Uusi kysymys akkujen lataamisesta

Minkälaisen riskin ottaisi, jos käyttäisi uusissa Ducatoissa konepellin alla olevia plus- ja miinus-korvakkeita käynnistysakun lataamiseen erillisellä laturilla? Miinuskorvakkeen vieressä on tarra "Only for jump start". Ajattelin majoittumista lähimmälle leirintäalueelle vuorokauden ajaksi siten, että ulkoinen erillinen älylaturi lataisi käynnistysakkua samaan aikaan kun autossa asutaan. Auton normaali 230V verkkoliitäntä ei olisi samanaikaisesti käytössä.

Fiatin käsikirja neuvoo, että akku vahingoittuu (sulfatoituu), jos akkuvaraus on pitkään alle 50%, mutta akun lataaminen pitää jättää Fiat-huollon tehtäväksi. Käynnistysakun negatiivinen virtakaapeli pitää irroittaa akusta latauksen ajaksi.

Bürstnerin käsikirjassa todetaan mm., että käynnistysakku voidaan ladata täyteen vain erillisellä latauslaitteella ja että latauksen ajaksi pitää irroittaa käynnistysakun ja ajoneuvon välinen sähköliitäntä esim. poistamalla napapinteet.

Tee näin kun ohjekirja määrää. Turha miettiä muita vaihtoehtoja kun ei ole tosipaikka kyseessä. Eri asia jos olet kairassa ja auto ei käynnisty. @seppo

Mun käsittääkseni tekstillä tarkoitetaan sitä ettei anneta käynnistysvirtaa toisille autolle niista navoista. Pelkästään otetaan jos tarvitaan.

Loistopaikka ladata akkua.

Aina olen ladannut autojen akkuja niin etten kaapeleita ole irroittanut. Parhaillaan on tuo varatransporteri älylaturin nokassa pihalla, enkä keksi syytä miksi kenkä pitäisi irroittaa.

@timppa

Jälleen suuri kiitos herra Haapaselle! :)

Haluaisin kyllä ymmärtää, mitä riskejä käsikirjojen laatijoilla on mielessä. Itselleni tulee mieleen lähinnä seuraava riski: Jos latauksessa oleva auto on vartioimatta ja joku nykäisee sitä sähköjohtoa niin, että plus-johto irtoaa sieltä, missä sen pitäisi olla, ja se jää kiinni joihinkin konetilassa oleviin metalliosiin eli auton runkoon. Siinä tlanteessa on ilmeisesti eroa, onko auton runko sähköyhteydessä akun miinusnapaan vai ei.

Mitähän muutoksia tuohon alustaan on tehty, ettei se lataa ajossa akkua täyteen? Normaalisti Fiatin laturi antaa ulos 14,2 - 14,4 V, joka kyllä lataa akun täyteen riittävällä ajolla.

Käyttäjän lisäys viestiin 3.11.2013 klo 20:23:26 Itsellä on kyllä 7 A:n Ctec-laturi kiinteästi kytkettynä starttiakkuun kun käytössä on Webasto starttiakkuun kytkettynä.

Olen käyttänyt tuota "korvakeliitintä" akun lataamiseen automaattilaturilla jonka max virta taisi olla noin 4A. Ei se minulla ainakaan nokkiinsa ottanut. Fiat oli 2008 vuosimallia.

Jos sen kautta voidaan saada starttiin apusähköä niin johdotus liittimestä akkuun on varsin pieniohminen joka ehkä pitää ottaa huomioon. Jos laturin liitin pääsee kiinni runkoon on odotettavissa kunnon kipunointia, vähintään. Se lienee se syy miksi siihen ei neuvota ryhtymään.

Minulla tosin Hümerissä normaali 230Vac kaapelin kytkeminen liittää starttiakkuun ylläpitolatauksen samalla kun se lataa hupipuolen akun siihen 14,4Vdc jännitteeseen laskien sen jälkeen jännitteen 13,6V tasolle eli automaattilaturi josta puuttuu noiden uusien latureiden "pulssaava" lataus.

Todellakaan akkua ei kannata säilyttää pitkään vajaalla latauksella, se on taivahan tosi!

Tuo irroittaminen Bürren ohjeessa koskenee latureita jotka päästävät jännitteen nousemaan yli tuon 14,4V:n eli yksinkertaisia peruslatureita ilman automatiikkaa. Auton elektroniikka kun ei kestä tuon korkeampaa jännitettä ja on helpompaa antaa yksi ohje kuin monta erilaisille laturityypeille.

