agm akku

Tervehdys.Ostin matkailuautoon asunto puolen akun,se on bosch agm akku,kummallahan puolella sitä pitäis ladata,onko geeli akku vai tavallinen,elikkä laitetaanko kytkin normaali asentoon vai geeli asentoon.Markku

Tietääkseni geeli-asentoon. En ole itse asiantuntija, mutta näin minulle kerrottiin, kun vaihdoin alkuperäisen geeliakun AGM-akkuun.

San aikoinaan ohjeen: kaikki suljetut akut tulee ldadta GEL asennossa, jolloin latausjännite ei ylitä 14,4 V:a.

Tuolla on aiemapaa keskustelua aiheesta http://www.karavaanarit.fi/ajankohtaista/etuteltan-puheet/matkailuautot/?x26555=79893889

Noista kahdesta asennosta "geeli" on se oikeampi.

Joo niin se taitaa olla että geeli vaihtoehto on oikea,kun toinen neuvoo toista ja toinen toista,aikas tyyris oli tuolla motonetissä kun 95Ah maksoi 224€ mutta eiköhän se nyt mene taas pitkän aikaa,Markku

Ääni Geeli asennon puolesta.Jolloin latausjännite max.14.7V joka on oikein. Normaali akku 14.4V.Ohjejännite luntattu Ctek latureiden ohjeista. Itsellä on ollut AGM akku käytössä n.4v ja kovassakin inventteri kuormassa 1500W ja hyvin vielä kestää.Seinä laturissa ei mitään säätöä ja ajossahan se latautuu niinkun itse alustan akkukin.

AGM akun itsepurkautuminen ja lataus

AGM akulla itsepurkaus on erittäin vähäinen, sillä 25ºC lämpötilassa akku purkautuu vain 1-5% kuukaudessa, mikä taas mahdollistaa akun varastoinnin pitkäksi ajaksi. AGM akuilla on erittäin hyvä varauksen vastaanottokyky ja erittäin pieni sisäinen vastus verrattuna tavanomaisiin avoimiin akkuihin. Akkua ladattaessa latausjänniteen on oltava n. 14,3-14,4 V ja ylläpitolataus n. 13,4V. Koska AGM akut ovat suljettuja on niiden latausta kontrolloitava. Akuista löytyy ylipaineventtiili, sillä akkua yliladattaessa pitkiä aikoja, (lämpötila nousee) mikä aiheuttaa venttiilin aukeamisen jolloin akusta karkaa nesteitä.

Eli siis geeliasentoon.

Käyttäjän lisäys viestiin 28.11.2013 klo 18:39:06 ps. Fakta (ei äänestys tai arvaus)

Mihin sitten jos sitä asentovaihtoehtoehtoa ei ole?

Jos akkuvaraaja ei ole tarkoitettu em. akulle ei kyseisen tyyppistä akkua pidä valita käytettäväksi.

Kunhan latausjännite ei ylitä 14,4 V ja latausteho 10 % kapasiteetista niin ihan hyvin toimii ilman hienoja älylatureitakin.
Näitä akkujahan ladataan käytännössä jopa kolmella erilaisella laturilla. Auton asunto-osan verkkovirtalaturilla, auton laturilla ja ylläpitolaturilla, ei tietenkään yhtä aikaa. Yksikään näistä ei saata tuottaa juuri oikeantyyppistä latausta ja silti toimii.

Sillä seikalla onko akku latauksen jälkeen 100 % täynnä ei ole käytännön merkitystä. Riittävä lataustila saavutetaan varsin yksinkertaisilla laitteilla.

Huomioikaa että näitä akkuja kaupataan ns,normaali autoihin joissa se latausjännite voi olla ja onkin vaikka se14.7V. Minusta uudemmissa autoissa on mahdollisuus sen latausjänniteen säästöön, erilaisten ja juuri näiden uudempiin akkujen takia,voin olla väärässäkin.

Autoissa, joissa AGM on jo tehdasasennuksena, on tosiaan fiksumpi latausjärjestelmä. Mutta kyllä AGM on toiminut jopa hämmästyttävänkin hyvin myös muissa autoissa. Se latausjännitehän ei kuitenkaan ole aina 100 % tapisssa, vaan itse asiassa erittäin harvoin akku pääsee täyttymään.

Juuri näin. Akun aivan täyteen laataminen vaatii paitsi jaksollisesti toimivan ja hyvällä jännitteensäädöllä/mittauksella varustetun laturin myös aikaa. Tämä aikatekijä unohdetaan usein näissä latausjutuissa. Monasti juuri lyhyestä latausajasta johtuen akun 100 prosenttisesti täyteen lataaminen ei onnistu, koska akku joutuu "töihin" välillä. Vaan eipä ole väliäkään. Ei akun tarvitse joka tilantessa olla 100 prosenttisesti täysi.

