Aurinkokennot autoon

Hei ! Härkäviikoilla on aikaa pohtia kennojen asentamista as autoon. Kuinka yksityiskohtaisia vinkkejä on tarjolla? Timolla tuntuu kennot ja invertteri paelaavan. Onko saatavilla listausta tarvittavista laitteista ja mah. kytkentä kaaviota?

http://www.aurinkopaneelikauppa.fi

Tuolla vissiin aika halpoja, ainakaan ite viitti muutamaa kymppiä säästää jostain eBay-jutuista, noissa suomikaupoissa takuut ehkä helpommin hoideltavissa?

Paneeleita vähintäin 200W, 20A MTTP säädin, 200A akkuja, 2x6mm sähköpiuhaa, plussa plussaan, miinus miinukseen, kunnollinen läpivienti katolle, butyylimassaa tiivistykseen, asennuskaljaa, noilla ainakin ite pääsen pitkälle, tosin noita paneeleita 3x140W, ja akkuja 300A

Panelit täältä, kotiin kannettuna 2X140W n. 300€ http://www.ebay.de/itm/201184360642

Säädin: http://www.soltronik.de/pwm-solar-laderegler/30a-laderegler-solarregler-solarladeregler-ls3024b-12-24v-30a-mit-display.html

Säätimen näyttö: http://www.ebay.de/itm/262228428602

Kiinnikkeet: http://www.ebay.de/itm/261473745214

MC liittimet: http://www.aurinkosahko.net/product/89/mc4-y-haaroitin-pari

Kattoläpivienti, yhdelle johdolle: http://www.vapaa-aika.com/epages/vapaa-aika.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2015091804/Products/2169420

MC-liittimet kannattaa juottaa huolellisesti, ja koota ne ajatuksen kanssa.

Keväällä tilasin kamat juuri noista paikoista johin linkit ovat, postikuluja tuli, mutta kaikki tavarat kannettiin kotipihaan enkä itse käynyt yhdessäkään liikkeessä tavaroita katselemassa

@timppa

Säätimenä ei ihan kannata pirkkailu, PWM vs. MTTP, sen muutaman euron säästö ei ole säästöä kuitenkaan noin käytön kannalta, minusta.

Tuon yo. linkin tukkuvarasto on raisiossa, tässä nurkilla asuvien lähetyskulut on polttoainekulut.

Hyvin toimii 2x100W ja MPPT säädin Bluesolar. Saa vielä Blutooth yhteyden kautta katsottua toiminnan. liitteenä raportti eilisestä 30pv taaksepäin. lataustehot ei ei ole suuria mutta ylläpito toimii.

Säätimien paremmuteen en osaa kantaa ottaa.

Sellainen Ilmolle että jos kennojen laskennalinen tuotto on yli 18A ei voi käyttää EBL- laturia eikä siten auton omaa näyttöpanelia. Itsellä max. on n. 23A ja olen säätimen näytössä joskus nähnytkin 19 A:n lukeman.

Yleensä etelän auringossa silloin kun akut ovat parhaassa vaiheessa ottamaan virtaa vastaan on latausvirta 10-13A. Paneleita on katolla 370 W . Nyt syksyn reissulla olimmme pisimmillään kolmisen viikkoa ilman maasähköä eikä siihen tarvetta silloinkaan ollut. Telkkaria katsellaan, kahvia keitetään, mikrouunia käytetään ja valoja poltellaan huoleti.

@timppa

Ihan ensimmäinen asia on selvittää asunto-osan sähkön tarve ja se miten sen kulutusta voisi eri ratkaisuin pienentää.
Tarve taas vaihtelee matkustustyylin mukaan ja ne jotka kulkee campingilta campingille ei kannata tehdä muuta kun pitää akut kunnossa.
Toinen ääripää matkustaa niin, että on riippumaton ulkopuolisesta virrasta ja se taas vaatii ihan eri ratkaisut.
Tämä perusselvitys jää monelta tekemättä ja lähdetään suoraan lisäämään latauskapasiteettia vaikkei tiedetä mihin sitä tarvitaan ja tarvitaanko lainkaan.

Oleellista on, että virtajärjestelmä on tasapainossa eli tiedetään mikä on virran kulutus per vuorokausi, mikä on akkujen käyttökelponen varauskapasiteetti ( eri asia kun Ah määrä) ja akkujen lataus.
Hyvin tyypillistä on, että auto on varustettu mm. kustannussyistä niin pienillä hupiakuilla, että auton laturin suurta tehoa ei voida hyödyntää kun osittain.
Lataus kun ei ole riippuvainen siitä kuinka iso laturi sinulla autossa on tai paljonko paneleja katolla, vaan siitä mikä on akkujen latauksen vastaaottokyky ja se taas riippuu hyvinkin monesta asiasta.
Myös kunnon johdotus kuuluu osana tasapainoiseen järjestelmään ja jos siinä on paljon resistassia niin osa lataustehosta menee hukkaan tai akut ei lataudu täyteen vaikka niin luullaan.

