Bursnerin jousitus

Taka jouset tuntuvat olevan kuoleentuneet, kuopissa kolahtelevat ja tuntuu että joustoteho on hävinnyt.
Mikä olisi paras edullisin korjaus muoto. Auto on Fiat 2.8 Dukato 2003 mallinen ajettu 90000 tuh kilometriä. Ollut koko ajan jousien varassa. Olen kuullut kierrejousien lisäämisestä , kuulemma helppo asentaa sekä sepän jousipakan korjauksesta.

Kuoleentuneista jousista pääsee eroon vaihtamalla ne uusiin (ja jäykempiin). Lisämukavuutta ja -säädettävyyttä saa ilmajousituspaketilla, mikä ei ole halvin, mutta paras ratkaisu.

Suositten vanhojen jousien säilyttämistä sellaisenaan ja ilmapalkeiden asennusta.

Timolla on ollut täällä juttu niiden asentamisesta ja muistaakseni siinä oli myös mainittu paikka, josta hän oli ostanut asennussarjan mielestäni edullisesti.

Se oli viimeisiä ilmasäkkipaketteja Slovakialaiselta kauppiaalta. Ei niitä enää ole näkynyt lähellekkään sitä hintaa.

Se oli tämä paketti mutta maksoi rapiat kolmesataa kompuran kansssa.
http://sarkacaravan.fi/index.php/caravan-tarvikkeet/ajoneuvo-ja-vaunutarvikkeet/lisailmajouset/smv-lisailmajouset-z8.html

Yhden työpäivän se asennus ottaa ensikertalaiselta. Kätevä sydeemi, jouset saa juuri sellaiseksi kuin haluaa. Lisäksi saa vinossa parkissa pikkuisen suoristettua autoa.

@timppa

Kuinka hyvin nuo apuilmajouset kantaa eli voisiko noilla päästä lähemmäs täysilma-
jousitusta poistamalla lehtiä tai käyttämällä notkeampaa lehtijousta ja ilmapaljetta.
Täysilmajousituksen hinta taitaa olla lähes kymmenkertainen.
Lyhyessä 6 metrisessä autossa takajouset tuntuu olevan turhankin jäykät.

Kysyy Heikki

Ilmapallot kantaa kylä, mutta pitää olla lehtiä, tai sitten tukivarret pitämässä akselin suorasa.
Lisäksi pitää olla riittävän vankka kallistuksen vaimenus, jos lehdet vähenee.
Paras ilmahommassa on lisäpallot, kompura, ja kaksipiiri ilmajärjestelmä, joka voi antaa kummalle puolen tahansa enemän painetta tarvitessa.
Halvin lienee sitten takomosta lisälehti.
Toivopoika

Onko Heikillä Ducato? Ainakin jälkeen -07 mallisiin on kolmen eri jäykkyyden jousia. Täällä on valitettu uuden peltikuorisen makaavan jatkuvasti lisäjousena Ducatoissa toimivan uretaanikartion varassa. Ja sulla on sitten liian jäykät. Vai makaako sullakin lisäjousissa?

@timppa

Näin ne varsinaiset ilmajouset asennetaan. Se on sitten omasta halusta kiinni mihin palkeiden pienet nailonletkut, venttilit ja piirien painemittarit autossa asentaa.
Palkeiden paineita/kantavuutta voi säätää ihan vaan huoltoasemalla tai vaikka 12 V kompuralla.

https://www.campingshopwagner.de/product_info.php?info=p8528&utm_campaign=froogle_8528&utm_source=froogle&utm_medium=CPC&utm_content=textanzeige&campaign=froogle&gclid=Cj0KCQiAzrTUBRCnARIsAL0mqcxHgiNPo4OHa9HeUHu3mLQywuN664EP2aK_HWnJ4W-CRgqac1cU6vIaAgauEALw_wcB

Minä en kaipaa lisää kantavuutta vaan pehmeyttä. Auto on -09 ja siinä on tuhdin näköinen yksilehtinen jousi, uretaanikartion ja jousen väli on n 3cm, eli ei makaa
kartion varassa. Onko se kovuus kiinni enemmän jousesta vai iskarista.
Minulla on palkeita joiden kantavuus riittäisi vaikka täysilmajouseksi, ei taida vain
nykyään onnistua mikään omatoimihomma ainakaan jousituksen suhteen.
Pitääkö näillä lisäpallukoilla olla jokin hyväksyntä ja tarviiko ne muutoskatsastaa?
Heikki

Hyväksyttyjä pitää olla eikä tarvitse muutoskatsastaa. Ajovalojen korkeudensäätöä ei säkkien kanssa tarvita.