Lainaus: "Kunhan latausjännite ei ylitä 14,4 V ja latausteho 10 % kapasiteetista niin ihan hyvin toimii ilman hienoja älylatureitakin. "

Mitä tarkoittaa 10 % kapasiteetistä, yli vai alle vai justiinsa?

Mieluummin alle, eli esim 60 Ah akkua alle 6 A virralla. Uudet akkulaturit osaa tämän homman ja nämä vanhat kotilaturit pääsee nippa-nappa 4-5 A ja osaavat nekin vähentää latausta kun akku täytyy. Mutta vaiheittaista latausta ne eivät osaa. Sen voi tehdä itsekin antamalla akun välillä tasaantua ja lataamalla lataamisen päälle. Tosin tämän vaiheen tärkeydestä voi olla montaa mieltä. Yleensä tarpeeton toimenpide. No ehkä joillekin puskissa majaileville webaston käyttäjille koko akun/akkujen kapasiteetti voi joskus olla tarpeen, ei muuten. Akun jännitettä ei muuten kannata tehdä heti lataamisen jälkeen koska silloin saa liian suuren arvon. Antaa akun tasaantua ja mittaus vasta sen jälkeen.

Janhosen Matilta parhaat neuvot akkujen latauksesta. Myyntimiehet on saaneet monet tastakin porukasta hankkimaan taysin tarpeetonta "roinaa" muka parempaan lataukseen, vaikka sen hoitaa parhaiten normaalikayttajan m- auton mukana tuleva, kiintea latauslaite. Akkujen lataaminen ei ole mitaan tahtitiedetta ja "varmuuden vuoksi lataaminen" = turha, aiheeton jatkuva lataaminen, tuhoaa akkuja enemman kuin ihan normaalit tarpeen mukaan lataamiset. Voltin kymmeneosan eroista ei minkaan akun latautuminen ole kiinni.

Selasin tässä vanhoja juttuja kun vaihdoin hupiakun AGM-versioon. Myyjä kehoitti laittamaan laturin asetuksen lyijy-happoakku asetukseen. Palstalle on jostain saatu toisenlaisia ohjeita. Kumma kun näin yksinkertaiseen asiaan kun lyijyakku ei saada yksiselitteistä ohjetta. Tällaisen löysin netistä Optima akun sivustalta :

https://www.optimabatteries.com/en-us/support/charging/charging-agm-battery

AGM and gel technology differ. Remember that the technology of an AGM battery is not the same as a gel battery, which has its own charging requirements. If your charger offers different modes, select the correct one for your battery. If you use the gel setting to charge an AGM battery, it won't fully charge and, over time, it could actually damage your AGM battery.
@seppo

Schaudt Elektroblock EBL latureissa latausjännite on sama kummassakin asennossa GEL asennossa vain latausaika on pidempi, ennen ylläpitolataukseen siirtymistä.

Jatkuva 14,4V kuivaa Geeliakun 2-3 vuodessa. Koskee siis myös AGM akkuja. Kun meni kolme AGM akkua nopeassa tahdissa niin päätin siirtyä takaisin avoimiin korkillisiin akkuihin. Viimeisin akku joka kuivui oli mönkkärin akku joka on sellaisessa paikassa ettei sitä näe, pohjalla oli enään 1,5 cm akkuhappoa.

Korkillinen akku maksaa noin puolet AGM akun hinnasta.

Tuumaillu, että mitenkä se menee. Onko laturitekniikka jäänyt jalkoihin noiden uusien geeli, ja amg akkujen kanssa.
Eihän siittä mitään tule, jos ei homma toimi. Miten kun sähköautoilu yleityy, tuuli, ja aurinkovoima tarvitsee akkutekniikkaa varasäilöksi energialle. mökkeilyssä, puhelin mastojen varavoimana, sun muuna.
Mitenkä ihminen tuossa sekasotkussa selviää.
Toivopoika

---

Tarkoituksellahan tämä akkuasia on sotkettu. Sotkeminen alkoi siitä kun joka kotiin piti myydä kolmannen porakoneen jälkeen älylaturia ja ylläpitolaturia ja jos mitä.