Ihan ensimmäinen asia on selvittää mikä on omalla matkustyylillä virran tarve.
Sen jälkeen pitää selvittää miten sitä voi pienentää ja näin päästä uuteen nettokulutukseen.
Tämän jälkeen halvin keino on lisätä akkukapasiteeettia jos se on mahdollista, koska se lisää varastossa olevan viran määrä ja mahdollistaa auton oman laturin paremman hyödyntämisen.
Jos näillä keinoin ei pääse tasapainoon voi alkaa miettiä miten sähkövajauksen täyttää ja tällöin yksi keino on aurinkopaneelit, jotka lataa silloin kun auton moottori ei käy.

Yksi asia minua on näissä kulkimissa aina ihmetyttänyt.
Jos liikutaan nollaan yläpuolisissa lämpätiloissa nykyaikainen diesel lähtee tulille vaikka akun varaustila on 70 % akun nimelliskapasiteetista. Tämä starttiakun 30 % joka usein on tasoa 30 Ah on kuitenkin julistettu "pyhäksi rautaisannokseksi" jota ei edes ajatuksissa ole lupa käyttää. Kuitenkin jo 10 euron rele ja jänniteanturi estäsi starttiakun tyhjenemisen alle tarvittavan jännitetason. Taitaa tämä ajattelu olla perua ajoilta jolloin autoissa käytettiin tasavirtalatureita tai peräti 6 V virtalaitteita.

Mutta kun kerran alkaa asentelemaan niin melko samalla vaivalla katolle menee useampikin paneli. Ettei käy niin että käsissä onkin alimittainen säädin ja johdotus ja mieli tekisi lisätä panelikapasiteettia.

Mieli voi muuttua myös matkustustyylissä, huomaa että näillähän pärjää ja systeemit meneekin uusiin puihin.

@timppa

Olen antanut itselleni kertoa että MPPT säädin on parempi huonossa olosuhteessa kuten täällä pohjoisella puolella ja pilvisellä säällä.

Kyllä meilläkin viritys lähti kulutuksesta, vaihdettiin LED valot ja uusi invertteri kahvinkeittoon ja muille herkille kuluttajille, oletettavasti paremmalla hyötysuhteella. Samalla uudet asunto-osan akut hyvällä syklisellä kestolla.

Matti on oikeassa auton lataustehon ja akkukapasiteetin kanssa. Mikäli käyttö on sitä että päivällä ajetaan ja yö ollaan sähkön nokassa niin aurinkokennoille ei jää muuta virkaa kuin ylläpitolataus seisokin aikana, siinä sitten kenno onkin erinomainen.

Meillä on pääsesongin aikana useita eripituisia jaksoja jolloin ei ajeta ja ollaan ilman verkkovirtaa. Tällöin hyvänä apuna on aurinkokennot. Meillä edellä kerrotut 2x100W ja 30A MPPT säädin joka lataa hyvin aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan.

Sähköasennuksissa on hyvä kiinnittää huomiota riitäviin kaapelin vahvuuksiin ja lyhyisiin kaapeleihin häviöiden minimoimiseksi. Säätimeltä akulle menevä kaapeli ja akulta invertterille tuleva kaapeli kannattaa pitää mahdollisimman lyhyinä häviöiden minimoimiseksi. Hyvä tuuletus saatimelle ja invertterille on myös tärkeässä roolissa. Aurinkokennon alustan tuulettuminen parantaa myös aurinkokennon antamaa tehoa. Ei siis kannata säästää asennuskiskoissa. Victron Toolkit apsilla on helppo tarkistaa kaapeleiden häviöt erilaisilla virroilla ja kaapelipituuksilla. Samalla apsilla voi katsoa lämpotilan vaikitusta lataukseen ja invertteriin. Muitakin apseja lienee.

Näillä eväillä on pärjätty hyvin jo useampana käyttökautena.

Hienoa, kiitokset matkakollegat!
Ajatus on riippumattomuus ja huolettomuus verkovirrasta. Tietysti kaikki maksaa, mutta maksaahant jo tuo autokin, mutta suhteessa kulu on pieni verrattuna huolettomuuteen.
Kun peukalo ei ole keskellä kämmentä niin nuo asennukset hoituvat eläkeläis-sähkäriltäkin.
Timolle erityisesti kiitokset yksityiskohtaisesta laiteslvityksestä ja käyttökokemuksesta.
Timolle laittaisin mielelläni tarkentavia kysymyksiä jos sopii? Lähemmin mikäli annat sp ositteesi meiliin ilmo@utriainen.net

Kiitos! Kyllä minä voin osoiteen tähänkin laittaa: timppahaapanen@gmail.com Gmaililla ei tarvitse pelätä roskapostia ja joka paikassa tuo osoite on muutenkin.

Voisivat muutkin kennoja kayttävät kertoa kokemuksistaan, itse en tiedä kertoa kuin omista vehkeistäni.

