HUPIAKKU

Miten teillä on kestänyt toi hupiakku (keeliakku)? Kannattaako edelleen ostaa keeliakku, tai joku muu?(Mikä)

Tällä hetkellä on AGM akku täysin ylivoimainen sekä hinnaltaan että ominaisuuksiltaan.

Mitä maksaa ja mistä?

Edelleen suosin tavallista starttiakkua hupiakkuna.

Syitä on: -Edullinen hankintahinta -tunteeton väärinkäytöksille (max ottovirta) -lataus yhtäaikaa monella laturilla sallittu (max latausvirta)

aurinko 2. 230V 3. auton laturilla -voi tarvittaessa antaa apuvirtaa auton käynnistykseen -akkuja saa kaikkialta

Haitat on: -lyhyempi elinikä (ehkä) n. 6 vuotta -nesteet valuu ulos jos auton kääntää ylösalaisin -ei ole huoltovapaa, vettä lisättävä n. joka toinen vuosi

Ainakin siel teil päin Raisiossa Haikankatu 1 on Eurosolar, jossa viimevuotisen esitteen mukaan on Vitron AGM Deep Cycle akku 120Ah 245€. Mutta myös Exide tekee ja myy AGM akkuja.

Geeliakku on kestänyt hyvin ( Sonnenschein 135 Ah), mutta nyt 8v käytönkin jälkeen virtaa riittää edelleen ehkä 20% lyhyemmän ajan kuin uutena. Autossa on toinenkin hupiakku, 120 Ah "nesteakku" pitkäaikaiseen käyttöön, jonka merkkiä en nyt viitsi mennä katsomaan. Maksoi kolme v sitten Motonetissä n. 70e. Sitä ennen ollut vastaavanlainen akku "hyytyi" melko huonoksi n. neljässä vuodessa ja niin käy tuon nykyisenkin.

Käytän ja lataan hupiakkuja aina toisistaan erossa. Valinta tehdään kytkimellä, joka estää rinnakkaiskäytön. Akut on monta kertaa tyhjennetty "punaiselle", koska pyrin välttämään 230 V liitännän maksamista paitsi jos käytän sitä lämmitykseen. Autossa on invertteri ja kesäkaudella em. patteristo on riittänyt jopa viikon tarpeisiin ilman latausta.

Entisaikojen kokemukset isotehoisen starttiakun käytöstä hupiakkuna houkuttelevat ottamaan tuon nykyisen "nesteakun" tilalle starttiakkutyyppisen, koska en ole oikein tyytyväinen noihin "märkiin talousakkuihin". Geeliakut saattavat tulla kuitenkin pitemmän päälle kalliimmiksi?

Geeliakku kuuluu sotilasajoneuvoihin, se mitä haetaan on AGM ja ne ei ole sama asia. AGM akussa neste on imeytetty levyjen väliseen mattoon, eikä hyytelömäiseksi saostettuna geelinä.

Ja se hupiakun juju on pidempi kestoikä kun akkua varataan & puretaan liki koko ajan pienillä virroilla. Starttiakku taasen antaa isoja virtoja lyhytaikaiseen starttiin ja ottaa isoakin latausta vastaan. Noissa kahdessa on erilaiset levyrakenteet.

Omassa Peffletissäni sanoi piironkipuolen geeliakkku (Exide)sopimuksen irti heti toisen käyttötalven aikana. Takuuseen vaihdettiin tilalle saman kokoinen lyijyakku (Exide). Sanoivat liikkeessä joutuneen tekemään näin moneenkin piironkiin. Aina on se geeliakku vaihdettu lyijysellaiseen. Käynnistysakkua ei kannata laittaa hupiakuksi, sillä on olemassa ihan tätä varten rakennettuja ns. vapaa-ajanakkuja, joiden ominaisuudet ja kestoikä ovat aivan erilaiset kuin starttiakulla.

No kyllähän tuo nyt on selvää. Kerroin vain sen mitä aloittaja halusikin eli kokemuksia geeliakuista. Minulla kokemus geeliakusta on erinomaisen hyvä. Akut on kaikista lajityypeistään huolimatta niin yksilöllisiä, että samalta lavalta otettuna yksi voi kestää 5 vuotta ja toinen 2 vuotta. Jonkun akun teoreettisen toimintatavan perusteella ei kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä yksittäisen akun toiminnasta. M- autokäytössä akkua ei käytetä kuin jossain laboratoriossa.