Samassa matkaluautossa voi olla kolmenlaisia latureita kun on auton oma, verkkovirta ja aurinkokennolaturi ja joillain vielä auton starttiakulle ylläpitolaturi neljäntenä.
Ja jotta sekamelska olisi riittävän suuri niin samassa autossa voi olla monenlaisia akkuja kuten lyijyakkuja (huoltovapaita ja korkillisia), geeliakkuja tai AGM-akkuja joilla jokaisella on vähän erilaiset latauskäyrät, latausajat, virran vastaanotto- ja luovutuskyky ja erityisesti erilainen kyky sietää jatkuvaa liian suurta latausvirtaa akun purkausasteesta puhumattakaan.

Vaan eipä hätiä mitiä! Akku ja ja laturikauppa käy oikein hyvin.

Vartan ohjeissa kerrotaan näin: AGM-akut, I= 25% nimelliskapasiteetista, Umax 14,8V Happoakut: I= 10% nimelliskapasiteetista, Umax 14,4V

Pitkäaikainen kestovaraus: Rajoita AGM-akun jännite 2,3 volttiin (X6=13,8 ) Happoakku 2,23 volttiin (X6=13,38 )

Yllä syy miksi Kajtsun akut kuivuvat.


Itse luotan tämän säätimen toimintaan:
http://www.aurinkosahko.net/product/113/epsolar-1224v-30a-pwm-lataussaadin

Paneleiden säätimessä on päällä asento 14,6V jolla lataan milloin happoakkua, milloin AGM-akkua enkä menetä yöuniani vaikkei kumpikaan akku lataudu oikealla jännitteellä.

@timppa

Viimeisin netistä löytämäni tieto:
Älä laita AGM-akkua jos laturissa ei ole AGM-asentoa. Latausjännite liian pieni ja akku ei ole koskaan täydessä latingissa ja tästä johtuen käyttöikä alenee. Suosittelee laadukasta suljettua akkua.
Akku on jo ostettu ja asennettu. Laturina ELB 101. Muutan akkuasetuksen Blei-Gel kohtaan ja katsotaan miten toimii.
@seppo

Mulla on EBL-630 ja siinä on latausvaihtoehtoja kaksi, joko 'säure' tai ' gel/AGM '

Latauskäyrä on ylempänä olevan Markun laittaman kuvan mukainen muuten mutta 14, 3 V:n latausaika on lyijyakulle 4h ja geeliakulle 16h. Tarkoittanee sitä että jos on vähänkin kulutusta pysyy lataus tuossa 14,3 voltissa jatkuvasti.

Itse pidän mutu-tuntumalla tärkeimpänä sitä ettei pitkässä kulutuksemattomassa latauksessa ylitetä 13.8 volttia. Onkohan muuta tälläistä tilannetta kuin ns. talvisäilytys, reissussa on aina kulutusta ja monenlaista latausta.

@timppa

"Vartan ohjeissa kerrotaan näin: AGM-akut, I= 25% nimelliskapasiteetista, Umax 14,8V Happoakut: I= 10% nimelliskapasiteetista, Umax 14,4V

Pitkäaikainen kestovaraus: Rajoita AGM-akun jännite 2,3 volttiin (X6=13,8 ) Happoakku 2,23 volttiin (X6=13,38 )

Yllä syy miksi Kajtsun akut kuivuvat. "

Tuo 13,38 on valitettavasti näppäilyvirhe. Molemmilla se on13,8 V varausjännite joka kompensoi vain itsepurkauksen, joka on happoakulla paljon suurempi kuin AGM akulla. Tällä jännitteellä (13,8V) ei tapahdu kaasuuntumista lainkaan tai ei mitattavissa.
PS! sama happo se on siellä AGM akussakin mutta se on imeytetty ja levyjen välissä on"mattoa" joka imee kaasuuntumisen niin latauksessa kuin purkauksessa. Mutta kun AGM akun kaasuuntuminen on voimakkaampaa kuin maton sitomiskyky niin kaasu purkautuu ulos ja akun kuivuminen on alkanut.

Mikä on se raja johon asti AGM akku kykenee sisäisesti absormoimaan kaasunsa uudelleen nesteeksi niin purkauksen kuin latauksen aikana. Joka tapauksessa AGM akku on arka ylilataukselle koska se kuivaa akun.

''Tuo 13,38 on valitettavasti näppäilyvirhe.'' Vartan akun kyljessä olevasta lapusta luettu.

@timppa

"Latauskäyrä on ylempänä olevan Markun laittaman kuvan mukainen muuten mutta 14, 3 V:n latausaika on lyijyakulle 4h ja geeliakulle 16h. Tarkoittanee sitä että jos on vähänkin kulutusta pysyy lataus tuossa 14,3 voltissa jatkuvasti."

Ymmärsin, (ymmärsinköhän oikein) tuon latausjännitteen ylempänä pysyminen on vain riippuvainen ajasta, kun laturi kytketään 230V:n sähköverkkoon, ei kulutuksesta.