Esimekiksi tuo akkukapasiteetti. Mulla on kaksi akkua ja akunvaihtaja, voin käyttää joko molempia yhdessä tai jompaa kumpaa erikseen. Tätä nykyistä sydeemiä en ole käyttänyt kuin yhdellä parin kuukauden reissulla ja vaikka kennot ja ajaminen olivat käytännössä ainoat sähkön lähteet on mun kokemukset hieman keskeneräisiä.

Yksi akku riittää vuorokauden kulutukseen hyvin kun jos on aurinkoista. Yön jälkeen se yksi tuntuisi lataantuvan nopemmin aivan täyteen kuin silloin jos olen käyttänyt molempia samaan aikaan.

Tietysti sitten kun on pilvistä ja sateista tarvitaan enemmän kapasiteettia ja kaksi akkua tulee tarpeeseen.

@timppa

Hei! Alkukesästä asentelin paneelit auton katolle . Ei mahtunut kuin 2 x 80W elikkä 160W yhteensä. Paneelit kytkin sarjaan elikkä säätimelle syötetään 24 V/ 80W. Säädin on Victronin Blue Solar MPPT 75/15 lisättynä Victronin VE. Direct Bluetooth Donglella. Tuon donglen kautta siirretään latausjännitteet ja -virrat yms. tiedot kännykkään tai läppärille. Kaapelit saa pikaliittimillä paneelilta säätimelle. Säätimestä otin myös ulosoton 12V:lle. Ja säätimestä johdot suoraan hupiakkuun.
Invertteri oli vain 600 W joka tulevaksi kesäksi vaihtuu 1500W:een kanttiaaltolaitteeseen. Nämä tuotteet hankin kotimaasta jo takuunkin takia .Halvemmalla olis netistä saanut mutta vanhana paneelikauppiaana/asentajana en oikein tuohon Kiinanlatuun jaksa lämmetä. Tuotteet tuli SW-Energian kautta www.swenergia.fi . Heillä on Turussa Piispanristillä myymälä ja nettikauppa. Läpiviennin ja paneelin kiinnikkeet ostin Timpan antamien
linkkien kautta. Asennustyöt tein itse ja aikaa upposi muutama tunti ( lue: noin päivä).
Kokemuksia on sen verran että tällä paketilla ja yhdellä 95Ah:n hupiakulla pärjää kesällä mainiosti vaikka olis parkissa muutaman päivän. Jääkaappi on kaasulla aina puskassa ollessa.
Parasta ehkä tästä omavaraisuudesta on hyvät leiripaikat sekä leirintäalueilla kuin maastossakin. Rahaa upposi
n. 900 € kaikkineen mutta olemme todella tyytyväisiä pakettiin. Saapi kysellä lisää hemmo56@gmail.com.
Ja kiitokset Haapasen Timpalle hyvistä vinkeistä ;-).

Terveisin Hemmo Turusta

Kiitos! Tuosta invertteristä. Ainakin mikrouuni ja sähköhammasharja vaativat puhdasta siniaaltoa tuottavan vertin. Oma 900 W: n mikro ei jaksanut toimia 1000 W:n vertillä jota ensin kauppiaan kanssa yhteistyössä kokeiltiin. Seuraava koko 1500 W toimii hyvin.

Vertin hankin sen kokeilun vuoksi kotimaasta ( hinta vähän kirpaisi ) oikein asiallisen tuntuisesta firmasta.
http://www.aurinkosahko.net/product/32/siniaaltoinvertteri-12v

Siellä on muutakin sälää paljon, esim nuo MC-liittimet ovat oikeassa hinnassa.
http://www.aurinkosahko.net/category/6/tarvikkeet--kiinnitys

@timppa

Hei !
Mitoittelin paneleita katolle. Onko kokemusta kapeammasta mallista joka sopii kiinnikkeineen rakoon 620. Voisin silloin laittaa ne kattoluukun kahta puolen. Kuinka panelin alunen ? Sinne kertyy lehtiä ym. Vai oletteko tiivistneet reunoilta jollakin profiililla tai solukumilla? Tavoitteena kuitenkin 200..300W. En löytänyt tuolle " Timon" kiinnikkeelle mittoja. Paljonkohan se tulee panelin ulkopuolelle? Millaiset mahtaa olla " suhinat ja vihellykset " paneleilla mahdollisine rakoinneen, kun olen ymmärtänyt, että ne ovat irti katosta.

Hei !
Mitoittelin paneleita katolle. Onko kokemusta kapeammasta mallista joka sopii kiinnikkeineen rakoon 620. Voisin silloin laittaa ne kattoluukun kahta puolen. Kuinka panelin alunen ? Sinne kertyy lehtiä ym. Vai oletteko tiivistneet reunoilta jollakin profiililla tai solukumilla? Tavoitteena kuitenkin 200..300W. En löytänyt tuolle " Timon" kiinnikkeelle mittoja. Paljonkohan se tulee panelin ulkopuolelle? Millaiset mahtaa olla " suhinat ja vihellykset " paneleilla mahdollisine rakoinneen, kun olen ymmärtänyt, että ne ovat irti katosta.

