Asuntoauton akkujen latausproblematiikkaa

Täällä kun on paljon sähkön asiantuntijoita niin korjatkaa, jos olen väärässä ja täydentäkää. Asuntoauton akkujen lataus tapahtunee seuraavasti. Ajettaessa auton oma akku latautuu ensin. Tarvittava virta tulee auton omasta laturista. Kun siinä on riittävä jännite, jokin laite (jonka nimeä ja toimintaperiaatetta en tiedä) siirtää latausvirran syötön asunto-osan akulle. Kun auto moottori sammutetaan katkaisemalla virta, tämä ”jokin laite” katkaisee yhteyden asunto-osan akulle. Tämä varmistaa sen, että auton oma ei akku tyhjene, kun asunto-osan virtalaitteita käytetään. Entäpä, jos kytken auton sähköpiuhaan, miten lataus tapahtuu? Auton asunto-osassa on tietääkseni erillinen latauslaite asunto-osan akkua varten. Oletan kuitenkin, että myös auton ulkopuolelta tulevalla sähköllä ladattaessa auton oma akku latautuu ensin. Sähkö lataa siis molempia akkuja vuorotellen, kuten auton oma laturikin. Tehot vaan ovat erilaiset. Käytin mittauksessa, kun asunto-osan akku ei tuntunut pitävän lataustaan. Kaveri totesi mittauksien jälkeen, että akku on kunnossa, mutta auton oma laturi tuo varsin heikosti virtaa asunto-osan akkuun. Sen sijaan sähköpiuha lataa sitä paremmin. Siis aina kun mahdollista, auto sähköpiuhaan kiinni. Onko auton oman laturin kautta tulevaa latausta parantaa siten, että asunto-osan akku latautuisi paremmin? (Autoni on -04 vuosimallin Hiivatti, jos sillä nyt tässä on mitään merkitystä.)

Kiitos asiantuntevista kommenteista. Palaan asiaan, kun olen hankkinut asunto-osaan uuden akun. Tässä vaiheessa epäilen vahvasti nykyisen akun kuntoa. Se kyllä latautuu molemmilla tavoilla, muttei täyteen.

Aivan. Monessa hieman vanhemmassa autossa ongelmat alkavat siinä vaiheessa kun perinteinen lyijyakku vaihdetaan näihin uuden sukupolven akkuihin (geeli- tai kalsiumakkuun), joiden lataus ei enää onnistukaan vanhoilla laitteilla. Kehitys on nopeaa ja esimerkiksi Biltema ei myy enää lainkaan perinteisiä lyijyakkuja.

Selkokielellä tämä tarkoittaa sitä, että akkutyypin vaihto edellyttää useimmissa tapauksissa myös latauslaitteen vaihdon uutta sukupolvea ymmärtäväksi.

Kaikkien autojen laturit on säädetty 13,8V antavaksi.

Syy (henkilöauto):

Tämä on max jännite jolla akkuvesi ei viellä ala kiehua (haihtuu pois) Normaalikäytössä (ei matkailuauto) akkua kulutetaan lähinnä vain starttaamiseen ja Webastolla ilman että lataus on käytössä. Tällöin jo lyhyehkölläkin ajomatkalla akku varautuu täyteen.

Miten tämä toimii matkailuautolla: Esimerkin vuoksi ajomatka 2000km aikaa palaa viikko.

13,8V on ylläpitolatausjännite joka tarkoittaa että akku latautuu täyteen vasta äärettömän pitkän ajan kuluttua. Purettu akku täyttyy vasta kun akkujännite saavuttaa 14,8V jolloin lataus täytyy kokonaan keskeyttää. Tällä periaatteella toimii mm. CTech laturi. Tämä 14,8V kriittinen yläraja jonka ylittäminen vaurioittaa akkua. Ostamani aurinkokennon säädin katkaisee latauksen 14,5V

Tästä syystä pulssilatauksella saavutetaan nopeimmin täysi varaustila.

Esimerkkimatkan jälkeen mittaus kertoi että akun varaustila oli 60-70% ja lataus verkkovirralla kesti 24h saada se täyteen. Tämä mittaus tehtiin välittömästi viimeisen ajomatkan jälkeen 350km ajoa. Akku 400Ah laturi antaa 20A ja max 15,0V eli vaatii valvontaa.

Kaikki ylläoleva kirjoitettu tavallisen lyijyakun arvoilla! Tämän usein tapahtuvan vajaa lataustilan johdosta akun kesto on paljon lyhyempi verrattuna starttiakkuun

HYYTELÖAKKU ON NORMAALI LYJYAKKU,jota voidaan ladata jopa 50% akunkapasiteetista.

