Harmaat vedet ja niiden lämmitys / sijoitus yms

Uutena harrastajina kun ei tule aina ajateltua / eikä ollut tietoa yms. kaikkia loppuun. Lisäksi muutama harrastaja sanoi jotta / uskonut ,että suihkut toimisi matkailuautoissa saati vaunuissa koskaan. Kyllä ne toimii olemme sen kokeneet ainakin meidän ostoksessa. Vain tuo allmainittu on siksi alkanut harmittaa, koska haimme ns. 3:n vuodenajan autoa ja se nyt ei aivan tainnut toteutua. Myyjät eivät tietenkään siitä sen enempää kertoneet / varoitelleet ( sitä ei kerrota mikä on oman ns. huonous jos sitä ostaja ei osaa erityisesti kysyä ).

Vastailkaa miten onko kenellä kokemuksia miten harmaaveden säiliön voisi jotenkin hieman eristää sekä onko kokemuksia esimerkiksi sijoittaa sinne sähkövastus ( sellainen itse säätyvä joita käytetään vesijohdossa sen sulana pitämiseksi).Vastus olisi vain silloin käytössä kun ollaan "parkissa" sähköissä. Saisi harmaat vedet jotenkin pysyyn pienillä pakkasilla sulina. Tyhjennys pitäisi tietenkin aina suorittaa heti liikenteeseen lähdettyä. Kommentaja / vastauksia odotellen SF karavaanarit vm elok-06

meen laitoit niin tietää "karavaanariveljet" informoida, sillä noita kamppeita on niin moneen lähtöön "ja kun on joitakin ollu vara jättää asemallekkin".

Lisätiedot kun laitat, niin voit elää toivossa että saat täsmätietoakin.

Jari

Itsesäätyvää lämmityskaapelia saat kun menet johonki sähköliikkeeseen ja kerrot kuinka suuri säiliö sulla on..... voipi hyvällä tuurille onnistua ilman säiliön eristystä mutta varmempi olisi laittaa uretaanieristys säiliöön..... säilyisi ajonkin aikana jonkin aikaa sulana.... Täytyy tietysti muistaa ettei kaapelin teho voi olla kovin suuri jotta sulakkeet riittää..... yksi mahdollisuus on johtaa sinne auton sisältä lämpöä..... pakoputken hukkalämpöä voi käyttää.... mahdollisuuksia on....... riippuu säiliön paikasta lähinnä ja koosta mikä on viisainta...

Harmaavesisäiliö ja ulkonakulkevat putket eristetään ympäriinsä solumuovipakettiin. Solumuovista saa tietoa esim: http://www.beranger.fi/Solumuovi.html lämmöneristyksen sisäpuolelle sijoitetaan joko akkukäyttöinen sähkölämmitysvastus, lämmityspatterien vesikierto tai sinne johdetaan läpivirtaus-lämminilmapuhallus puhallinlämmitykseltä. Jos on autossasi nestekeskuslämmitys niin harmaavesisäiliön lämmöneristyksen sisään lienee viisainta järjestää lämminvesikierto, tai Trimatic-lämmittimen ollessa kyseessä sen lämminilmapuhallus, ne ovat turvallisia koska niistä ei voi aiheutua palonvaaraa. (Jätevesitankin lämpötilaa voi seurata jos sijoittaa tavaratalosta ostetun sähköisen sisä/ulkoilmalämpömittarin ulkoilma-anturin jätevesisäiliön alle, lämmöneristyksen sisäpuolelle) Sensijaan minkätahansa sähkövastuksen sijoittaminan kytkentäjohtoineen eristeaineiseen muovikoteloon on mielestäni arveluttavaa, ja asiantuntijan puuhaa, koska ylikuumenemista ja käryämistä saattaa vian sattuessa esiintyä.

Eihän sitä vastusjohtoa mihinkään eristeeseen asenneta vaan suoraan säiliöön sisälle...eli veden sekaan... voi olla vaikka tyhjässäkin säiliössä..ja kaapelin pintalämpötila muistaakseni max. 40 astetta.Sellaisen voi asentaa myös juomavesisäiliöön kunhan muistaa kertoa mihin käyttöön tulee ja asennus itsessään on laittaa pistoke pistorasiaan.... ei mielestäni kovin vaativa sähköasennus?