Tiivistää ei pitäisi ettei paneleiden tuuletus kärsi. Itsellä ei suhise lainkaan, eikä suhissut edellinenkään auto. Sunnuntaina ehdin mittaamaan noiden kulmakiinnikkeiden mitat.

@timppa

Nuo telineasennukset on kaksipiippuinen juttu. Jotkut sitä mieltä, että liimalla kiinni pintaan ja se on siinä. Asennnus on helppoa ja säästyvällä rahalla voi ostaa enemmän panelitehoa, joka kompensoi mahdollisen lämpötilan aiheuttaman tehonlaskun, josta ei juuri vakuuttavaa tietoa ole. Panelien asennolla suhteessa aurinkoon on paljon suurempi merkitys sähkön tuotantoonn panelin lämpötilalla.

Toinen asia on se, että kaikki mikä lisää auton ilmanvastusta lisää myös polttoaineen kulutusta, niin tekee kattokaiteet ja niin tekee telineissä olevat aurinkopanelitkin. Ajon aikaisella aurinkopanelivirralla ei ole merkitystä, koska auton laturi (90-120 A) tuottaa helposti kaiken sen virtaan minkä akut pystyy vastaanottamaan.

Akun sisäinen vastus R ei siitä pienene oli laturi miten tehokas tahansa.
Asunto-osan akuissa kiinnitetään liiaksi huomiota akun nimelliskapasiteettiin kun pitäisi kiinnittää huomiota akun latausvirran vastaaottokykyyn lataustilanteessa. Se ei suinkaan ole mikää lineaarinen suure johon vaikuttaa vain laturin teho.
Akun vastaanottotesti tehdään niin, että otetaan 50 % purettu akku joka on nolla-asteen lämpötilassa ja akun tulee 10 min latauksen jälkeen ottaa virtaa vastaa 20 % nimelliskapasitetista amppereina ilmaistuna.
Jos lyijyakku on kunnossa niin 100 Ah X 0,20 = 20 A. AGM-akun vastaanottokyky on suurempi kun lyijyakulla.
Jos akun lämpötila on -18 C niin akun vastaanottokyky on jotain 5-6 A. Lataustehoa parantaa latausjännitteen nosto muuta silläkin on rajansa jo n. 15,5 V kohdalla.

Luultavasti aika monella on kaksiakkusydeemissä lähes aina akut pikkuisen vajaana. Yksi akku ehtii nopemmin aivan täyteen kuin kaksi koska loppulataukseen jää vähemmän ladattavaa. Onko tällä merkitystä, sitä en tiedä.

Sen tiedän että 370 W:n paneleilla normaalina aurinkoisena päivänä yksi n. 100 Ah:n akku ehtii täpötäyteen siitä tilasta mihin se on klo 18.00- 07.00 kestävän pimeyden aikana joutunut.

Mulla on toinen akku AGM ja toinen tavallinen suljettu akku, mitään eroa en käytännössä ole huomannut sen paremmin käytössä kuin lataantumisessakaan.

@timppa

Toi Ahosen Kain alussa ollut vastaus oli aika täydellinen.

Sitten vielä kun ostaa kaikki tarvittavat vermeet yhdestä ja samasta kivijalasta, saaden seikkaperäiset ohjeet ja ammattimaiset vastaukset askarruttaviin kysymyksiinsä on homma jo liki puoliksi tehty.
Jos aloittaja asuisi täällä Oulun seudulla, suosittelisin Oulun Akkutaloa. Mutta varmasti aloitajaa läheltäkin löytyy jokin asiantunteva liike ja sen puoleen kannattaa kääntyä.

Meillä autossa 2 panelia katolla 100 ja 140, säädin 30 ja hupiakku AMG 225. Panelit laitoin lähinnä pakastimen takia ja se toimii invertterin avulla. Pakastin on 100l ja aurinkoisilla kesäkeleillä, kun pakastinta eniten käytetään, riittää panelien tuottama sähkö jopa vallan mainiosti.
Akkukapasiteetti on se tärkeä osuus mikä meidän tarpeisiin vaikuttaa. Jos jatkossa ei paneliteho riitä niin palautan kuskin penkin alle alkuperäiseen paikkaan toisen akun. Nyt hupiakulla uusi paikka, taka-akselin päällä, perän poraskotelossa, takasängylle.

