Pari kysymystä akkujen lataamisesta

Minun pitäisi saada asunto-osan akkuihin mahdollisimman hyvä lataus tiistai-iltaan mennessä erästä tiettyä tarvetta varten. Nyt mietin, kuinka se kannattaisi hankkia. Siksi nämä kysymykset:

1) Jos auto on x tunnin ajan kytkettynä sähköverkkoon, kuinka paljon asunto-osan akut latautuvat sinä aikana verrattuna x tunnin ajoon? Siis enemmän vai vähemmän vai yhtä paljon?

2) Jos ostaa torilla olevasta sähkötolpasta 5 kWh sähköä, kuinka pitkään latausaikaan se riittää?

Ymmärrän, että tarkkoja vastauksia ei voi saada ilman tarkkoja tietoja auton akuista ja latureista. Mitään muuta ajamisen tarvetta minulla ei nyt ole kuin ehkä akkujen lataamiseksi. Taloyhtiömme P-paikan sähkötolpasta ei nyt saa sähköä mihinkään vuorokauden aikaan, koska lämpötila ei alita kytkimen käynnistysarvoa. Sehän on tarkoitettu lohkolämmittimiä varten.

Mittaa nyt ensiksi sen akun lepojännite, jospa se ei tarvitsekkaan latausta.

Ajamalla latautuu nopeammin, mutta jos akku on oikeasti vajaa, pitää ajaa koko päivä.

Viisi kilowattituntia riittää helkkarin monen akun lataukseen, mutta vuorokausi siellä torilla pitäisi olla jos vajaan akun haluaa kunnolla tayttää.

@timppa

Vastaukset riippuu kovasti siitä laturista mutta esim. EBL99 (sinun autossasi on toki joku uudempi vehje) lataa asunto-osan akku(j)a maksimissaan 18 ampeerin virralla akkujen tilasta riippuen. Ymmärtäisin (viisaammat viisatkoon) että tulos on sama ollaanko verkossa vai saadaanko virta auton laturista (jos autossa ei ole aivan poskettomasti kulutuspisteitä päällä). Eli mun veikkausrivin eka merkki on risti.

Sitten toisen kysymyksen vastaus on samakuin rollsroycen moottorin teho eli 'riittävästi'. Viisi kilowattituntia riittää lataamaan vähän isommankin akun täyteen vaikka laturin lämpöhäviöt jne otettaisiin huomioon tuplana. Paljon vähempikin ostos riittäisi lataamaan tuommoiset normaalit asunto-osan 120 ah akut. Veikkausrivin toinen merkki on 2: kyllä vieras voittaa eli tolpassa on enempi puhtia mitä akkuun mahtuu.

Jokohan joku muut on kertonut faktat? mot

Käyttäjän lisäys viestiin 27.10.2013 klo 19:02:41 Timppa ehti..

Käyttäjän lisäys viestiin 27.10.2013 klo 19:05:56 Niin ja sitten vielä pieni juttu tuosta laturista.

Kuinka moni on huomannut ja noudattanut Schaudt'in EBL99:n ohjetta jonka mukaan autolauttojen sähkö on niin 'epäpuhdasta' ettei autoa jossa tämä laturi on saa missään tapauksessa kytkeä autolautan sähköverkkoon?

sma

Sas ny Timppa miten tuon ajattelit/tiedät? Eikös se hupiakun latauskin tapahdu sen hupipuolen pääkeskuksen/laturin ohjaamana? Vai onko niin että laturin antaessa virtaa akut on suoraan yhdistetty ja laturi lataa molempia? Mutta silloinhan ei säädin pysty estämään toisen mahdollista ylilatausta jos toinen on lähes tyhjä. mot

Kaimalla on aivan uusi auto jonka systeemistä en tiedä, mutta mulla auton käydessä auton laturi puskee sekä startti-, että hupiakkuun kuten akut olisivat yhdessä, ja taitavat ollakkin.