Ei jousi säkeillä pehmene. Itsellä suunnilleen sama tilanne kuin sulla, kolme senttiä väliä, perä pikkuisen alhaalla. Puolen kilon säkkipaineella on suorassa. Akselipaino on tapissa, 2000 kg. ja autossa on erittäin pitkä peräylitys joka tietty kuopissa vaikuttaa eri tavalla kuin lyhyessä autossa.

Luultavasti ajossa jousi tuon kolme senttiä joustaa ja pohjaa kartioihin.

@timppa

Iskunvaimentajat eivät aiheuta kovuuta, vaan tasaavat menoa, eli eivät ala pyörät pomppia kuoppien kanssa, eikä kori heijaamaan.
Sehän tahtoo olla, kun akselilla on painoa, ja pitää pysyä auto normaalissa korkeudessa, niin kovaahan se on vähän meno.
Rengaspaineetkin aiheuttavat, että tien katkokset kopsahtelevat, kun ohjeen paineet pitää. Onko niiden profiili kovempi, kun vanhoissa 80 sarjan miseliineissä ennen.
Sen olen huomannu, että asfaltti, tai renkaat ovat, vaikka kuulo huononee, minusta äänekkäämpää.
Minula se lisäjouset auttoi kai kun ostin ne vallilalta kolome vuotta sitten. Ovat olleet siitä asti navetassa seinää vasten pystyssä.
On tosin pitäny laittaa paikalleen, mutta on jäänyt. Uretaaniin on akselilla matka pari sentiä, mutta en kyllä ajossa ole mitään vikaa huomannu, ja auto on nyt vaaterissa päällikön kuorman lastauksen jäljeltä.
Muutta pitänee tomerehtia siihenki hommaan, kunhan päiväunilta joutaa.
Toivopoika

Kovuus ja äänekkyys johtuvat tavara-auton alustasta, jossa on vähän kumieristyksiä
osien väleissä toisin kuin henkilöautoissa.
Minulla oli joskus auto johon oli vaihdettu madallettu alusta ja säädettävät iskarit.
Auto oli melkoinen kivireki ja piti aika kolinan esim. kaivonkansien ylityksissä.
Kun lisäsin iskarien kiinnityskohtiin kumia, loppuivat kolinat. Eli kyllä iskareilla on vaikutusta, onhan kalliissa henkilöautoissa kuskin säädettävissä olevat tai ajonopeuden mukaan säätyvät vaimentajat.
Jos voisin muttaa matkakopin alustaa, niin teettäisin löysemmän lehtijousen
isommilla silmukoilla jossa isommat kumipuslat, kanto ilmapusseille sekä iskarien
päihin lisää kumia. Näin ääniyhteys tiehen katkeaisi.
Haaveilee Heikki

Kuvissa mun säkkien asennusta.

@timppa

Tuo kaiki on totta. rauta johtaa äänet sisälle, ja asuntoauton kori on itsessään kaikukoppi joka omilla resonanssi äänillään meteliä lisää.
Esimerkiksi parjattu peltikuori verrattuna edellisiin puoli-indekroituihin on siinä hiljaisempi, paitsi lusikkalootain, ja senmmoisten kilinä, ja helinä.
Niin tuo paksut kummit jokapaikkaan jousissa, ja iskareissa olisi hyvä, mutta miten saada akseli pysymään suunnassaan.
Parempi olisi kuten kuorma-autoissa nykyään. Rungon ja asunto-osan eristäminen kokonaan toisistaan erilleen.
Kattelette kun nyky kuormurit pysähtyy, niin koppi nyökkää päivää kattelijalleen.
Mutta se taitaa onnistua vain indekroidun rakennelmassa,
Toivopoika

Minäkin halusin - 10 vuoden Ducaton takajousiin hieman pehmeyttä ja ryhtiä. Soitin Suomen Vaunuosaan Muuroselle ja hän sanoi suoraan että meidän autoon (6,5 m Globebus) ei kannata laittaa. "Turhaa" tekniikkaa tuohon kokoluokkaan. Huomattavasti helpompi, halvempi ja hyvin toimiva ratkaisu on lisäkierteet.

Oisko kuvaa kun autossa paikalla asennettuna?