Katso kuitenkin ohjekirjastasi lataako normaali verkkoon kytkeminen autossasi myös starttiakkua, yleensä se sen tehnee. minulla se on ladannut Knaussissa ja Hümerissä eikä muista ole kokemusta tullut viimeaikoina.

Kiitos perusteellisesta vastauksesta! Viimeisessä kappaleessa mainitsemastasi asiasta Bürstnerin käsikirjassa on selvästi sanottu, että normaali 230V verkkoon liittäminen antaa käynnistysakulle vain ns. ylläpitolatauksen, Se tarkoittaa käytännössä, että käynnistysakun kiinteä volttimittari näyttää silloin vain 13,2 V kun asunto-osan akkujen mittari näyttää 14,4 V.

Ne korvakkeet on muotoiltu sellaisiksi, että niihin on helppo kiinnittää käynnistyskaapeleissa tavalliset hauenleuat, jotka myös irtoavat helposti, jos joku nykäisee kaapelista. Positiivinen korvake on levymäinen ja negatiivinen kummallinen tappi, jonka sisällä on kierteillä varustettu reikä. Jos niitä käyttää säännöllisesti akun lataamiseen, niin voisikohan niitä täydentää jotenkin sillä tavalla, että johdot pysyisivät korvakkeissa varmasti lujasti kiinni ja nykäisytilanteessa irtoaisivat joko laturista tai jostakin jatkokohdasta auton konetilan ulkopuolella? Negtiivisella puolella riittäisi, jos johdon päässä olisi sellainen ruuvi, joka sopii korvakkeen tapin sisäkierteeseen. Mitähän siihen on ajateltu kiinnitettäväksi?

"Minkälaisen riskin ottaisi, jos käyttäisi uusissa Ducatoissa konepellin alla olevia plus- ja miinus-korvakkeita käynnistysakun lataamiseen erillisellä laturilla? Miinuskorvakkeen vieressä on tarra "Only for jump start". Ajattelin majoittumista lähimmälle leirintäalueelle vuorokauden ajaksi siten, että ulkoinen erillinen älylaturi lataisi käynnistysakkua samaan aikaan kun autossa asutaan. Auton normaali 230V verkkoliitäntä ei olisi samanaikaisesti käytössä." Et minkäänlaista. Olisiko mitenkään mahdoton yhtälö,kun nyt kerran verkkovirran päässä olet käyttää normaalisti verkkoliitäntää ,eli kytkeä auto verkkoon ja ottaa siihen laturiin virta auton pistokkeesta,jossain niitä siellä on ja kytkeä se tupakansytyttimeen,ainakin CTEK:iin saa valmiita piuhoja sytkäriä varten.Hetkessä toki tuollaisen tekeekin.Ainoa probleemi taitaa olla siinä että sytkärissä ei ole yhteyttä kun virta on katkaistu.Akkuhan on Ducatossa siinä kuskinpuolen lattiassa,niin sielthän helposti saa vedettyä piuhat suoraan akulle,Liittimessä voi sitten käyttää mielikuvitusta.

@rami

Käyttäjän lisäys viestiin 5.11.2013 klo 21:32:28 Eikös tuo 13,2V riitä minkä se oma laturi antaa,siis ylläpitöön.

Nyt varmaan kysyn tyhmiä, mutta eikö silloin molemmat laturit ole yhtäaikaa lataamassa, ctek ja auton oma. Kokeilen joskus byrren jump start lataus ctekillä, ja auton asuintilan volttimittarit käyttäytyivät seuraavasti, auton akun mittari pohjaan ja asuintilan mittarikin sinne reilusti 14 päälle. Eli eikö tässä ole mitäään riskiä?

Kyllä se Matti niin menee että ei kahta laturia voi olla samanaikaisesti päällä.Viestiketjun kokonaan luettuani kävi selväksi että Timon tapauksessa auton oma laturi ylläpitää auton akkua ollessaan sähkössä tällä rapiat 13 V.Eli tämä sytkäriin liittäminen vain siinä tapauksessa että esim:CTEK on ainoa laturi joka lataa auton akkua.Tämä 13,2V joka nyt Timolle tulee olessaan kytketty sähköverkkoon,sehän riittää ylläpitämään auton akkua,eli siis muita latureita ei tarvita.

