Kalori lämmitin asunto osaan

Eli tarkoitus laittaa/laitattaa auton asunto osaan ajon aikana moottorin jäähdytys nesteellä lämpiävä lämmitin kylmempiä kelejä varten. Onko kellään kokemusta näiden asennuksista ja tehosta? Autossa on 5.2kw webasto ja ajatus olisi käyttää sitä myös parkissa ollessa asunto-osan lämmitykseen. Eli kun ei tarvi moottoria lämmittää niin tarkoitus olisi saada hanalla käännettyä nestekierto pelkästään asunto-osaan. Onko kukaan toteuttanut moista?

Sehän on jo toteutettu, eli lämön vaihdin aldella. Kun auton kone käy, niin sillon sen lämpöä siirretään asunto-osan lämmitykseen lämön vaihtimen kautta.
Kun ollaan parkissa alde lämmittää asunto-osan ja pitää koneenkin lämpöisenä tarvittaessa.
Autojen koneiden pienetyessä niiden lämmitys teho tosin vähenee, jotenka niistä ei paljoa riitä ohjaamon lämitykseen, eli joudutaan jopa lisälämmittämään ohjaamoa sähköllä, tai vebastolla
Tosin tuo, että moottorin lämmitykseen tarkoitettu vebasto siten että se sulkee koneen lämmityksen pois, ja kaikki lämpö asuntoon taitaa ola aika hankala homma, mutta haittaako jos konekkin pysyy lämpimänä.
Senhän toimii jo nytkin, eli antaa vebaston käydä, ja lämmitys laite siirtää lämpöä ohjaamoon
Mutta jos lämmittäisit niin isolla vebastolla koneen seistessä asuntoa, mahtaako ajoakku kauaa kestää sitä puuhaa noinkin tehokaalla vebastolla kovalla pakkasella.
TP

Juu, ei onnistu kovin helposti moottorin lämmittämisen ohitus. Sulkuhanoja pitäisi olla aivan lämmittimen kyljessä.

Aloittajan tarkoittama systeemi ei ole täydellinen lämmönvaihdin koska siirtää vain yhteen suuntaan. Tässä pari vaihtoehtoa:
https://www.vapaa-aika.com/epages/vapaa-aika.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2015091804/Categories/Alusta_ja_Kori/Ilmastointi_L%C3%A4mmitys/Laemmoenvaihtimet

Tässä vesikeskuslämmityksen kaksisuuntainen lämmönvaihdin jolla voidaan joko lämmittää asunto-osan lämmittimellä moottoria tai moottorin lämmöllä asunto-osaa:
https://sarkacaravan.fi/index.php/lammitys/alde/alde-lammonvaihtimet.html

@timppa

Kalori lisälämmitin tekee kovasti lämmintä ainakin Renault -alustaisessa autossa.

Eli pakkasella ajossa moottorin tuotto riittää hyvin sekä ohjaamon että Kalori lisälämmittimen tarpeisiin. Ilman maskin peittoja tms. Näissä kopeissa kun kone on kuitenkin rasituksella koko ajan niin kyllä sieltä lämmintäkin pitäisi piisata jos muuten on kennojen koot yms kohdillaan.

Se että riittääkö Kalorilta lämmintä Webastolla nestettä lämmittäessä: tätä hieman epäilen koska Webastot ja eeberit ei siitä nesteestä tee niin kuumaa kuin moottori tekee. Näkisin että on ihan potentiaalinen riski siitä että "Webastolämmin" kalori hönkisi vain suhteellisen haaleaa henkeä :-/ En ole kiinnittänyt huomiota miten kuumaa se Kalori puhaltaa kun nesteen lämmöt on 70asteen paikkeilla joka lienee kutakuinkin sitä mihin Webastot yms lämmittää.

Lisäksi ne lämpärille tulevat nesteputket kannattaa olla joka tapauksessa eristetyt jos kylmässä kulkevat, luonnollisesti.

Itse toteutushan olisi Y-liitos Webaston ulostulossa jossa sitten hana jolla moottoripuolen/ohjaamon kennon voi sulkea pois. Mutta: riippuen vähän siitä miten se Webaston kierto on moottorista otettu, voi olla että hanan kiinni unohtuminen moottoria käynnistäessa ei välttämättä ole hyvä juttu. Jos Webaston nestekierto olisi "oma silmukkansa" ilman että se rajoittaa moottorin nestekiertoa, ei hana olisi kiinni jäädessään ongelma. Mutta jos Webasto olisi monien ohjeiden mukaisesti ohjaamon sisäkennon kierrossa, jäisi ainakin ohjaamon kenno kylmäksi hanan unohtuessa kiinni.