Uretaanijousen yläpäässä on kierretappi, jousi vain kierretään pois. Mikan kuvan kierrejousen yläpäässä on sama jenka kuin uretaanijousen yläpäässä, se vain kierretään paikoilleen.

Alapään kiinnitystä en ymmärrä, se ei tule lehtijousen henskeleiden alle, keskinaulaakaan ei ole, joten sinnekkään se kiinnity vaikka alapäässä reikä sopivasti onkin. Jospa se vain asetetaan niin että kuvassa näkyvät lattaraudat ovat lehden kahta puolen ja pituussuunnassa jousi tukeutuu henskeleihin.

Tastä kuvasta voi asiaa ajatella, ilmajousi uretaanijousen tilalla
https://www.karavaanarit.fi/site/assets/files/497650/p1080371.jpg

@timppa

Reikä on ilmeisesti vain vesireikä.

Eipä tullut kuvattua asennusta, mutta voin tässä joku päivä yrittää napata kuvan auton alta... Ei ole kummoinen homma asentaa, varsinkin jos saa auton nosturille.

Juu, ei tule alhaalta millään kiinni, vain akseli laipan väliin.

Tässä kuva asennettuna. Puslan kanssa voi joutua vähän kamppailemaan mutta kyllä se sinne nuljahtaa..

Mika Soikkeli
Mihin autoon jouset tilasit , mistä / millä osa numerolla.

Vallilan Takomosta, ei kai siinä muuta tarvinnut kertoa kuin merkki, malli ja minkä vuotinen. Matkailuauto, Fiat Ducato 250, 2010. Saattoi kysyä kuivapainoakin, en ole ihan varma.

Kyllä varmasti kysyvät kaiken tarpeellisen jos/kun otat yhteyttä.

Hei. Alkon alustan takapään joisituksen nosto ,käy kätevästi Jyväscaravaanissa.
Terveisin Jussi.

Meillä on LMC Breezer vuosimallia 2018 Fiat / Ducaton alustalla. Olemme autoon muuten kovin tyytyväisiä, paitsi että takajousitus ei tunnu toimivan toivotulla tavalla. Kun ajaa tien poikki menevien routakatkosten yli, kolaus on sitä luokkaa, että saa pelätä paikkojen tippuvan hampaista.

Aloin tonkia Etuteltan puheita ja löysinkin muutaman mielenkiintoisen lisäjousitusta käsittelevän ketjun. Olin myös yhteydessä Vallilan Takomoon, josta sain neuvoja ja tarjouksia. Vaikutti oikein asiantuntevalta firmalta jos kohta tarjousten hinnat olivat melko suolaisia. Suosittelivat lisäilmapalkeita asennuksineen hintaan 850 € ja kompressorin kanssa 1350 €.

Mutta mutta. Minä hieman vierastan ajatusta perän nostamisesta, ja sen vaikutusta esimerkiksi takajarrujen tehoon. Samoin se mielestäni vaatisi myös etupään trimmausta, jotta auto ei ala kulkea aivan nokka maassa. Vallilan Takomolla oli ratkaisu tähänkin: etupään vastaava korottaminen pitemmillä jousilla ja uusilla iskunvaimentimilla. Se mielestäni rumentaisi muuten virtaviivaisen auton ulkonäköä, ja olisi myös niin hintava ratkaisu, että kotona syötäisiin entistä huonommin - ja pitkäänsä.

Mika Soikkelin ratkaisu lisäkierrejousilla vaikuttaa mielenkiintoiselta. Artikkeli näyttää olevan vuodelta 2018, joten olisi mukava kuulla käyttökokemuksia. Niitä on jo varmaan kertynyt.

Muutama kysymys vielä lisäksi: Nostaako tuo kierrejousihomma perää lainkaan? Tuossa liitetiedoston kuvassa näyttäisi se rajoitintappi jätetyn paikalleen – näenkö oikein? Jos sen tapin kokonaan poistaa, niin onko vaara, että jousitus pohjaa helposti? Pitikö iskunvaimennusta parantaa ( V. T. suositteli Konin FSD vaimentimia hintaan 340 € pari )?

En tiedä – ehkä järkevin ratkaisu ongelmaan olisi työntää kourallinen jenkkipurkkaa leukojen väliin ja kolautella menemään routakatkoksista välittämättä.

Koronatonta kevättä!