@rami

Mimulla on CTEK laturi kiinteästi starttiakussa kiinni sijoitettuna apparin penkin alla. Puukotin hiukan EBL99 laturia, siten ettei se lataa verkkovirralla starttiakkua. Ennen tuota puukotusta käytin laturia rinnan EBL99:n kanssa ilman ongelmia. Tuo CTEK ei ylilataa akkua ja ainakin EBL99:ssä on diodi estämässä väärän suuntaista virtaa.

Jos aito CTEK laturi on kytketty oikein starttiakkuun niin ihmettelen tuota jännittemittarin käyttäytymistä, tosin tuntematta auton verkkolaturia asiaan ei voi ottaa tiukasti kantaa.

Tilannehan voi myös olla jolloin starttiakku on täysi ja asuto-osan akku tyhjä, laturin pitää toimia myös tässä tilanteessa.

Täysin toinen tilanne on kun auto on käynnissä, tällöin akut ovat kytkettynä rinnan, eikä silloin pidä olla verkkolaturia päällä.

Mikä on tuo jump start? Onko se pikalataus, jolloin käytetään ylijännitettä.

"Jump start" tarkoittaa ymmärtääkseni sitä, että auto käynnistetään toisen auton akusta johdetuilla käynnistyskaapeleilla.

Jump start = mäkistartti

Autoni mukana tulleessa EBL99-käyttöohjeessa sanotaan, että asunto-osan latauskäyrä on tyyppiä IUoU, latausjännite 14,3 V, latausvirta 18 A ja automaattisesti kytkeytyvä ylläpitolataus 13,8 V. Käynnistysakulle se antaa vain ylläpitolatausta, jonka virta on enintään 2 A. Mikähän tarkoitus sillä on, että käynnistysakulle ei anneta enempää???

Edelleen autoni mukana tulleessa sähköohjaustaulun IT 96 käyttöohjeessa neuvotaan, että GEELIAKUN lepojännite pitää tulkita näin:

alle 12 V: syväpurkautunut 12,2 V: 25% 12,3 V: 50% yli 12,8 V: täynnä

Tuossa siis 25%:n ja 50%:n välinen ero on niin pieni, että sitä on melko mahdotonta nähdä siitä sähköohjaustaulun pienestä viisarimittarista, jonka tarkkuudesta eri lämpötiloissa ei ole tietoa.

Eräästä toisesta lähteestä lukemani mukaan LYIJYAKUN lepojännite osoittaa seuraavia varaustiloja:

11,0 V: 0% 11,8 V: n. 25% 12,0 V: n. 40% 12,12 V: n. 50% - ei saisi olla pitkään tätä vähemmällä latauksella 12,36 V: n. 70% 12,54 V: n. 85% 12,72 V: n. 100%

Matti syyllistyy tuossa kirjoituksessa samaan mihin minä itse ja moni muukin sortuu. Eli ei kerro tarkasti kytkentää eikä latauslaitteen tyyppiä. Lopputuloksena on erilaisia arveluja.

Tuohon virheeseen on helppo sortua, kun itse tietää yksityiskohdat. Tämä raati taas tekee erilaisia yhteenvetoja osin virheellisiäkin.

Jorma Pohjantähti kirjoitti: "Jump start = mäkistartti "

Uusissa Ducatoissa on konepellin alla miinusmerkkisen sähköjohdon kytkentää varten korvake, jonka viereen on liimattu teippi "Only for jump start". Tässä yhteydessä sillä varmaankin tarkoitetaan toisen auton akulla käynnistämistä, sillä eihän mäkistartissa voi mitään kaapeleita käyttää.

http://en.wikipedia.org/wiki/Jump_start_%28vehicle%29 @seppo

Hupipuolen latureita on hajonnut jo siitäkin kun käynnistetään auto verkkovirrassa ollessa. Tarkkana pitää hääriä ettei samanaikaisesti laturit yhteen akkuun töihin pääse.

@timppa

Kai se sitten on se kielen köyhyys, mutta jas on pitkät kaapelit. En ole insinööri enkä nörtti. Latailen tolpasta akkuja 2 tuntia päivittäin, aamulla 04:00- 06:00 onko siitä mitään hyötyä / haittaa sitä en tiedä. Joskus, viimeksi eilen oli joku vienyt niistä kaikista voltit sekä amppeerit, naks naks. Voi olla että Akku-Ässään tästä ennen pakkasia on mentävä.