Kun latausjännitteistä puhutaan pitää muistaa, itse akku on kemiaa, ei mekaaninen laite.
Tästä seuraa, että akun prosessi niin latauksen kun purun osaltakin on lämpötilasidonainen.

Tästä taas seuraa, että latausjännitteenä tulisi käyttää lämpötilakompensoitua latausjännitettä ja sitä monessa autossa tai laturissa ei ole, ja kun ei ole niin akun ollessa lämpimissä syntyy helposti ylilataustilanne.

Kompensointi toimii niin, että pakkasessa latausjännitettä täytyy kasvattaa jotta akku saadaan täyteen ja lämpimässä taas alentaa jottei akku ylilataudu.
Kompensaation arvoiksi annetaan 0,3-0,5 V plussaa tai miinusta kutakin kymmenen asteen lämpötilan muutosta kohti, nolla-asteen kahta puolen.

Niiissä autoissa joihin jo alun alkaen on asennttu AGM-akku lienee jo kaikissa lämpötilakompensoitu latausjännite.

Tuosta ylläpitolauksen jännitteestä on liikkeellä monenlaisia arvoja. YleIsin luku näyttää oleva 13,6 V lämpötilan ollessa + 20 C

Juu,juu, mutta eikös se mene autoa käyttäessä niin että tuon 16 tunnin aikana tulee väkisinkin kuormitusta joten laturi alkaa työntämään lisää eikä päästä ylläpitoon.

Lämpötilakompensointia ei matka-auton sisätiloissa olevassa akussa tarvita kovin usein. Laskelmat lähtevat siitä että akku on 25° C lämpötilassa. Sisätiloissa pitäisi olla 15° tai 35° ennen korjausta, ja silloinkin korjaus on vain 0,3V suuntaan tai toiseen. Harvinaisia tilanteita ja ikäviä asua autossa oli sitten kumpi tahansa lämpötila.

Tässä kokolailla kaikki mitä akusta tulee tietää
http://exide.fi/wp-content/uploads/sites/15/2014/11/Exide_fi_Teknisk_info.pdf

@timppa

Jos akuista ei muuta tiedä kun mitä tuossa esittessä on niin...

Miten lämpötilakompensaatio kun ajon aikana kesällä konehuoneessa olevan akun lämpötila voi olla +60 C.
Tai talvella asunto-osan ylläpitolauksessa jossa akut on -25 C.

Tai mitä tapahtuu kun samaa/samoja akkuja ladataan monella akkulaturilla yhtäaikaa joiden arvot ei ole yhtäpitävät.
Mikä jännite tiputtaa latureita pois pelistä kun haistavat että napajännite onkin täysi?

''Miten lämpötilakompensaatio kun ajon aikana kesällä konehuoneessa olevan akun lämpötila voi olla +60 C.
Tai talvella asunto-osan ylläpitolauksessa jossa akut on -25 C.''

No eihän tässä starttiakusta ole kukaan puhunut sanaakaan eikä kukaan sen kummemmin ole koskaan ollut huolestunut sen lataantumisesta oli kesä tai talvi.

Ja sama ylläpidossa, kyllä se kuormittamaton akku täyteen tulee aivan varmasti jos jännite on se mitä latureilla yleensä on rapiat 14 volttia. Kymmeniä vuosia akkuja olen kylmässä ladannut ja mittaillut. Lepojännite latauksen ja tasaantumisajan jälkeen on lahjomaton.

@timppa

14 voltilla akku ei tule täyteen eikä vallankaan talvella.

Mitä näihin samaa akkua monilla eri latureilla samanaikaisesti lataamiseen tulee joissa jokaisessa on vähän eri latausarvot niin se tilanne akuille on akkujen ikää lyhentävä ja siinä syyttävä sormi osoittaa juuri näihin aurinkokennoihin. Erityisesti ylijännitteestä kärsivät AGM-akut ei tykkää tästä.

Mitä lepojännitteeseen tulee niin se voi johtaa täysin harhaan jos ei tiedä miten lepojännite mitataan.
Pitkälle sulfatoitunut akku voi antaa oikein hyvän lepojännitteen jos mittaus tapahtuu väärin.
Ja kuitenkin sama akku käytännössä hetkessä.