Aivan samat kokemukset omat Dethleffsistä. Geeliakku kesti vuoden verran ja tilalle takuuvaihtona lyijyakku. Tuon geeliakun nopean hyytymisen syynä lienee se, että se ei kestä jos pääsee liiaksi purkautumaan. Lyijyakulla ei tätä ominaisuutta ole.

Kyllä se lyijyakku on varmaan hunonpi ratkaisu kuin geeli akku; Kun jännite laskee lyijjyakussa alle 11v,niin lyjjysulfaatti alkaa kovettumaan ja sitä EI SAADA AKTIIVISEKSI ENÄÄ LATAAMALLA siinä se suurin syy mikä syö lyjjyakkuja! Tässä tietoa AMG;akuistaAGM-akkuja suositaan niiden halvemman hintansa ja paremman virranantokykynsä puolesta lyhyillä purkauksilla verrattuina lyijyhyytelöakkuihin. Lyijyhyytelöakut valmistetaan yleensä putkilevyrakenteisina, jolloin levyjen etäisyys toisistaan on isompi kuin AGM-akuissa. Putkirakenteiset hyytelöakut kestävätkin hyvin pitkäaikaista purkausta. Niiden etuina on pidempi elinikä eli enemmän purkaus-varausjaksoja kuin AGM-akuilla. Nykyisin lyijyhyytelöakkua käytetään enimmäkseen syklisissä käytöissä, kuten pyörätuolit, siivouskoneet ja trukit. Totuus ei pala tulessakaan tuumasi m laukkanen

Meillä oli 2 hyytelöakkua, joista jompi kumpi sanoi sopimuksen irti, mittaamalla ei selvinnyt kumpi joten uudet lyijyakut käyttöön ja Malagan kentän pään silloisen vapaaparkin roskiksen viereen hyytelöakut maininnalla että toinen toimii. Olivat aamuun mennessä saaneet jalat.

Lyijyakut toimineet nyt 3 vuotta ja vettä ei ole tarvinnut lisätä.

"Vitron AGM Deep Cycle akku 120Ah 245€. "

Esimerkkinä Biltemanlistahinnoilla Vapaa-ajanakku 155€ 120Ah tai Auton akku 199€ 150Ah maksan mielummin tuon 0,6 kertoimella hinna ja otan tavallisen akun, en kuitenkaan Biltemasta, kun saan sen halvemmalla Exideltä. Toimii varmasti eikä pane pahaksi epäsäännöllistä käyttöä ja kohtelua.

Kai olette huomioineet/asentava liike, että lyijyakut vaativat erilaisen latauskäyrän kuin geeliakku. Latureissa on yleensä kytkin jolla valita akkutyyppi, ei kuitenkaan kaikissa.

Aikasemmassa autossa oli lyijyakku joka latauksen aikana antoi hapon hajua auton sisään ,nykyisessä geeliakku eikä tule hajua lainkaan.Geeliakku on ollut käytössä 5 vuotta johon olen tyytyväinen.

että oli akulta "kaasuletku ulkoilmaan" unohtunut pois ? ?

Pahimmassa "kauhuskenariossa" voi ajatella että akusta latauksen aikana kehittynyt vetykaasu räjähtää . . . Ehkäpä kohtalokkain seurauksin ? ?

Räjähdys saa aikaan "kaikenlaista", akku "pillanpäreiks" hapot pitkin "maailmaa" jne jne

Jari

Ps. Tarkistakaa että "letku löytyy" . . .

entäs huoltovapaa lyijyakku, niissä ei ole kait kaasujen poisto letkua akulta. mutta luulisi niidenkin kehittävän ladatessa jotain kaasuja.tv eki

Kaasujenpoistoletku tarpeen jos akku on sisällä asuintiloissa. Ulos tuuletussa tilassa ei tarpeen.

Kaikki Lyijy akut kehittää vetykaasua niin ladattaessa kuin purettaessa. Kaasu on kuitenkin hyvin nopeasti yläilmoihin haihtuva. Joskus kaasua käytettiin Zeppelin ilmalaivan nosteen aikaansaavana kaasuna mutta nykyiset ilmalaivat käyttävät heliumkaasua kuten Vappupallotkin.