Aika hyvä sana se jump siihen tarkoitukseen on:

jump-substantiivi hyppy jump, hop, leap, skip, plunge, spring harppaus leap, stride, jump, spring hyppäys jump, skip, hop äkillinen muutos revulsion, quantum jump, quantum leap, jump äkillinen hintojen nousu jump hätkähdys jump este obstacle, barrier, impediment, hindrance, obstruction, jump jump-verbi hypätä jump, leap, hop, spring, bound, vault hyppiä jump, skip, hop, dance, buck, skip about pomppia bounce, jump, bob, ping-pong ponnahtaa spring, jump, bounce, rebound, bound käydä jkn kimppuun jump, close with, descend on, descend upon, mob, mug ponnistaa push, exert, jump, bear down nousta äkkiä boom, jump hätkähtää boggle, wince, jump, start, recoil hypätä jnk yli jump, leap, hurdle, skip, pass, skip over

@timppa

Kirvesvarttaa, päivää. Kyllä on miehellä ällistyttävä kielipää !

Jump start Apukäynnistin hyvä apu antaa hetkellisesti 400A sisältää työvalon ja ilmakomressorin. Biltema sivu 78 37-902 hinta 39.90 JV

Kiitän kaikkia tähän aloittamaani keskusteluun osallistuneita - enkä kiellä sitä edelleenkin jatkamasta, jos jotakin tulee vielä mieleen. Kerrostalossa asuvana en saa autolle verkkovirtaa tähän aikaan vuodesta helposti mistään. Taloyhtiömme P-alueen sähkötolppia keskitetysti ohjaava kytkin on kesällä "kesäasennossa", jolloin se antaa sähköä tolppiin ympäri vuorokauden imurointia ja pieniä korjauksia varten. Tähän aikaan vuodesta se on jo laitettu "talviasentoon", jolloin se antaa sähköä vain tiettyinä kellonaikoina (yhteensä 10 tuntia/vrk) ja vain silloin, kun ulkolämpötila alittaa tietyn raja-arvon. Esim. äsken tilannetta tutkiessani totesin, että sähköä ei tule, koska lämpötila on vielä liian korkea.

Akut saa kyllä ladatuiksi ajamalla, mutta se on aika kallis tapa, ellei muuten ole tarvetta ajaa satoja kilometrejä. Verkkosähköä saisin menemällä lähimmälle leirintäalueelle (=Rastilaan) vuorokaudeksi asumaan. Kokeeksi ostin sitä kerran torilta torikauppiaille tarkoitetusta automaatista. Noissa tilanteissa harmittaa, että auton oma verkkovirtalaturi antaa käynnistysakulle vain enintään 2 ampeerin ylläpitolatausta. Minulle olisi mukavampaa, jos myös käynnistysakku latautuisi samalla täyteen.

En ole keksinyt tuolle 2 ampeerin rajoitukselle muuta selitystä kuin että ehkä Bürstner ei ole halunnut tehdä autosta "teknisesti täysintegroitua" vaan on puuttunut mahdollisimman vähän Fiat-alustan toimintoihin. Enintään 2 ampeerin ylläpitolatauksesta ei voi aiheutua mitään vahinkoa, mutta jos Bürstner antaisi asunto-osan verkkovirtalaturilla käynnistysakulle 18 ampeeria kuten asunto-osan akuille, se voisikin jo olla liiallista puuttumista Fiatin vastuulla oleviin toimintoihin.

Aion vielä lähiaikoina tutkia, saanko käynnistysakun plus-navan päällä olevat eristeet helposti irti ja taas takaisin. Silloin voisin ladata käynnistysakkua ohjaamon laittialla olevalla erilisellä laturilla, johon verkkojohto tulisi raollaan olevasta ikkunasta. Se olisi taloyhtiön P-alueella turvallisempi tapa kuin konepellin alla olevien korvakkeiden kautta lataaminen.

En ota sen kummemmin kantaa tapaasi ladata akkuja 2 h päivittäin. Käytössäni on vm 2000 integroitu Knaus, missä Ducaton Maxi- alusta. Suurimman osan vuodesta auto seisoo pihalla, mutta on liikennekäytössä n. 8- 10 kertaa vuodessa muutamasta päivästä 2-4 viikkoon (harvemmin näin tai pitempään).

