Ducaton laakeri, osa 4

Kaikista toiveistani huolimatta, tuli tämä neljäs osakin kirjoitettavaksi. Aikaisemmat kaksi osaa olivat jo vanhassa keskustelussa, (pääseeköhän sinne?): "Ensimmäinen osa vanhoissa keskusteluissa vaunut ja autot ja viimeinen vastaus 31.10.05. Toinen osa vastaavasti viimeinen vastaus 22.11.05." Kolmas osa tänä vuonna matkailuautoissa 3.2. Ja nyt siis neljäs. Olimme matkalla Italiassa, kun vasen laakeri alkoi äännellä. Bolognassa ääni oli niin voimakas, että päätin tehdä jotakin. Pelkäsin, että se ei kestäisi enää matkaa Travemündeen. No. Leirintäalueen respa neuvoi lähimpään Fia(t)skon huoltoon. Vaihto onnistuisi seuraavana päivänä. Auto klo 8.00 korjaamolle, lupauksella, että se olisi valmis kello 12.00. N. klo 10 työn vastaanottaja tuli kertomaan ongelmasta. Olivat saaneet rikottua olka-akselin. Uusi valmistumisaika olisi 17.30. Neljän aikaan menin katselemaan työn edistymistä. Totesin, että lisäksi oli vaihdettu vetoakseli ja raidetangon pää. Ainoa lohtu tässä vaiheessa oli, että totesin laakerin maksaneen vain n. puolet Delta-auton hinnoista. Toivon mukaan muut osat olivat samassa suhteessa. Tänään kävin tilaamassa huoltoajan ensimmäisen särkyneen laakerin vaihtaneelta asentajalta. Keskustelun perusteella totesin, että italialaisella asentajalla ei ollut edes riittävää ammattitaitoa, koska ei saanut laakeria irti rikkomatta muita osia, vaikka suomalainen kolleegansa sai. Loppukaneettina kehoitan muita vastaavien (-02 eteenpäin) Fia(t)skojen omistajia käydessään muissa maissa hankkimaan varaosia jo etukäteen. Delta-auton hinta tälle laakerille on 146 euroa. Italiassa vastaava oli n. 72 €. (Lasku on autossa, enkä viitsi sitä hakea). Todennäköisesti muut varaosat ovat samassa suhteessa. Toivottavasti kukaan muu ei joudu kärsimään näin pahasti surkeista Fia(t)skojen laakereista. &:>(

Älähän Seppo hermostu, et ole ongelmasi kanssa yksin.

Itselleni kävi nimittäin niin, että vajaa vuosi sitten vaihdettu vasemman takapyörän laakeri simahti taas, ehkä tuommoiset 7000 - 8000 ajokilometriä kestettyään. Rikkoi vielä siinä sivussa jarrukengästä päällysteen (älkää kysykö miten - ilmeisesti ylimääräinen liike), joten nekin menivät vaihtoon. Mutta niinhän nuo itsekin mainostavat, että petojen sukua (=susi jo syntyessään).

Mielenkiintoinen tapaus tämä hiivatti; juuri kun ehtii luulla, että se on vihdoinkin täysin kunnossa, niin joku paikka taas hajoaa!!! Keskustelu vian korjanneen asentajan kanssa tuotti tutun tuloksen - kysymyksessä on taas yksi hiivatin tyyppivika.

Miten mahtanee olla,onko kenelläkään mitään hyviä kokemuksia Fiat ducatosta?Tuntuu noita vikaluetteloita tutkiessa,että Ducatosta olisi päästävä nopeasti eroon.Olen ajellut saksantuonti ducatolla nyt n.5000 km ilman häiriöitä Mittarissa lukemat 118000km.Tarkoitus lähteä etelän lämpimille alueille. Pitäisiköhän pyöriä vain tutun korjaamon lähipiirissä,ettei tulisi niin kovin pitkiä hinausmatkoja.Olisikohan siirryttävä takaisin vaununvetopuolelle?Pakettipuolella taitavat pelata kun merkki ei jakeluyrityksissä vaihdu ?