Eikä se auton moottorilaturi ole mikään älylaturi, 14,4V tulee aamusta iltaan jos moottori käy.

@timppa

Kiitän tähänastisista vastauksista! Kysymys ei ole siitä, että akut olisivat nyt tyhjät. Mutta niiden varauksen pitäisi riittää tiistain ja keskiviikon välisenä yönä pitämään asunto-osan naftalämmitin päällä aamuun saakka ilman verkkosähköä. Siis muuten tyypillinen "puskaparkki"-tilanne, mutta nyt omalla pihalla ilman yöpymistä edeltävää matka-ajoa. (Puhun akuista monikossa, koska autoni asunto-osassa on kaksi samanlaista akkua rinnakkain.) Kuten tunnettua, nafta ei mene tankista lämmittimeen pumppaamatta eikä lämmin ilma kierrä ilman puhallinta, ja molemmat toiminnot kuluttavat sähköä.

Sähkön ostamista torilta en ole koskaan kokeillut. Mutta jos esim. 3 tuntia torilla pysäköintiä lataa akkua suunnilleen yhtä paljon kuin 3 tunnin moottoritieajo, niin tuleehan se paljon halvemmaksi ja autokin pysyy puhtaana. Kokemukseni mukaan 3 tunnin ajo riittää hyvin yhden yön "puskaparkki"-yöpymiseen. Torin sähköautomaatista saa ostaa sähköä 5 kWh:n erissä muistaakseni 1,60 eurolla. Se nyt on niin pieni raha, että ei haittaa, vaikka maksetusta sähköstä osa jäisi käyttämättä. Nähtäväksi jää, tuleeko joku torikauppias tai ohikulkija huomauttamaan, että se sähköautomaatti on tarkoitettu torikauppiaille eikä matkailuautoille. Yöksi en uskalla autoa sinne kuitenkaan jättää - saatika siellä yöpyä.

Käyttäjän lisäys viestiin 27.10.2013 klo 20:11:56 Nafta ei myöskään syty kipinästä eikä taida palaa säästöliekillä, joten sen sytyttelyynkin kuluu sähköä.

Kysymys 2. Ellet sähköä muuhun käytä, niin tuolla sähkömäärällä kyllä lataa vaikka useammankin akun

12V x 100A= 1200 VA Eli 1200 Wattia. 1200W x 1,0 h = 1200 Wh eli 1,2 kWh.

Yksi 12V, 100 Ah akku akku sisältää siis noin 1,2 kWh nimellisen sähköenergian.

5 KWh riittää siis neljän tuollaisen lataamiseen. Lataus toki hukkaa sähköä mm.lämmöksi, mutta toisaalta akut ei lähtötilanteessa ole aivan tyhjät.

.........................................................................................................................................

Sähkötekniikan yksiköt

Voltti (V) on jännitteen yksikkö

Jännitettä mitataan voltti-nimisellä yksiköllä. Kotitalouksissa pistorasioiden, sähkökeskusten ja yleensä myös valaistuksen jännite on 230 V. Halogeenivalaisimet voivat toimia esimerkiksi 24 V:n jännitteellä, jolloin niissä on muuntaja, joka pudottaa jännitteen 230 V:sta 24 V:iin.Pistorasioihin saa kytkeä vain sellaisia laitteita, joiden arvokilvessä on sama jännite. Kaikissa maissa ei ole sama jännite kuin Suomessa, esimerkiksi Yhdysvalloissa on kotitalouksissa jännite 110 V. Jännitettä voi verrata vesijohtoverkoston paineeseen.

Ampeeri (A) on virran yksikkö

Jokainen sähkölaite ottaa sähköverkosta virtaa. Mitä suuremman virran laite ottaa sitä suuremman tehon se kuluttaa. Virtaa voidaan verrata vesijohdossa kulkevaan vesivirtaan. Joidenkin sähkölaitteiden arvokilvessä on ilmoitettu laitteen virta.