Kun auto jää seisomaan, lataan akkuja vähintään 24 h ja jätän sitten omilleen pariksikin kuukaudeksi.Ts. auton käynnistysakkua ja 2 hupiakkua ( jotka ovat aina erillään toisistaan. Toinen on geeliakku, toinen nestelyijyakku). Akut ovat aina paikallaan eikä niitä ladata edes keskitalvella. Kaikki virrat on katkaistu päävirtakaytkimillä.

No, autossa on edelleen hyväkuntoinen Fiatin alkuperäinen käynnistysakku ja myös alkuperäinen hyväkuntoinen 135 Ah Sonnenschein geeli- hupiakku ( neste-hupiakku on 7 v ikäinen). En ole lainkaan vakuuttunut, että minun kannattaisi ladata akkuja useammin millään laturilla! Kun auto otetaan käyttöön talvella, niin akkuja ladataan min. 24 h omalla 18 A laturilla.

Laitapa tuollainen, niin akut latautuvat aivan huomaamatta!

http://www.efoy-comfort.com/fi

Tuo verkkolataus koneen käydssä on hieman eri kuin kahden laturin käyttö. Koneen käydessä yleensä akut kytketään rinnan releellä. Ainakin EBL99:ssä normaali verkkolataustilanteessa akut eivät ole suoraan rinnankytkennässä. Toki joissakin latureissa saattaa tulla onglmia jos akulla on suurempi jännite mihin alkupräinen laturin jännite nousee.

Itsellä ei ollut ongelmia kun samanaikaisesti latasin CTEK:llä ja EBL99:llä. En vastaa siitä mitä tapahtuu jos starttiakkuun lisää toisen laturin. Em. syystä poistin EBL99:n verkkolatausominaisuuden, ajossa auton laturi lataa edellen molemmat akut.

Teemun vastausta kommentoin. Homma on aivan hallussa kun akut ovat katkaistu pääkytkimillä. Omassa autossakin juuri näin, ja mittaukset osoittavat varauksen pysyvan todella hyvin.

@timppa

Onko tuo sinun konstruktiosi tällainen tai voisiko sen näin toteuttaa:

Käynnistysakusta EBL99:iin tulevat johdot irroitetaan EBL99:stä ja kytketään CTEK:iin, jonka verkkojohto kytketään auton sisäiseen 230 V pistorasiaan ainakin silloin, kun käynnistysaukkua halutaan ladata verkkovirralla. Ilmeisesti käynnistysakku saisi kuitenkin moottorin käydessä latausta auton laturilta joitakin muita sähköjohtoja pitkin.

Mihin kiintesti asennettu CTEK on sijoitettu?

Timo, voisihan sen noinkin kytkeä, mutta samalla menetetään paljon. Auton laturi ei lataisi enää asunto-osan akkua, eikä jääkaappi toimisi enää 12V:lla.

Itse puukotin EBL99:ä katkaisin painetultapiiriltä folion josta menee lataus starttiakulle ja laitoin siihen kytkimen siltä varalta jos CTEK:ä tarvitaan muualla, niin EBL99 voi ladata myös starttiakkua.

Minulla CTEK on apumiehen penkin jalustassa ja syöttö menee EBL99:n akkuliittimeen. CTEK:in virransyöttö on otettu EBL99:lle tulevasta johdosta käyttäen johtourrospistoketta (tuli ainakin ennen PC:n mukana) ja kaksois ohtoshukoa.

Tuo puukotus oli ehkä turha, mutta en uskalla suositella kenellekään kytkemään latureita rinnan, sen enempää kuin tuota puukotustakaan. Jokainen tehköön omalla vastuullaan, vaikka kytkentäkaavion perusteella rinnan kytkentä on vaaraton.

Asiaa voi kysellä myös muilta kytkentäkaavion ymmärtaviltä elektroniikkaihmisiltä.

Käyttäjän lisäys viestiin 7.11.2013 klo 10:46:08 kirjoitusvirheet johtuvat osin kännykän pienestä näytöstä ja osin korvien välistä.

Kiitos nopeasta vastauksesta! Missän tapauksessa en ryhdy itse näitä kytkentöjä muuttelemaan ainakaan niin kauan kuin autoni takuu on voimassa, mutta on hyvä ymmärtää, mitä tilaa, jos muutoksia teettää.