Ajatuksenani oli nimenomaan asentaa se säiliöön. Nehän on ne ne kaapelit juuri tarkoitettu vesijohdon sisään asennettavaksi. Olen käyttänyt niitä joissakin ulkotiloihin asnnettuihin sähköisiin ohjauskoteloihin pitämään ne talvisin ns. plussan puolella. Minusta laissa ei ole mitään erityistä kieltoa sellaisen sijoittamiseen auton harmaa vesisäiliöön. Lisäksi se ilman muuta kytketään vikavirtasuojan kautta autoon tulevaan 230VAC:n syöttöön. Kertokoon ken on tehnyt sellaisen. Miten ne ns. lämmitetyt säiliöt on tehty. Vai onko se todella toimiva ns. lämmitetty säiliö vain sijoitettu kaksoispohjaan ja Trumatic syöttää tilaan sitä lämmintä ilmaa ja toimii vain kun se on jatkuvasti päällä ja täydellä asumisteholla. Miten arvoisat karavaanarit ovat ratkaisseet esim. jos auto seisoo ns. 5 päivää miten silloin otette pitäneet lämmöt. Trumatic "lirauttaa" kait itsestään kattilan vedet jos alkaa pakkanen lähetä. Sekin edellyttää käsittääkseni hanojen aukipitoa ja paineiden pitoa pois. Vai tyhjennättekö aina joka keikan jälkeen kaikki putket / raikasvedet?

Olen laittanut ns. räystäskourun lämmitys kaapelin säiliöön veden sekaan. Se tosiaan lämpenee n.40 asteiSEKSI ja voi olla kuivillaankin.Teho N.40w Asennus vaan töpseli seinään. Saa määrä mittaisena liitos johtoineen.

Asiaa tarkemmin tuntematta, arvelen että lämmityskaapelin mukana seuraa asennusohje. Pitää ennen asennusta lukea se tarkoin ja noudattaa sitä. Ohjeessa varmaankin kerrotaan saako "Reiska" sen asentaa ja myös millaiseen käyttöön kaapeli on tarkoitettu, ja yleensä myös kielletään käyttämästä muuhun tarkoitukseen kuin valmistaja on tarkoittanut. Mahdollista on myös että ohjeessa vaaditaan eristysvastus- ja maadoitusmittaukset ja tallentamaan mittaustulokset.

Katselin tuossa juuri Tyco Thermal Controls / Raychemin 2m ns. pistorasia mallia ( lukee jotta 24W ( pahuuttani mittasin tehonoton ,joka aluksi oli n.10' kaapelin alkulämpötilasta lähes 100W laskien nopeasti kaapelin hieman lämmettyä. Kaapelin lämpötila ei ylitä +40 '). Ohje kertoo seuraavaa: Sijoitus tilaan tai aineeseen ( putki tai putken pinta ) joka kestettänä +65. Jos se asennetaan kiinteästi niin pistotulpan tilalle kytkentärasia ja termostaatti tai käyttökytkin. Vikavirtasuojaa on aina käytettävä. Tämän kaiken olin jo suunnitellut / tiedän jo sähköalan ihmisenä. Lähinnä askarrutti kokemukset muilta miten tehty ja toimiiko yms. Katselin tuota tankkia tänään oikein ajatuksen kanssa. Lähipäiviä haen solumuovia 10mm / 20mm ja joko sellaista itse liimautuvaa ,jos sitä saa tai oikein kunnon liimaa ( kosteuden ja muovia kestävää ) , hyvä puhdistusaine jolla saan ns. pestyä alustasuojaaineet ( laitoin pohjaan koteloihin suojaineet ja samalla osittain pohjaan ( meni siinä säiliönkin pintaan sumuja ) yms. tarvikkeita ja alan töihin ennen pakkasia. Vielä pitänee putkiliikkeessä selvittä se läpivienti muovisäiliöön sille kaapelille. Vesijohtoihin tuleva selvä, mutta säiliö hieman eri. Oikeastaan luulen,että tulee aivan hyvä ja tiivis kun käytön normaaleja kunnon ns. EK-kotelon sähköläpivientejä ( sellaisia kierrettäviä ei niitä kumi tetti-tutteja ) . Säiliön pohjassa kun on ne isot pohdistus luukut. Sieltä saa käden säiliöön -näin uskon ja voin kiertää vasta mutterin läpivientiin. Sitten vain johto sisälle asianmukaisesti, niin että liitoskohta jää ulkopuolelle, kuten ohjekin kertoo. Johdotus suojattuna auton 230v sähkökeskukseen. Sinne vikavirtasuoja ja käyttökytkin / termostaatti. Kytkennät ja tarkastukset asianmukainen oikeudet omaava sähkömies.