Olisiko tuossa perusajatuksena saada Kalorilla lisälämpöä / tasoitusta lämpötiloihin vai mikä on taustalla?

Itse kun en pakkasilla matka -autolla ajele ei ole tietoa Ducaton mootton lämpörijen pysymisestä.

Mun mielestäni ei kannattaisi kytkeä muuten kuin niin että vain itse asuintiloissa oleva lämmityskenno saadaan tarvittaessa kytkettyä pois pelistä. Lisäkraanoilla voi tulla hankaluuksia moottorin veden kierrossa.

@timppa

Nimenomaan lisälämmön saanti asunto osaan ajon aikana. Ajattelin vain vain kysellä tuota mahdollisuutta käyttää webastoa tosiaan muuhunkin lämmitykseen kun se kerran autossa on. No trumalla voi toki lämmittää. Kovilla pakkasilla dieseli käyttö olisi vain kätevämpää kun sitä on aina mukana reilusti. Virtaa akuissa riittäisi webastollekkin.

Neuvoisin pysymään entisessä, eli truma päällä aina. Se takaa tasaisen lämmön koko asunto-osaan aina, ja asumis mukavuus on hyvä.
Vebasto koneen lämmittämiseen vain.
Jos haluaa sitten kaasusta eroon, on asunto osaankin vebasto paras truman tilalle, ja sillon ei kaasua kulu paljoa, sehän on usein puheena ulkomaan matkoilla tuo kaasu. Voi jopa nykyteknikalla päästä kokonaan kaasusta eroon.
Edelliset juuri perustelivat nuo hanajuttujen haitat.
TP

Mäntämoottorin hyötysuhde on ihanteellisissa laboratorio olosuhteissa ja äärimilleen kuormitettuna parhaillaan jopa 45%, mutta normaalikäytössä 20-25%. Kaikki loput on hukkalämpöä. Eli matkailuautossa 100km/h nopeudessa menee minimissään 7 litraa tunnissa lämmöntuottoon.
Ilmeisesti autokauppiaat ovat laittaneet liikkeelle tämän huhun, että nykymoottorissa ei lämpöä piisaa. Kyse on tosiasiassa siitä, että termostaatteja ei nykyisin suunnitella pohjoisiin olosuhteisiin. Isommat markkinat ovat lämpimämmissä maissa ja tärkeämpää on ettei moottori ylikuumene.
Otetaan esimerkiksi Mercedes CDI moottorit. Kun ne tulivat vuosituhannen vaihteessa, niin ihmisille uskoteltiin webaston olevan välttämätön. Itselläni on ollut tuollainen CDI mersu ja toden totta, lämmöt eivät nousseet pakkasella kuin 50 asteeseen, vaikka vaihdoin uuden veholta ostetun kalliin termostaatin. Astelukuja ei voinut valita. Yritin pahvittaa keulan umpeen, vaan ei siitä isoa iloa ollut. Sitten kuulin Oululaiskorjaamon asentavan kylmiin dieselautoihin (Renault 5:sen tarkoitettuja) termostaatteja ylävesiletkun sisään. Kävin ostamassa sellaisen (10€) ja ihme tapahtui: pakkasellakin lämmöt nousivat 90 asteeseen, eikä lisälämmittimiä tarvittu.
Jos joku epäilee tätä, niin testi on helppo, puristaa ylävesiletkun tukkoon letkupihdeillä ja lähtee moottoritielle ajamaan. Veikkaan, että jokainen auto keittää viimeistään 10km ajon jälkeen.

Tuo lämmitin antaa tosi hyvin lämmintä ajon aikana oleskeluryhmään, mutta auton takaosa jää kylmäksi (lämmitin pöydän alla tehdasasenteisena). Lämmönsäätöä on pidettävä melko pienellä, jos ei halua hikoilla. Lämmittimen käyttökytkimien säätö on ajon aikana hankalaa, mutta apumies voi kömpiä pöydän alle säätämään sitä. Suosittelen sitä käyttöön ajon aikana.
Mutta varjopuolia kovilla pakkasilla on se, että se sammuttaa truman, kun anturi toteaa lämmön riittävän. Tällöin vesikalusteet saattavat jäädä vaille lämmitystä ja jäätyä.

Ei kai tuon lisälämmittimen kytkentä mikään ihme juttu olisi, pari T/Y haaraa ja yksi sulkuventtiili mutta....
Webasto Järjestelmän miniminestetilavuus on 4 litraa (Thermo Top C) tai 3 litraa (Thermo Top E)
Ei taida vesimäärä riittää pelkässä lisälämmittimessä.