Kun täysin maallikkona tutkin noita kaavioita, päättelin, että se virta, jonka jääkaappi saa moottorin käydessä, tulee EBL99:iin ihan oman liittymänsä kautta eikä samaa johtoa pitkin, jota EBL99 käyttää käynnistysakun lataamiseen.

Siinä EBL99:ssa on kytkentäpaikka myös lisälaturille, mutta ohjeissa ei kerrota, mitä hyötyä sillä saavutetaan.

En uskalla ottaa kantaa tuohon jääkaappiasiaan, kun makoilen täällä Peijaksessa, niin ei ole kuvia käytössä. Muistelen kuitenkin vain ohjauksen tulevan eri piuhaa pitkin. Voit olla oikeassakin, kun päässä pysyy vain pipo jos emäntä sitoo nauhat leuan alle :).

Moi Liitteenä Fiat Ducaton/Ci matkailuauton kytkentäkaavio (2004) Lataako kaavion mukaan verkkovirta myöskin auton akku Terv Pekka

En pysty tutustumaan tuohon kytketään tällä kännykän pikkunäytöllä. Täällä on varmasti muitakin (ja pätevämpiä) kaavioita lukevia. Eli odotellaan vastausta.

Toinen vaihtoehto on kirjautua karavaanari.org sivulle ja kysyä siellä. Siellä on useita teknisesti orjentunoita kirjoittajia. Palsta palvelee parhaiten juuri teknissä asioissa, vaikka on siellä omat osiot hömpällekin.

Verkkolaturi lataa vain hupiakkua.

Eikö ole kaikista varmonta ja helpointa kytkeä ajoneuvo verkkoon ja mitata akun napajännitteet. Jos on kiinteät volttimittarit niin katsoo niistä nouseeko akkujen jännite. Varmuuden vuoksi voisi purkaa akkuja ennen verkkoon liittämistä niin saisi varmemman tuloksen. @seppo

Tuo Sepon konsti on toimiva. Eikä akkuja tarvitse edes tyhjentää, riittää kun autolla ei ole ajettu muutamaan tuntiin. Lataustilanteessa akkujännitteen tulee nousta yli 13 V:n.

On Adia puoli-indekroitu 2003 pitäisi ladata verkkovirta laturilla ELB 99 .llä. On todettu asia muutaman kerran lämmittamalla 5 kv eberilla mottoria ja akku tyhjenee ajan kanssa , vaikka on latausvirta kytketty verkkovirtaan. Kun on omapiha ja oma tontti , on asia hoitunut ulkopuolisella 7 chetekillä ja jossa on ohjelmia erilaisille akuille .Täma laturi on hyväksytty ulkokäyttöönkin.

Käyttäjän lisäys viestiin 8.11.2013 klo 11:57:09 Ei ole kysymys Markulle eikä muillekkan mutta näin on pidetty starttiakku kunnossa.

Tänään oli Helsingissä ensimmäisen kerran niin kylmä ilma keskellä päivää, että taloyhtiömme P-alueen sähkötolpista sai sähköä. Tästä eteenpäin voi kotona ollessa ladata akkuja asunto-osan normaalin verkkoliitännän kautta kolmessa jaksossa yhteensä 10 tuntia/vrk siten, että asunto-osan akut saavat 14,4 V (enintään 18A) ja käynnistysakku 13,2 V (enintään 2A). Muuhun lisälataukseen ei ole odotettavissa tarvetta

Tutkin kuitenkin vielä uteliaisuuttani, saisinko erillislaturin hauenleuan jotenkin kiinnitetyksi käynnistysakun plus-napaan. Miinusnapaan kytkentä olisi helppo, mutta plus-navan osalta on kyllä viisainta noudattaa ohjetta, jonka Seppo Suomi antoi tämän ketjun toisessa viestissä eli tehdä niin kuin ohjekirja määrää. Fiatin käsikirja neuvoo, että akku vahingoittuu (sulfatoituu), jos akkuvaraus on pitkään alle 50%, mutta akun lataaminen pitää jättää Fiat-huollon tehtäväksi. Plus-navan päällä olevaa monimutkaisen näköistä rakennelmaa joutuu nimittäin jollakin tavalla purkamaan ennen kuin saa esille mitään paljasta metallipintaa.,

Niiden konepellin alla olevien korvakkeiden kautta käynnistysakku olisi helppo ladata, mutta olisi hiukan liian uskaliasta jättää auto yöksi ulos konepelti avoimena ja laturi sen alla, varsinkin jos laturin plus-johtoa ei saa paremmin kiinni korvakkeeseen kuin hauenleualla Täällä tehdään autoille aina silloin tällöin erilaista ilkivaltaa,.