Älä ole Kari huolissasi. Kyllä ne Fiiatit pelavat niiku muutki. Täällä saitilla vaan pyörii muutama epäonninen ja katkeroitunut "viiattimies" omine kertomuksineen. Älä niistä välitä. Ajele vain rauhasa Ducatollasi meidän satojen tuhansien muiden tyytyväisten tapaan.

Raimolle: En minä ole hermostunut. Mutta kun joskus aloitin tämän kertomussarjan, niin ajattelin kertoa loppuun saakka erilaisia vaiheita tämän laakeriasian tiimoilta. Tuo takalaakeri onkin uusi asia, josta kukaan ei ole kertonut näillä palstoilla. Mutta etupyörän laakerista on ollut puhetta enemmänkin. Karille: Harvapa, joka on tyytyväinen laitteeseensa, kertoo siitä muille. Suurin osa on varmasti tyytyväisiä autonsa kestävyyteen. Minulla on ollut kaksi muutakin Ducatoa. Eipä niissä ollut mitään kertomista. No, melua lukuunottamatta. Se mitä minä kerroin etupyörän laakereista, koskee -02 mallia ja siitä eteenpäin. Se on uutta mallia ja siinä on aivan ilmeinen suunnitteluvirhe. Sen sisään pääsee vettä ja ruostuu sen takia. Mitä noihin pakettiautoihin tulee, niin voisin kuvitella, että kun niillä ajetaan joka päivä, niin laakerit lämpiävät sen verran, että kuivuvat heti. M-autot kun seisovat välillä pidempiäkin aikoja, niin ruostee ehti raiskata laakerit. Matille: Osittain tuo Karille kirjoitettu on sinullekin. Eli suurin osa Fiat Ducatoista toimii niinkuin pitääkin. Myönnän olevani epäonninen. Mutta en katkeroitunut. Kai näitä kokemuksia saa kertoa muillekin. Ja aion jatkaa, jos vielä tapahtuu jotain etupyörien laakerien tiimoilta. Hyvää syksyä muillekin. Ja pyörät pyörimään, etteivät ruostu. &:>)

Ei Fiatia sinänsä voi pitää huonona - ellei sellaisena pidetä kokoonpanon ja huollon laiminlyöntejä, jotka näyttävät edelläolevan mukaan olevan yleiseurooppalaisia. Eniten hämmästyttää valmistajamaan huollon osaamattomuus - olisiko tällä yhteys oman yksilönikin hankaluuksiin, joka on haettu uutena valmistajatehtaalta (Granduca) Italiasta ja jossa se kävi myös ensihuollossa. Jotakin huollon täsmällisyydestä kertoo jo sekin, että löivät huoltoleimankin väärinpäin, mutta cosi fan tutte, kuten he itse asian ilmaisevat.

Eikä se pakettiautopuoli menesty yhtään paremmin. Olen nähnyt omin silmin melko uusia kyseisen kolmikon edustajia (Fiat, Citroen, Peugeot) korjaamolla laakerinvaihdossa, omistajat vain eivät kehtaa puhua uudehkojen autojen vioista. Ja samaa sanoi se laakerin viimeksi vaihtanut asentajakin eli kysymyksessä on pakettiautoissa yleinen ja hyvin tunnettu tyyppivika.

Asiasta pääsee kun lakkaa huollattamassa Fiattiaan merkkihuollossa. Asiansa osaava pienkorjaamo tekee paljon parempaa jälkeä ja paljon halvemmalla. Vielä enemmän säästää jos tilaa osat itse; täsmälleen sama laakeri oli Motonetissä yli puolet halvempi kuin Fiatin merkkiliikkeessä. Ja sanomattakin lienee selvää, että se edellinen vaihto tehtiin olosuhteiden pakosta kyseisen auton merkkihuollossa - ja jälki oli sen mukaista.