Tervehdys Topi! Luin juttusi vasta eilen,olet varmaankin saanut asiasi jo hoidettua.Pistin kuitenkin tänä aamuna Rolleriini piuhan kiinni ja kävin äsken mittaamassa jännitteeet.Tulokset:Verkkovirralla,auto sammuksissa auton akku 12,6 V .Asunto-osan akku 13,9V. Auton akun 12,6V tarkoittaa ,että sitä ei ladata verkkovirralla lainkaan,kuten epäilinkin.(ei ladannut edellinenkään autoni).Auton käydessä tyhjäkäynnillä, piuha irti, ajovalot ja jääkaappi pois päältä:Auton akku 14,1 V.Asunto-osan akku 13,9V.Ei siinä paljon häviötä ole.Olen asentanut autoon volttimittarin,joka näyttää auton oman akun latausjännitteen.Ajossa valojen ja jääkaapin ollessa päällä jännite on silti aina 14,1 V.Jos kaikki liitokst ovat kunnossa niin kyllä se 13,9V menee myös asunto-osan akkuun.

Joo. Ostin jo uuden akun (Exide Nautilus Freetime 115Ah tai jotain). Vanha oli myös Exide akku (80 Ah), mutta liikkeessä kaveri sanoi, että vanha akkuni on invapyörässä yleensä käytetty akku. No joo. Jonkinlainen "inva"vaanarihan minäkin olen, tuumasin hänelle. Nyt ottaa uudella akulla latausta vastaan huomattavasti paremmin. Ja luulen, että ajossa lataus on nopeampaa kuin sähkötolpan kautta. Muuten onko sinulla koppina myös Autoroller 15 ja mikä vuosimalli?

Koska asia näyttää saaneen kiinnostuneen vastaanoton, niin liitän tänne vajaa vuosi sitten kakkosnelos-osastolle kirjoittamani jutun lyijyakuista.

Kuten huomatte, en yritäkään esittää tämän päivän tietoa, vaan kirjoitus on menneessä aikamuodossa.

Tietenkin lyijyakun napajännite on noin 12,78 V....käyttäjän kannalta.

Ylläpitolatauksen kannalta käytetään kuitenkin pulssilatauksessa yleisesti 13,2 V jännitettä kytkentäjännitteenä ja katkaisujännite n 13,8 V. Nämä ovat täyteen varatun, kuormittamattoman akun napajännitteitä. Näillä arvoilla akun veden kulutus pysyy hyvin hallinnassa.

Olen havainnut itsestäni sen ikäihmisiä yleisesti vaivaavan ikäkäväksi koetun piirteen, että haluaa aina kertoa nuoremmille, miten asiat olivat ennen.

Vielä pari vuotta sitten, eläkkeelle jäädessäni, lyijyakut luokiteltiin

-- avoimiin akkuihin ja -- suljettuihin akkuihin

Avoimen akun tunnusmerkkinä oli se, että happo on levyjen välissä vapaana nesteenä ja se saattoi olla korkillinen tai sitten suljettu. Englantilaisissa teksteissä käytettiin joskus nimitystä "Flooded Battery" Veden kulutusta saatiin pienennettyä merkittävästi käyttämällä lyijy-kalsium lejeerinkiä, mutta myös käyttämällä katalyyttitulppia, tai kantta, jossa tuo rekombinaatio-ominaisuus oli sisään rakennettuna. Ikäväkseni en koskaan tutustunut tarkemmin katalyyttitulpan sielunelämään, mutta kyllä kait se toimi jotenkin vedenkulutusta vähentävänä ja mitä merkittävintä, vedyn ja hapen rekombinoituminen takaisin vedeksi tapahtui sievästi, ilman tyypillistä paukahdusta.

Suljetun akun nimi oli ilmeisesti suomennettu "Sealed"-sanasta, joka vääränä ja vanhentuneena oli jäämässä pois käytöstä. IEC (eräs kansainvälinen standardointijärjestö) suositteli silloin nimeksi "Valve Regulated", mutta suomen kieleen ei "venttilireguloitu" tainnut yleistyä. Englannin kielisissä teksteissä esiintyi joskus VRLA, joka viittaa Venttiili Reguloituun Lyijy Akkuun. (ei vaineskaan...huijasin. Se oli amerikkalainen tapa kertoa, että kysymyksessä on "Valve Regulated Lead Acid"- tyyppinen Battery, euroopassa akku.)

Suljetut akut jaettiin rakenteensa perusteella

-- Geeli eli hyytelö akkuihin ja -- AGM akkuihin, mikä nimi viittaa siihen, että niissä happo oli Absorboitu Glasi Mattoon.

Geeliakkua saattoi käyttää vapaasti valittavassa asennossa, kunhan vain levyt olivat pystyssä. Siinä akkuhappo saatiin hyytelöityä käyttämällä piidioksidia, jonka johdannaisista yleisesti oli tunnettu vesilasi ja silicageeli.