Hyvää Vappua kaikille toivoo kaj

Suljettu huoltovapaa voi olla letkuton, koska siellä on kaasunkierrätys.

Ja tuolta taas näkee että esim Optiman akku (putkirakenne) ei ole geeliakku vaan AGM: http://europe.optimabatteries.com/publish/optima/europe/en/config/product_info/automotive/deep_cycle.html

Exidella on "neliskanttisissa kuorissa" Sportline. www.exide.fi: "hyytelöakku, ei vuotoa, ei kaasua. Se voidaan asentaa jopa 180 asteen kulmaan." Siis erinomainen veneissä, jotka kallistelee vaunua & autoa enemmän.

Sen sijaan "pötkömalliset kuoret" Deep Cycle: "soveltuu hyvin mm. veneilyyn ja kaikkiin käyttötarkoituksiin, joissa tarvitaan syväpurkauskestoa. Täysin huoltovapaa" ja on AGM.

Hyvää tietoa AGM akuista ja muistakin löytyy sivulta: www.agm-batterien.de

Hyvä ja edullinen akku olisi esim. tuollainen: http://www.zap.pl/?a=795&s=1&d=35&dp=25&lang=en Täysin reijätön ja huoltovapaa 110Ah Motonetissa n.110€ viime kesänä. Aivan ylivoimainen sähköperämoottorissa aiemmin käyttämiini verraten. On sitkeä. Magic-eye indicator näyttää varauksen väriä vaihtamalla, sitähän ei tietenkään autossa tarvita.Akkuja kyseinen firma on tehnyt vuodesta -25 asti. Akkua saa pitkään tutkia ennenkuin hoksaa sen alkuperämaan, ainuttakaan puolankielistä sanaa ei ole vehkeessä. Puolassa ajellessaan sellaisen saisi varmaan tosi mukavalla hinnalla.

Valmistusmaan merkitys pienenee koko ajan, jo nytkin Exide valmistaa myös ison osan akuistaan Puolassa. Bosch/Varta puolestaan Espanjassa. Ja mitä saksalaisempi merkki sitä vähemmän missään on edes pientä viitettä ei-germaaniseen alkuperään!

Nyt kun tavarat kulkevat vapaasti maasta toiseen, niin markkinoilla saattaa olla myös itämaisia, hyvin pienikokoisia, amppeerituntimääriltään suuria akkuja. On syytä olla tarkkana näiden kanssa. Siellä päin, ja suureksi osaksi myös amerikassa, amppeerituntimäärä ilmoitetaan 20 tunnin purkausajalla, siis puolella siitä virrasta kuin eurooppalainen 10 tunnin purkausvirta.

Tämä näyttää täysin viattomalta, mutta tuollainen 20 tunnin purkausajalle ilmoitetun akun energiasisältö saattaa olla alle puolet vastaavalle eurooppalaisen standardin mukaisesti ilmoitetulle energiasisällölle (amppeerituntimäärälle).

Siis yksinkertaisemmin: Itämaisen akun 100 Ah vastaa eurooppalaisen akun 50 Ah (tai jopa alle).

Jos kiinnostaa, niin "Peukerts Law" hakusanalla löytyy tuo jo 1800 luvulla havaittu Peukertin laki. Peukertin luku vaihtelee parhaiden "syväpurkaus"-akkujen, niiden kääretorttumallisien, 1,05, hyvien starttiakkujen 1,1 ja siitä edelleen kasvaen.

Muuten Geeliakku kehitettiin 1960-luvun alkupuolella kannettavien transistorilaitteiden tarpeisiin. Alkuun ne olivat pieniä, paristojen kokoisia pötkylöitä. Siitä se pikkuhiljaa suureni senaikaisten hyvien ominaisuuksien (huoltovapaa) vuoksi. AGM-akut korvaavat ne kaikilta ominaisuuksiltaan täysin.