Watti (W) on tehon yksikkö

Watti on tehon mittayksikkö. Sen kerrannainen on kW = kilowatti. Yksi kilowatti on 1000 wattia. Watti kertoo, kuinka paljon sähköä jokin sähkölaite tarvitsee, jotta se toimisi.Mitä suurempi laitteen teho on, sitä enemmän se kuluttaa sähköä. Kotitaloudessa suuritehoisia laitteita ovat sähköliesi ja sähkökiuas, kun taas pienitehoisia laitteita ovat televisio ja tietokone.

Kilowattitunti (kWh) on energian yksikkö

Energia kuvaa sähkönkulutusta. Kilowattitunti on siis sähköenergian mittayksikkö. Teholtaan 1000 W sähkölämmitin kuluttaa yhden tunnin (h) aikana energiaa yhden kilowattitunnin. Mitä suurempitehoisia sähkölaitteet ovat ja mitä kauemmin niitä yhtäjaksoisesti käytät, sitä suuremman sähköenergian kulutat. Sähkön eräänä laskutusperusteena on kulutettu sähköenergia.

Nyt olen istunut melkein tunnin yhdellä Helsingin toreista akkua lataamassa. Ostin automaatista 5 kWh hintaan 1,67 euroa. Ostaminen tapahtui puhelinsoitolla ja maksu peritään puhelinlaskussa. Tämän torin virallinen sulkemisaika on klo 18. Oletan, että automaatti katkaisee sähkön jakelun silloin. Automaatti palvelee kuutta yhtäaikaista käyttäjää, mutta tällä hetkellä on minun lisäkseni vain yksi käyttäjä. Ensimmäisen puolen tunnin aikana herätin kahden ohikulkijan huomion. Heistä ensimmäinen oli kiinnostunut autostani ja kysyi, paljonko tällainen maksaa. Toinen otti valokuvan kännykkäkamerallaan ja poistui mitään sanomatta.

Nuo Olli Koskisen edellä kertaamat sähkötekniikan mittayksiköt ovat minulle kyllä ennestään tuttuja, mutta en tiedä, kuinka suurella virralla tai teholla verkkolaturini akkuja lataa ja kuinka suuri osa verkosta otetusta energiasta jää akkuihin talteen. Tuo ostamani 5 kWh ei varmaankaan ole mitenkään ylimitoitettu ostos, sillä samalla myös käynnistysakku saa "ylläpitolatausta" ja sitäpaitsi minulla on lämmitys päällä, myös sähköllä toimiva lattialämmitys. Tämä on sen verran levoton paikka, että en viitsi jättää kallista sähköjohtoa yms. vartioimatta enkä istua kylmässä autossa. Jos sähkö loppuu ennen klo 18, sitä saa helposti ostettua lisää.

Oletkos sinä, Timo, bongailemassa myrskyä siellä torilla! Ajattelimpa ajella itsekin aamulla rannan tuntumaan, jos toi myräkkä tulee tänne rannikolle?

En jäänyt myrskyä odottamaan vaan lähdin kotiin klo 20, melko tasan 7 tunnin latausrupeaman jälkeen. Sähkö ei vielä katkennut, vaikka tori oli jo virallisesti suljettu klo 18 ja verkkosähkökäyttöinen lattialämmitys oli koko ajan päällä. Muuten kätevä tapa ostaa sähköä, mutta sitä ei ehkä voi ottaa tavaksi ilman että sähköautomaattiin ilmestyy pian tarra "Vain torimyyjille".

Kesäaikaan noin 2 vrk (48 tuntia) verkkoon kytkeytyneenä. Akun lataus, jääkaappi sähköllä, TV:n katselua ja kahvinkeittoa yms pienlaitteiden latausta. Kulutus tuona aikana on ollut 5-7 kWh.n välillä.