Tavallisen auton laturi antaa juuri tuon 13,8V ja se riittää starttiakulle joka ladataan heti purkauksen jälkeen. Näin on esim minulla bussissa CAV- laturi ja säädin antaa 27,6V (=2x13,8V) eikä se saa akkua täyteen jos purkamisen ja latamisen välissä on tunteja aikaa.
Tämä ilmiö minulla oli alussa kun vain auton oma laturi oli käytössä ja starttiakkuja käytettiin lerinnässä. Akku oli aina vain vajaampi vaika päivittäin ajeltiin. Koska edelleen käytämme starttiakkua leirinnässä 7Ah aamulla kahvin keittoon WC:n huuhtelu ja muutama valopiste. Nyt meillä on suurin CTec laturi starttiakulle ja aurinkokenno sille myös 185W.Nyt on akku pysynyt kunnossa kunhan vuosittain lisään niihin vettä.

14.0V pitkäaikainen lataus kuluttaa vähän vettä.
14,4V pitkäaikainen lataus kuluttaa jo monta litraa vettä vuodessa. Siksi minulla on korkilliset akut. Eikä AGM-akkuja jotka evät kestä tuota 14,4V niin kauan kuin aurinko paistaa kun akku on jo täynnä.

Tuo höyrystyminen alkaa siinä 14,4 voltin paikkeilla kun kaasuuntuminen alkaa.

Vaikka nykyautoissa onkin hienot säätimet ja niin silti joissain autoissa käytetään latauksen säätöön vanhaa hyvän ajan konstia modernisoituna eli lisätään kuormitusta.
Sellaisia tapoja on mm. tuulilasin tai takalasin lämmittimen automattinen päällelaitto. Ne molemmat on kovia virtasyöppöjä, vallankin tuulilasin lämmitys.

Ja kun lämpötilakompensoidusta latuksesta puhutaan niin silloin puhutaan akun lämpötilasta latauksen aikana, ei sen tilan jossa akku on. Siksi anturikin on kiinni itse akussa. Akun lämpötilahan nousee latauksen aikana ja jos akun kenno on rikki niin sitten se vasta nouseekin jopa vaaralliselle tasolle.

Eipä mun tarttisi kun ostaa tuo 6 euron osa, työntää pistoke kiinni säätimeen ja toinen pää akun viereen. Mutta kun se akku siinä penkin alla ei jäähdy eikä lämpene niin enpä viitsi.
http://www.ebay.co.uk/itm/EPSOLAR-Tracer-BN-MPPT-Viewstar-Remote-temperature-sensor-RTS300R47K3-81A-/350727884035

http://www.epsolarpv.com/en/index.php/Product/pro_content/id/834/am_id/139

@timppa

Tuosta kaikesta monimutkaisuudesta sain itseni tuumimaan, että asuntopuoleen 180-200 ah vapaa-ajan akku. Se alkuperäinen 100 ah akku vara akuksi, kun yöpyy sen muutaman talviyön poissa tolpasta,
Normaali kesäreissuillahan ai virtapulaa ole.
Miksiköhän ei noihin ninsanottuihin " talo autoihin / vaunuihin " jotka seisovat tolpan vieressä roikassa laiteta suoraan virtahommaa ilman akkua välissä vaihtoehtona., siis, ettäakun voi kytkeä pois käytöstä, ja latailla sillointällöin, jotta kunto pysyy, kunnes tarvitaan
Toivopoika

Saksalaiset eivät vaunuissa käytä akkuja lainkaan vaan muuntajaa joka syöttää 12 V laitteille.

Matille''Ja kun lämpötilakompensoidusta latuksesta puhutaan niin silloin puhutaan akun lämpötilasta latauksen aikana, ei sen tilan jossa akku on. Siksi anturikin on kiinni itse akussa. Akun lämpötilahan nousee latauksen aikana ja jos akun kenno on rikki niin sitten se vasta nouseekin jopa vaaralliselle tasolle.''

Tuossa mun autossa olevassa EBL 630 laturissa ei ole akulle menevää akun lämpötilaa mittaavaa kompensointia vaan ''Außentemperaturfühler'' ''Ulkolämpötila-anturi'' Linkin kuvassa BL 9 jossa merkki AT-Fü Siis Außen, ''Ulko'' ei ''Batterie'' ''Akku''.

Sitä mihin se johto mulla menee en tiedä.
https://www.google.fi/search?q=schaudt+elektroblock+ebl+630&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwjU65ipncfWAhWkF5oKHW4RBMEQsAQIMQ&biw=1920&bih=949#imgrc=F-fWjGESsG8RFM:

Manuaalissa kerrotaan etttä jos ''Umgebungstemperatur'' '' Ympäristönlämpötila'' nousee niin latausta pienennetään automaattisesti.