Eli käytä autosi ennen suunniteltua ulkomaanmatkaa asiantuntevassa huollossa ja tarkistuta kaikki ongelmakohdat (pyöränlaakerit ja laakerien välykset, moottori- ja vaihteistoöljyt, vetonivelten kunto, hammashihnan vaihtotarve jne...) Kun tämän teet, voit olettaa selviäsi ongelmitta ulkomaanmatkasta - niin minäkin olen selvinnyt.

Tuo päivittäisen käytön puute saattaa olla suuressakin roolissa näissä Fiat vikalistoissa.

Totta haastat. Välillä kuukausiakin kestävät seisokit (ei omassa tapauksessani, koska käytän autoani ympäri vuoden) antavat epäilemättä ruosteelle aikaa pesiytyä ja tehdä tuhojaan.

Minulla on Fiat Ducato, hankittu 2/2005 ja sillä on ajettu 130000. Laakerissa ei ole ongelmia esiintynyt. Ressulla olen aina ihmetellyt kassaihmisten puheita siitä miten ei laakerit kestä! Voisiko joku autoinssi valaista kyseistä asiaa jotta osaisi varautua kyseiseen vaurioon

Kyllä sitä "merkkiautoissakin"on vikoja.Erehdyin kolme vuotta sitten ostamaan Hymerin MERSUN alustalla automaatilla mikä oli tehty näistä käsivaihteisista.Siinä oli vajaa kaksituhatta mittarissa kun siihen vaihdettiin kardaaniakseli ja taka iskarit.Automaatti otti kutosen päälle jo kuudessakympissä.Oli melkoista jyristämistä.Sitä yritti maahantuoja säätää mutta ei ne saaneet toimimaan.Joten vaihdoin toistasataatuhatta ajettuun Fiattiin .Nyt sillä on ajettu yli satakuusikymmentä tuhatta ilman murheita.Fiatti ei tarvi muuta kun kovaa ajoa

On totta että raskas kuorma rasittaa pyöränlaakereita erityisesti kun auto on pitkiä aikoja paikoillaan. Puhuvat ns makuuhaavoista nuo laakerialan ammattilaiset, sen termin tuntenee kaikki.

Juuri niin : ) Autolla pitäisi ajaa mieluimmin kerran viikossa. Sehän on "kuorma päällä" koko ajan ja seisottaminen ei ole hyväksi. Ei laakereille , jousille, renkaille, iskunvaimentimille... Pitempiaikaisessa seisottamisessa kannattaisi laittaa oikeasti pukkien päälle, jolloin paino kevenisi noilta alustan osilta. Jos auto seisoo talven yli renkaiden varassa, on ongelmia varmasti tiedossa.

Höpö höpö. Kyllä auto kestää paikallaan seisottaa ilman mitään pukkeja. Ei ne laakerit siitä mihinkään hajoa. Jos muuten hajoavat mutta ei seisottamisesta.

T.Viitanen

Eihän kukaan ole väittänytkään että ne hajoaa...! Ei tartte lukea niinkuin "piru raamattua", eli keksiä omia :) Totuus on, että auton alustarakenteet eivät pidä pitkäaikaisesta seisottamisesta paikallaan. Tämä kai nyt pitäisi olla aivan selvä asia. Kestäähän se, kestää moottorikin ajaa samalla öljyllä 100000 km (mutta ei kovin paljon pitempään). jos säilyttää 'pukilla', on varmasti paikat paremmassa kunnossa kun taas lähtee liikkeelle.

Laakerikauppa ducatoissa ja muissakin autoissa alkoi samaan aikaan kun painepesuri tuli markkinoille. Alustansuojauksessa tai alustan pesussa painetaan korkealla paineella vettä laakeriin. Stefan tarkoitus on pitää rasvat laakerin sisällä ja suojata laakeria pölyltä ja lialta. Painepesuria stefa ei siedä

Tertsis Kimmo. Minun autoani EI OLE pesty mistään kohdasta painepesurilla. Ei alta eikä päältä. Viime vuonna näissä keskusteluissa joku tiesi kertoa, että tässä uudessa laakerimallissa ei ole mitään stefaa. Talven odotusta. Pakkasessahan ei ruostekkaan raiskaa?? &:>)

Vastaukseni on täsmälleen sama kuin Sepolla edellä: Katiska ei ole painepesuria koskaan nähnytkään!