Pekka Kemppainen

PS. Luin vielä nuo ketjut läpi. Enpä kyllä löytänyt yhtään artikkelia etupään kohentamisesta. Voihan se tietysti olla niinkin, ettei mitään trimmaamista ole tarpeen tehdä.

Tuo kolahtelu, jos jousitus ei makaa pohjasa on myös rengas asia. Kyllä se meilläkin kopsahtelee, vaikka ilmanpaineet eivät olekkaan ihan tapissa.
Näyttää nuo garkon renkaat olevan siihen taipuvaisia. Onko sulla takapää laskeunut. Jos on, nin minusta lisälatit, mitä meille pistettiin nosti perän siihen alkuperäis korkeuteen, ja ajaminen tukevoitui.
Tp

Kyllä noilla kilometreillä ( vähän yli kymppitonnin ) perän pitäisi vielä olla kondiksessa. Eikä siellä peränylityksessä pitäisi aivan mahdottomasti painoakaan olla - takavessan tarvikkeet ja suihku. Takatallissa ei ole muuta kuin vararengas. Ehkä se jenkkipurkka on järkevin ratkaisu;-)

Rengaspaineet?? Ja sitten renkaan koko, ovatko 15 vai 16 tuumaiset.

Perää ei kannata nostaa ylemmäs kuin se normaalisti on, siksi ei etupään nostosta kirjoitella. Firmat tietysti myyvät mitä tahansa.

@timppa

Paineet noin neljä kiloa, 16 tuuman vanteet, Michelinin renkaat (ne matkailuautoihin tarkoitetut).

Kyllä noisa oainoa on. melekeen kolome tonnia jatkuvaan, ja perinteisisä korin ylitys lisänä.
Tuosa mejän pakussa laskeusui perä, että vastasi juuri ne uretaani pötikät akseliin, vaikka omapaino vähän yli 2800 kiloa, ja peräylituýstä ei jurikaan.
latit nosti korkeuden normaaliin, ja ajo parani, eli hyvä tuli. Mitä keulaan, nin aatellaampa että keulasta 4 metriä taka-akselille ja nousee perä vaikka 5 sentiä, minkä meillä nousi, nin mitä se näkyy keulassa
lankun pätkilä heleppo kahtoa- Ajaa takapyörät semmosten päälle.
Tp

Uretaanijouset ovat jousituksen osa, ne eivät ole topparit.
Tässä toiminta. Tosin hirveän korkealla tuo auto jo aluksi

https://www.youtube.com/watch?v=j2BZtAzTnDY

Ne misukan CP-reunavahvistetut ovat kovat luonnostaan mutta neljän kilon paineella ei pitäisi hakata.

@timppa

Aha! Mutta eikö noiden pötiköiden tarkoitus ole yksinkertaisesti estää jousitusta pohjaamasta? Tämä maallikoksi itsensä tunnustaminen on aina hieman kiusallista;-(.

Nyt on varmaan viisainta ottaa aikalisä. Robert M. Pirsig antoi hyvän neuvon kirjassaan "Zen and the Art of Motorcycle Maintenance": Jos motskarisi ei lähde käyntiin, älä ryntää korjaamaan sitä sillä perusteella, mitä olet ymmärtänyt kaveriesi tekevän. Laita jakoavain tallin työpöydälle, mene pirttiin, istu alas ja yritä analysoida vian syy. Ilmeisesti joko tankki on tyhjä, moottori ei saa bensaa tai vika on sytytyksessä. Testaa olettamuksesi kohta kerrallaan. Voi olla, että vika löytyy jo noista. Jos ei, mene takaisin pirttiin ja kysy osaavilta kavereiltasi neuvoa. Muista aina, että viitosen suutari tekee kympin vahingon!

Eli: Routakatkosten yli ajettaessa perästä kuuluu kova kolahdus. Etupäästä sellaista ei kuulu. Kolahduksen lisäksi ilmiöön liittyy kunnon tärähdys. Kerrassa ikävä juttu;-(. Tuntuu jotenkin siltä kuin keula ja perä olisivat eri paria. Aika lailla samanlainen kokemus kuin jäykkäperäisellä Harrikalla ajaminen.

Ensimmäinen oletus: Perän lehtijousi on niin jäykkä, ettei se ehdi notkahtaa. Mutta kun taka-akselin takapuolella liikkuu auton ollessa seisokissa, tuntee selvästi jousituksen jouston. Se ei kuitenkaan ole niin löysä, että yöksi tarvitsisi laskea tukijalat.