Jos lähdet eristämään tankkia niin voisit harkita seuraavaakin vaihtoehtoa: Palanen lämpömattoa tankin ulkupuolelle, ympäri ja/tai pohjaan. Se pitää suhteellisen pienellä teholla tankin sulana, todennäköisesti 12V:llakin. Eikä siinä tarvita 220V:n asentajaa. Lisäkis ei tarvitse huolehtia märkätilaan asennettavasta vahvasähköstä, ilman tehokasta maadoitusta, jota tuollaiseen on vaikeata järjestää, saattaa koko rakennelma pettäessään muodostua vaaralliseksi. Eristäminen saattaa myös auttaa pitämään poistohanaa sulana, ainakin sitä kannattaa eristää hyvin.

Ajatus itsesäätöisestä kaapelista on kyllä kiehtova, mutta jotenkin suhtaudun varauksella verkkojännitteiseen laitteeseen. Itse pitäisin mahdollisena että ennenpitkää jossain oloissa ja tilanteessa jätevesitankissa ajelehtii jäälautta... ...12v systeemillä saavuttaa sen edun että sitä voi käyttää ajon aikana, ja pysäyksissäkin akun keston rajoissa, myös silloin kun ei verkkovirtaa ole saatavana. Huomioitavaa on että vesitankkia ei kannata lämmittää kuin niukasti plussan puolelle, joten pienehkö energia riittää. Kumpa tietäisi mikä on 2cm paksun solumuovin K-arvo? Eristeaineen pinta-alaa tulee noin 3 neliömetriä, joten energiantarve olisi laskettavissa...

Invertterit on keksitty sitä varten, että ajon aikanakin saa 230 v ulos.......

www.almacon.fi tietoa löytyy www.polifoam.hu Nyt eritetty 10mm itseliimautuvalla solumuovilla lähes ympäriinsä. Yläpuolelta en saanut aivan täydelliseksi. Ei ollut mahdollisuutta pudottaa tankkia kuin osittain kallistaen. Loppueristys jatkuu vielä tuloputkien osalta sekä johdon sijoituksella ( tulee se verkko kaapeli vikavirtasuojakytkimin ja sille ehkä myöhemmin tarvittaessa invertteri jos olisi pakko käyttää 12V hetkellisesti. Ajatus edelleen olla sähköissä ja heti liikenteeseen lähtiessä tyhjätä säiliö. 12V matto hieno idea, mutta totesin sen jo mahdottomaksi ( ensin se jää ns. ulkopuolelle ,eli jää muovia väliin ennen vesitilaa menevään lämpöön. Tarvii alleen kuitenkin hyvän eristeen jotta se lämpö menisi sinne mihin se on tarkoitettu ja tästä seuraa maavaran väheneminen koska allekirjoittaneen säiliö alapoikittaispalkien alapinnassa korkeudeltaan 140mm. Maavara sama nyt kuin sivusuojien alareuna. Tuossa aiemmin jotkut vastailivat tehneensä samoin. Katsotaan aika näyttää toimiiko ne 3 vuodenaikaa oikeesti.