-tapani-

Sillä onko akkuja yksi vai kaksi ei ole merkitystä koska rinnan kytkennällä kahdesta saman kokoisesta ja tyyppisestä akuista tulee "yksi akku" jolloin nimelliskapasiteetti kaksinkertaistuu.
Kun akun latausvirran vastaanottokyky on lyijyakulla max 20 % akun nimelliskapasiteetista = 100 Ah:n akulla 20 A (jos akku 50 % täynnä ja akun lämpötila plussan puolella) niin "akku voi vastaanottaa ja varastoida samassa ajassa kaksi kertaa niin paljon virtaa kun vain yhtä akkua kerrallaan ladaten.
Tämä tietenkin sillä edellytyksellä laturin teho riittää sekä kulutukseen että akun lataukseen.
Nykyaikaisen auton oma 90-120 A laturi pystyy tuohon jopa tyhjäkäynnillä.

Akkujen käytön ja latauksen kannalta on hyvä, että akkukapasiteettia on niin paljon, että akkuja voidaan käyttää varaustilan vaihdellessa 50-80 % välillä nimelliskapasiteetista. Tällöin akkujen lataus on kaikkein nopeinta koska varaustilan nostaminen 80 prosentista sataan vie ainakin kaksi kertaa niin paljon aikaa kun varaustilan nostaminen 50 prosentista 80 prosenttiin. Usein paljon enemmän.
Tähän sisältyy yksi vaara joka on syytä tiedostaa. Jos akkuja koko ajan käytetään varausalueella 50-80 % nimelliskapasiteetista, niin akut voi sulfatoitua ja se on pirullinen ongelma se.
Tämän sulfatoitumisen estämiseksi akut tulee aika-ajoin ladata aivan täyteen

Kun akku on kemiaa ja muuttujia latausta koskien paljon, niin satunnaisesti akun voi saada ladattua jopa ihan täyteen.

''Tähän sisältyy yksi vaara joka on syytä tiedostaa. Jos akkuja koko ajan käytetään varausalueella 50-80 % nimelliskapasiteetista, niin akut voi sulfatoitua ja se on pirullinen ongelma se.''

Juuri näin ja siksi ei ole ollenkaan sama onko akkuja yksi vaiko kaksi. Yhdessä 100 Ah:n akussa sen viimeisen 20Ah:n lataamiseen menee aikaa vain puolet siitä kun menee 200 Ah:n kahden akun paketin 40 Ah:n lataamiseen.

Lopussa virtaa menee ehkä vain 1A joten yhdella akulla se loppu on 20 tuntia ja kahdella 40 tuntia. Helposti käy niin ettei se kahden paketti ehdi koskaan aivan täyteen. Itsellä, kuten ylempänä kerroin on 370 W paneleita ja niistä oikeasti irtoaa n. 10-15 A. Silloin latausvirta on juuri passeli yhdelle 100 Ah:n akulle.

Syksyn reissulla joka päivä seurasin akun täyttymistä ja latausvirtaa. Kokeilin kahdella akulla ja seurasin taas. Kokeilin AGM- akkua ja seurasin täyttymistä. Kokeilin tavallista akkua ja seurasin edelleen.
Käytännön kokemukset on joskus teoriaa parempia.

Jollain voi olla kahden akun paketti eikä seuraa lainkaan, tai ei ole välineitä seuraamiseen, ja pärjää vallan hyvin.

@timppa

Timo se pistää erittäin vaativan kemian alueen, akkukemian ja sähköopin lait tuosta vaan romukoppaan.

Suosittelen kuitenkin tutustumaan sellaiseen ilmiöön kun akun sisäinen resistanssi ja sen vaikutus akkujen lataamiseen.

No kerroppa mikä meni pieleen?

@timppa

Tutustu vaan siihen akun resistansssi-ilmiöön ja palataan sitten asiaan.

Isoin akuun voi samassa ajassa ladata enemmän virtaa kun pieneen. Tämä on liikkuvan karavaanarin osalta se oleellisin juttu, ei se onko akku täynnä vai ei.
Ts miten auton suuri laturiteho voidaan hyödyntää ajon aikana akkujen latauksessa maksimaalisesti vain suuren akkukapasiteetin avulla.
Tähän asiaan ei vaikuta se minkä tehoinen laturi autossa on tai onko aurinkopaneleita, kunhan laturin teho on suurempi kun auton ajon aikainen virran kulutus ja latausvirran määrä on.

Jos autossa on yksi 80 A hupiakku (Pb) niin sitä voi ladata parhaimillaankin vain virralla joka on 20 % akun nimelliskapasiteetista = 80 Ah x 0,2 = 16 A.
Jos autossa on kaksi 80 Ah akkua kytkettynä rinnan niin autossa on "yksi" 160 Ah akku ja sitä voi jo ladata max 32 A virralla.
Nämä em. latautehot voi saavuttaa jos akun lämpötila on plussalla ja akun varaustila alueella 50-80 % akun nimeelliskasiteetista jota ilmastaan xx Ah merkinnällä. Akun 80 % täytösasteen nosto 100 % kasvattaa latausajan kaksin-kolminkertaiseksi.

Nyt kysymys kuuluu kummalla vaihtoehdolla saa enemmän virtaa varastoon seuraavan yön/päivien kulutusta varten.