Alkaakohan autossa alkaa olla hupiakut loppu, kun sähköt loppui jo 2 päivänä, vaikka kuinka yritin säästäväisesti olla. Akkuja on kaksi 100 amppeerista. Telkkuakin katottiin vaan puolisen tuntia.

Joko hankit jännitemittarin, nyt jos auo on ollut aivan koskematta päivän, mittaa jännite.

@timppa

Jos tuo Haapasen neuvo oli tarkoitettu minulle, niin vastaan:

Autoni sähköohjaustaulussa on kaksi kiinteää volttimittaria eli yksi käynnistysakulle ja toinen asunto-osan akuille. Tietysti tulee jännitehäviöitä, kun mittarit ovat pitkien kaapelien päässä akuista, mutta kaikki kolme akkua ovat sellaisissa paikoissa, että akun navoilta mittaaminen olisi todella hankalaa.

Autoni ei ole ollut koskematta vaan sen torilatauksen jälkeen pidin asunto-osan lämmitystä päällä seuraavan yön ja ajoin aamulla tiiviystakuun edellyttämään tiiviystarkastukseen noin 30 km päähän. Sen jälkeen olen ajanut sillä tavanomaista esikaupunkiajoa eli käynyt vaimon kanssa Motonetissa, Lidlissä ja K-Citymarketissa. Se kun on meidän perheen ainoa auto.

Tuskin näissä mittarijohtimissa kulkee muuta virtaa kuin mittarien oma hituvirta, jolloin niissä pituudesta huolimatta ei tapahdu mainittavaa jännitehäviötä. Mittarilukemaan voi siis luottaa.

Mutta se vaikuttaa mihin se mittarinjohto on asennettu. Puolikin volttia pienempiä lukemia voi tulla jostain.

Millaisia lukemia sun mittarisi aamulla näyttävet ennen auton käynnistämistä? Ja millaisia auton käydessä?

@timppa

Autossa käymättä osaan sanoa vain, että silloin, kun auto on kytketty sähköverkkoon, asunto-osan mittari näyttää noin 14.2-14.4 V (pienestä viisarimittarista ei näe desimaaleja tarkasti), mutta käynnistysakun mittari vain 13.2 V. Käsikirjankin mukaan käynnistysakku saa verkosta vain ns. ylläpitolatauksen. Tutkin muut tilanteet, kun käyn autossa seuraavan kerran.

Pikkuisen aattelin että onkohan siinä analogiset mittarit. Akun varaustilan mittaaminen lepojännitettä seuraamalla on aika tarkkaa puuhaa. Lataus pitäisi aloittaa viimeistään 12,5 V:n kohdalla, mittaus niin ettei mikään laite ole ollut päällä mielellään vaikka viimeisen 12 tunnin aikana.

Jos saisi verrattua akun navoista mitattua ja tätä viisarimittarin lukemaa, niin ei tarttisi turhaa mennä sinne torille. Mun mielestäni pitäisi kerran tarkastaa se näytön oikeellisuus, kyllä sen siitä sitten saisi sihtailtua.

@timppa

Nyt kun auto oli ollut runsaan vuorokauden käyttämättä asunto-osan akkujen kiinteä mittari näytti noin 12,7 V ja käynnistysakun noin 12,3 V. En viitsinyt käynnistää moottoria, kun en ole nyt minnekään lähdössä.

Haapasen Timolta tulee hyviä vastauksia akkujuttuun. Enpä ole koskaan ollut huolissani kunnossa olevien akkujen "yhden yön käytöstä tai kapasiteetin kestosta". Niin hupi- kuin käyttöakkukin ovat kestäneet -20 C pakkasillakin normaalikäytön muutaman päivän ilman lisälatausta. Nythän Suomessa on melkein + 10 C lämpötilat, eikä talvesta tietoakaan, netin mukaan ainakaan! Aihetta pelkoon ei ole noilla tiedoilla.