Kuten tuossa vastasin invertterit on keksitty ja olen käyttänyt jo yli 20v ajan vähän muissa tarkoituksissa, eli tietoa löytyy ko. laitteista. Kaapeliksi tulee 4m pätkä jonka aion vielä testata muualla vesitilassa ( 100 l muovi saavissa eli matkien lähes oikeita olosuhteita ) ensin itse tehomittarin kanssa. Katsotaan miten käy veden lämpiämisen kanssa.

Itsesäätyvät lämpökaapelit on säiliössä täysin turvallisia, vaikka säiliöt jäätyisivät täysin umpeen, sillä käyttökohteet johon ne on tarkoitettu on paljon "armottomampia",sadevesiviemärit,räystäskourut ym. Kaikki pistotulppaliitäntäiset laitteet saa "asentaa" maallikkokin, mutta kannattaa huomioida maadoitus, tosin matkailukalustossahan on vain shukorasiota, joten sekin asia on kunnossa. Läpiviennin tiivistys ei ole kovin ihmeellinen asia harmaavesitankissa, yläpinnalle reikä, siihen läpivientikumi josta kaapeli sisään. Reikä vain on tehtävä hiukan "naftiksi" niin pitää. Kun säiliö on "ulkona" ei haittaa vaikka sieltä joskus (teoriassa) vuotaisikin joku millilitra ulos, sillä kastuuhan koko auton alapuoli sateella ajellessa muutenkin.

Yleensä lienee niin että kaikki laitteet ovat täysin turvallisia, ainakin siihen saakka kun menevät rikki. Vasta vahingon tapahdettua aletaan etsiä syyllisiä. Saatan olla väärässäkin, mutta arvelen ettei yksikään huoltoliike asenna verkkovirtakäyttöistä lämmitintä vesitankkiin. Mietin myös että jos verkkokäyttöisten lämmitinkaapelien käyttö olisi kovin yksinkertaista matkailuvaunuissa ja -autoissa, niin eiköhän lattialämmityksetkin hoidettaisi niillä. Eipä tietääkseni sellaista kukaan tee, vaan suojamuuntaja on aina lattialämmityksen yhteydessä... Autokäytössä ei noinvain olekaan itsestäänselvää että laitteen kun laitteen pistotulpan saa liittää pistorasiaan. Esim. kotikäyttöön tarkoitettua lämpöpuhallinta ei saa käyttää autossa, vaan on oltava nimenomaan autokäyttöön tarkoitettu lämpöpuhallin!

kaapeli kestä jäätymistä, vaurioituu aikaamyöden kun jää veteen ja jäätyy, jää tekee tavalla tai toisella voiskos sanoo "black out":tteja eilikkä ei lämpene kuin pätkittäin, mutta välillä on lämpimiäkin kohtia. Ei ole sekään "onni ja autuus".

Kyllä valitsisin Koskisen Ollin esittämän vaitoehdon, olkoonkin kalliimpi tahi muutoin vaikeampi toteuttaa. On se turvallinen, voi nukkua yönsä miettimättä milloin on "persus tulessa".

Ja eristys 10 mm on hintsunlainen, olisi saanut olla runsaampi vaikkakin vie maavaraa, olis voinut pinnoittaa jollain kulutusta kestävällä pinnoitteella esim. muovilla. Renkaista lentävät hiekanmuruset syö äkkiä eristeen olemattomiin, niin jos pääsevät törmäämään eristeeseen.

Ja tuonlainen ulkopuolinen eristys imee itseensä aikaamyöden kosteutta ja on ajanmyötä läpimärkä ja saumoista ( vaikkakin laittaa ne kuin hyvin tahansa, sillä ajanhammas nakertaa ) menee vettä säiliön ja eristeenväliin joka lisää painoa ja vie eristyskykyä. Vaikka eriste on nimensä ja ilmoitettujen tietojen mukaan vettäimemätön tuote, on se sitä mutta ei kauaa. Ja teippi pitää jos pinnat on todella puhtaat muutoin teipin ote herpaantuu melkopian ja sen jälkeen eristeet roikkuu kuin ajokoiran huulet.....

No tässä jotain "positiivistä" loppuillan ratoksi....