Jos autossa on rajoitettu EGR:n toimintaa tai tukittu se täysin on todella vaikeaa saada kone lämpimäksi.

Mulla on Transporterissa täysin tulpattu EGR ja se vaatii tukittavaksi jokaisen aukon auton nokalta ja lisäksi tiivis eristematto on kiinni syylärissä siltä osin kun se on tuulettimilta vapaa. Nämä 'viimasuojat' ovat mulla paikoilaan kesät/talvet, koskaan en ole kuullut flektien käyvän mutta Webasto kyllä käy pakkasella.

Autossa on myös takatilan lämmitin eli siis juuri sellainen 'lämmönvaihdin' mistä on puhe, sen käytöllä on vaikutus moottorin lämpöön. On aivan selvää että ylimääräinen moottorin jäähdytin jossa puhallin käy ei voi olla vaikuttamatta.

@timppa

Omassa autossamme on Alden nestekiertoinen lämmitys ja lämmönvaihdin.
Monet kerrat lämmitämme asunto-osan niin, että asetamme Aldessa kiertovesipumpun
jatkuvalle kierrolle ja auton moottorin lämmetessä myös asunto-osa lämpiää. Tosin
läpiää joskus liikaa, koska termostatti ei säädä kiertovesipumpun toimintaa. Silloin
vaan sulkee pumpun pois päältä.

Talvellakin esilämmitämme asunto-osan Aldella, mutta liikenteeseen lahtiessä
sammutamme Alden ja lämmitämme asunto-osan auton moottorin lämmöllä.

Hyvin on toiminut.

Jouni

Tuo alden homma on hyvä. Meillä kun on ilmalämmitys, on kaksi vebastoa. Koneen lämmittää toinen, ja asunnon toinen.
Ajaissa, ja parkeissa asunto-osan vebasto pitää kämpän lämpimänä, ja koneen lämmityslaite ajaissa akkunat sulana, koska opelissa tuulilasin lämmitys on ilmeisesti tarkoitettu toimimaan saharassa, tai sademetsässä.
Suomen talven kansa sillä ei ole mitään tekemistä, mutta kun puhallus on lasiin, ja asuntovebasto pitää kämpän lämpimänä, tosin se piti rakentaa se lämmityksen puhaltelu uusiksi, niin sillai pärjää jotenkuten hyvin olipa pakkanen kuin kova tahansa.
Vebaston etu on, että kun löpö riittää, niin ei huolta. Kulutus vuoden mitauksella yli 10 000 kilometrillä oli 8,4 / 100. Huonoa vebastosa on, että se on pirun perso sähkölle.
TP

Tuossa sisätilan lämmityksessä on läppärin kennolla merkittävä osa.
Minulla oli jenkki Golf joka oli erittän lämmin ja lämpesi nopeasti, arvelin sen johtuvan siitä kun se auto ei ollut mikään säästöpossu vaan kulutti 10 -11l/100km.
Vaihdoin kennon kun originaali alkoi vuotamaan, uusi kenno oli päällepäin saman näköinen, vaan ei enää meinannut lämpö riittääkkään.
En tullut tutkineeksi tarkemmin kennojen eroa kun huomasin muutoksen vasta kennon vaihdon jälkeen.

Sama kokemus kun laitoin erääseen ajoneuvoon tarvikeena lämmityslaitteen kennon ei tullut enää niin kuumaa ilmaa läpi, alkuperäisessä kennossa oli kennon putkien sisällä kierukat että vesi pyörteili.
Ne huomattiin kun hitsari kokeili korjta alumiinista kennoa.
Tarvikekennossa oli vielä päätylaipatkin muovia.

Totta. Ensimmäiset ladat olivat erittäin lämpimiä, sanottiin, että vihta olisi pitänyt olla vakiovarusteena.
Muta ne kanttiladat eivät sitten olleetkaan, vaikka konekoko kasvoi 1200, -jopa 1700 kuutioon.
Syy oli se kenno, joka oli harva kun kalaverkko.
Mutta tuossa opelissa ei kannata sen kummemin. Siinä ilman meno tuulilasille, kojelaudan muodon takia, josta johtuen tuulilasin alareuna on syvällä kolossa, minne ilma ei koskaan pääse, ellei tee nuotiota kojelaudalle.
Mutta sen kanssa noilla ajoilla pärjää, mitä meillä talviajoa, ja kuitenkin siitä ulos näkee hyvin, kun sen saa ensin sulaksi.
Siksi asensin asuntopuolen lämmitys puhallusta molenmpien etuovien sivuitse eteen jalkatilaan, jotenka auto on kokonaan asuntolämmin yöpyissä ilman ohjaamon väliverhoja, vaikka ei edes ulkopeittoa laita 30 pakkasella
TP