AGM-akut yleistyivät voimakkaasti. Ne voitiin asentaa samoin kuin geeliakutkin, mutta niiden rakenteella saavutettiin myös pieni sisäinen vastus ja siten suuri virran antokyky. Tätä ominaisuutta korostettiin ohentamalla erotinta ja nostamalla hapon ominaispainoa, mistä oli seurauksena myös akun napajännitteen vähäinen (0,1...0,2 V) nousu. Syntyi kaupallinen termi "Deep Cycle", mikä ei suinkaan tarkoittanut sitä, miksi se suomenkielisessä mainostermeissä muuttui "syväpurkaus". Mikään lyijyakku ei siedä, ainakaan usein, tyhjäksi purkausta.

Kummallekin em akkutyypille oli ominaista kyky rekombinoida latauksessa syntynyt vety ja happi takaisin vedeksi jopa yli 90 % Tämä ominaisuus on seurausta siitä, että latauksen aikana geeliin tulee huokosia, AGM- akun erottimessa lasimattoon niitä jää luonnostaan, ja näistä huokosista positiivisessa levyssä syntynyt happi pääsi negatiiviselle levylle, missä se sievästi muuttui vedyn kanssa takaisin vedeksi. Akkuun syntynyt paine edisti tuota toimintaa. Koska hapen ja vedyn reaktio on eksoterminen- eli lämpöä synnyttävä, niin se nostaa myös akun sisäistä lämmön tuottoa.

Suljetut akut näyttivät puusta katsoen todella hienoilta, mutta paratiisiin pääsi myös käärme. Suljettu akku ei sietänyt yhtään voimakasta ylilatausta, kun siitää keitti vedet ulos, seuraksena on vääjäämättä ongelmajätettä. Siksi se oli parhaimmillaan ammattikäytössä, missä sen latauksesta pidettiin hyvää huolta.

On syytä huomata, että kaikki kehitys ei ollut aina vain positiivista, jotakin ominaisuutta parantamalla joku toinen ominaisuus saattoi huonontua. Sitähän markkinointi- ja mainosmiehet eivät kerro.

Mainosterminä "Huoltovapaa" on johtanut moniin kalliisiin kokeiluihin, missä maallikko on uskonut akun toimivan "käytä ja unohda" periaatteella. Miettikäähän mökkiläisen reaktiota, kun hän keväällä mökille mennessään löytää aurinkokennojärjestelmänsä 1000 € akun haljenneena ja vain koska se oli huoltovapaa.

Ostin eilen älykkään hakkurilaturin. Malli Multi XT 14000 tämä on 24V malli. Vastaava 12V on tyypiltään Multi XS 25000.

Kertoilen tässä nyt 12V mallin arvoilla miten se toimii: Laturissa on kolme latausohjelmaa

Normal. 6 (7) latausvaihetta Supply. vakiojännite 13,8V 300W asti käytetään kun vaunu/auto on asuttu = sähköä kulutetaan

Recond. Akun elvytys syväpurkaantyneille akuille

Normal. lataa puretun akun nopeasti ja siirtyy vaihettain ylläpitolataustilaan. latausvaiheet: 1 Sulfatoinin poisto 2 pehmeä käynistys. max 10A 4h ajan, kunnes saavutetaan 12V 3 Bulkkilataus 25A enintään 20 h ajan 4 Absortio 14,4V, kun virta on laskenut arvoon 3A 4h ajan, max 12h 5 Analyysi. Varoitus jos jännite laskee alle 12,6V:n 2 minuttia 6 Float 13,8V maks 7A virralla enintään 10 päivää Pulssi. Pulssi alkaa 12,9V jännitteellä, max jännite 14,4V väliajalla ei latausta

Eli Normal latauksen aikana voi vain rajoitetusti käyttää sähköä. vaiheiden 3 ja 4 aikana sitä voi käyttää kuitenkin melko vapaasti. Tämä on tarkoitettu jatkuvaan ylläpitolataukseen esim. myös talven yli. laite on varustettu lämpötila anturilla joka asetetaan akun päälle, säätää latausta lämpötila alueella -20 ... +50 C välillä.

SUPPLY lataustila on tehty käytettäväksi kun vaunu/auto on asuttu jolloin akku pysyy täydessä latauksessa eikä kiehuta akkuvesiä riippumatta käytetyn sähkön määrästä 20A asti.

Kaj

Alunperin ajattelin käyttää vain 13,6 V:n vakiojännitelaturia (vastaa kohdan 2 toimintaa) koska pelkäsin kehittyneempien latureiden lastuaivojen ajausten sotkeentuvan ajoittaisesta kuormituksesta lataustapahtuman aikana.

Hankin kuitenkin 7000 CTechin. Nyt olen käyttänyt sitä vuoden vain normaalissa latausmoodissa, enkä ole havainnut mitään poikkeavaa akun kunnossa, vettä ei ole kulunut juuri nimeksikään ja akun lataustila on jatkuvasti hyvä, tosin pari aurinkokennoa pitää siitä lopusta varauksesta hyvin huolen.