Jari

Lattialämmitys paksulla (10mm) kaapelilla on jälkeenpäin itsetehtynä melko mahdoton ajatus eikä ohuen folion eristekykyä saada helposti verkkojännitteelle riittäväksi varsinkin kun folio on tarkoitettu vain kokolattiamaton (irrallisenkin) alle laitettavaksi (kivensirut).Lämpöpuhaltimen pitää olla pakkaskäyttöön tarkoitettu (laakereiden toimivuus esim.-30 astetta) joita kotilämpöpuhaltimet ei ole, sekä varustettu kaatumissuojakytkimellä (mikrokytkin pohjassa) koska lämmitettävässä tilassa oleskellaan käytön aikana, toisin kuin esim. esilämmitettäessä h-autoa sisätilalämmittimellä. Ja jos hiuksia ruvetaan halkomaan niin melko monen elektronisen laitteen (esim.Tv) ohjekirjassa lukee, että jos laite on ollut kylmässä (pakkasessa, kosteassa,ym.) saa sen käynnistää vasta riittävän kuivumisajan jälkeen (seuraavana päivänä). Monikohan malttaa kausipaikalle talvella tullessaan jättää iltauutiset väliin.Meillä ainakin kaikki pistotulppaliitäntäiset laitteet on kotikäyttöön tarkoitettuja myös m-autossa (tv, digiboksi, kahvin-veden-munankeitin,laturit ym, enkä ole kokenut sitä erityiseksi riskiksi, mutta saattaahan se johtua siitäkin että olen sähköasentaja, (vert. suutarin lasten kengät). Mutta omalla vastuullahan näitä kaikki itsetekevät puuhastelee, (myös niitä iltauutisia.)

No mitä sähköasentaja sanoo / on mieltä vikavirtasuojalla kytketyn vesijohtoverkkoon ( putkeen, tai sen ulkopintaan ) asennettavaksi tarkoitetun kaapelin sijoittamisesta harmaa tankkiin ? Olet asiantuntija ? Vielä olis mahdollisuus tehdä suojaerotusmuuntajalla galvaaninen erotus, mutta silloin vikavirtasuoja valvoo vain muuntajan syöttöä ei siitä kaapelille menevää ( siinä taas olisi toisiosulake ). Eli ei mitään hyötyä erotusmuuntajasta?

Sitä kaapelia ei ole tarkoitus jäädyttää säiliössä ( jäätyyhän ne sadevesikouruissakin monesti / ei jatkuvaa päälläpitoa ) vaan tyhjätä se heti liikenteeseen lähdettäessa.Tarkoitus kun on saada se vain saadaan pysyyn sulana sen yöpymisajan pikkupakkasilla liitettynä auton kautta 230 verkkoon. Kulutus lukee kaapelissa 4m 48W. Alkuteho kulutus oli n. 150W mitattuna kylmässä vedessä ehkä n.10' C Väheten kuitenkin heti kaapelin lämmettyä sisäisesti hieman vedessäkin. Tuo 40-50W on arvo johon se laskee kun se saa sen maksimi 40' C ympäristölämpötilan aikaiseksi ( esim. avo ilmatilassa tai jos se vesi lämpiäisi 40'C jota tuskin pikku pakkasilla tapahtuu. Jos ja kun se kulutus jää johonkin 100W pintaan niin se on pieni kustannus verraten hotelliasumiseen pikkupakkasaikaan. Tarkoitus ei olekaan asua autossa keskitalven pakkasissa kuten kesällä.

Jos vesijohtoputkiin asennetaan esim rakennustyömailla putken sisään lämmityskaapeli niin käy se yhdellälailla myös vesisäiliöihin. Eikä mikään estä laittamasta auton lattiaan kaapelia jos vain viitsii roilottaa sen alusmateriaaliinsa..... ne kalvot on vaan helpompia asentaa. Tosin ne vikavirtasuojat täytyy olla....