Tuonne "lankkusaitille" kirjoitin kerran lyhyen lyijyakkujen sepustuksen

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=591&posting=22000000012392014#22000000012392014

Mulla on tuossa Zapissa merkinnät 680A ja C5=82Ah sekä C100= 120Ah Mitenkähän näitä tulkitaan? Ovatko nämä tärkeitä akkua valitessa?

Keeliakusta todella huonoja kokemuksia. Uudessa autossa oli noita akkujaasunto-osalla kaksin kappalein ( 2x75Ah), eikä talvella tahtonut virta pysyä ollenkaan. Puolentoistavuoden käytön jälkeen ei enää saatu virtaa ko. akuista ollenkaan. Vaihdettiin normaaliin vapaa-ajan akkuihin ja on talvellakin virrat pysyny paremmin.

680A on kylmäkäynnistysvirta, ja lienee EN eli "eurooppalaisella normilla" mitatet. C5 on muistaakseni viiden tunnin purkauksella saatava Ah-lukema eli 82Ah ja viisi tuntia ja 16,4A kuormaa. C100 sitten 100 tuntia eli 120Ah ja 1,2A.

Taitaa olla se Geeliakun käyttö kuitenkin as,autoissa ja vaunuissa kyseealainen asia?. Minäkin olen ajatellut asentaa tuplaakut as.osaan jossa on jo geeli akku. Mutta asiaa tutkittuani ,alan olla sen AMG-akun kanalla. Koska ne oavat halvempia ja soveltuvat paremmin kyseiseen käytöön?. Tässä lisä tietoa jos kiinostaa;Aurinkopaneeli- ja invertterijärjestelmiin soveltuvat akut eroavat huomattavasti tavallisista starttiakuista siitä, että niiden tulee kestää useita syviä purkauskertoja. Starttiakkua käytettäessä käynnistyksen yhteydessä akusta puretaan virtaa vain 2-5 %, jonka jälkeen akku latautuu välittömästi uudelleen. Mikäli starttiakkua käytettäisiin energian varastoimiseen aurinkopaneeli- ja invertterijärjestelmässä olisi sen käyttöikä varsin lyhyt.

Tavallisimmat syväpurkausakut ovat avoimet lyijyhappoakut paksuilla lyijykennolilla, geeliakut tai AGM-akut.

Avoimissa akuissa on lähinnä kaksi haittapuolta; niitä pitää huoltaa täyttämällä säännöllisesti vettä sekä akkuhapot, jotka höyrystyvät etenkin nopean latauksen yhteydessä. Happohöryt syövyttävät invertterin elektroniikkaa ja muodostavat palovaaran, eikä niitä näin ollen tulisi varastoida sisätiloissa. Ne ovat suhteellisen edullisia ja puoltavat näin paikkansa aurinkopaneelijärjestelmissä, joissa akut usein pidetään mökin alla tai kuistilla ja säädin sisätiloissa tai erilleen akuista.

Geeliakuissa elektrolyytti on sidottu geeliin, eikä näin ollen pääse vuotamaan. Näin niitä voidaan pitää sisätiloissa, veneissä ja jopa ylösalaisin. Niiden suurin haittapuoli on rajoitettu kyky ottamaan vastaan tai antamaan ulos suuria virtamääriä kerralla, esim. käytettäessä invertteriä tai invertterilaturia. Hieman valmisteesta riippuen, geeliakkua voi ladata ainoastaan C/20, eli 100 Ah:n geeliakkua ei voi ladata 100/20 = 5 amppeeria nopeammin. Nopeissa latauksissa geelissä muodostuu kaasuja, jotka aiheuttavat geeliin kanavia ja halkeamia, niin että sähkön kulku akussa loppuu. Geeliakut soveltuvat parhaiten hitaaseen lataukseen aurinkopaneelilla ja vastaavasti hitaaseen purkaukseen esim. "aurinkopaneelilampuilla" tai kulkuvaloilla, joiden kokonaiskulutus on ainoastaan muutama kymmenkunta wattia. Invertterilaturisovellukseen, jossa latausvirta on 100 A ja antoteho 2-3 kW geeliakku on selkeästi väärä valinta.