Kommentti Jounin kokemukseen Alden lämmönvaihtimen käytöstä. En käytä lämmönvaihdinta pakkasilla MOOTTORIN lämmittämiseen tarkoitetulla pumpulla, vaan Alden SISÄTILAN kiertoon käytettävää kiertopumppua (moottorille tarkoitettu pumppu ei ole käytössä) . Näin sisätilan kiertopumppu pumppu toimiin termostaatin ohjaamana, ihan niin kuin Alden pannullakin lämmitettäessä (vaikka lämpö tulee moottorista).

Näin ei asunto-osa kuumene koskaan liikaa vaan juuri sen verran kuin on sopiva -termostaatilla. Toki 2,8 moottorin hukkalämpö riittää asunto-osalle vain n - 20 C pakkasilla ja kovilla tuulilla n. -15 C asti. Oman int. Knausin kori on hyvin eristetty, joten kaikissa autoissa moottorin lämpöä ei ehkä riitä yhtä kovilla pakkasilla.

Nyt kun on Kaloria jo käsitelty ja Aldekin mainittu niin saanko lisätä vielä Trumaticin tähän?

Kaveri osti taannoin hyvinkin talvikelpoisen Euramobilin jossa kaikista herkuista huolimatta on lämppärinä Truma. Kaveri ei vehkeistä vielä niin tiennyt joten tutkittiin sitä yhdessä ja löysimpä omituisen näköisen ratkaisun sohvan alta, sieltä missä Trumakin on. Siellä oli joku toosa mihin meni vesiletkut moottorilta, ja idea oli kaikesta päätellen se että jäähdytinnesteellä lämmitetään 'syyläriä' jonka läpi Truma ottaa ilman. Eli että ajossa Truma ottaisi jo valmiiksi melko kuumaa ilmaa sisään.

Onko tämä kovinkin yleinen ja ehkä jopa toimiva ratkaisu? Oma karavaanausharrasteeni on vielä alkuvuosissa enkä ole tuollaisiin täysiin talviautoihin vielä tutustunut joten kyllä tuota ihan miehissä ihmeteltiin.

Se esilämmitys ei saa kuitenkaan lämmittää itse Trumaa, sillä kun sen lämpötila nousee riittävästi, menee se häiriöön ylilämmöstä. MInulla ainakin lämmittimen ilmanotto on samasta tilasta kuin itse lämmitinkin on. Ylilämmössä on vaarana myös piirikortin rikkoutuminen.

Noita lämmittimen kennoja virteltiin aikoinaan kamina-Truman taakse.
Kuina yleisiä ne olivat, en osaa sanoa, mutta pari viritelmää olen nähnyt. Toinen oli tehdastekoisen näköinen.

Samaa mieltä Teemu Eerolan kanssa Alden lämmönvaihtimen käytöstä. Viileillä ilmoilla ajellessa Alde päälle mutta ei kaasua eikä sähköä. Alden pumppu pyörii ja termostaatti säätää oikean lämmön. Lömpö tulee moottorista lämmönvaihtimen kautta.
Vastaavasti toisinpäin. Leiriydyttäessä Alde lämmttää asunto-osaa kaasulla/maasähköllä. Ennen liikkeellelähtöä moottorin voi lämmittää kiertovesipumpulla jolloin homma toimii juuri toisin päin eli moottorin jäähdytysneste lämpiää lämmönvaihtimessa kun käytetään kiertovesipumppua.
Jukka Rajamäki

Jukka Lahelma puhuu Adriasta ja sen lämmittimestä. Itse sähköalan ihmisenä toin 2-vaihto kytkimen 0-asennolla kuskin penkin viereen Calorilta ,ettei siellä kukaan kyyki. Sai vapaasti valita kaksi (2) eri puhallinnopeutta Calorista. Samoin kun jättää Truman ns. Sähkölämmitykselle ja termari riittävän isolle kiertää ilma koko ajan ja ainakin meidän Adria S680SP putket oli lömpöputkien vieressä eli se "skandinavia edition totta siltä osin" . Tuota kanssa jäätymistä epäilin todella kovilla yli -20° pakkasilla ajossa. Adria palveli lähes 11v. Nyt ehkä se paras talviauto alla.