Itse laittaisin käyttökytkimen merkkivalolla näkyvään paikkaan, josta kaapeli ja maadoitettu pistorasia tavaratilan seinään tai muualle häiritsemättömään paikkaan niin, että lämmityskaapelin pistokkeen saa suoraan siihen kiinni. Syöttö tietysti vikavirtasuojan ja automaatin "takaa". Sähköiskun vaara on vikavirtasuojasta johtuen lähinnä teoreettinen, paljon suurempi vaara on käytettäessä sähköpuutarhatyökaluja ulkona, sillä valitettavasti useimmissa taloissa ei ole vielä vikavirtasuojaa (on pakollinen vain uudehkoissa asennuksissa).

No eikai itse tarkoitus ole pitää kaapelia syväjäässä vaan pitää se vesi sulana. Kokeiltiin vuosi sitten yhden ajoluiskan sulanapitokaapelia, jota ei oltu käytetty n. 12 vuoteen ja aamulla luiska oli sulana ja pakkasta oli 6-7 astetta. Jotta ilmeisesti kestää ainakin pakkasta kohtuullisesti vaikkei ole kylläkään vedessä upoksissa vaan betonissa. Jos haluaa käyttää kaapelia muuhunkuin veden lämmitykseen kuten esim. ilmeisesti persuksen lämmitykseen ei ole minkäänlaista tietoa siitä....;-). Siksi ne vikavirtasuojat on olemassa jotta suojelevat vahingoilta..... omassa autossani on 12 V järjestelmässäkin omat vikavirtasuojat joita ei lienee kaikissa autoissa?

Kyllä se Jari on niin, että ongelmasi ratkeaa kunnolla vasta kun hankit kaksoispohjalla varustetun auton. Tällöin sekä jätevesisäiliö että vesiputken on lämpimässä tilassa. (Silloin kun autoa lämmitetään sen omalla lämmittimellä.) Yksipohjaisessa autossa pelkkä jätesäiliön lämmitys ei riitä silloin kun viemäriputket ja hajulukot on asennettu lattian alle korin ulkopintaan. Kokemuksesta voin kertoa, että hajulukkoihin jäävä vesi jäätyy ensimmäisenä. Em. syystä myös viemäriputkiin on syytä asentaa hajulukkojen läpi kulkevat pienet lämpökaapelit jotka jos haluaa olla varma, että systeemi toimii pakkasessa. Poistohana toimii ilman erillislämmitystä mikäli hana on lähellä säiliötä jolloin säiliön lämmin vesi johtaa lämpöä hanaan ja pitää hanan sulana. Itselleni kävi siten, että harmaavesisäiliö jäätyi ja kun lähdin autolla liikenteeseen ennen kun vesi oli kokonaan sulanut, niin sulamisen seurauksena säiliöön syntynyt "jäälautta" rikkoi ajon aikana säiliön vesimäärää mittaavan anturin. Anturi ei paljon maksa mutta on hankalassa paikassa vaihtaa.
Mitä edellä paljon puhuttujen lämpökaapeleiden toimivuuteen ja turvallisuuteen tulee niin nehän kyllä toimii ja on vikavirtasuojan "perässä" täysin turvallisia käyttää.

Virran Urpolla. Itse omistan as-vaunun tällä hetkellä mutta kuka tietää minä hetkenä olen as-auton omistaja,,, no se jää nähtäväksi .. ..

Ja noita itsesäätyviä kaapeleita on tullut vaideltua, juuri niissä ilmenevän "pätkittäin" lämpiämisen takia. Sähkökatkot voi aiheuttaa sen että vedessä oleva lämpökaapeli pääsee jäätymään ja vedessä oleva kaapeli vaurioituu, syytä miksi ja miten vaurio syntyy en ole tutkinut, mutta vaurio kohta on syntynyt siihen kohtaan joka on jään kanssa "tekemisissä", joten jos säiliöön jää vettä ja vastus sattuu olemaan juuri siinä "lätäkössä" ja se jäätyy , vaurio voi tulla ennemmin tai myöhemmin.

Sen takia ulkopuolelle asennettu vastus on varmempi, mutta jos varmuutta todenteolla hakee joko kaksoispohjalla varustettu "verme" tai muutto päiväntasaajalle, siellä ei heti harmaat eikä muutkaan vedet heti jäädy.

Jari

Anteeksi Jari. Kyllä vastaus oli tarkoitettu Virran Urpolle mutta "hyppäsin" epähuomiossa hänen nimensä yli.