Näyttäisi nuo EBL-laturit pysyneen melko samanlaisina reilut kymmenen vuotta muuten mutta iso muutos on korkeamman latausjännitteen 14,3 V syöttöajan nelinkertaistuminen ( 1h -> 4h ) happoakun osalta ja kaksinkertaistuminen (8h>16h ) geeli ja AGM akun osalta.

Kymmenen vuotta sitten oltiin ehdottomasti sitä mieltä että tunti riittää korkeaa latausjännitettä vaikka vehkeissä ei ollut ledivalaistustakaan. Akku on pilalla jos pidempään painetaan isolla.

Nyt se on niin väärin kuin olla voi, latauksen pitää jatkua neljä tuntia korkealla jännitteellä. Kuinka ennen oikein pärjättiinkään:))

@timppa

Niinhän se menee. Akun voi saada satunnaisesti täytteen tai siten ei.
Tämä johtuu siitä että tekijöitä jotka tähän vaikuttaa on "liian" monta.

Itse olen ajatellut aina niin, että ei sillä ei ole väliäkään kunhan virran kulutus ja akkupasiteetti on balanssissa.
Ne täyden akun viimeiset hitaasti kertyvät ampperit on paljon helpompi saada käyttöön lisäämällä akkukapasiteettia. Ei virtaa kuluttava laite kysy kuluttaessaan tuleeko virta täydestä akusta vai 70 % varaustasolla olevasta akausta, kunhan virtaa vain riittää.

Jotta nykyautojen suurta latauskapasiteettia voi hyödyntää täysimääräisesti tarvitaan suurta akkukapasiteettia. Auton laturin suuri A määrä ole ratkaisevaa latauksessa vaan se mikä on akkujen latausvirran vastaanttokyky. Tavallisella suljetulla lyijyakulla latausviraan vastaaotokyky on n. 15 % akun nimelliskapasiteetista edellyttäen, että akun varaustila on < 80 % ja lämpötila yli nollan.

Käytännössä 100 Ah akkua voi ladata 15 A virralla. AGM akulla latausvirran vastaanottokyky on merkittävästi suurempi ja sitä voi purkaa myös enemmän kun lyijyakkua sen siitä vauroitumatta.
Oman autoni hupiakkuja voi näin ladata - edellyttäen että on tarvista - niiden varastilan ollessa < 80 % maksimissaan 27 A virralla. Räpeltämistä on aurinkokennoilla lataus siihen nähden.

Nopeimmillaanhan virtaa "painuu" akkuun, akun ollessa alle 80 % varaustilassa, jonka jälkeen sen viimeisen 20 % lataus vie vähintään sen ajan johon 80 % tasoon pääseminen vaati. Tähän liittyy yksi huomionarvoinen asia.
Sulfatoitumisen estämiseksi akku kannattaa silloin tällöin ladata aivan täyteen, vaikkei sitä täyttä akkua muuten tarvitsekaan

Itse tykkään siitä että akut ovat täynnä. Käytän vain toista 100 Ah:n akkua ja se riittää aina yhdeksi vuorokaudeksi oikein reilusti, taivaalta tulee auringonpaistamisen aikana koko kulutus+lataus, joten akku ei edes tyhjene.

Tätä yhtä akkua on hyvä ladata n. 10- 15 A:n virralla ja se tulee mun paneleista ( max 23 A ) kyllä. Ei ole räpeltämistä.

Näin saan sen yhden akun päivän aikana täyteen, kahta en saisi millään vaan ne sulfatoituisivat hiljalleen.

Laitoin juuri lämpömittarin anturin toisen hupiakun kylkeen, veikkaan ettei sen lämpötila koskaan juurikaan poikkea ympäristön lämpötilasta. Akku on viallinen jos se ladatessa muutamaa astetta enemmän lämpenee.

@timppa

Timon kanssa samaa mieltä miten akkukauppiaat pärjäsivät ennen kuin akkuja ei yliladattu niin pitkään (aika).

Minulla on Waecon 24V--> 12V laturit ja nämä laturit (2 kpl) antaa jatkuvasti 14,4V ja jos olet kuukauden leirinnässä ja nämä laturit ovat päällä yhtäjaksoisesti niin kyllä keihutta akun tyhjäksi vedestä 2 - 3 vuoden käytön jälkeen varsinkin suljetun akun. Nykyään en anna sen olla päällä muuta kun silloin kun aurinkokennot eivät lataa tarpeeksi.

Aurinkokennot kolme järjestelmää ja kolme säädintä, Steca PR Series:
Nämäkin lataa (pyrkii) akun täyteen ja latausjännite käy 14,4V en vain tiedä kauanko se viipyy siellä ennen kuin iltapäivällä siirtyy ylläpitotasolle 13,8V. Tämä tapahtuu joka päivä ympäri vuoden. Onneksi vuodessa on monta huilipäivää, sadepäivää. Yksi näistä on 24V aurinkokennolla ja akuilla.