Jos haluat konepellin alas lukkoon niin saat varmaan moottoritilan pohjan kautta pudotettua laturin virtajohdon auton alle maahan. Laturi vain sellaiseen paikkaan että se ottaa konehuoneessa kiinni johtoa mahdollisesti ulkoapäin vedettäessä. Näin ei hauenleuat irtoa liuskoista. Ei herätä pentujen huomiota niin paljon kuin raollaan oleva konepelti.

Kiitos muuten hyvistä neuvoista, mutta en saisi laturin virtajohtoa pudottamalla auton alle, koska autossani on koko moottoritilan suuruinen "pohjalevy" (tiedän, että tuo on väärä sana, mutta en nyt muista oikeaa).

Timo Kokeile laturin johdon paksuisella johdonpätkällä konepellin etureunasta, ei sivusta ja paina konepelti kokonaan kiinni. Pitäisi mennä. Tosin en tunne tarkalleen autosi mallia. Jos onnistuu ei insinöörinalut pääse konepellin alle tutkimusmatkalle.

En ole vielä nähnyt niin tiivistä pohjalevyä etteikö siinä olisi johdon ja pistokkeen mentävää reikää missään kohtaa -alla tai sivussa. Johdot eivät myöskään ole niin herkkää tavaraa, etteikö niitä saisi jostain rakosesta moottoritilan kannen välistä pihalle ja kantta kiinni. Ainakin tiivistekohdissa on pelivaraa. Pitää käyttää luovaa tekniikkaa eikä liiaa harrastaa kunnioitusta. Ongelmiin on AINA järkevä ratkaisu. Jopa sisäkautta saa johdon vedettyä ja sitten sivuoven välistä, jos selainen on. Rohkeutta!

Kiitän jälleen hyvistä neuvoista! Haluaisiko joku sitten vielä suositella jotakin tiettyä laturia? Ehdottomia vaatimuksia ovat "älykkyys", soveltuvuus ulkokäyttöön myös pakkasella ja se, että laturi käynnistyy itsestään silloin, kun verkkovirtaa alkaa tulla. Meidän taloyhtiön P-alueen sähkötolpissa on nimittäin sähkö päällä kolmessa jaksossa vuorokauden aikana. Niistä pisin on aamulla klo 5-9 enkä haluaisi mennä yöllä autolle laturin käynnistys- tai valintapainikkeita painelemaan.

Tämä CTEK MXS 5.0 ei varmaankaan olisi huono eikä kovin kallis, mutta annetuista tiedoista ei selviä, käynnistyykö se ilman näppäinpainalluksia:

http://www.ctek.com/fi/fi/chargers/MXS%205.0

Käyttäjän lisäys viestiin 12.11.2013 klo 18:12:01 Tämä käyttöohjeen kohta tarkoittanee, että näppäinpainalluksia ei tarvitse tehdä uudelleen laturin käynnistämiseksi, jos verkkovirta on välillä poikki: "LATAUSOHJELMAT Asetukset tehdään MODE-painikkeella. Lataaja käynnistää valitun ohjelman noin kahden sekunnin kuluttua. Valittu ohjelma käynnistyy uudelleen, kun lataaja seuraavan kerran kytketään käyttöön."

Ainakin mun setekki jatkaa katkon jälkeen samasta missä oltiinkin.

@timppa

Käyttäjän lisäys viestiin 12.11.2013 klo 20:18:21 Ellei ole akusta irroitettu välillä.

Kiitos tiedosta, siinä tapauksessa käyn ylihuomenna ostamassa tuollaisen. Ilmeisesti käynnistysakun lataaminen välillä täyteen on akulle hyväksi, vaikka se ei olisikaan ihan välttämätöntä. Mulla on kuitenkin suuri kiusaus ajella talvella lyhyttä esikaupunkiajoa ja käyttää paljon Webastoa, joka on kytketty käynnistysakkuun. Tuo mun auto kun on käytännössä enemmän invalidin esikaupunkiauto ja lämmitettävä taukotupa kuin varsinaisesti matkailuauto. (Puhun esikaupunkiautosta, koska Helsingin keskustassa ajelen yleensä mieluummin bussilla tai ratikalla. Eikä sinne nykyisin kovin usein asiaa ole, ei edes joka kuukausi. Ennen vanhaan kaikki asiat piti käydä keskustassa hoitamassa, mutta nykyisin harvoin mitään.)