Eristykset tehty sekä pinnoitettu solumuovi elastisella Sikaflexin asuntoautoihin yms. tarkoitetulla sanoisinko joustavalla kumi/ polymeeri pnnoittella kiveniskuja yms. vastaan sekä mahd. vettymistä. Tankkiin menevien putkien yhteyteen ja sitä kautta menee ns. y-haaran kautta ylivuotopukesta lämmityskaapeli tankkiin. Tuloputket eristetty myös solumuovilla sekä suojattu. Talvi näyttää aikanaan tuleeko toimimaan. Terveisia kaikille keskusteluun osallistuneille. Kokemuksista tulen raportoimaan talven mittaan. T:Upi

Rupesi mietityttämään, mikä olisiloppujen lopuksi lämmityselementille paras paikka. Kylmä tulee säiliön ulkopuolelta, lämpö pitää pysyä säiliössä, se kai on se perimmäinen ajatus. Jos säiliötä lämmitetään ulkopuolelta, lämmitys on kylmän ja säiliön välissä, eli estää tehokkaasti kylmän pääseminen säiliöön. Jos lämmityselementti on säiliön sisäpuolella, saattaa vesi kuitenkin jäätyä, jos säiliössä on vähän vettä, silloinhan siirtyy vähän lämpöenergiaa veteen ja kylmä tunkee suoraan seinämästä. Lämmityselementistä ilmaan siirtyvä lämpö siirtyy huonosti veteen, koska se pyrkii olemaan säiliön yläosassa. Puhjaan ja sivuihin sijoitettu ulkopuolinen lämmitys voisi olla tehokkain, vaikkakin osa siirtyy suoraan ulkoilmaan ellei eristys ole riittävä. Koska lämpö siirtyy ylöspäin, säiliön katon lämmitys on ehkä täysin tarpeetonta. Tällaisia ilta-ajatuksia.

Vastaan Alfille. Huoltoluukkojen / tyhjennysluukkujen kautta asentelin elementin niin, että makaa pohjalla. Tulo kaapelilla on kuitenkin yläpinnassa Y-haaroitetun ylivuotoputken kautta, joka mielestäni myös auttaa ulospyrkivän tiivistyvän kosteuden jäätymisen estymistä poistoputkeen. Harmaista vesistä varmasti myöskin höyrystyy kosteutta. No aika näyttää miten KV:n hallitsija hallitsee jäätymisen estymisen ( Alf ehkä tunnistaa jotain em:stä )

Nonniin. Nyt on talven ensikokemuksia kerätty runsas 1vrk -15asteen pakkasessa. Minulla ei jätevesitankissa ole vielä mitään lämmitystä. Tankki pelkästään eristetty n.25 mm kerroksella solumuovia. Jätevesitankin alla, solumuovin sisäpuolella on muistiominaisuudella varustetun lämpömittarin anturi ja kokemus oli sellainen että lämmin vesi jota tankkiin kertyi, riitti pitämään lämmön niin että alimmillaan se oli käynyt yöllä +3 asteessa. Aamupesun ja ja 200km ajon jälkeen mittari näytti +4 astetta, ja niinpä ajoin ajokaivon ylle tyhjentääkseni harmaaveden. Eipä kääntynyt tyhjennyshanan aukaisuvipu, eli hana oli jäässä, vaikka se on lämmöneristyksen sisäpuolella. Laskin raikasvesi hanasta tulikuumaa vettä altaaseen, eli jätevesitankkiin tankkiin n.15 litraa ja tunnin odotuksen jälkeen hana aukeni. Olen aiemmin jo hankkinut ilmakeskuslämmitykseeni t-haaran josta on tarkoitus haaroittaa ja johtaa lämmin ilmapuhallus jätevesitankin lämmöneristyksen sisään, en vaan ole osannut päättää mihin kohtaan laajaa ja litteää tankkia lämmitysputken sisäänmenon sijoittaisin. Tämän kokemuksen jälkeen sijoituspaikan määrittely tulikin hieman helpommaksi:)