Luulenpa että starttiakun jännite on todellisuudessa aivan OK, mittari näyttää todellista pienempää lukemaa. Ellet sitä tarkasta, voisi mun mielestäni pitää tuota 12,3 normaalina, ja ladata vasta jos laskee alle 12V.

Yhdellä tarkastusmittauksella asia selviäisi.

Hupipuoli tuntuu näyttävän oikeaa lukemaa, siellä latausrajana pitäin 12,5V:a

@timppa

Kaivoin tänään ensimmäistä kertaa Ducatoni käynnistysakun esille. Se on kuljettajan jalkatilassa maton ja kuudella helposti avattavalla leveäkantaisella muoviruuvilla kiinnitetyn luukun alla. Plus-navan ympäristö on kuitenkin erittäin huolellisesti peitetty eristävillä materiaaleilla siten, että missään ei pilkistä sellaista paljasta kohtaa, johon mittatikun voisi tyrkätä. Siksi luovuin yrityksestä mitata akun napajännitteitä suoraan akun navoista.

Seuraavaksi paras mittauspaikka on konepellin alla, missä on sekä plus- että miinus-korvake(?) käynnistysapua varten. Mittaustulokset +5° C lämpötilassa olivat seuraavat, auton seistyä paikallaan lähes 2 vuorokautta:

Asunto-osan akkujen kiinteä mittari: noin 12,7 V Käynnistysakun kiinteä mittari: noin 12,3 V Käynnistysakku, mitattuna konetilan käynnistysapukorvakkeista: 12,48 V

Sitten käynnistin moottorin ja annoin sen käydä tyhjäkäyntiä:

Asunto-osan akkujen kiinteä mittari: noin 14,4 V Käynnistysakun kiinteä mittari: noin 14,5 V Käynnistysakku, mitattuna konetilan käynnistysapukorvakkeista: 14,56 V

Aiemmin olen todennut, että auton ollessa kytkettynä 230 V verkkojohtoon, asunto-osan mittari näyttää noin 14,4 V, mutta käynnistysakun mittari vain noin 13,2 V.

No sehän on todella hyvä paikka mitata se starttiakku. Se on nyt pikkuisen vajaa, n. 85% varaus. Ja pari kymmenystä heittoa kiinteään mittariin nähden sen kun pitää mielessä, pärjää sillä kiinteällä.

@timppa

Kiitos!

Pitäisiköhän ottaa huomioon myös hyötysuhde eli kun lataat 10Ah määrän sähköä niin ei se kaikki akkuun varastoidu parhaassakaan tapauksessa. Käyttäisin summamutikassa kerrointa 0,8 eli noin 80% varastoituu. 10Ah latauksella saa siten noin 8 Ah varauslisäyksen akkuunsa. Tuo hyötysuhde vaihtelee monestakin syystä, akkutyyppi vaikuttaa ja akun ikä ainakin.

Ota huomioon mittarin tarkkuus, jos se on alle prosentin niin olet maksanut itsesi kipeäksi joten kolmas numero voi heittää parilla yksiköllä, ainakin. Arvelen toistettavuuden kuitenkin olevan hyvän jos lämpötila ei mittauksessa suuresti vaihtele.

Veikkaan mittaustuloksesi siitä korvasta 12,48Vdc olevan välillä 12,3 - 12,7V, tällöin mittari olisi varsin hyvä koska tarkkuus olisi 1,5% luokkaa lukemasta.

Joskus on edullisimpia mittareita kokeiltu viittäkin erilaista, ja aika tarkkoja ovat. Kävin juuri tallissa kokeilemassa, ei ollut kuin kaksi mittaria käsillä, niiden ero oli akkua mitattaessa 0,07V. Niiden kanssa pärjää mun mielestäni oikein hyvin. Mun kokemusten mukaan eivät heitä niin paljoa kuin arvelet.

Joka tapauksessa sitä akkua saisi ladata.

@timppa