Valtakunnan verkosta lataus:
CTEK MXT 24V / 14A laturi kytketty vain starttiakulle. Tämä siitä hyvä että tarkkailee pitempää aikajaksoa kuin vuorokausi lataustoimintona ja muistaa mihin jäi sähkökatkon jälkeen. Tämä on joskus seonnut aurinkokennon takia mutta muutoin toiminut hyvin luotettavasti.

Akkujen eliniät akut 2 x 220 Ah, 2 x 115 Ah:
Startti - - - - Hupi 1 - - - - Hupi 2
2/2004

2/2005
8/2008 . asennettu toinen hupiakku. Hupisähkö jaettu kahteen ryhmään
3/2012 . . . . ,. . . Suljettu akku (huoltovapaa)
11/2012 AGM
3/2013 AGM
2/2014 . . . . . . . . . . . . happoakku korkillinen
10/2015 . . . . . . . happoakku korkillinen
3/2016 . happoakku korkillinen

Yhä monimutkaisempaa. Meillä kun tuo asuntopuolen vebasto nielee kovilla pakkasilla shkä, että yli yön ei riitä virta 100 ah akulla, vaikka koko päivän ajaa.
Muuten alle kymmen asteisessa pakkasessa, ja kesällä ei mitään ongelmaa.
No sitten jos laitan 200 ah akun, niin silloinko ei riitä lyhyemmän päivän ajot, jos pidenmpiä pysähdyksiä, vaan ajettava aina.
Akkuhan on talvellakin ajon asumisaikana parin kymmenen asteen lämmössä.
Miten tuo ratorin akku sitten 18 ah. talvella käytetään lumisateiden aikaan pari tuntia, ja kesäisin seisoo vikkoakusia. Ikinä ei lisälatausta, ja talvisin lämmityslaite, ja valot täysillä.
Toistakymmentä vuotta pelannut, ja aina herättää koneen, vaikka vähän pidempäänkin on startannut.
Vartan suljettu normaaali akku.
Onko se ninkun kimalaisen lento. Ei voi insinörien mukaan lentää, mutta kun se ei sitä tiedä.
Kohtahan tässä on sekasin, kun pakmanni puseronsa kanssa.
Toivopoika

Jos sulla on 200 Ah:n akku, sen latauksessa viimeinen 20% , se loppu jolloin akkuun ei mene kuin ehkä1-2 A on 40 Ah Jos menee 2A sen lopun täyttäminen vie 20 tuntia.

Jos sulla on 100Ah:n akku, sen latauksessa viimeinen 20% on 20 Ah. Sen täyttäminen 2 ampeerin virralla vie 10 tuntia.

Miksi käyttäisin 200 Ah:n patteristoa kun 100 riittää aina vuorokaudeksi. Sadepäivien aikana voin ottaa toisen akun avuksi.

Kesämökillä on eri asia, käytän viikonloppuna ison patteriston melkein loppuun, mutta sitten onkin paneleilla ( mökillä 300 W) koko viikko aikaa saada akut täyteen.

@timppa

Tovonpoika ja 18 Ah + traktori

ei minullakaan ollut kuin 20 Ah ja linja-auton sillä starttasin. Aamulla ensin keitin kahvit se vei n. 7 Ah kapasiteettia sen jälkeen käytin Webastoa 20 min. ja starttasin moottorin. Akku oli pelkästään aurinkokennolla varattu ja pilviden päivän päästä ei enään lähtenyt käymään.

Silloin tein kapasitetti mittauksen 220 Ah akulle tulos oli tuo yllä mainittu 20Ah
Kyllä se vanhakin akku käynnistää kuin tyhjää vaan mutta kun se pienennetty kapasiteetti on käytetty loppuu voima loppuu kuin seinään.
Siirryin viikko ennen lähtöä leirintäalueelta testi tilaan tutkimaan akkujen tilaa ja laitteiden toimintaa. Silloin selvisi että ensimmäinen kohde leirintäalueelta lähdön jälkeen oli akkukauppa.