Asiaa aurinkokennoista Tampereen Teknillisestä Yliopistosta: https://www.tut.fi/smg/tp/kurssit/SMG-4450/luennot/SMG-4450_vierailuluento_6_10_2011.pdf

Alla kuva esityksen kohdasta jossa lämpötilan vaikutus aurinkokennoon.

Tietoa niin mutu-kuin-tutkittua on pilvin pimein ja löydäppä sieltä se ainoa totuus.
Itse ratkaisin asian menemällä ammattiliikkeeseen jossa jo kolmannssa polvessa noiden akku kuin muidenkin alaan liittyvien asioiden kanssa työtä tehdään. Ja tässä juuri on se pointti, kun uskon heidän jatkavan samalla linjalla.
Näin kerroin vain mihin ja miksi akku sekä panelitehoa tarvitsin. Ammattimies kertoi sitten minkälainen järjestelmä on järkevä rakentaa ja minun tehtäväksi jäi vain uskoa tahi olla uskomati.
Tyytyväinen olen ollut. 100l pakastin jaksaa saaliimme pakastaa, vaikka väliin pakastimen kompura huutaa Hoosiannaa tunnista toiseen. Pakastin on energialuokaltaan A++, sillä paksuseinämäisyydellä ei sinänsä ole kauheasti merkitystä, pakastusteho kg per vrk on se mikä vaikuttaa. Toki A++ toi jieman paksummat eristeet, mutta sillä ei ulkomitat hierveästi kasvaneet.
Tuohon yhden ja kahden akun käyttöeroon en osaa sanoa mitään. Meille suositeltiin yhtä 225 amg akkua ja jos se ei aina riitä niin sitten pitäisi lisätä akkukapasiteettia toisella akulla. Hyvin on järjestelmä toistaiseksi toiminut. Syksyllä. sateella pilvisellä kelillä olen kuitenkin käyttänyt autoa, tai ajellut lenkin jollekkin lintupaikoille, kun pakastimeen tulee keralla kymmenenkin kiloa filettä ja mätiäkin kilokaupalla ja pakastin hurisee liki vuorokaudet ympäri.

-tapani-

Olen Matti pariinkin kertaan maininnut että vaikka paneleita on mulla 370W niin todellinen ampeerimäärää on yleensä 10-15A. Se sieltä tulee sitten yhteen tai kahteen akkuun.

@timppa

Siinä iso laastiämpärillinen puhasta filettä ja joku kilo mätiäkin, odottaa pussitusta ja pakastin saa laulaa sitä Hoosiannaa. Tätä kun jatketaan viikon verran niin ei auta, kotiin tulee lähtö.
Ei sitä jaksa määräänsä enempi ees kuormasta syyä.

-tapani-

Terve!
Ilmolle, itse epäilin tuota tuulen suhinaa muttei kesän aikana ilmennyt mitään ylimääräisiä ääniä vaikka paneelit oli asennettu irti katosta. Lehdet ja muut roskat saa kyllä helposti pois jos niitä nyt yleensäkään jää. Itsellä oli samanmoisia ongelmia noiden mittojen suhteen kunnen oikein löytänyt 60-62 cm leveitä paneeleita joissa olisi minimissään 80 W:n teho. Olisin mielelläni sijoittanut tuon paketin katolle pituussuuntaan. Tuntuu tuo standardileveys olevan 67 cm. Kiinnikkeet lisää leveyttä ja pituutta n. 5 cm/puoli /pääty. Jouduin hiukkasen viilailemaan omia jotta tuo paketti mahtui. Jos ostat MPPT-säätimen ja kytket paneelit sarjaan niin paneelit pitäisi mielellään olla samantehoisia.
Noiden akkujen kanssa olen joutunut jonkin verran pelaamaan ja mielestäni yhdellä n. 100 Ah akulla pärjää kesäkäytössä hyvin. Jos on kaksiakkujärjestelmä niin akut pitäisi olla samantehoisia ja -ikäisiä jotta ne toimisi optimaalisesti. Tietysti jos niitä lataa erikseen tätä vaatimusta ei ole.
Terveisin Hemmo

Moikka! Sillähän ei ole merkitystä onko ne pitkittäin vai poikittain. Paljonko Hemmo sai kokonaistehoksi? Nykyisin taitaa löytyä kapeampiakin kennoja. Olin josskin näkevinäni.

Kyllä panelit pitää asentaa tuuletusraolla irti katosta. Jounin kuvasta näkyy että yhden kennon jännite putoaa n. 0,1 V silloin kun lämpötila nousee 50° C. Paneli muodostuu usein 36, 54, 60 tai 72kpl kennoista jotka on kytketty sarjaan.

Jos yhden kennon jännite on 0,65 V ja maksimitehopisteen virta 3,5 A on teho 2,275 W

Jos yhden kennon jännite on 0,55 V ja maksimitehopisteen virta 3,5 A on teho 1,925 W

Jos kyseessä on vaikkapa 60 panelin kenno putoaa teho 136,5 W: sta 115,5 W:n tehoon.