Ihan vain seurantaraporttina tämän keskustelun lukijoille:

Ostin Motonetistä tällaisen CTEK MXS 5.0 Polar -laturin: http://www.ctek.com/fi/fi/chargers/MXS%205.0%20POLAR En tiedä, tarvitsenko koskaan Polar-ominaisuutta, mutta kun se ei JUURIKAAN hintaa nostanut, valitsin mieluummin uusimman mallin.

Ducatoni konetilan "pohjalevyssä" ei näy päältä katsoen mitään sellaista aukkoa, josta sähköjohdon voisi pudottaa maahan. Konepellin reunat ovat niin tiiviit joka reunasta, myös etureunasta, että sähköjohtoa ei voi siihen väliin jättää, kun konepellin sulkee lukkoon saakka. (Bürstnerissä on oma keulamaskinsa, joka on erilainen kuin alkuperäinen Fiat).

Päädyin seuraavaan ratkaisuun, jonka toimivuuden olen nyt yhden kerran testannut: Otan verkkovirran taloyhtiön lämpötolpan pistorasiasta, johon työnnän ensin vikavirtakytkimen. Seuraavana on schuko-CEE-sovitin, sitten 10 m CEE-kaapeli ja sen päässä CEE-schuko-sovitin 0,5 metrin johdolla. Viimeksi mainitun CEE-osa jää auton ulkopuolelle. Sovittimen kaapeli menee auton konetilaan, kun konepelti on sen verran raollaan, kuin tuulihaka sen pitää. Konepellin alla on sitten em. laturi moottorin päällä. CTEK:in latausjohdot kytken konetilassa oleviin "Only for jumpstart"-korvakkeisiin.

En uskalla jättää tuota systeemiä sinne yöksi, koska kuka tahansa voisi varastaa kaiken ja tehdä muutakin ilkivaltaa auton lukitsemattomassa konetilassa. Sellaista täällä tapahtuu jatkuvasti. Mutta taloyhtiömme tolpassa on sähkö päällä myös päivällä muutaman kerran, pisimmillään 4 tunnin jakson. Vietin sen ajan autossa ja sen läheisyydessä. Kun kävin välillä kotona, jätin sisävalon palamaan ja radion auki. CEE-kaapelin käyttö tähän tarkoitukseen estää minua vahingossa kytkemästä autoa sähköverkkoon samanaikaisesti myös tavallisesta paikasta, jolloin akku saisi latausta yhtä aikaa kahdelta laturilta.

Loppu hyvin - kaikki hyvin! Kiitän keskusteluun osallistuneita hyvistä neuvoista!

Ihan vain huvin vuoksi, tässä valokuva autoni starttiakusta sellaisena kun sen näkee kuljettajan jalkatilassa olevan luukun avaamisen jälkeen. Ihan erilaiselta näyttää kuin erään toisen henkilön täällä aiemmin julkaisema kuva omasta Ducatostaan. Kaasu- ja jarrupolkimet näkyvät osittain kuvan yläreunassa. Akun plusnapa on huolellisesti peitetty niin, ettei näkyvissä ole mitään paljasta kohtaa, johon laturin hauenleuan saisi kiinni johtoja irroittamatta. Mutta siihen ei siis ole tarvettakaan, kun konepellin alla on korvake, josta tulee paksu kaapeli akun plus-napaan. Auto on Fiat Ducato 2,3 litran moottorilla vuodelta 2012. Akun kapasiteetista minulla ei ole varmaa tietoa, mutta luulen sen olevan 90 Ah. Sen kotelossa olisi pituussuunnassa tilaa isommallekin akulle.

Mikähän tuo vihertävällä nuolella merkitsemäni rasia mahtaa olla? Sen kannessa lukee, että irtikytkennän saa suorittaa vain koulutettu henkilö käsikirjan ohjeiden mukaisesti.

Vihdeä nuoli osoittaa airbäkin keskusyksikköä.eli turvatyynyjen/vöiden laukaisijaa