (luonnollisesti) ja iskunvaimentaja avustaa sitä. Kun jousi tulee ulos niin tällöin iskunvaimentaja vastustaa liikettä enemmän.

Yleensä vaimentimet on säädetty niin, että ulosjoustossa vaimennus on suurempii kun sisään joustossa. (Johtuu tuosta edellisestä seikasta) Paremmissa malleissa iskunvaimentimen männän vastustusvoiman suhdetta sisään/ulostulossa voidaan ajon aikana säätää jopa niin, että muutetaan sähköisesti iskunvaimentimen öljyn viskositeettia tai kaasun painetta.

Näiden kahden sisään ja ulosvaimennusvoiman suhde on nopeusriippuvainen. Tämän voi jokainen testata ihan käsivoimin liikuttamalla vaimentajan mäntää hitaasti tai nopeasti. Kunnossa olevan vaimentimen männän nopea liikuttamin jää kyllä yritykseksi. Mitä suurempi on männän nopeus sitä suurempi voima sen liikkeeseen tarvitaan ja huom. tällöin myös vaimentimen sisään ja ulosvaimennuksen suhde muuttuu. Sisään ja ulosvaimennukseen vaikuttaa myös lämpö koska liike-energia muuttuu lämmöksi ja vaikuttaa iskunvaimentajan öljyn viskositeettiin.

Itseasiassa matkailuauton kojelaudassa pitäisi olla säätönappi josta voi säätää eri iskunvaimennuksen asfaltille ja sorateille ja vielä niin, että säätö olisi automaattisesti nopeusriippuvainen. Mahdollista, mutta kallista!

Jousi ja iskunvaimennin tekevät työtä yhdessä. Matkailuauton alusta on aina kompromissi alustan monen muun käyttötarkoituksen välillä. Tästäkään syytä matkailuauton jousitus ja iskunvaimennus ei ole paras mahdollinen. Yleisin heikkous on, että jouset ei riittävästi kanna matkailuauton kokonaismassaa, eivätkä pysty myöskään riittävästi vastustamaan liikettä. Tästä seuraa automaattisesti lisärasitus iskunvaimentimille.

Kun jousien kantavuutta parannetaan vaikka muutamalla jouset vahvemmiksi tai laitetaan jousiin lisälehtiä tulisi myös iskunvaimentajat vaihtaa samalla kertaa. Muuton jousivoimien ja iskunvaimennuksen vaimennusvoimien ja erityisesti niiden säädön suhde on epäbalanssissa..

"Minua on aina ihmetyttänyt tämä höpötys iskunvaimentajista, jotka muka vaimentaa vain toisen suuntaan."

Niin minuakin, mutta kun uusin 90-luvulla Ducaton -89 takaiskarit ilmeni, että originaalit pakun iskarit oli yksitoimiset. Matkailuautoja varten oli saatavilla kaksitoimiset. Kun otin vanhat iskarit pois ne tosiaan olivat yksitoimiset jotka vaimensivat vain toiseen suuntaan. Luulin yksitoimisten jääneen pois käytöstä jo ennen toista maailmansotaa, vaan ei. Nykyään tuskin löytyy enää yksitomisia iskareita

Ja Matille iso kiitos asiallisesta ja syväluotaavasta "iskari"-tekniikan selvittämisestä. Eiköhän saatu monelle taas hetkeksi tämä asia selväksi.

Lisää "höpötystä" :

" Iskunvaimentajien toiminta"

Iskunvaimentimia on yksi- ja kaksitoimisia. Yksitoimiset ovat yleensä kaasuvaimentimia ja kaksitoimiset nestevaimentimia tai kaasunestevaimentimia. Iskunvaimentimien tarkoituksena on estää jousituksen liiallista heilahtelua hävittämällä liike-energiaa lämmöksi. Nestevaimentimissa tämä saadaan aikaan pakottamalla neste virtaamaan ohuita tiehyitä pitkin. Kaksitoiminen vaimennin hidastaa joustoliikettä molempiin suuntiin, sillä männän kanavissa on venttiilit, joiden ansiosta neste virtaa ylös- ja alaspäin eri kanavissa. Iskunvaimennuksen voimakkuus vaikuttaa auton ajo-ominaisuuksiin niin, että pehmeä vaimennus tuntuu miellyttävältä käyttää, kuitenkin hallittavuuden kustannuksella. Jäykkäsäätöistä autoa taas on helpompi hallita, mutta ajomukavuus kärsii. Teknisten näkökulmien lisäksi iskunvaimentimien asetuksiin vaikuttavatkin ajajakohtaiset mieltymykset.

Lainaus :Iskunvaimentajien toiminta

http://vianor.fi/autonhuollot/iskunvaimentimet/

@seppo

Käyttäjän lisäys viestiin 14.3.2014 klo 21:34:37 Tuolla myös mainita noista "höpövaimentimista" :

http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/neste+hillitsee+huojunnan/a143401

Ymmärrettävää ettei myyjä ihmeemmin mainosta tuota yksitoimisuutta.

SV-vaimentimet on ainakin raskaankaluston puolella erittäin hyviä.

No niin! Ostin sitten ne SV-iskunvaimentimet ja sain asennettua ne tänään Transittiin.Jo uusien vaimentimien koko- ja painoero oli huomattava vanhoihin verrattuna.Lähdin sitten koeajolle:Ajokokemus oli fantastinen.Meno oli erittäin vakaata ja tasaista .Kyllä uudet vaimentimet kannatti hankkia.

Sama täällä, viime syksynä laitoin taakse SV-t. Ja nyt pari viikkoa sitten eteen. Maksavat kyllä 400 e pari. Mutta auto on sitten kuin eri maailmasta. Niin ja alustahan on Iveco.

MB sprintterin keulalle pitää vaihtaa tukivarsien tavallisten pulttien tilalle epäkeskolaipoilla varustetut säätöpultit, koska korkeus hieman muuttuu ja aurauskulmat vaatii säädön.

Eilen asennettiin myös toiseen 3 vuotta vanhaan ilmajousitteiseen Ivecoon SV:t alle Suomen Vaunuosassa. Auton luonne muuttui täysin ja nyt sen alusta sopii Suomen teille. Routaheitot ja niiden jälkeinen niiaus poistui, sekä kovan sivutuulen korjausliikkeet minimoituivat (oli eilen sopiva keli testata).

Ei voi kuin suositella vaikka rahaa palaakin vajaa tonni. Asennukseen meni n. tunti. Ennen sitä piti hieman mittailla iskaripituuksia yms, koska iskarit eivät olleet aivan standardialustaan.

Juha