Toinen oletus: Lehtijousi on niin löysä, että se kolahdus ja tärähdys johtuvat niiden uretaanitöpsyköiden vastatessa lehteen tai akseliin (jos ne nyt ylipäätään toimivat kuten niiden arvelen toimivan). Mutta miksi auton valmistaja laittaisi toimimattoman osan tuotteeseensa, jolla haluaa tehdä bisnestä?

Kolmas oletus: Toivo tuntuu epäilevän, että peränylityksessä on niin paljon painoa, että se saa aikaan kakkosoletuksen ilmiön. Voi hyvinkin olla. Painon vähentäminen ei kyllä mitenkään onnistu.

Neljäs oletus: Rengaspaineet ovat liian kovat. Tuohon en kyllä tältä istumalta usko. Jos näin olisi, se tuntuisi varmaan myös etupäässä ohjauksen puskemisena, vetelemisenä tai jonakin muuna keljuna, ei-toivottavana ilmiönä.

Viides oletus: Vika löytyy iskareista.

Nuo pitää testata ennen kuin mihinkään toimenpiteisiin rupeaa. Onneksi tuli tuo Pirsigin kirja mieleen. Vielä tässä on talvea riittävästi kiikkutuolifilosofoinnin harrastamiseksi.

Palataan keväämmällä asiaan.

Kiitoksia Toivolle ja Timolle kannanotoista! Toki noita oletuksia otan vastaan lisää näin talvisaikaakin!

Viisasta tekstiä. Aina kannatta tuumata asioita. Minä olen esimerki että teen, ja alan tuumiman mikä siinä taas meni pieleen
Tuohon kolahteluun joka vain taka-akselilta kuluu pitää olla mekaaninen syy, koska nuo lehtijouset on tehty kestämään pakettiauton koko massa, eli se 3500 kiloa.
Mutta kuten meillä ne kuoleu, mikä milläkin ajalla, ja kyllä niiden pötiköiden tehtävä on tosiaan kuolettaa se pohjaan lyönti.
En kuitenkaan usko, että ne aiheutavat sen kolahduksen, koska meillä enne lisälateja oli akselin, ja sen pötikän väli sentin verran, kun auto oli suorassa.
Silti kopsahtelu ei ollut kovempi kun etupään näissä katkoissa. Iskarit yksi syy. Itsellä henkilöautosa latassa oli iskarin holkit kulunu pois, ja se kolisi.
En nyt muista onko noissa takana vakaaja tangot jonkinlaiset. Jousiholkit. Onhan noita syitä. Mutta kyllä se siitä selviää.
Tp

''Aha! Mutta eikö noiden pötiköiden tarkoitus ole yksinkertaisesti estää jousitusta pohjaamasta? ''

On toki se myös mutta tarkoitus on toimia myös jouston mukana kuten videosta selviää. Normaali topparikumi on kovaa umpikumia ja yleensä 6-7 cm:n pituinen, selkeästi kauempana lehdestä.

Tästä poikittaissaumojen aiheuttamasta tärähtelystä on puhuttu jo edellisen mallista lähtien. Silloin apua tuli rengaskoon 215/70-15 renkaiden vaihto 225/70 -15 kokoon ja sen myötä paineen alentamisen mahdollisuuteen.

Kokeilisin kuorman lisäämistä ennemmin kuin vähentämistä.

Itsellä rengas 225/70-16 paine vähän yli 4. Takapaino on aivan tapissa. Rengas ei ole kovareunainen misukka vaan aivan normaali pakun kitkarengas jossa kantavuus 1450 kg. Painoluokka 121/120

@timppa

Mulla oli peltikuorinen 08 Ducato. Katsuri käski nostaa perää, on jouset antanut periksi, kun oli kiinni tyynyissä. Ostin Vallilan kierrejousisarjan ja perä nousi vetokoukusta mitattuna 7 senttiä 6m pitkässä autossa. Kulki vähän keula alhaalla. Oli silloin yli 200 tuhatta ajettu. Seuraavana keväänä oli iskarit loppu. Ei tietenkään johtunut jousen laitosta, mutta olisi varmaan kelvannu katsurille ilman jousiakin, kun olisin ymmärtänyt tyhjätä kaiken joutilaan tavaran perästä pois ennen leimallemenoa. Etujousia saa Vallilasta millin ja kaksi alkuperäistä vahvempia. Mielestäni ei tarvi pisempiä iskareita, ei se niin paljon nouse.