Niimpä. Mutta kun aurinkopaneleilla pohjoisessa keskitalvella ei ole mitään virkaa, ja täällä on sillon kaamosretkellä kovimmat pakkaset.
Silloin ei 100 ah akun kapasiteetti riitä leiriytymään yön yli tuon sähkörosvo vebaston kanssa. Muuten ei ole mitään ongelmaa sähkön riittävyyden kanssa.
Eli silloin vain tarvitaan sitä lisäkapasiteettia, ja vain sen takia olisi se 200 ah akku. vaikeaahan tuo on
Olen harkinnu agrekaattia, koska kotioloissakin siitä on hyötyä. Mutta siinäkin omat asiansa.
Toivopoika

Nyt tullaan siihen jota olen joskus painottanut.
Onko ns. normaalilla tavalla liikkuvalle karavanarille aurinopaneeleista mitään hyötyä edes kesäaikana, talvikaudesta nyt puhumattakaan.
Jos akkukapasiteetti on tasoa 180-200 Ah, niin minäpä väitän että ei ole.

Tuosta olen eri mieltä. Koska olen epänormaali Matin väittämän pohjalta.

Matin lauseessa on muutoin sanavirheitä!
Tätä mahdollisesti tarkoitti:
Onko ns. normaalilla tavalla liikkuvalle karavanarille matkailuautosta mitään hyötyä edes kesäaikana, talvikaudesta nyt puhumattakaan. Jos lentoreittejä löytyy ja hotellehin on muutama satanen, niin minäpä väitän että ei ole. ...


Mutta tottakai Matilla on oikeutus mielipiteensä esiintuomiseen.

Onko ns. normaalilla tavalla liikkuvalle karavanarille aurinopaneeleista mitään hyötyä edes kesäaikana,
Näin Janhonen kirjoitti, ei matkailuauto, vaan aurinkopaneeli, ja olen sama mieltä juuri oman kokemuksen pohjalta.
Niin vähällä latauksella mitä tuo mejän ongelmajäte, eli rattori lucas 16 ACR laturilla varustettuna pitää 180 ah akun käyntikuntoisena yli kymmenen vuotta ilman lisälatausta talvisinkin kaikki lisälaitteet päällä täysillä parin tunnin käytöllä päivässsä, eikä läheskään jokapäivä, koska vuotuinen käyntiaika sillä on 30 50 tunnin luokkaa, sen oman tuntimittartin mukaan, pitänekkö paikkansa, kuitenkin parisataa litraa löpöä riittää sen ruokkimiseen koko vuoden.
Sen pohjalta juuri iso akkukapasiteetti pitäisi riittää hyvin normaalin autoilun tarpeisiin. Jos on tyyli, että talvisinkin useita päiviä paikallaan leireilee, on agrekaatti ainoa lisävirrran tuoja, tai on käyteltävä auton konetta akun laturina
Toivopoika

No eihän toki tolpalta tolpalle ajelija paneleita tarvitse, se nyt on selvä asia. Ei tarvitse kaasupullojakaan, eikä auton vessaa eikä suihkua. Ei mitään auton varusteita.

@timppa

No niin osuinhan minä oikeaan.

Sanoin normaalilla tavalla liikkuuva karavanari. Normaali karavaanarilla tarkoitan tässä yhteydessä todella suurta valtaossa niin kotimaan kun ulkomaan matkaajistakin. Noihin sankarimatkaajien juttuihin en juurikaan käestä muuten kun silloin kun ne menee ihan ulalle.

Se mitä sanoin noiden panelien hyödyllisyydestä perustuu omaan vaatimattomaan kokemukseeni niin Euroopan kierto- kun kohdematkojakin ajatellen.
Silloin kun puhutaan matkailuauton sähköjärjestemästä puhutaan yhtä aikaa kolmesta asiasta:
-virran tarpeesta ja sen keinoista sen tarpeen vähentämiseksi,
-virran varastointikapasiteetista eli akkukapasiteetista ja sen laadusta
-akkujen latauskapasiteetista, eri latauskeinoista ja eri virtalähteiden lataustehoista eri vuodenaikoina.
Kun kaikki nämä palikat on tasapainossa puhutan auton tasapainoisesta sähköjärjestelmästä.

Yhteenvetona. Tasapainoinen auton sähköjärjestelmä ei synny vain aurinkopaneleita katolle virittämällä.

Joskus olen normaali karavaanarille kämppärillä sanonut että älä nyt osta sitä sähköä, et tarvitse sitä. Mutta mun telkkari toimii verkkovirralla, miten keitän kahvin, puhelimesta loppuu akku, riittääkö se akku yön yli lämmityksen ylläpitoon, entä läppäri.

Tälläisiä kysymyksiä joita olisi pitänyt miettiä silloin kun hankkii laitteita autoon. Teenkö siitä maasähköllä toimivan vaiko akkuvirralla tomivan niin olisin vapaampi liikkumaan. Itsellä taitaa nyt olla neljäs vuosi ilman sähkön ostoa.

@timppa