Eikä tartte olla pitkääkään aikaa. Takavuosina, jos muistatte, kokeiltiin semmoista ideaa, että rekkakuljetuksia siirretään maanteiltä rautateille. Rekka-auto ajoi rautatieasemalle, jossa perävaunu lastattiin erikoisvalmisteiseen junavaunuun. Juna sitten kuskasi perävaunun toiseen päähän Suomea, jossa matka jatkui taas normaaliin tapaan autovetoisesti. Hyvin pian huomattiin, että tällaisten perävaunujen laakerit eivät kestäneet. Pitkä matka junassa paikallaan oli liikaa. Tai olisikin ollut paikallaan, mutta liikkuvassa junassa oleva perävaunu nykii koko ajan vähän eestaas, jolloin laakereihin kohdistuu yhteen kohtaan voimakas jauhava rasitus. Väitettiin, että yhden tällaisen reissun jälkeen vaunun laakerit saattoivat olla yhtä huonossa kunnossa kuin satojentuhansien kilometrien ajon jälkeen. Kokeilu vissiin loppui aika nopeasti.

Ns suljettu pakettilaakeri, ei yleensä erillistä stefaa, joskin joissain autoissa on suojalevy lisävarmistuksena.

Tuota samaa asiaa käyttämättömyydestä on tarjottu meillekin tosin Transitin merkkiliikkeessä kyseisen auton tyyppivikoja kyseltyäni, niissä ruostuvat myöskin etupään ohjausnivelet mikäli auto on vain kesäkäytössä. Siksi pyrimme käyttämään autoamme mahdollisimman paljon kesää muistuttavissa olosuhteissa talvellakin ;)

Ainakin lentokone puolella

Mikäli konetta ei ole käytetty kahteen (aikaa en muista enään paljonko se oli) kuukauteen menettää määrätyn määrän lentäkelpoisuus tunteja. Tämä tarkoittaa että kone joutuu aikaisemmin perushuoltoon jossa kone täysin puretaan. Tässä "kone" on moottori ja loppuosa yhdessä ja erikseen.

Bensakoneella varustetut lentokoneet on aina pysäytettävä katkaisemalla polttoaineen tulo ettei sylinteriin jäisi bensiiniä joka lioittaisi männän pinnasta öljyä pois aikaansaaden korroosiota.

Vähän tarkennusta noihin Kajtsun asittämiin asioihin: Lentokoneen tai sen moottorin "seisottamisella" ei ole vaikutusta koneen lentokelpoisuustodistuksessa ilmoitettuun päättymispäivämäärään. Lentokelpoisuustodistus myönnetän lentokoneelle sen katsastuksen perusteella. Katsastuksessa tarkastetaan mekaanisten osien lisäksi myös koneen kaikki paperit ja että niissä olevat korjausmääräykset on kuitattu tehdyiksi, sekä myös että kaikkien laitteiden käyttöaikajaksot ovat "voimassa". Jos kaikki OK, niin katasastajan antaman katsastustodistuksen, sekä muiden tarvittavien asiakirjojen perusteella Ilmailuhallinto myöntää koneelle lentokelpoisuustodistuksen. Moottorillahan on yleensä 2000 tunnin käyttötuntijakso, sekä max. 50% ylitystä yksityiskäytössä. Lisäksi on olemassa myös 10 vuoden kalenteriaikajakso, jonka vuoksi moottori menee uusiksi, vaikka sille ei olisi kertynytkään käyttöaikatunteja tarpeeksi tänä aikana. Tätä kautta "seisottaminen" tosin vaikuttaa myös tuntimäärän lyhenemiseen, mutta kysymys on vuosien "seisottamisesta".