@timppa

Moi Ilmo!
Mulla on tosiaan 2 x 80W sarjaan kytkettynä ja MPPT-säädin. Aurinkoisella päivällä 8-8,5 A lykkää parhaiten mutta tietysti täytyy olla esteetön paikka. Puun oksat yms. häiritsee ja laskee tuottoa selvästi.
Jos akku on lähes täynnä niin latausvirta säätimeltä akulle on pieni vaikka paneelin tuotto on suuri. Kannattaa siis käyttää paljon virtaa vieviä laitteita päivällä auringon paistaessa ;-). Säätimeltä saa erikseen ulosoton 12 V joka kannattaa hyödyntää erillisellä ulostuloliitännällä. Sitä käyttäen voit hyödyntää paneelin ja akun yhteispelin parhaiten aurinkoisella kelillä.
Onko sulla tuossa kattoluukun reunassa leveys se 62 cm? Paneelithan ( yli 100W) on pitkiä joten kiinnikkeet tulee varmaankin luukun päätyjen yli? Ja hiukkasen voit myös kiinnikkeitä modifioida.

Terveisin Hemmo

Kiitokset tässäkin vaiheessa aktiivisuudesta.
Nuo panelit näyttävät olevan 669 leveitä. Luukun kahtapuolen olevta 620 ja 700 leveät alueet eivät siten riitä. Luukun edessä ja takan on 750 ja 110 leveyttä ja niihin sopii 1450 pituutta joten siinä olisi pari paikkaa 140w moduleille.
Timpan tyyppi = http://www.ebay.de/itm/201184360642
Onko kaikilla panelit pysyneet pelkällä mukana tulevalla liimamassalla?? Vai oletteko laittaneet lisäksi myös rosteriruuveilla?
Iloista Adventinaikaa!

Hemmo kertoi että viisi senttiä puolelleen ottavat nuo kulmakiinnikkeet, sulla on sitten aivan tasan se 1450 pituudessa. Hemmon ilmoituksen vuoksi en mennyt autostani mittaamaan vaikka niin lupasin.

Tuon ebayn panelin mukana ei tule mitään massaa. Pitkä paneli notkuu kulmakiinnikkeillä hieman joten liimasin keskelle viiden sentin pituiset palat finnfoamia tukemaan.

@timppa

Minkälie merkkiset 100W kennot katolla pelkillä päätykiinnikkeillä, Sikaflex liimalla kiinni ilman ruuveja. Asennus on hoitunut siten ensin pesu ja vahaus katolle ja sitten primerillä liimakohdat. Pitkälle sivulle ei laitettu tukia kun siellä on alumiinikulma kennon rakenteena.

Kaapelin läpivienti kannattaa liimata huolellisesti.

Hei,
omat 80W:t Sikaflexillä kiinni, ei ruuveja. Hyvä pesu ja kyllä pysyy. Kysy kaupasta oikea tyyppi, en nyt muista mitä käytin.

Terveisin Hemmo

Moro
Omaan laitoin 3 x250W katolle sarjaan kytkettynä 40A MPPT säätimellä. 45mm alumiini T listalla selälleen katolle kiinni Sikalla (pintaa 95mm). Paneelien seinämän läpi ruuveilla listaan kiinni. Ruuvasin vielä listan kattoon muutamalla ruuvilla varmistukseksi. Päistä jäi 5mm rako ilmankiertoon.

Oli tarkoitus että pitäisi akut täynnä talvellakin. Volvon ajoakut 2x225Ah ja hupiakut 2x225Ah (perälautanostin). Ja Paaaaaaaskat, syyskuun lopulla sai ottaa taas ajoakun navan irti. Ei riittänyt potku paneeleissa edes siihen haviöön mitä päävirta päällä kuluu ajoakuissa. Haistapaskatouhua tuo että ostetaan 10kW paneeleita talon katolle ja ruvetaan tienaamaan myymällä sähköä 3 senttiä kilowatti ympäri vuoden. Elokuun lopulla laitoin katolle ja kuvassa dokumenttia silloisesta energiamäärästä.
Marraskuun lopulla putsasin paneelit auringonpaisteessa ja huimat 4,8V näytti mittari paneeleilta.
T. @ri

Sarjakytkennän tehon määrää huonoiten tuottavan panelin huonoiten tuottava kenno. Yksi varjo voi pilata kaiken. Pikkuisen tupakka-askia suurempi varjo jonkun panelin päällä pysäyttää latauksen jokaisessa panelissa.

Rinnan kytkettäessä liikkuva puun varjo vie ehkä kerrallaan yhden panelin tehon mutta homma pelittää niiden paneleiden avulla jotka eivät ole varjossa.