AGM-akku on kehittynyt lyijyakku, jossa neste on sidottu lasikuitukankaaseen paksujen lyijykennojen väliin. Niillä on geeliakkujen hyvät puolet ja sallivat tämän lisäksi suuria virtoja. Niin AGM-akuissa kuin muissakin akkutyypeissä on suuria eroavaisuuksia eri valmisteiden ja mallien välillä. Olemme valinneet kaksi valmistetta valikoimaamme; Concorde SunXtender ja CT Leader. Suurin ero muodostuu latauskertojen lukumäärästä, mistä akku selviytyy, joka on suorassa suhteessa akun elinikään. Myös niiden kyky kestää jäätymistä, niiden sisäinen vastus ja sen kautta latauskyky ja itsepurkausominaisuudet ovat erillaiset. Korkea sisäinen vastus tekee sen, että jännite (V) laskee enemmän kovassa kuormituksessa. Näin invertteri, jossa on "akkuvahti" sammuttaa kovassa kuormituksessa itsensä turhaan, kun akkujännite laskee alle kynnysjännitteen. Niin kuin monessa muussakin asiassa tässä maailmassa; sen saa mistä maksaa. Lue enemmän Concorden ja Leaderin AGM-akuista ja niiden ominaisuuksista.

Juuri tuotahan mitä olen tässä koko ajan yrittänyt sanoa...

Hyvä kirjoitus Mauri! Tämänhän minäkin sanoin lyhyemmin jo toisessa viestissä. MOT.

Olen nyt käynyt täällä turun seudulla kolmessa pelkästään akkuja myyvässä liikkeessä ja ovat nämä työkseen akkuja myyvät ihmiset olleet joka liikkeessä sitä mieltä etteivät ainakaan itse AGM-akkuja omaan autoonsa tai veneeseensä näitä laittaisi.

Syyksi mainitsivat kaikki hinta-laatu suhteen.

Voivat nämä ammatti-ihmiset olla väärässäkin, mutta omassa takaraivossani on kuitenkin Malagan Guadalhorcen autotarvikeliikkeen 68€:n hinta 95 Ah:n kappalehinnasta tavallisista starttiakuista joiden huoltoon ei kolmen vuoden aikana tarvinnut käyttää desiäkään akkuvettä.

Olisko asia näin; Kenen leipää syöt,sen lauluja laulat! Kysyy m laukkanen

Simppeliä matematiikkaa. Vähintään tupla hinta, mutta ei tupla kestoikä. Ja kauppiaalle sen kalliimman myyminen olisi kannattavampaa, koska siitä saa isomman eurokatteen eli enemmmän rahaa kassaan. Se mahdollinen vuosien päästä tuleva uusi kauppa kiinnostaa paljon vähemmän.

Minulla on 2 kpl Exide geeliakkuja. Just tuli 4 vuotta täyteen. Ihan on moitteettomasti toimineet tähän asti. Aurinkopanelit ovat pitämässä varausta. Tietysti talvella on töpseli seinässä pitempien taukojen aikana. Autolla kyllä ajetaankin läpi talven. Tälle kaudelle ei ole vielä ollut suurempää akkujen käyttötarvetta, mutta kohtahan se bähdään pitääkö mennä akkukauppaan.

Kiitos kaikille vastauksistta, Geeliakku tuli hommattua. 120A

Millä laturilla olette ladanneet ? AGM:lle tai ei käy tavallinen akkulaturi vaan tarvitaan vakiojännite laturi. Muuten AGM tai geeliakun käyttöikä on lyhyt. Esim Tanskassa näitä akkuja myydään todella paljon matkailuajoneuvoihin.

Akkuliikkeet myyvät pääsiasiassa ns starttiakkuja, eikä paljoakaan akkuja "stand by use", eli voi olla tiedon puutteesta tai jostain muusta mieltymyksestä.

Myöskin jos kytkennässä esim 2 akkua, on laatu tasan huonomman tasoa eli "ns merkittömät" tai "brändätyt" akut ovat harvoin tasalaatuisia.

Suosittelen esim YUASA:n AGM akkuja, jotka laadullisesti ovat huippulaatua ja valmistaja erityisesti suosittelee näitä sarjan- ja rinnan kytkentään. Toisin kuin useimmilla valmistajilla, vain tietyt valmistuserät käyvät näihin kytkentöihin.

Minulla auton alkuperäinen geeliakku nyt 4 kesä menossa ja akku on kun uusi.