Moottorin sammuttaminen pitää todellakin tehdä seosvivusta laihentamalla "nolille", eli katkaisemalla polttoaineen syöttö sylintereille. Mainitsamasi korrosionestovaikutus on tietysti varteenotettava syy, mutta sen vaikutus tulee esille vasta pidemmässä "seisonnassa". Pääasiallinen syy polttoainesyötön katkaisemiseen on turvallisuus! Olet varmaan havainnut, miten usein platalla ihmiset heiluttelevat käsillään koneiden potkureita. Jos sammutetussa moottorissa on jäänyt bensaa sylintereihin ja pilotilla unohtunut sytytysvirta päälle, niin saattaa käsiä, jopa päitäkin lennellä platalla. Näissä moottoreissahan sytytys katkaistaan maadottamalla magneetot. Aika usein näissä maadoituksissakin saattaa olla häiriöitä. Turvallisinta on siis sammuttaa mottori vetämällä seos nollille!

Totta kirjoitat Matti meni ajat ja käsitteet sekaisin. Lentolupakirjani meni vanhaksi 1973.

Ei huolta Kajtsu! Ei ole kalusto siitä yhtään miksikään muuttunut. Samoila konneila ja moottoreila lennettään yhäki. Meilä on vanhin kone Cessna 172 vuosimallia 1964. Nyt olema ostanu Ruåttista "uuen" samallaisen, vuosimallia 1980. Ja se on lentokonneeksi tosi uusi!

Niinpä näkyy olevan, vieläkö ne tekee Cesna ja Piper koneita jenkkilöissä? Muistaakseni joku vuosikymmen sitten USAn tuotevastuulaista johtuen uhkasivat lopettaa tuotannon.

Jenkithän "seisottivat" (tämä sana sen takia, ettei mene ihan off-topiciksi) Cessnan tuotantoa monta vuotta. Valmistus siirtyi Ranskaan. Tämä meän uus konekki on Ranskasa tehty. Vaikka sanovat jokku, että ranskalaiset ei ossaa tehä muuta ku kumimulukkuja ja kortokeja, ni kyllä net näitä lentokonneitaki ossaavat tehä. Joku vuosi sitte jenkit alako taas tekkeen Cessnoja uuestaan. Pipereitä on kaj tehty sielä koko ajan.

Ihan offtopiciksi menee, jonka vuoksi en viitsi aloittaa uutta ketjua! Niin kertokaapas, miten sitä uskaltaa lennellä yksimoottorisella koneella. Entäs jos se sammuu? Luulisi noin aina joskus käyvän. Kuinka pitkälti on aikaa ja tilaa etsiä laskeutumispaikkaa?

Don't worry Tapsa, ei se lentsikka silitysraudaksi muutu, vaikka moottori tekeekin "seisokin" kesken matkan. Lähinnä se muuttuu keskimääräistä huonommaksi liidokiksi. Moottorikoneilla liitoluku on yleensä luokkaa 10, kun se oikeissa tehopurjekoneissa on jo nykyään jo 50 - 60. Tämä liitoluku tarkoittaa suhdetta lentokorkeuden ja edetyn matkan välillä. Moottorikone liitää siis kilometrin korkeudesta 10 kilometrin päähän. Purjekoneet moninkertaisen matkan. Se, kuinka kauas päästään, riippuu suoraan siitä lentokorkeudesta, jossa moottori sanoo työsopimuksensa irti. Erittäin, sanoisimpa jopa überharvinaista tällainen tapahtuma on ainakin täällä Suomenmaassa. Sen verran tarkassa viranomaiskontrollissa ovat moottorit apulaitteineen.