@timppa

Moro!
Asennusohjeita saadessa MPPT säätimellä ehdottomasti piti kytkeä sarjaan. Rinnan olin aikeissa kytkeä kanssa, mutta kuuntelin viisaampaa. Ohjeen antoi myyjä, joka ammatikseen asentaa aurinkopaneelisydeemejä. Justiin tuosta osittaisesta varjostuksesta kanssa kyselin. MPPT säädin osaa hyödyntää paremmin osittaisenkin varjostuksen sarjassa mitä rinnan. Piti tulla neljäskin paneeli, muttei sopinut lähekkäin. T.@ri

Puolensa on molemmissa tavoissa.
@timppa

Sekin yksi juttu, että kun jätät sinne sen tuuletusraon, niin ei ole kämppäkään muutaman neliön kohdalta lämmittämässä arskanpaisteessa

Terve taas!
Starttiakku kypsyi ja ajattelin akunvaihdon yhteydessä lisätä myös tälle puolelle oman paneelin.
40W alumiinipohjainen venepaneeli oli juuri sopivan kokoinen ja lykkää n. 2 A hyvällä kelillä sisään.
Liimasin sen suoraan kattoon kiinni-alumiini siirtää sitä lämpöä pois joten katsotaan miten äijän käy ;-). Säätimenä Stecan 8 A .
Invertteri tuli myös päivitettyä. 1500 W modifioitua siniaaltoa-tuntuu toimivan. Kahvinkeitin ja mikro toimivat hyvin mutta tuo 55 A virta vetäsee kyllä akun äkkiä huonoon kuntoon. Hupiakku on 92 Ah ja sitähän ei oikein sais kuormittaa kuin 30% virralla? Kahvinkeitin tosin on termosmallia missä ei ole lämpölevyä lainkaan joten pannullisen keitto ei vie kuin viis minuuttia. Hupipuolen paneelit pukkaa mukavasti sähköä. Tänä kesänä ei varmaankaan makseta sähköstä enää missään.....
Saapi kysellä jos asia kiinnostaa yleensä: hemmo@swenergia.fi tai hemmo56@gmail.com.

Terveisin Hemmo

Hei taas!
Liitteenä olevat julkaisut eivät kuulu sinne joten älkää avatko. Tuli näppisvirhe!
Tässä oikeat liitetiedostot edelliseen!

T. Hemmo

Päivitä ihmeessä myös hupipuolen akkukapasiteetti.
92 Ah hupiakusta kun saa ulos max 92 Ah x 12 V x 0,6 = 660 Wh JA tälloin ollaan jo napajännitetasolla 12 V.
Sillä ei kauaa mikroa tai kahvinkeitintä käytetä kun invertteri vielä vetää välistä muutaman prosentin kulutuksen päälle.

Itse käytän yleensä vain toista 100 Ah:n akkua kahvinkeittoon, eikä se siitä juuri hetkahda aamullakaan vaikka olisi telkkariakin illalla katsottu. Sama mikron kanssa, näillä molemmilla on niin lyhyt se kuormitusaika.

Yhtä akkua käyttäessäni saan sen sopivasti päivän aikana täyteen kun kennosatsini normipäivänä syöttää suunnilleen 10-15 A. Juuri sopiva yhden akun lataukseen.

@timppa

Sitä akkukapasiteetin lisäystä oon ajatellut mutta kun toi tilaongelma vaivaa. Tonne hanttarin penkin alle ei mahdu kuin 170 mm korkea akku ja ne on aika vakiona n. 90 Ah . Toi foortti on tollanen. Lisäakku vois mahtua vaikka lieden alla olevaan kaappiin- funtsitaan.
Kyllä nuo aamukaffet saa tolla pikkuakullakin onnistumaan .

T. Hemmo

Edellisessä autossa laitoin toisen akun auton alle. Suojasin sen päältä huolellisesti ja siellä se oli kaksi vuotta kunnes autoa myydessäni otin pois ja se oli aivan puhdas ja siisti yläosastaan.

@timppa

Onkos noilla paneleilla väliä noiden volttien suhteen, kun yleensä myydään 12 tai 24V paneleita? Entäs tuo säädin, riittääkö analoginen halpa vai pitääkö olla hieno digitaalinen. Kärkkäinen myy Brightsolar 150W panelia noin 160€, kulmakannattimet noin 32€, honkkarista saa halvan säätimen noin 24€ ja 140W panelin noin 160€. Onkos noista mikinkään? Mono- vai polypaneli, kumpi on parempi?

Mun käsittääkseni oikein hyvät laitteet. Euroopan hinnoissa on panelit ja muutkin tarvittavat, Kärkkainen on löytänyt samat edulliset kulmapalat kuin minäkin.

@timppa

Tuossa kuva jossa on seitsemän vuoden ajalta Aurinkokennojen tuotanto. Jos laskemme viimeisimmän vuoden tuotannon niin se jaettuna vuoden jokaiselle tunnille 11W/tunti eli vajaa 1 Ampeeri per tunti.

Kun kerran laittaa aurinkopanelit, niin ne pitää mitoittaa kulutuksen mukaan. Kts. kuva :D
Tuo käänyy myös aina auringon suuntaan.