Ei voi kuin ihailla karavaanariveljien/-siskojen mielikuvituksen lennokkuutta. Nytkin on päästy ducaton laakerista lentokoneeseen. Minä palaan vähän taaksepäin. Nimittäin. Jos ducatossa olisi siivet, niin olisivatkohan laakerit kestäneet kauemmin? Ei olisi painoa laakereilla. Eikä junakyytikään niitä nytkyttäisi. Mutta eka laakeri kesti 40´000km. Nyt sillä on jo 20tkm. ajettu. Pääsenköhän kohta laakerinvaihtoon? Taidan siinä tapauksessa opetella itse sen vaihtamaan.&:>()

Katselin Jumperin varaosakuvastoa. Laakeri on tosiaan muutettu jo viimeisissä kakkossarjan autoissa lapsellisen näköiseksi henkilöautoissa käytetyksi ratkaisuksi. Laakerin vaihdossa parannettuun versioon on vaihdettava myös vetolaippa uuden mallikseksi ja lisäksi tarvitaan jokin lisäosa. Vehossa kertoivat saaneensa korjaustiedotteen, jossa mainitaan laakeriongelmista ja laakerin ulosoton vaikeudesta. varaosamies ei osannut sanoa meneekö tuotevirhe kuluttajan piikkiin. Vanhassa mallissa on stefa ja kaksi laakeria, joiden välissä on säätörengas, jota on 18 eri paksuutta. Eivät ole aina tehtaallakaan löytäneet sitä oikeaa.

Kyllä laakerit ilmassa ollon kestää hyvin varsinkin pyörälaakerit. Vanhan ajan kuplavolkkari testattiin tuulitunnelissa ja se tosiaan vakiopainoisena irtoa maanpinnasta 240 km/h nopeudessä ilman että siihen tarvitsee lisätä yhtään sivekettä. Onneksi kupla ei kulje niin kovaa.

AL-KO- alustassa (2010) on suljettu pakettilaakeri takana. Laakerit kuumenee sormea polttavaksi ajossa. Pyöränkiinnityslaipasta pyörittäen (käsijarrusysteemin ollessa purettuna)tuntuu pieni vastus. Kuivaakohan rasvat laakerista piankin ja käyttöikä jää vähiin?

Viime vuonna meni etulaakeri 42000 ja se vaihdettiin pärnussa fiatin ilmoittamalla korjaamolla. Se oli pieni nyrkkipaja jossa ei vehkeet olleet kunnossa. Pidin sateenvarjoa asentajan päällä ulkona, kun hallissa oli niin pieni ovi . Ostin varalle SKF laakerin 170euroo. 30.6 katsastuksessa pyysin oikein kunnolla katsomaan laakereita, ne vaikuttivat hyviltä. siitä viikon päästä mentiin Tampereelta Poriin uimaan ja tulomatkalla alkoi jo tuttu jurina 51000km. Laakerivian huomaa kun asfaltin pinta vaihtuu, mutta ääni "renkaissa" ei muutu vaan tulee laakerista. Piti lähteä eurooppaan enkä saanut riittävän nopeasti korjaamoaikaa. Hain 12 tonnin hydrauliprässin (129 euroo) ja vaihdoin laakerin itse.Kuulat oli täysin palaneet ja kehä vaurioitunut, rasvat hyvät.Myös talviajoa ollut.Viron laakeri saattoi olla huonolaatuinen ja työ huonoa. Nyt hain taas ennen reissua varalaakerin motonetistä n.64 euroo. Se varalaakeri Fiatissa kannattaa pitää vakiovarusteena, koska korjaamoja reissussa löytynee muttei välttämättä laakeria.Kolmas laakeri nyt menossa samassa pyörässä.Kulmat on silmä määräisesti kunnossa, eikä ajolleen ole mitään huomautettavaa. Se prässi toi jo hintansa takaisin.Pari ekaa vuotta auto seisoi talvet.Tämmöinen tarina pienillä kilometreillä.

Kaj ,muistaakseni kupla lähti lentoon jo peltoaukeelle ajaessa

Ducato 2.8:lla ajelin 55000 km ilman laakeri- tai muita vikoja. No lämpömittari tarvitsi kerran akkukaapelin irtioton. Korista tuli synkempi tarina.

On ollut pari vuotta oikean puolen etupyörän laakerissa pientä välystä,nyt on tullut pikkasen lisää.Hommasin laakerisarjan maksoi 60 euroo ja ajattelin et jos huomenna olisi oikein reipas ja kävis vaik vaihtamassa.

moikka teille..... nyt kun ne fiatin laakerit on sellaset paketit, oletteko katsoneet sinne sisälle, onko siellä edes uutena rasvaa???? olin eräässä peltifirmassa työssä jossa meni eräissä laitteissa laakereita ihan päivittäin laitosmiestä piti varata vaikkei ollut edes tilattaessa mitään korjattavaa, mut kun tuli paikalle aina joku laakerikolkkas, purnasin skf myyjälle ettei heidän laakerit kestä mitään tarjosi kuumuuden kestäviä laakereita oita ostettiin ei kestänyt edes niin kauaa ku tavalliset...... sitten kerran tuli avattua uuden laakerin suojapelti, ei siellä laakerissa ollu rasvaa tehtaan jäljiltä, kun kyynelen verran, paikalle tuli semmonen rasva myyjä saarinen, hänellä ei ollu antaa ku asennus pastaakokeitiin sitä paremman puutteessa.... laakerit kesti näin kolmekuukautta jopa sitten paikalle ajoi rasva kauppias keihäs hänellä oli rasvoja vaikka minkälaisia, ainoa huono puoli oli et niitä piti ostaa tusinan laatikko, patruunat oli 10v sitten aika kalliitta piti oikeen esimiehen lupa saada niiden ostoon oli siinä keihäkselläkin puhumista .... no kaupat tuli ja laakeri aina vaihdettaessa rasvattiin x1r kuuman kesto vaseliinilla, näitä laakereita oli tusinan verran peräkkäin laakerit kestivät tämän jälkeen 3 vuotta ja sitten laitos purettiin, ja mulle jäi 10 patruunaa nykyään xir rasvaa saa ainakin meidän kylän autotarvikkeesta ihan patruuna kerrallaan, jotta katttokaa onko siellä rasvaa ellei sitä varmasti kannattaa lisätä, ei varmaan deltan mies edes kato sisälle vaan iskee vaan paikalleen toivottavasti laakeri murheet loppuu.. K

Enpä enää pysty toteamaan rasvan puutetta. Eihän niitä laakereita enää ole. Mutta sen tiedän, että espanjalaisten manjana-meininkiä, jos rasvaa ei ole. Viittaa tuohon suuntaan, kun laakerista tuli ruosteista vettä irroitettaessa. Ei kai hyvin vaselinoitu laakeri kovin herkästi ruostu? En tiedä, mistä vaihtolaakerit ovat, mutta alkuperäiset oli merkitty tekstillä SKF Espana.

Minulla ducato 15 -04. Ostettaessa mittarissa 21.000km. Oikeasta etupyörästä kuului naputtava ääni nimismiehenkiharoissa, joka poistui jarruun koskemalla. 70 tkm kohdalla alkoi rengasmelua muistuttava ääni ja etupyörän laakerissa tuntui vapaana pyöritettäessä selvä vika. Laakeri SKF valmistusmaa Portugali. Toisen rivin pinta 2cm:n matkalta pois.Uusi laakeri Veholta ja taas SKF Portugalista. Nyt mittarissa 95tkm ja taas naputtava ääni oikealla. Olen Citroenin varaosakaupan kanssa tekemisissä ja olen tullut siihen tulokseen, että laakerien laatu on mennyt huonommaksi. Mm 2cv:n uudet laakerit eivät enää kestä. Laakeri on ollut samankokoinen vuosikymmeniä ja vanha tuotanto kesti erittäin hyvin. Nykyään kerään euroopan rompetoreilta vanhat SKF:n laakeripakkaukset. Ducato III etunapa on rakennettu niin, että vetolaippa on saatava ulos ennenkuin laakerin lukkorenkaan saa pois. Vetolaippa saattaa olla järjettömän tuikassa. Loimaalta löytyi Ovakon tehtaalta prässi, jossa riitti tehot. Myös Suomalaisilta kolleegoilta on olka-akseleita rikkoontunut.

Ompas asiakasystävällistä suunnittelua!

Toinen esim. Suunnittelun tavoitteista Mersulta (saattaa olla vastaavaa muissakin merkeissä). Tyttären Viton nopeusmittari lakkasi toimimasta, mittariston tekijä on Bosch. Juttelin Boschin kanssa sen mahdollisesta korjaamisesta: vastaus onnistuu vaikka on ESTETTY korjauksen jälkeen mittari on joka tapauksessa vietävä Mersulle ohjemoitavaksi. Bosch ervioi että korjaus kaikkine kuluineen on 80 - 90% verrattuna uuden mittarin hinnasta Veholla asennettuna.

Korjauksen ESTÄMINEN Boschin edustaja kertoi että Mersu konsetnin pääjohtajan vaatimuksesta Mersun mittaristot rakennettin niin että sitä ei voi purkaa kokoonpanon jälkeen rikkomatta ja hänen lisävaatimuksensa oli ettei kestäisi paljoakaan yli takuuajan. CEO halusi lisämyynti houltopuolelle.

Tämä vuotti juljisuuteen muttama vuosi sitten Saksassa ja herätti niin pahan närän asakkalta (Saksalaiset) että pääjohtaja sai kenkää.

Lehtitietojen mukaan autoala on viime vuosina panostanut jälkimarkkinointiin Suomessakin.

Joo, minulla -06 Ducato ja siinä oikea etulaakeri meni vaihtoon 49 000 km kohdalla. Deltalla arvioivat aikaa vaihtoon menevän kolmisen tuntia ja riippuu vielä siitä, saadaanko laakeri irti. Vein sitten borovkoffille Suolahteen. Laakerin viahtotyössä meni tunti ja hyvin lähti prässillä irti. Laakerin hinta 130 ekeä ja työlle hintaa 35 euroa... Deltalla hinta olisi yli tuplaantunut. Elikkä taitaa siis olla yksi Fiiun tyyppivika.

Painepesuri tai riittävä suihku kyllä riittää tuhoamaan iskarin yläp-laakerit tai etupyörän laakerit. vetoakselin puolelta saa hyvin vettä laakerille suihkuttamalla.

"Painepesuri tai riittävä suihku kyllä riittää tuhoamaan iskarin yläp-laakerit tai etupyörän laakerit. vetoakselin puolelta saa hyvin vettä laakerille suihkuttamalla. "

Noinkin voi olla, mutta myös minulla, kuten parilla aiemmallakin tähän ketjuun kirjoittajalla, auto ei ole edes nähnyt painepesuria, eikä tulisi mieleenkään käyttää sitä jo korin tiivisteiden takia. Syy laakerin rikkoutumiseen löytyy jostain muualta. olisko niin että rakenteen vuoksi siihen vaan niin helposti pääsee vesi käsiksi....

Kyllä se näin on. Kerran kyselin katsastusmieheltä, että miksi näitä laakereita (iskarin yläpään) pitää säännöllisesti vaihdella. Mies totesi vain, että auto on suunniteltu vähän kuivempiin oloihin. Siinä taitaa olla totuus.

Ompikos kukaan koskaan tutustunut näiden ongelmallisten kääntölaakereiden rakenteeseen? Eli kurkannut miltä näyttää? Alapuolikas on muovinen ränni ja yläpuolikas sen kansi. Liitos ei tosiaankaan ole vesitiivis. Ja välissä laakerikuulia. Oikea kääntölaakeri on moottoritilan puolella paremmassa suojassa ja rakenteeltaan suojattu, oikea metallinen laakeri...